Valko-Venäjän järvet

Valko -Venäjää kutsutaan "järvien maaksi" [1] [2] [3] [4]  - niitä on tasavallassa noin 11 tuhatta [5] .

Kokonaispinta-ala on 1,6 tuhatta km², veden kokonaismäärä on noin 7 km³. Suurin osa järvistä sijaitsee maan pohjois- ja luoteisosissa - niin kutsutussa Valko-Venäjän Poozeryessa sekä etelässä - Valko-Venäjän Polissjassa . Monet heistä muodostavat erityisiä ryhmiä. Suurimmat niistä ovat: Narotsanskaya , Myadelskaya , Boldukskaya järviryhmät , Braslav-järvet , Ushachsky-järvet ja muut [6] .

Järvitiede Valko-Venäjän alueella

Limnologian alkuperäaikana nykyaikaisen Valko-Venäjän avaruudessa katsotaan olevan 1800-luvun loppu, jolloin tehtiin ensimmäiset erityistutkimukset Pohjois-Valko-Venäjän järvistä ja ilmestyivät ensimmäiset tiedot niiden hydrologisista ominaisuuksista. P. P. Semenovin toimittamassa kirjassa " Maauksellinen Venäjä " (1882) kuvataan eräitä järviä niiden jakoineen alueellisesti [7] . Tietoa Valko-Venäjän järvistä on myös teoksessa "Materiaalit Venäjän maantiedettä ja tilastoja varten, jotka ovat keränneet kenraalin upseerit. Minskin maakunta "(1864) [8] . Yksityiskohtainen kuvaus nykyisten Vitebskin ja Mogilevin alueiden järvistä on annettu A. S. Dembovetskyn teoksissa (1882) [9] .

Vuosina 1914-1916 I. N. Arnoldin johtama Vitebskin kalastusretkikunta tutki Valko-Venäjän järviä hydrobiologian ohjelman puitteissa (syvyyden ja lämpötilojen jakautuminen, happipitoisuus jne.). Lepelin , Polotskin , Sebežin ja Nevelskin alueiden vesistöjen kartoitus suoritettiin kyselylomakkeella (668 järveä) ja tutkimusmenetelmillä (50 järveä). Tutkimusmatkalle osallistui limnologi P.F. Domrachev , joka laati ensimmäiset kartat useista järvistä [10] . Vuonna 1928 BSSR:n kansankomissariaatin alaisuudessa tätä työtä jatkoi kalastuksen tutkimusasema, vuodesta 1957 - Valko-Venäjän kalatalouden tutkimuslaitos [11] . Samaan aikaan puolalaiset limnologit E. Kondratsky suorittivat Valko-Venäjän länsialueiden järviä Länsi-Braslavin alueen järvillä ja S. Lentsevich Polesiessa (1938). Joten S. Lentsevich ja muut kirjoittajat kuvaavat järvialtaiden geomorfologisia piirteitä , koordinaatteja ja niiden sijaintia merenpinnan yläpuolella [12] .

Ensimmäiset järvien hydrologisen tilan havainnot aloitettiin vuonna 1926. Valko-Venäjän järvien tutkimusta jatkettiin jälleen toisen maailmansodan jälkeen . Jo vuonna 1949 julkaistiin A. I. Tyulpanovin toimittama "Brief Guide to Rivers and Reservoirs of the BSSR" [ 13] , joka on koottu pääasiassa kartografisista materiaaleista. Tässä työssä todetaan: "Valko-Venäjän SSR:n alueella on yli 3 tuhatta järveä. Suurin osa niistä on pienikokoisia, tulva-tyyppisiä. Täältä löydät kuvaukset yli 900 järvestä. E. A. Borovikin toimittamassa hakuteoksessa "Valko-Venäjän SSR:n järvet" (1964) Valko-Venäjän järvien ensimmäinen luokitus annettiin 125 suurimman säiliön morfometristen, kemiallisten ja biologisten ominaisuuksien perusteella [14] . Yhteenvetoteoksessa ”Pintavesien resurssit. BSSR:n hydrometeorologisen palvelun vuonna 1966 julkaisema Valko-Venäjä ja Dneprin yläosa antaa järvien kokonaismäärän (11 994), mukaan lukien suuret järvijärvet ja tekoaltaat, joiden pinta-ala on alle 0,1 km² . 15] .

Vuonna 1983 julkaistiin järvien sertifioinnin tulosten perusteella hakuteoksen "Valko-Venäjän järvet" ensimmäinen osa, jonka toimitti O. F. Yakushko . Toinen osa ilmestyi vuonna 1985. Nämä työt tarjoavat tietoa 826 järvestä, joiden pinta-ala on yli 0,1 km². Tietoja Valko-Venäjän järvien morfometriasta esiteltiin monografiassa "Valko-Venäjän järvet". Vuonna 2004 näitä teoksia käyttäen julkaistiin hakuteos "Valko-Venäjän järvet", jossa käytännössä toistetaan samat tiedot 1970-1980-luvun tutkimuksista. Näiden teosten perusteella julkaistiin suosittuja tietosanakirjoja Valko-Venäjän järvistä - "Blakitnaya knіga Belarusi" (1994) ja "Blakitny karb Belarusi" (2007) [16] .

