Zhubiaba

" Jubiaba " ( port. Jubiabá ) on brasilialaisen klassisen kirjallisuuden Jorge Amadon neljäs romaani , joka valmistui ja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1935 . E. G. Golubevan venäjänkielinen käännös julkaistiin vuonna 1973.

Kuvaus

Romaanityö aloitettiin Conceiço da Feirassa vuoden 1934 puolivälissä ja valmistui Rio de Janeirossa vuonna 1935 [2] [1] . Ensimmäinen painos ilmestyi syyskuussa 1935 [1] . "Jubiaba" oli ensimmäinen teos ensimmäisestä Bahiaa käsittelevästä romaanisyklistä (Bahian sykli), johon kuuluivat myös " Kuollutmeri " (1936) ja " Hiekan kapteenit " (1937). I. A. Terteryanin mukaan toisen Bahian-syklin kirjat (" Vanhat merimiehet ", " Don Flor ", " Ihmeiden kauppa ") ovat jatkoa romaaneille "Zhubiaba" ja "Kuollutmeri".

Tässä näkyy joitain myöhemmissä teoksissa kuvatuista hahmoista, teemoista ja motiiveista. Merimiehet Manuel ja Guma luvusta "Lowboat" esiintyvät romaanissa "Kuollut meri" ja novellissa " Kinkasin giniveden epätavallinen kuolema " (1961): pitkäveneestä Manuela Kinkas "heittää" mereen, jossa hän löytää todellisen ja ennalta ennustetun kuolemansa. Meri tarkoittaa vapautta, matkustamista ja muutosta [3] . Todellisen merimiehen kuoleman motiivi, joka ohittaa hänet vain merellä, on ominaista kirjailijan muille teoksille. Antonio Balduinon elämänpolku muistuttaa Pedro Pulin tarinaa Kapteenit of the Sand -sarjasta. "Jubiaban" teemat saavat uuden kattavuuden "The Miracle Shop" -elokuvassa (1969) [2] . Joidenkin kirjailijan myöhempien teosten fiktiivisten hahmojen joukossa esiintyy tosielämän kuuluisia persoonallisuuksia. Amadoun mukaan opaskirjassa "Kaikkien pyhien lahti" ( Bahia de Todos os Santos , 1945), nimihenkilö, St. Jubiabin ( port. pai-de-santo Jubiabá ) isä, asui todella Bahiassa [2 ] . Severiano Manoel de Abreu eli Jubiaba oli vakiintunut parantaja 1920-luvulla Salvadorissa, jolla oli asiakkaita paitsi favelojen köyhien, myös yhteiskunnan keski- ja yläluokkien joukossa. Toimittajan muistiinpano poliisin vierailusta hänen luonaan 5. lokakuuta 1921 [4] on säilynyt .

Brasiliassa on julkaistu yli 50 uusintapainosta romaanista. Alkuperäisellä kielellä kirja julkaistiin Portugalissa ja se on käännetty englanniksi , baskiksi , bulgariaksi , unkariksi , kreikaksi , kiinaksi , espanjaksi , italiaksi , saksaksi , norjaksi , puolaksi , romaniaksi , venäjäksi , ranskaksi , tšekkiksi [1] .

Romaani muodosti perustan kahdelle teatteriesitykselle (1961, 1970) ja yhdelle radio-ohjelmalle (1946) [1] . Vuonna 1986 sai ensi-iltansa brasilialaisen ohjaajan Nelson Pereira dos Santosin elokuva " Jubiaba " , joka julkaistiin Ranskan televisioruuduilla nimellä "Kaikkien pyhien lahti" ( fr. Bahia de tous les saints ).  

Yhteenveto

Toinen luku "Lapsuus" alkaa kuvauksella 8-vuotiaan neekeripojan Antonio Balduinon (tarkemmin Antônio Balduínon ) elämästä. Hän saa tietää isästään ja äidistään tätinsä Louisen tarinoista. Kukkulan slummeissa ( favela ) arvostettujen asukkaiden tarinoista, lauluista ja tarinoista tulee eräänlainen sankarin koulu. Antonio päättää, ettei hänestä koskaan tule orjaa, ja tärkein asia elämässä on vapaus. Tarinat menneisyyden sankareista, hänen isästään, vahvistavat hänen halua tulla sellaiseksi sankariksi, josta sävelletään lauluja [2] .

Hengen riivaama Louise tulee hulluksi ja kuolee sairaalassa kolme vuotta myöhemmin. Varakkaan portugalilaisen perhe ottaa pojan luokseen [2] . Antonion saattajat alas mäkeä lääkemies ja macumbeiro Jubiaba, joita poika oli aluksi varovainen. Ajan myötä Zhubiabasta tuli mustan lapsen elämän mentori ja hän osallistui aktiivisesti hänen tulevaan kohtalonsa.

