Dashti-Kipchak uzbekit

Dashti -Kipchak Uzbeks tai Dashti-Kipchak Uzbeks  on termi, jota jotkut tutkijat käyttävät viittaamaan turkkilais - mongolilaisten heimojen [1] liittoon, jotka vaelsivat Desht-i-Kipchakin itäosassa XIV - XVI vuosisadan alussa. . 1450-luvulle asti niihin kuului myös kazakstanilaisia ​​heimoja.

Alkuperä

Neuvostoliiton etnografit käyttivät ensin termiä Dashti-Kipchak Uzbeks. Nimi liittyy historiallisen Desht-i-Kipchakin alueen nimeen . He elivät paimentolaiselämää ja puhuivat turkkilaisten kipchakin murretta [2] [3] .

Arlat, Bahrin, Burkut, Durmen, Iizhan, Khitai, Karluks, Madzhar, Kypchak, Kiyat, Kungirat, Kurlavut, Mangyt, Naiman, Nukuz, Tangut, Uiguurit, Merkit, Kushchi, Utarchi, Jat, Chimbai, Keneges, Uishun, Tubai, Taimas-, Echki-, Tumen-Ming-, Shadbakhtli-, Shunkarli- ja muita heimoja 1200- ja 1300- ja 1400-1500-luvuilla kutsuivat itäiset historioitsijat yleisnimellä "uzbekiksi" [4] .

Hamidulloh Kazvini mainitsee teoksessaan "Tarihi Guzida" ("Valittu historia") Uzbek-kaanin , Kultahorden kahanin ja kansojen alamaiset maat, ja nämä heimot on merkitty "uzbekiaaniksi" ("uzbekiksi") ja Heidän paimentomaihinsa eli itäiseen Deshti-Kipchakiin viitataan nimellä "memleketi uzbek" ("Uzbekistanin valtio"). Termiä "uzbek" käytettiin heimojen ja niihin kuuluvien maiden liiton nimenä myös ennen Uzbekkiania. Esimerkiksi Ulugbek historiallisessa teoksessaan "Tarihi arba ulus" ("Neljän uluksen historia") kirjoittaa Uzbekkhanin valtaistuimelle nousemista mainitessaan "Hänelle annettiin Uzbekistanin ulus". Ruzbekhan kirjassaan "Mehmannamai Bukhara" osoittaa, että Deshti-Kipchak-uzbekit on jaettu kolmeen ryhmään: sheibanidit (uzbekit, jotka sisältyvät Sheibanin ulukseen ), kazakkit ja mangitit . Lähteiden mukaan Sheyban-ulus luotiin vuonna 1238, ja se sisälsi alueita Uralin juurelta Tobol -jokeen ja Sarysuun (sen eteläraja oli Aralmeri ja pohjoisraja oli Chingi-Tura (Tura)). Ulus Mangyta sijaitsee Emba- ja Yaik-jokien välisillä mailla. Mangytit 1500-luvun 30-luvulla antautuivat Abulkhairkhanille . Kazakhit etnonyyminä esiintyivät vuoden 1446 alusta. Uruskhanin , Ak Ordan khaanin jälkeläiset : Gireykhan ( Kireykhan ) ja Dzhanibek 1500 -luvun 40-luvulla, kieltäytyivät alistumasta Abulkhairkhanille, ja heidän kannattajansa pakenivat alamaisilleen. Chun ja Semirechyen keidas ja jonkin ajan kuluttua perusti Kazakstanin khanaatin (1465) . Näitä Abulkhairkhanista historian aikana paenneita heimoja kutsuttiin "uzbek-kazaksheiksi" [4] .

Dashti-Kipchak-uzbekit viettivät enimmäkseen nomadista elämäntapaa ja harjoittivat siirtolaiduntakarjankasvatusta, köyhät paimentolaiset harjoittivat myös maataloutta. Dashti-Kipchak-uzbekeista tuli olennainen osa Keski-Aasian uzbekkeja, kazakseja, karakalpakeja , samoin kuin nogaeja, baškireja, tataareja, altailaisia ​​ja muita [4] .

Uzbekistanin Deshtikipchak-klaanien jälkeläisiä kutsutaan Neuvostoliiton historiografiassa erikseen yleisnimellä "Dashti-Kipchak Uzbeks" (uzbeki-kipchakit, kipchak-uzbekit, nomadi-uzbekit jne.)

Yleinen jako

Deshtikipchak Uzbeks koostui 92 suuresta ja pienestä klaanista [5] [6] .

Lista [7]

Katso myös

• Polovtsian steppi ( Dasht-i-Kipchak )
• Sheibanidit
• Uzbekistanin heimot

Muistiinpanot

1. ↑ Chvyr L. A. Uiguurien riitit ja uskomukset 1800- ja 1900-luvuilla: esseitä suositusta islamista Turkestanissa . - Moskova: Venäjän tiedeakatemian itämainen kirjallisuus, 2006. - S. 36. - 286 s. — ISBN 9785020184930 . Arkistoitu 12. lokakuuta 2020 Wayback Machinessa
2. ↑ Uzbekistanin etninen atlas. - Tashkent, 2002. - S. 312.
3. ↑ Borovkov A. K. Uzbekistanin kansanmurteiden luokittelukysymyksiä. - Uzbekistanin SSR:n tiedeakatemian uutisia, 1953. - s. 58.
4. ↑ 1 2 3 Uzbekistanin kansallinen tietosanakirja  (uzb.) . - Taškent, 2000-2005.
5. ↑ Keski-Aasian historiallinen palvelin - Luettelo 92 uzbekki-kazakstanilaisesta heimosta , arkistoitu 19. joulukuuta 2014 Wayback Machinessa
6. ↑ kokemusta 92 "Ilatiya-heimon" perinteisten luetteloiden analysoinnista . Haettu 17. huhtikuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 17. huhtikuuta 2015. (määrätön)
7. ↑ Keski-Aasian historiallinen palvelin - Luettelo 92 uzbekki-kazakstanilaisesta heimosta , arkistoitu 19. joulukuuta 2014 Wayback Machinessa

Kirjallisuus

• Buribay Akhmedov, Uzbekistanin kansallinen tietosanakirja  (uzb.) . - Taškent, 2000-2005.
• Uzbekistanin etninen atlas. Etnogeneesi: Dashti-Kipchak uzbekit (osa 2)
• A. Ilkhamov, Uzbekistanin identiteetin arkeologia