2010-luvulla Valko-Venäjällä tehtiin useita tutkimuksia vesistöjen tiedon keräämiseksi ja päivittämiseksi. Vuosina 2017-2019 tehtiin inventointi, jonka aikana järvet tunnistettiin maasta rasterikartografisen pohjan avulla mittakaavassa 1:100 000 ja niiden sijainti päivitettiin Terran vuonna 2018 otetuilla satelliittikuvilla [17] .

Tällä hetkellä maassa tehdään säännöllisiä havaintoja neljällä järvellä [18] .

Luettelo Valko-Venäjän järvistä, joiden pinta-ala on yli 20 km²

Nimi satelliittikuva Pinta-
ala, km²		 Syvyys
, m		 vesistöalue järviryhmä Alue Koordinaatit Merkintä.
Naroch
valkovenäläinen. Narach		 79,62 8.9 Neman Narochanskaya Myadelsky 54°51′08″ s. sh. 26°46′33″ itäistä pituutta e. [19] [20] [21] [22] [23]
Osveyskoye
Belor. Asveyskaya		 57.06 2.0 Länsi-Dvina — Verhnedvinsky 56°02′48″ s. sh. 28°09′29″ tuumaa e. [24] [25] [26]
Punainen
Belor. Chyrvonae		 40,82 0.7 Pripyat — Zhitkovichsky 52°24′57″ s. sh. 27°57′36″ itäistä pituutta e. [27] [28] [29]
Lukomlskoe (Lukomskoe)
Belor. Lukomlskaya (Lukomskaya)		 37,71 6.6 Länsi-Dvina — Chashniksky 54°40′13″ pohjoista leveyttä sh. 29°04′51″ itäistä pituutta. e. [30] [31] [32]
Drysvyaty
Belor. Drysvyaty		 36,14 [a] 7.6 Drysvyat Braslavskaja Braslav
Zarasai ( Liettua )		 55°37′40″ s. sh. 26°35′36″ itäistä pituutta e. [33] [34] [35] [36]
Drivyaty
Belor. Dryryaty		 36.14 6.1 Länsi-Dvina Braslavskaja Braslavski 55°36′50″ s. sh. 27°02′02″ tuumaa e. [33] [37] [38] [39]
Vygonovskoe (Vygonoshchanskoe)
Belor. Vyganauskaya (Vyganashchanskaya)		 26.0 1.2 Neman
Pripyat		 — Ivatsevichi 52°40′55″ s. sh. 25°56′15″ itäistä pituutta e. [40] [41] [42]
Ei niin
valkoinen. Neshcharda		 24.62 3.4 Länsi-Dvina — Rossony 55°52′42″ s. sh. 29°03′50″ e. e. [43] [41] [42]
Svir
Belor. Svir		 22.28 4.7 Neman — Myadelsky 54°45′48″ pohjoista leveyttä. sh. 26°31′33″ itäistä pituutta e. [44] [22] [45]
Valko-Venäjän snoodit
. Snudy		 22.0 4.9 Länsi-Dvina Braslavskaja Braslavski 55°45′18″ pohjoista leveyttä sh. 27°04′17 tuumaa e. [33] [46] [47] [48]

Luettelo Valko-Venäjän järvistä, joiden enimmäissyvyys on yli 33,5 metriä

Nimi satelliittikuva Syvyys
max., m		 Pinta-
ala, km²		 vesistöalue järviryhmä Alue Koordinaatit Merkintä.
Pitkä
Belor. Dougae		 53.6 2.6 Länsi-Dvina — Gluboksky 55°14′10″ s. sh. 28°09′26 tuumaa e.
Richie (Richu, Richu-Ezers)
Belor. Murinaa (murinaa, murinaa-ezersiä)		 51.9 12.84 Länsi-Dvina — Braslavski 55°42′17″ pohjoista leveyttä sh. 26°42′47 tuumaa e.
Ginkovo
​​Belor. Ginkava		 43.3 0,51 Länsi-Dvina — Gluboksky 55°18′01″ s. sh. 28°08′18″ tuumaa e.
Volos Yuzhny [b]
Belor. Volas Pavdnevy		 40.4 1.21 Länsi-Dvina Braslavskaja Braslavski 55°43′50″ s. sh. 27°08′18″ tuumaa e.