Kirjoittaja majoittaa Antonion portugalilaisen Pereiran kartanoon Zumbi dos Palmares -kadulla Salvadorissa . Pereira lyhentää Balduinon sukunimen muotoon Baldo. Poika ystävystyi heti portugalilaisen Lindinalvan tyttären kanssa. Zhubiaba kertoo neekeritarinan sankarista Zumbista - johtajasta Quilombu Palmarisista , jonka mukaan kuja on nimetty. Antonio erotettiin koulusta itsepäisyydestään, jossa hän kuitenkin oppi lukemaan ja kirjoittamaan. Mukava elämä kartanossa päättyy, kun Baldo joutuu pakenemaan. Seikkailut alkavat tuoden Antoniolle suurta mainetta [2] . Hän työskentelee tupakkaviljelmillä, esiintyy sirkuksessa, hänestä tulee voittamaton nyrkkeilijä ja kuuluisa sambakirjailija .

Lapsuudessa painettu kirkas kuva platonisesta rakkaudesta Lindinalva Antonioa kohtaan kantoi läpi hänen koko elämänsä. Häntä eivät varjosta lukuisat rakastajattaret, hän ei varjosta uutisia, että tyttö meni kädestä käteen. Lindinalvan pyynnöstä Baldosta tulee Salvadorin yleislakon johtaja. Joubiaban mukaan orjuus ei lopu koskaan, mutta Antonio kieltäytyy kumartamasta päätään. Finaalissa Antoniosta sävelletty laulu lauletaan vahvasta ja itsepäisestä neekeristä, joka taistelee kansansa vapauden puolesta [2] .

Arviot

I. A. Terteryan kirjoitti: "Amadu loi rasisminvastaisen romaanin "Jubiaba" ( Jubiabá ), jonka sankari on neekeri" [5] . Tämä oli yksi ensimmäisistä tapauksista brasilialaisen kirjallisuuden historiassa, kun vapautta rakastava neekeri on kuvattu teoksen päähenkilönä [2] . Kirjoittaja kuitenkin idealisti jonkin verran afro-brasilialaisten maailmankuvaa: orjuutta ei ollut vain Afrikassa ennen portugalilaisten saapumista, vaan myös Palmariksen tasavallassa .

Romaani ei saavuttanut vain välitöntä, vaan myös vahvaa menestystä sekä Brasiliassa että ulkomailla. Gallimard -kustantamon käännös ranskaksi nimeltä "Kaikkien pyhien lahti" ( ranska  Bahia de Tous les Saints ) toi kirjailijalle maailmankuulun [2] . Hän ylisti Albert Camuksen romaania : "Se on upea ja upea kirja" [1] .

I. A. Terteryanin mukaan romaanin hahmot "ovat kuin kansanlaulujen tai balladien suosikkihahmoja: lukuisten muutosten läpikäydessään he säilyttävät alkuperäisen eheytensä. Tarkkaan ottaen nämä eivät ole hahmoja, vaan runollisia teemoja. Jokainen heistä ilmentää yhtä ihmisten tietoisuuden puolta. <...> Koko romaani "Zhubiaba" rakentuu kansanperinteen symboleille ja muodoille, kansanperinteelle ominaiseen tilanteiden rinnakkaisuuteen, hahmojen samaistumiseen kansanperinteen sankareihin" [3] . Toisen venäläisen painoksen (2011) huomautuksen kirjoittaja viittasi romaaniin "Latinalaisen Amerikan maagisen realismin ensimmäiseen - ja epätavallisimpana - teokseen ".

Venäjänkielinen käännös

• Amadou J. Joubiaba  / Per. portin kanssa. E. G. Golubeva , runoja kaistalla. I. M. Chezhegova // Zhubiaba. Kuollutmeri / Per. portin kanssa. I. M. Chezhegova, E. G. Golubeva. - M .  : Fiktio, 1973. - S. 21-298. — 544 s. - 75 000 kappaletta.

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 Fundação .
2. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Companhia .
3. ↑ 1 2 Terteryan, 1988 , s. 361.
4. ↑ Sansi R. Fetishes and Monuments: Afro-Brasilian taide ja kulttuuri 1900-luvulla: [ eng. ]  / Roger Sansi. – 2. — New York: Berghahn Books; Oxford, 2009. - s. 85-86. — 224 s. — ISBN 1845457110 .
5. ↑ Terteryan I. A. Amado  // Lyhyt kirjallinen tietosanakirja  / Ch. toim. A. A. Surkov . - M .  : Neuvostoliiton tietosanakirja , 1962-1978.

Kirjallisuus

• Terteryan I. A. Bahia, Bahian hyvä ja ankara maa: sisäänkäynti. Taide. // Zhubiaba. Kuollutmeri / Amadou J  .; Per. portin kanssa. I. M. Chezhegova, E. G. Golubeva . - M .  : kaunokirjallisuus, 1973. - S. 5-20. — 544 s. - 75 000 kappaletta.
• Terteryan I. A. Myyttiä luova mies: Espanjan, Portugalin ja Latinalaisen Amerikan kirjallisuudesta / Kokoonpannut I. M. Fradkin , S. L. Kozlov; esipuhe D. V. Zatonsky . - M .  : Neuvostoliiton kirjailija, 1988. - 560 s. — ISBN 5-265-00429-7 .

Linkit

• Jubiabá  (portti.) . Obras . Companhia das Letras. Haettu: 16.1.2019.
• Jubiabá, 1934  (port.) . Obras . Fundação Casa de Jorge Amado. Haettu: 16.1.2019.