Noidat ulkomailla

Witches Abroad on englantilaisen  kirjailijan Terry Pratchettin vuonna 1991 julkaisema fantasiaromaani .

Kahdestoista kirja Levymaailma - sarjassa, kolmas kirja noitaalasyklissä.

Ensimmäinen julkaisija Victor Gollants [1] . Ensimmäisen painoksen kansikuvassa oli Josh Kirbyn [2] maalaus hänen tavanomaiseen tyyliinsä: monihahmoinen sommitelma, jossa oli paljon pieniä yksityiskohtia, kirkkaita värejä, groteskin elementtejä ja karikatyyriä . Kuvassa on kolmen Lancre-nidan maihinnousu suolla lähellä Orlaisia, rouva Gogolin talo asukkaineen ja Ellan lauantain kultavaunut.

Venäjän kielellä romaanin julkaisi Eksmo -kustantamo P. Kirakozovin käännöksenä vuonna 2001. Tässä painoksessa oli myös Kirbyn kuvitus; vuoden 2006 uusintajulkaisussa koko sarja, mukaan lukien "Witches Abroad", julkaistiin uudelleen ankarammissa kansissa [3] .

Juoni

Tämä on satu satuista.
Tai siitä, mitä tarkoittaa olla todellinen keijukummi.
Se on myös satu heijastuksista ja peileistä. [neljä]

Desiderata Pitiful Hollowin vanha noita on kuollut, jättäen hänen seuraajalleen, nuorelle Magrat Garlicille , sauvan ja keijukummiäidin tehtävät. Desiderata katsoi, että Magrat ei pärjää yksin, joten hän teki testamentin siten, että hän sai vanhemmat noidat lentämään mukanaan Orlein kaupunkiin , jossa asuu keijukummityttärensä Ella Saturday, lempinimeltään Tuhkimo. Säälittävä Pust testamentaa seuraajalleen, ettei hän missään tapauksessa salli Cinderellan mennä naimisiin prinssin kanssa.

Granny Weatherwax , Nanny Ogg ja Magrat lähtivät pitkälle matkalle luudanvarrella. Matkalla he alkavat ymmärtää, että heitä vastustaa voimakas velho, joka käyttää satujen ja peilien voimaa , ja äiti, kuten käy ilmi, tuntee hänet erittäin hyvin.

Orlaisista, jonne he saapuvat, he löytävät liittolaisen - voodoo -velhon , rouva Gogolin, joka asuu suolla lähellä Orlaisia. Noidat tekevät kaikkensa estääkseen Cinderellasta tulemasta anastetun Orleyn herttuan vaimoa. Heitä vastustaa kaupungin todellinen hallitsija - Lilith de Tempskir, tuo erittäin voimakas noita ...

Hahmot

• Granny Weatherwax on Lancre covenin vanhin   noita , läpikulkuhahmo noitien kierrossa.
• Nanny Ogg ( eng.  Nanny Ogg ) - hänen läheinen ystävänsä, myös noita, noitia käsittelevän syklin läpikulkuhahmo.
• Magrat Garlick ( eng.  Magrat Garlick ) - nuori noita, joka sai keijukummissauvan, läpikulkuhahmon noitia käsittelevässä syklissä.
• Greebo  ( eng.  Greebo ) - lastenhoitajan kissa , noitia käsittelevän syklin läpikulkuhahmo. Witches Abroadissa hänestä tehtiin ensin ihminen.
• Lily Weatherwax, alias Lilith de Tempscire  ( eng.  Lily Weatherwax, Lilith de Tempscire ) [noin. 1]  on Esmeralda Weatherwaxin vanhempi sisko, voimakas noita ja keijukummi. Teini-iässä hänet potkittiin ulos kotoa. Hän, seuraten voimanhimoista luonnettaan, alkoi käyttää kahden peilin vaarallista taikuutta, jonka avulla hänestä tuli Orlaisin tosiasiallinen hallitsija.
• Orlais'n herttua  ( eng.  Duc ) - Orlais'n nimellinen hallitsija kirjan tapahtumien aikaan, nuori siro mies, jollain tavalla "luonut" Lily Weatherwax.
• Rouva Erzulie Gogol ( eng.  Erzulie Gogol ) - Orlesian voodoo-velho, kaunis nainen, kaupungin entisen hallitsijan rakas.
• Baron Saturday  ( eng.  Baron Saturday ) - Orlaisin entinen hallitsija, muuttui kuolemansa jälkeen zombiksi ja kirjan tapahtumien aikana - melkein voodoo-jumalaksi.
• Ella Saturday , Cinderella  ( eng.  Ella Saturday, Emberella ) - Baronin ainoa avioton tytär, Orlaisin valtaistuimen perillinen. Hän ei tiennyt vanhemmistaan ​​ja työskenteli kokina.

