Edustajainhuone (Valko-Venäjä)

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 30. maaliskuuta 2022 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 5 muokkausta .
Valko-Venäjän tasavallan
kansalliskokouksen edustajainhuone
valkovenäläinen ministerineuvoston kamari
VII kokous
Tyyppi
Tyyppi Valko-Venäjän tasavallan kansalliskokouksen alahuone
Hallinto
Puheenjohtaja Vladimir Andreichenko , puolueeton 27.10.2008
lähtien
Varapuheenjohtaja Valeri Mitskevitš , puolueeton 6.12.2019
alkaen
Rakenne
Jäsenet 110
Fraktiot
komiteat 14 (katso johto ja komiteat )
vaalit
Äänestysjärjestelmä enemmistöinen
Viime vaalit 17. marraskuuta 2019
Kokoussali
Hallitustalon soikea sali , Minsk , st. Neuvostoliitto, 11
Päämaja
house.gov.by
Portaali: Politiikka
Valko-Venäjä

Artikkeli sarjasta Valko -Venäjän
poliittinen järjestelmä

Presidentti

Aleksanteri Lukashenko Presidentin hallinto Turvallisuusneuvosto ( kokoonpano )

ministerineuvosto ( kokoonpano )

pääministeri Roman Golovchenko

Kansalliskokous

Tasavallan neuvosto ( jäsenet ) Natalia Kochanova ( puheenjohtaja ) edustajainhuone ( varajäsenet ) Vladimir Andreichenko ( puheenjohtaja )

Oikeusjärjestelmä

korkein oikeus perustuslakituomioistuin Valtakunnansyyttäjänvirasto

Hallinnollinen jako

Alueet ( Minsk ) Piirit ( kaupungit ) kyläneuvostot

Äänestäminen

Poliittiset puolueet kansanäänestykset 14. toukokuuta 1995 24. marraskuuta 1996 17. lokakuuta 2004 27. helmikuuta 2022 Eduskuntavaalit 199520002004200820122016
2019 Presidentinvaalit 199420012006201020152020

Valko-Venäjän tasavallan kansalliskokouksen edustajainhuone (Valko-Venäjän tasavallan kansalliskokouksen Pradstaўnіkovin Valko-Venäjän kamari ) on Valko-Venäjän parlamentin alahuone, joka muodostettiin kansallisen kansanäänestyksen ja myöhempien muutosten ja perustuslain muutokset marraskuussa 1996 . _

Edustajainhuoneen kokoonpano on 110 edustajaa. [1] Edustajat valitaan yleisen, vapaan, tasa-arvoisen ja välittömän äänioikeuden perusteella suljetulla lippuäänestyksellä. Edustajainhuone valitaan kokonaan enemmistöjärjestelmällä (valituiksi katsotaan ehdokkaat, jotka saavat yksinkertaisen enemmistön äänistä siinä vaalipiirissä, jossa he asettuvat).

Kansalliskokouksen edustajainhuoneen vaalit pidettiin 6 kertaa - vuosina 2000 , 2004 , 2008 , 2012 , 2016 ja 2019 . Ensimmäisen kokouksen jaoston kokoonpanoa ei valinnut kansalaiset, vaan se muodostettiin Aleksanteri Lukashenkoa tukevan XIII-kokouksen hajotetun korkeimman neuvoston kansanedustajista .

Historia

Vuoden 1996 perustuslakiuudistus ilmeni hallituksen haarojen valtuuksien vahvistamisessa, presidentin valtuuksien lisäämisessä, kaksikamarinen parlamentin (edustajahuone ja tasavallan neuvosto) perustamisessa sekä valtuuksien lisäämisessä. hallitus-ministerineuvoston roolissa valtahaarojen järjestelmässä.

Valko-Venäjän tasavallan perustuslakiin tehtyjen muutosten seurauksena lainsäätäjä ei ole enää etuoikeutetussa asemassa, ja Valko-Venäjä on presidenttitasavalta. Vuonna 1996 muutetun perustuslain mukaan Valko-Venäjän tasavallan edustavaa ja lainsäädäntöelintä kutsutaan parlamentiksi - Valko-Venäjän tasavallan kansalliskokoukseksi. Se koostuu kahdesta jaostosta - edustajainhuoneesta ja tasavallan neuvostosta (90 artikla). Perustuslaissa vahvistetaan kansalliskokouksen jaostojen itseorganisoitumisen periaate. Jokainen jaosto määrittelee itsenäisesti oman menettelynsä antamissaan asetuksissa (105 artikla). Kansalliskokouksen talot kokoontuvat erikseen, lukuun ottamatta määrättyjä tapauksia, joissa pidetään yhteisiä istuntoja. Kammioissa ei ole yhteistä elintä. Kahden jaoston ainoa väliaikainen yhteinen toimielin voi olla sovittelulautakunta, jonka ne muodostavat pariteettiperiaatteella ratkaisemaan jaostojen väliset erimielisyydet tasavallan neuvoston hylkäämästä esityksestä (100 artiklan neljäs osa) [2] .