Valko -Venäjä Bolduk . Balduk		 39.7 0,76 Neman Bolducialainen Myadelsky 54°58′38″ s. sh. 26°24′41″ itäistä pituutta e.
Trosha
Belor. Troshcha		 38.2 0,51 Länsi-Dvina [c] Ushatskaja Ushatski 55°06′32″ s. sh. 28°50′57″ itäistä pituutta e.
Sarro (Soro)
Belor. Sarro (Saro)		 36.3 5.31 Länsi-Dvina — Beshenkovichi 55°01′10″ s. sh. 29°46′07″ tuumaa e.
Vechelye
valkovenäläinen. Vechalle		 35.9 1.36 Länsi-Dvina Ushatskaja Ushatski 55°08′48″ s. sh. 28°37′33″ itäistä pituutta e.
Lepel [d] (Lepel)
Valko-Venäjä. Lepelskaja (Lepel)		 33.7 10.83 Länsi-Dvina — Lepelsky 54°54′27″ s. sh. 28°41′16 tuumaa e.

Puhtain

Järvi [49] Alue Alue Läpinäkyvyys, m Syvyys, m
Syvä Vitebsk Polotsk 9.5 11.5
Eteläinen Voloso Vitebsk Braslavski 8.3 40.4
Naroch Minsk Myadelsky 7.4 24.8
Snudy Vitebsk Braslavski 6.6 16.5
Velier Vitebsk Polotsk 6.3 6.5
kiero Vitebsk Ushatski 6.1 31.5
Strusto Vitebsk Braslavski 5.6 23.0
richu Vitebsk Braslavski 5.5 51.9
Ives Vitebsk Gluboksky 5.5 26.0
Iso saari Vitebsk Polotsk 5.3 6.0
Selyava Minsk Krupsky 5.3 19.5
Svityaz Grodno Novogrudsky 5.2 15.0
Volchino Minsk Myadelsky 5.0 32.9