Voodoo romaanissa

Pratchett kuvaili romaanissaan omituisen version voodooismista , joka todellisuudessamme on Keski-Amerikassa yleinen uskonnollisten uskomusten, mystisten ja maagisten käytäntöjen järjestelmä. Levymaailmassa voodoo on noituuden muoto, joka liittyy jumalien luomiseen ja niiden kutsumiseen ihmisten kehoon. Voodoon noituutta ruokkii suiden maaginen voima . Voodoo-noidat eroavat tavallisista levynoidista käytännössä vain tarvikkeiltaan.

Levymaailman voodoon liittyvien hahmojen nimet ovat viittauksia todellisen maailman voodoo-jumalien nimiin. Joten, velho Erzulie Gogol kantaa nimeä Erzulie , rakkauden ja kauneuden jumalatar. Rouva Gogolia kuvataan erittäin pitkäksi, kauniiksi ruskeaksi naiseksi. Hänen entinen rakastajansa Baron Saturday, jonka Lilith tappoi ja rouva Gogol muutti zombiksi, on viittaus Baron Saturdayiin (alias Baron Samedi), kuoleman jumaluuteen. Hän on prototyyppinsä tavoin käyttänyt mustaa frakkia ja silinteriä jo jonkin aikaa , minkä jälkeen hän hankkii hetkeksi jumalallisia kykyjä. Koska tanssilla on tärkeä rooli voodoo-rituaaleissa, sapatti tanssii romaanin huipentumahetkellä. Musta kukko Legba, rouva Gogolin tuttu , on viittaus ovihenkeen Legbeen , Erzulien vaimoon. [5]

Kirjassa mainitaan joitain levyn voodoo-jumaluuksia: Bon Anna, myyntiverkoston mestari, Walking Wide, Hotaloga Andrews ( eng.  Lady Bon Anna, Mister Safe Way, Stride Wide Man, Hotaloga Andrews ). Kaikki ne ovat Erzulie Gogolin luomia.

Todellisuudessamme suosituimmat voodoon liittyvät käsitteet, zombit ja voodoo-nukke , näkyvät myös "Witches Abroadissa". Rouva Gogol käyttää animoimiaan kuolleita ihmisiä (zombeja) kotityöntekijöinä. Yksi heistä on hänen rakastajansa Baron Saturdayin ruumis, ja hänen persoonallisuutensa on säilynyt lähes täysin ennallaan. Hänen alistumuksensa rouva Gogolille ei ole määritelty, mutta joka tapauksessa hän voi ilmaista tyytymättömyytensä hänen päätöksiinsä ääneen: "Mutta sinä lupasit kostaa hänelle minun puolestani", paroni muisteli. "Joku muu kostaa hänelle", rouva Gogol kohautti olkapäitään <...> "Joten et pidä sanaasi?!" [4] Erzulie Gogol teki voodoo-nuken maagiseen kaksintaisteluun Lily Weatherwaxin kanssa, mutta kun Esme Weatherwax tuli hänen tielleen, velho yritti käyttää nukkea äitiään vastaan ​​(voodoo "headologiaa" vastaan). Kun rouva Gogol pisti siruja nukeen, uhri tunsi kipua .

Peilien taika romaanissa

Peilillä maagisten toimien kohteena on tärkeä rooli monien kansojen kansanperinnössä , mukaan lukien englanti [6] ja slaavi [7] .

Levymaailmassa yhden peilin taikuutta pidetään normaalina käytäntönä, mutta kahden peilin ollessa loputon heijastuskäytävä on vaarallista [n. 2] , eikä vain noitien, vaan myös tavallisten ihmisten keskuudessa. Yleinen käsitys on, että kahden peilin välissä ei pidä seistä. "Peilit sisältävät äärettömän. Ja äärettömyyteen on enemmän kuin uskotkaan. Ensinnäkin kaikki on siellä. Nälkä mukaan lukien. Koska on miljoona miljardia heijastusta, mutta vain yksi sielu” [4] . Lily Weatherwaxista tuli kahden peilin taikuutta käyttämällä erittäin voimakas noita, joka johti romaanissa kuvattuihin tapahtumiin.