Valko-Venäjän tasavallan kansalliskokous on luonut uuden lainsäädäntöjärjestelmän, joka vastaa valtion nykyaikaisia ​​tarpeita. Valko-Venäjän tasavallan kansalliskokouksella on yli 2 200 lakia, mukaan lukien 33 lakia, mutta merkittävä osa niistä on jätetty toimeenpanoviranomaisten harkittavaksi.

Muodostumisjärjestys

Kamarin uuden kokoonpanon vaalit suunnitellaan viimeistään kolme kuukautta ennen yksittäistä äänestyspäivää. Kamarin ylimääräiset vaalit pidetään kolmen kuukauden kuluessa sen toimivallan ennenaikaisen päättymisen päivästä.

Nykyinen kokoonpano

Puolueen edustus (perustuu eduskuntavaalien tulokseen 17.11.2019)
Lähetys
Mandaattien lukumäärä
%
sitoutumaton 89 80.9
Valko-Venäjän kommunistinen puolue yksitoista 10.0
Republikaanien työ- ja oikeuspuolue 6 5.45
Valko-Venäjän isänmaallinen puolue 2 1.81
Liberaalidemokraattinen puolue yksi 0,91
Valko-Venäjän maatalouspuolue yksi 0,91

Siten Valko-Venäjän 15 virallisesti rekisteröidystä poliittisesta puolueesta viidellä puolueella on edustajansa istuntosalissa, joista neljä on presidenttiä kannattavia ja yksi ( liberaalidemokraattinen ) on rakentava oppositio . Samaan aikaan aiemmin (vuoteen 2019 asti) 68 kansanedustajaa eli 61,8 % kamarista on kansalaisjärjestön "Belaya Rus" jäseniä [3] , joka myöntää määräajoin mahdollisuuden muuttua poliittiseksi puolueeksi [4] .

Ehdotuskriteerit

21 vuotta täyttänyt Valko-Venäjän tasavallan kansalainen voi olla edustajainhuoneen varajäsen.

Edustajainhuoneen edustajat käyttävät valtaansa eduskunnassa ammattimaisesti.

Sama henkilö ei voi olla kahden parlamentin jäsenenä samanaikaisesti. Edustajainhuoneen varajäsen ei voi olla hallituksen jäsen, paikallisen edustajainneuvoston varajäsen. Edustajainhuoneen varajäsenen tehtäviä ei saa yhdistää samanaikaisesti presidentin tai tuomarin virkaan [5] .

Voimat

Edustajainhuone Valko-Venäjän tasavallan perustuslain 97 artiklan mukaisesti [6] :

1) harkitsee presidentin esityksestä Koko Valko-Venäjän kansankokous vähintään kolmanneksen parlamentin kunkin kamarin kokonaiskokoonpanosta tai vähintään 150 000 Valko-Venäjän tasavallan kansalaisen aloitteesta äänioikeus, lakiehdotukset perustuslain muuttamisesta ja lisäyksestä;

2) käsittelee kansainvälisten sopimusten ratifiointia ja irtisanomista koskevia lakiehdotuksia; kansalaisten oikeuksien, vapauksien ja velvollisuuksien käytön pääsisällöstä ja periaatteista; kansalaisuudesta, ulkomaalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden asemasta; kansallisten vähemmistöjen oikeuksista; tasavallan verojen ja maksujen vahvistamisesta; omistussuhteiden täytäntöönpanon periaatteista; sosiaalisen suojelun perusteista; työn ja työllisyyden sääntelyn periaatteista; avioliitosta, perheestä, lapsuudesta, äitiydestä, isyydestä, kasvatuksesta, koulutuksesta, kulttuurista ja terveydenhuollosta; ympäristönsuojelu ja luonnonvarojen järkevä käyttö; valtion hallinto-aluerakennetta koskevien kysymysten ratkaisemismenettelyn määrittämisestä; paikallisesta itsehallinnosta; oikeuslaitoksesta, oikeudenkäynneistä ja tuomareiden asemasta; rikosoikeudellisesta vastuusta; armahduksesta; sodan julistuksesta ja rauhan solmimisesta; hätä- ja sotalain oikeudellisista järjestelmistä; valtion palkintojen perustamisesta; lakien tulkinnasta; muiden lakien luonnokset;