Kartta

Muistiinpanot

Kommentit
  1. ↑ Valko -Venäjän alue otetaan huomioon .
  2. ↑ löytyy myös nimi ”Voloso Yuzhny” ( valkovenäjäksi Volas Paudnevy ).
  3. ↑ viemäritön.
  4. ↑ on järven säiliö.
Huomautuksia
  1. ↑ Kudelski Anatoli. Valko-Venäjän hydrogeologia ja kivennäisvedet . - 2022. - S. 11. - 286 s.
  2. ↑ Utenkov K. A. Pinskin sotilaslaivueen syntyhistoriasta  // Valko-Venäjän valtion informatiikan ja radioelektroniikan yliopisto . - 2011. - S. 32 .
  3. ↑ Valko-Venäjän luonto: järvet, joet, suot . vetliva.ru . Haettu 14. kesäkuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 23. helmikuuta 2022.
  4. ↑ Andrei Borodin. Vanhin, puhtain, kaunein… Valko-Venäjän 10 mielenkiintoisinta järviä . planetabelarus.by . Haettu 14. kesäkuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 4. kesäkuuta 2022.
  5. ↑ Yakushko O.F. Valko-Venäjän järvimaan onttojen järvien limnogeneesin yhteiset ja yksittäiset piirteet  // Valko-Venäjän valtionyliopiston tiedote. Ser. 2, kemia. Biologia. Maantiede. - 2006. - Nro 3 . - S. 78-83 .
  6. ↑ Valko-Venäjän järvet . belta.by . Haettu 14. kesäkuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 10. kesäkuuta 2022.
  7. ↑ Semjonov P. P. 1 // Kuvankaunis Venäjä: Isänmaamme maassaan, historiallisessa, heimossa, taloudellisessa ja jokapäiväisessä merkityksessä . - 1882. - T. 3. - S. 334-336. - 490 s.
  8. ↑ Zelenski I. I. Venäjän maantieteellistä ja tilastollista materiaalia, kenraaliesikunnan upseerien keräämä: Minskin lääni . - 1864. - T. 15. - S. 249-256. — 672 s.
  9. ↑ Dembovetsky A.S. Kokemus Mogilevin provinssin kuvaamisesta historiallisella, fyysis-maantieteellisellä, etnografisella, teollisella, maatalouden, metsätalouden, koulutuksen, lääketieteen ja tilastollisilla termeillä . - 1882. - T. 1. - S. 214-222. — 782 s.
  10. ↑ Berezkina Natalia. Kirjastot ja tieteellisen tiedon levittäminen Valko-Venäjällä (XVI-XX vuosisadat) . - 2022. - S. 264. - 503 s.
  11. ↑ Konchits V.V. Kalastustieteen kehitys Valko-Venäjän tasavallassa  // Proceedings of the National Academy of Sciences of Valko-Venäjä. Maataloustieteiden sarja. - 2003. - Nro 4 . - S. 49-51 .
  12. ↑ Yakushko, 2011 , s. kahdeksan.
  13. ↑ Tyulpanov A.I., Borisov I.A., Blagutin V.I. Lyhyt hakuteos BSSR:n joista ja tekoaltaista. - 1948. - 626 s.
  14. ↑ Borovik E.A. Valko-Venäjän SSR:n järvet. – 1964.
  15. ↑ Neuvostoliiton pintavesivarat. Kuvaus joista ja järvistä. Valko-Venäjä ja Ylä-Dnepri. - 1971. - V. 5. - S. 286-312. — 1108 s.
  16. ↑ Kun suoritettiin Valko-Venäjän Gorodokin alueen vesistöjen inventointi, määritettiin 162 järven morfometriset parametrit, joista: 36 - topografisten karttojen mukaan 1:25 000, 126 - kirjallisten lähteiden mukaan (tietosanakirja "Blakitnaya kniga Belarus" ") . cricuwr.by . Haettu: 14.6.2022.
  17. ↑ Gromadskaya E. I., Titov K. S., Rusina A. O. Valko-Venäjän tasavallan vesistöjen inventointi  // Luonnonhallinta ja ympäristöriskit: tieteellisen ja käytännön konferenssin materiaalit. - 2019. - S. 314-319 .
  18. ↑ Hydrologiset pisteet . sää.tekijä . Haettu: 15.6.2022.
  19. ↑ Yakushko, 1967 , s. 138.
  20. ↑ A. A. Volchek, M. G. Germenchuk, I. I. Kirvel, S. I. Parfomuk, L. N. Žuravovitš. Naroch-järven tasovaihteluiden liikeradan mallintaminen  // Ecological Bulletin. - 2015. - Nro 3 (33) . - S. 30-36 .
  21. ↑ Valko-Venäjän tasavallan vesistöjen rekisteri. Naroch-järvi . Haettu: 14.6.2022.
  22. ↑ 1 2 Karttasivu N-35 (B-3).
  23. ↑ Karttasivu N-35-1 (G-6).
  24. ↑ Valko-Venäjän tasavallan vesistöjen rekisteri. Osveyskoe-järvi . Haettu: 14.6.2022.
  25. ↑ Karttasivu O-35 (G-5).
  26. ↑ Karttasivu O-35-4 (E-3).
  27. ↑ Valko-Venäjän pintavesimuodostumien rekisteri. Gomelin alue . Haettu: 13.6.2022.
  28. ↑ Karttasivu N-35 (G-4/5).
  29. ↑ Karttasivu N-35-4 (D-2/3).
  30. ↑ Valko-Venäjän tasavallan vesistöjen rekisteri. Lukoml järvi . Haettu: 14.6.2022.
  31. ↑ Karttasivu N-35 (B-6).
  32. ↑ Karttasivu N-35-2 (G / D-5).
  33. ↑ 1 2 3 Lokotko A., Knyazeva O., Morozov E., Izotova O. Valko-Venäjän turistimosaiikki . - 2022. - S. 152. - 556 s.
  34. ↑ Valko-Venäjän tasavallan vesistöjen rekisteri. Drisvyaty-järvi . Haettu: 14.6.2022.
  35. ↑ Karttasivu N-35 (A-3).
  36. ↑ Karttasivu N-35-1 (B-6).
  37. ↑ Valko-Venäjän tasavallan vesistöjen rekisteri. Drivyaty-järvi . Haettu: 14.6.2022.
  38. ↑ Karttasivu N-35 (A-4).
  39. ↑ Karttasivu N-35-2 (B-1).
  40. ↑ Valko-Venäjän tasavallan vesistöjen rekisteri. Vygonovskoe-järvi . Haettu: 14.6.2022.
  41. ↑ 1 2 Karttasivu N-35 (A-6).
  42. ↑ 1 2 Karttasivu N-35-2 (A-5).
  43. ↑ Valko-Venäjän tasavallan vesistöjen rekisteri. Nescherdo-järvi . Haettu: 14.6.2022.
  44. ↑ Valko-Venäjän tasavallan vesistöjen rekisteri. Svir-järvi . Haettu: 14.6.2022.
  45. ↑ Karttasivu N-35-1 (G-5/6).
  46. ↑ Valko-Venäjän tasavallan vesistöjen rekisteri. Snudy-järvi . Haettu: 14.6.2022.
  47. ↑ Karttasivu N-35 (A-3/4).
  48. ↑ Karttasivu N-35-2 (A-1).
  49. ↑ Ivanov-Smolensky V. G. Kaikki Valko-Venäjän järvet. Suosittu kuvitettu tietosanakirja . - 2012. - T. 1.

Kirjallisuus

Linkit

 Valko-Venäjän maantiede
Litosfääri
Hydrosfääri
TunnelmaValko-Venäjän ilmasto
Biosfääri
antroposfääriValko-Venäjän ekologia