Satujen käsite romaanissa

Kirjassaan Witches Abroad Pratchett esittelee ensin käsitteen "loisuniversumit", jonka hän kehitti myöhemmässä romaanissaan Ladies and Gentlemen . Tässä tapauksessa loiset ymmärretään satuina : "Sadut, nämä pitkät heiluvat nauhat, jotka ovat ottaneet ajan ja tilan muodon, lepaten, ryntäsivät maailmankaikkeuden läpi aikojen alusta asti. Ne kuitenkin kehittyivät vähitellen. Heikoin kuoli, mutta vahvin selvisi ja lopulta lihottui - niitähän ihmiset kertoivat uudestaan ​​ja uudestaan ​​<...> satuja - eräänlainen loiselämämuoto, joka leikkii kohtalolla ja lamauttaa ihmisten elämän vain omaksi toiminnakseen hyötyä" [4] .

Konseptin perusideana on, että ihmisten satuina tuntemia tarinoita toistetaan todellisuudessa yhä uudelleen ja uudelleen käyttämällä ihmisiä hahmoinaan. Ja mitä enemmän satua toistettiin, sitä vahvemmaksi se tuli, ja sitä helpompi sen oli toistaa itseään uudelleen ( positiivinen palaute ). Levymaailmassa noidat voivat herättää satuja henkiin. Romaanissa Witches Abroad se oli Lily Weatherwax.

Viittauksia romaanissa

Viittauksia maailmamme todellisuuksiin

Kuvitteellisella Orlais'n kaupungissa ( eng.  Genua ) on kaksi prototyyppiä. Toisaalta tämä on italialainen Genovan kaupunki [noin. 3] ja toisaalta New Orleans . Pratchett kertoo, että hänen matkansa New Orleansiin oli inspiraationa keijujen valtakunnan kuvalle. Orlais sijaitsee Vieux-joen, Vanhan joen suistossa ( englanniksi  Vieux-joki , ranskasta  vieux  - "vanha mies"). Todellisuudessamme Old  Man Riverä kutsutaan Mississippiksi , jonka suulla sijaitsee New Orleans [8] . Upea kaupungin nimen virallisessa venäjänkielisessä käännöksessä on säilytetty viittaukset molempiin prototyyppeihin.

Orlesian Mardi Gras -karnevaali, Hearty Tiistai on suora viittaus todellisuutemme Mardi Gras -juhlaan .

Kulttuuriviitteet

Romaani sisältää viittauksia moniin satuihin ja kirjailijan fantasiaan. Suurin osa viittauksista on parodisia . Myyttien uudelleenajattelu ja purkaminen on yleensä ominaista Pratchettin proosalle [9] .

Koko romaani on satujen " Tuhkimo " ja " Sammakkokuningas " luovaa uudelleenajattelua [10] .

Ella Lauantin lempinimi Emberella  on muunneltu englanti.  Cinderella  - Cinderella. Englannin sana ember on osittainen synonyymi sanalle cinder  - molemmat tarkoittavat tuhkaa, tuhkaa, hiiltä. Pääte -ella ilmeisesti määritti sankarittaren oikean nimen. Venäjänkielinen käännös säilyttää Cinderellan alkuperäisen lempinimen sadusta. Toisin kuin todellisuutemme Tuhkimo, Ella Saturday on jo kaupungin laillinen hallitsija, ja Lilithin aikomus naida hänet Duken kanssa on jatkoa vallan anastamiselle. Romaanin "pahat sisaret" ovat käärmeitä , joille Lilithin taikuus on antanut ihmisen ilmeen. Romaanin kurpitsan muuttaminen vaunuiksi on "käänteinen" - Magrat muutti oikean vaunun kurpitsaksi häiritäkseen tarinaa, ja myöhemmin Lilith muutti kurpitsan takaisin vaunuiksi. Cinderellan lasikengät romaanissa ovat tavallisia kenkiä, ja kooltaan melko suuria (ne ovat suuria Magratille, mutta Nanny Oggille juuri sopivat), upotekoristeinen peilipaloilla  - toinen Lilithin peilitaikaan työkalu.