3) käsittelee tasavallan talousarviota ja sen toteuttamista koskevan selvityksen hyväksymistä koskevat lakiehdotukset. Lakiehdotukset tasavallan talousarviosta ja sen toteuttamista koskevan selvityksen hyväksymisestä toimittaa edustajainhuoneelle valtioneuvoston suostumuksella presidentin kanssa;

4) kutsuu koolle presidentin vaalin;

5) antaa presidentille etukäteen suostumuksen pääministerin virkaan nimittämiseen;

6) kuulee pääministerin selonteon hallituksen toimintaohjelmasta ja hyväksyy tai hylkää ohjelman; ohjelman toistuva hylkääminen parlamentissa tarkoittaa epäluottamuslauseen ilmaisua hallitukselle;

7) kuulla vuosittain valtakunnansyyttäjän, valtion valvontakomitean puheenjohtajan ja keskuspankin hallituksen puheenjohtajan tiedot toimintansa tuloksista;

8) käsittelee pääministerin aloitteesta luottamusta hallitukseen;

9) ilmaisee epäluottamuslauseen hallitukselle vähintään kolmanneksen koko edustajainhuoneen kokoonpanosta; kysymystä hallituksen vastuusta ei voida ottaa esille vuoden kuluessa sen toimintaohjelman hyväksymisestä;

10) hyväksyy presidentin eron;

11) peruuttaa edustajainhuoneen puheenjohtajan määräykset.

Edustajainhuone voi päättää muistakin asioista, jos perustuslaissa niin määrätään.

Edustajainhuoneen hajottaminen

Toimikausi on viisi vuotta, ellei perustuslaissa toisin määrätä. Valtuuksia voidaan laajentaa lailla vain sodan sattuessa [7] .

Edustajainhuoneen valtuudet voidaan irtisanoa ennenaikaisesti perustuslain määräämissä tapauksissa ja tavalla .

Edustajainhuoneen valtuudet voidaan lopettaa ennenaikaisesti, jos hallitukselle evätään luottamus, hallitukselle annetaan epäluottamuslause tai kaksi kertaa kieltäydytään antamasta ennakkosuostumusta pääministerin nimittämiselle . Edustajainhuoneen valtuudet voidaan myös irtisanoa ennenaikaisesti perustuslakituomioistuimen lausunnon perusteella, jos eduskuntahuoneet rikkovat perustuslakia järjestelmällisesti tai törkeästi.

Jaostoa ei voida hajottaa hätä- tai sotatilan aikana, presidentin toimikauden viimeisen kuuden kuukauden aikana, aikana, jolloin päätetään presidentin ennenaikaisesta erottamisesta tai erottamisesta, eikä silloin, Koko Valko-Venäjän kansankokous päättää presidentin erottamisesta. Jaostoa ei saa purkaa vuoden kuluessa sen ensimmäisestä kokouksesta eikä sen toimivallan viimeisenä vuonna.

Rakenne

Edustajainhuoneen neuvosto

Edustajainhuoneen neuvosto on pysyvä kollegiaalinen elin, joka raportoi edustajainhuoneelle. Edustajainhuoneen neuvostoon kuuluvat edustajainhuoneen puheenjohtaja, hänen varamiehensä sekä pysyvien valiokuntien puheenjohtajat. Päätös edustajainhuoneen neuvoston muodostamisesta vahvistetaan edustajainhuoneen päätöksellä. Edustajainhuoneen neuvoston puheenjohtajana toimii edustajainhuoneen puheenjohtaja.

Edustajainhuoneen neuvosto järjestää edustajainhuoneen istuntojen valmistelutyön, tekee päätökset edustajainhuoneen istunnon esityslistaluonnoksen toimittamisesta edustajainhuoneen käsiteltäväksi, päätösluonnokset sen muuttamisesta ja tai) lisäksi ryhtyy toimenpiteisiin varmistaakseen edustajainhuoneen varajäsenten läsnäolon edustajainhuoneen kokouksissa, ratkaisee edustajainhuoneen kokousten koollekutsumiseen ja pitämiseen liittyvät asiat sekä käyttää muita työjärjestyksessä määrättyjä valtuuksia. edustajainhuone ja muut Valko-Venäjän tasavallan säädökset [8] .

Pysyvät palkkiot

Edustajainhuoneen nykyisessä, seitsemännessä kokouksessa, joka valittiin vuoden 2019 vaaleissa, on 14 pysyvää valiokuntaa [9] :

Edustajainhuoneen sihteeristö

Valko-Venäjän tasavallan kansalliskokouksen edustajainhuoneen sihteeristö on edustajainhuoneen pysyvä työelin, joka tarjoaa organisatorista, oikeudellista, tiedotusta, analyyttistä, dokumentointia ja muuta tukea edustajainhuoneen toiminnalle, sen toiminnalle. edustajainhuoneen elimet ja varajäsenet. Edustajainhuoneen sihteeristön toimintaa ohjaa ja valvoo edustajainhuoneen puheenjohtaja, jota koordinoi edustajainhuoneen varapuheenjohtaja [10] .

Edustajainhuoneen toimikauden päätyttyä tai ennenaikaisen päättymisen jälkeen edustajainhuoneen sihteeristö jatkaa toimintaansa.

Lainsäädäntöprosessi

Istunnot

Ensimmäisen vaalien jälkeisen istunnon kutsuu koolle vaalien ja republikaanien kansanäänestysten keskuslautakunta ja se aloittaa toimintansa viimeistään 30 päivää vaalien jälkeen. Kolmenkymmenen päivän aika edustajainhuoneen ensimmäisen istunnon koollekutsumiseen ja työskentelyn aloittamiseen lasketaan vaalipäivästä.

Eduskunta kokoontuu istuntoon, joka avautuu syyskuun kolmantena maanantaina ja päättyy seuraavan vuoden kesäkuun viimeisenä arkipäivänä.

Edustajainhuone kutsutaan erityisessä tarpeessa ylimääräiseen istuntoon presidentin tai edustajainhuoneen edustajainhuoneen enemmistön aloitteesta kunkin esityslistalla olevan jaoston koko kokoonpanosta määrätyn ajan kuluessa. aloittajan toimesta.

Varajäsenten koskemattomuus

Edustajainhuoneen jäsenillä on koskemattomuus ilmaista mielipiteensä ja käyttäessään valtaansa. Tämä ei koske heidän syyttämistä panettelusta ja loukkauksesta.

Edustajainhuoneen edustajat voidaan heidän toimikautensa aikana pidättää tai muuten riistää henkilökohtaisen vapauden vain asianomaisen jaoston etukäteen antamalla suostumuksella, paitsi maanpetoksen tai muun vakavan rikoksen tekemistä sekä pidättämistä tapahtumapaikalla. rikos.

Edustajainhuoneen edustajaa vastaan ​​nostettua rikosasiaa käsittelee korkein oikeus .

Kokoukset

Kamarin kokoukset ovat avoimia. Jaosto voi, jos valtion etu sitä vaatii, päättää pitää suljetun istunnon koko kokoonpanonsa ääntenenemmistöllä. Kokouksissa, myös suljetuissa kokouksissa, presidentti, hänen edustajansa, pääministeri ja hallituksen jäsenet voivat puhua vuorollaan ilmoittautuneiden puolesta niin monta kertaa kuin haluavat.

Yksi istunto kuukaudessa on varattu edustajainhuoneen kysymyksille ja hallituksen vastauksille.

Edustajainhuoneen varajäsenellä on oikeus hakea hakemuksesta pääministeriä, hallituksen jäseniä sekä eduskunnan muodostamien tai valitsemien valtionelinten päättäjiä. Pyyntö on sisällytettävä eduskunnan esityslistalle. Vastaus pyyntöön on annettava kahdenkymmenen istuntopäivän kuluessa.

Jaoston istunto katsotaan toimivaltaiseksi, jos vähintään kaksi kolmasosaa jaoston koko kokoonpanosta on paikalla.

Äänestys

Äänestys edustajainhuoneessa on avointa ja sen suorittaa kansanedustaja henkilökohtaisesti äänestämällä "puolesta" tai "vastaan". Salainen äänestys toimitetaan vain henkilöstökysymyksiä ratkaistaessa.

Päätökset

Edustajainhuoneen päätökset tehdään lakien ja asetusten muodossa. Edustajainhuoneen päätökset tehdään hallinnollisista ja valvontakysymyksistä. Päätökset katsotaan tehdyiksi, jos ne on hyväksytty täysivaltaisten jäsenten enemmistöllä, ellei perustuslaissa toisin määrätä.

Valko-Venäjän tasavallan sisä- ja ulkopolitiikan pääsuuntauksia sekä Valko-Venäjän tasavallan sotilaallista oppia koskevat lait ovat ohjelmallisia ja katsotaan hyväksytyiksi, jos vähintään kaksi kolmasosaa koko kokoonpanosta äänesti niiden puolesta.