Kuva sammakkoprinssistä, toisin kuin alkuperäisessä tarinassa, ei ole positiivinen. Satun juonesta, jossa sammakkoprinssi auttoi kiittämätöntä prinsessaa ja vaati sitten häneltä palkkiota, romaanissa ei jäänyt muuta kuin suudelma: sadussa prinsessan suudelma antaa prinssille ihmisen ilmeen. , ja romaanissa sen piti korjata Lilithin noituutta.

Monet muut viittaukset ovat toissijaisia:

• Ensimmäinen maininta esineiden muuttamisesta gnomi Zoltoksi ( eng.  Glod , tarkoittaa sanan "kulta" kirjoitusvirhettä - eng.  gold ) - viittaus ahneudesta kirottu kuningas Midaksen myyttiin - kaikki mitä hän kosketettu muuttui kullaksi. Toinen viittaa tarinaan tytöstä, joka pahan kääpiön avulla kutoi oljet kullaksi. Kääpiön nimi on Rumpelstiltskin ( saksaksi:  Rumpelstilzchen ). Kun äiti muistaa toisen sadun: tytöstä, jolla on erittäin pitkät punokset ( Rapunzel ), hän kutsuu häntä vahingossa nimellä Rumpelstilzel, mikä sekoittaa hänet edellä mainittuun pahaan kääpiöön.
• Viittaus Tolkienin Taru sormusten herrasta on olento , joka kelluu jokea pitkin puun päällä ja kertoo noidille, että on hänen syntymäpäivänsä.
• Jakso, jossa noidat yöpyvät pikkukaupungissa, jossa on linna, on viittaus tarinoihin vampyyreista . Synkkä legenda ilmestyy kotimaiseen suoniin - noidat eivät yksinkertaisesti huomaa vampyyria, mikä kauhistuttaa kaupungin asukkaita, ja sen seurauksena Gribo syö hänet sekoittaen hänet tavalliseksi lepakoksi .
• Lumotun linnan jakso on viittaus satuun " Sleeping Beauty ". Noidat arvostelevat sadunomaista lähestymistapaa: heidän mielestään jos joku hiipi lumottu linnaan ja suuteli nukkuvaa tyttöä, tämä ei tarkoita, että hänen pitäisi mennä naimisiin hänen kanssaan.
• " Punahilkan " juonen sovitus vanhasta naisesta ja puhuvasta sudesta kertovassa jaksossa. Syy suden oudolle käytökselle on noituutta - susi saatettiin ajattelemaan olevansa mies. Romaanissa susi itse halusi kuolemaa, kärsien sellaisesta persoonallisuuden jakautumisesta.
• Viittaus Lyman Frank Baumin teokseen The Wonderful Wizard of Oz : talo, joka putosi noidan, tässä tapauksessa Nanny Oggin, päähän. Alueella asuvat kääpiöt tottelivat satua ja tunsivat halua riisua lastenhoitajan saappaat, jotka olivat satujen takia samanlaisia ​​kuin Idän pahan noidan taikakengät. Mainitaan myös keltaisilla tiileillä päällystetty tie sekä Magratin ja äidin esittämä kiista sydämestä ja aivoista (alkuperäisessä Scarecrow ja Nick the Woodman väittivät ). Lastenhoitaja sanoo myös analogin Dorothy Galen kuuluisalle lauseelle klassikkoelokuvasta 1939 : "Toto, minä luulen, että emme ole enää Kansasissa" ( englanniksi Toto, minulla on tunne, ettemme ole Kansasissa enää ) [11]  - "Tiedätkö, Gribo. <...> Mielestäni tämä ei ole Lancre " [4] ( eng. Tiedätkö, Greebo. <...> En usko, että olemme Lancressa ). Venäjänkielinen lukija on lähempänä analogiaa Baumin sadun uudelleenkerronnan kanssa: A. M. Volkovin saturomaani " Smaragdikaupungin velho " .  
• Duken makuuhuoneen murtautumiskohtauksessa vanhemmat noidat muistelevat tarinaa Siniparrasta .

Ehdokkaat [12]

• British Fantasy Award (1991)
• Locus Awards (1992) [13]

Mielenkiintoisia faktoja

• Romaani on sijalla 197 BBC:n maailman 200 parhaan kirjan listalla [14] .
• Anekdootti alligaattorivoileivästä, jonka äiti yrittää kertoa useita kertoja ilman menestystä, on vain kiemurteleva tarina ilman alatekstiä. Pratchett väitti nähneensä tällaisen hassun vitsin jossain vanhassa elokuvassa [8] .

Muistiinpanot

1. ↑ Ranskan kielessä yksi sanan temps merkityksistä  on "sää" ja cire  on "vaha", joten Lilithin kuvitteellinen sukunimi on kirjaimellinen käännös hänen oikeasta sukunimestään Weatherwax . Romaanin virallisessa ranskankielisessä käännöksessä sukunimi Weatherwax on annettu nimellä Ciredutemps .
2. ↑ "Peilitaikissa ei ole mitään vikaa", lastenhoitaja vastusti. <…> "Hän käyttää useampaa kuin yhtä peiliä", rouva Gogol selitti. <…> – Ja kaksi. - Siellä se on. Se on täysin eri asia." "Witches Abroad", käännös. P. Kirakozova
3. ↑ Nykyenglanniksi Genovan kaupungin nimi on kirjoitettu nimellä Genoa , kun taas latinan kielestä lainattu vanhentunut versio on Genua .

Lähteet

1. ↑ Luettelo Witches Abroad -romaanin painoksista Levymaailman verkkosivuilla (linkki ei saatavilla) . Käyttöpäivä: 18. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 6. tammikuuta 2009. (määrätön) 
2. ↑ Josh Kirbyn kuvittamien painosten luettelo Arkistoitu 15. kesäkuuta 2009 Wayback Machinessa  Ansible - fanisivustolla .
3. ↑ Witches Abroad -romaanisivu Fantasy Lab -verkkosivustolla . Haettu 12. syyskuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 5. toukokuuta 2009. (määrätön)
4. ↑ 1 2 3 4 5 Pratchett T. Witches Abroad. Hyvät naiset ja herrat: Romaanit / Per. englannista. P. Kirakozova, N. Berdennikov, toimittanut A. Zhikarentsev. - M.: Kustantaja "EKSMO", Pietari: Kustantaja "Domino", 2003. - 848 s.
5. ↑ Kuvaus voodoo-jumaluuksista (Erzuli, Legba, Baron Samedi) S. Blackin ja K. Hyattin kirjasta "Voodoo metropolissa", kääntäjä A. Kostenko . Käyttöpäivä: 13. syyskuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016. (määrätön)
6. ↑ Poseidon Harpoon -sivuston peiliin liittyvät uskomukset, jotka on omistettu merkeille ja taikauskoille
7. ↑ Tolstaya S. M. Peili perinteisissä slaavilaisissa uskomuksissa ja rituaaleissa // Slaavilainen ja balkanin kansanperinne. M., 1994.
8. ↑ 1 2 Kirjan muistiinpanot Annotated Pratchett File, v9.0 -projektista . Haettu 3. maaliskuuta 2007. Arkistoitu alkuperäisestä 6. helmikuuta 2007. (määrätön)
9. ↑ Taidekriitikko William T. Abbott Whiten artikkeli Knowledge and the Cauldron of Story: The Use of Allusion in Terry Pratchett's Discworld (2002) . Haettu 13. syyskuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 2. maaliskuuta 2007. (määrätön)
10. ↑ Grimmin veljesten kuvitettu satu "Sammakkoprinssi" . Haettu 13. syyskuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 6. kesäkuuta 2012. (määrätön)
11. ↑ Lainaus on sijalla 4 Top 100 Greatest Quotes in American Movies Arkistoitu 31. elokuuta 2009 Wayback Machinessa
12. ↑ Pratchettin bibliografia osoitteessa pratchett.info (downlink) . Haettu 13. syyskuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 18. syyskuuta 2009. (määrätön) 
13. ↑ Luettelo Terry Pratchett -ehdokkuudesta ja palkinnoista virallisella Locus Awards -sivustolla Arkistoitu 2009-05-05 .
14. ↑ BBC:n top 200 kirjaa . Haettu 3. syyskuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 12. helmikuuta 2011. (määrätön)

Linkit

• Lainaukset kirjasta  (englanniksi)