Äänestäjien kutsuminen kansanedustajaksi

Valko-Venäjällä äänestäjien oikeus kutsua takaisin vaalipiiristään valittu kansanedustaja on laillisesti vahvistettu. Kansanedustaja voidaan kutsua takaisin, jos hän ei perustellut äänestäjien luottamusta (rikkonut Valko-Venäjän tasavallan perustuslakia, kansallisia lakeja, syyllistynyt häntä halventaviin tekoihin) [11] . Vuodesta 2020 lähtien takaisinkutsumenettely sisälsi seuraavat vaiheet [11] :

Opas

I kutsu (28. marraskuuta 1996 - 21. marraskuuta 2000)

Puheenjohtaja : Malofejev, Anatoli Aleksandrovich

Varapuheenjohtaja : Konoplev, Vladimir Nikolajevitš

Pysyvien valiokuntien puheenjohtajat :

II kutsu (21. marraskuuta 2000 - 16. marraskuuta 2004)

Puheenjohtaja : Popov, Vadim Aleksandrovich

Varapuheenjohtaja : Konoplev, Vladimir Nikolajevitš

Pysyvien valiokuntien puheenjohtajat :

III kutsu (16. marraskuuta 2004 - 27. lokakuuta 2008)

puheenjohtaja :

Varapuheenjohtaja : Zabolotets, Sergei Makarovich

Pysyvien valiokuntien puheenjohtajat :

IV kutsu (27. lokakuuta 2008 - 18. lokakuuta 2012)

Puheenjohtaja : Andreichenko, Vladimir Pavlovich

Varapuheenjohtaja

Pysyvien valiokuntien puheenjohtajat :

V-kokous (18.10.2012 - 10.10.2016)

Puheenjohtaja : Andreichenko, Vladimir Pavlovich [12]

Varapuheenjohtaja : Guminsky, Viktor Aleksandrovich

VI-kokous (11.10.2016 - 6.12.2019)

Puheenjohtaja : Andreichenko, Vladimir Pavlovich

Varapuheenjohtaja : Pirshtuk, Boleslav Kazimirovich

Pysyvien valiokuntien puheenjohtajat :

VII kokous (6.12.2019 alkaen)

Puheenjohtaja : Andreichenko, Vladimir Pavlovich [14]

Varapuheenjohtaja : Mitskevich, Valeri Vatslavovich [14]

Katso myös

Muistiinpanot

  1. Valko-Venäjän tasavallan perustuslaki . Haettu 25. lokakuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 3. helmikuuta 2022.
  2. Valko-Venäjän parlamentarismin historia Arkistoitu 28. maaliskuuta 2018 Wayback Machinessa . Edustajainhuoneen virallinen verkkosivusto
  3. Roo Belaya Rus . Haettu 10. joulukuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 11. joulukuuta 2018.
  4. "Belaya Rus" etsii mahdollisuuksia tulla puolueeksi . Haettu 10. joulukuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 11. joulukuuta 2018.
  5. Edustajainhuoneen muodostaminen . Haettu 27. maaliskuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 26. maaliskuuta 2018.
  6. Valko-Venäjän tasavallan perustuslaki , artikla 97 Arkistoitu 4. joulukuuta 2020 Wayback Machinessa
  7. Edustajainhuoneen toimintaa säätelevät asiakirjat . Haettu 27. maaliskuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 27. maaliskuuta 2018.
  8. Valko-Venäjän tasavallan kansalliskokouksen edustajainhuoneen määräykset arkistoitu 21. tammikuuta 2020 Wayback Machinessa , luku 3, artiklat 17-22
  9. Valko-Venäjän tasavallan kansalliskokouksen edustajainhuoneen pysyvät komiteat . Haettu 26. tammikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 20. tammikuuta 2020.
  10. Valko-Venäjän tasavallan kansalliskokouksen edustajainhuoneen sihteeristöä koskevat määräykset Arkistoitu 26. tammikuuta 2020 Wayback Machinessa , Valko-Venäjän tasavallan kansalliskokouksen edustajainhuoneen virallisella verkkosivustolla
  11. 1 2 Minskin 20 alueella aloitetaan edustajainhuoneen jäsenten kutsuminen. Mitä se tarkoittaa? (linkki ei saatavilla) . Haettu 27. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 27. elokuuta 2020. 
  12. Viides kokous . Valko-Venäjän tasavallan kansalliskokouksen edustajainhuone . Haettu 28. marraskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 28. marraskuuta 2019.
  13. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Valko-Venäjän tasavallan edustajainhuoneen pysyvät komiteat . Haettu 27. maaliskuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 27. maaliskuuta 2018.
  14. 1 2 Valko-Venäjän tasavallan kansalliskokouksen edustajainhuoneen johto . Haettu 27. maaliskuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 20. helmikuuta 2022.

Lähteet

Linkit