Kanarian murre

Kanarian espanja ( espanjaksi:  Español de Canarias , español canario , habla canaria tai dialecto canario ) on muunnos espanjan kielestä, jota Kanariansaarten asukkaat käyttävät . Kanarian murre on samanlainen kuin Länsi-Andalusiassa puhuttu andalusialainen murre , ja se on erityisen samankaltainen Karibian espanjan ja muiden Latinalaisen Amerikan espanjan murteiden kanssa, koska Kanarian saarten asukkaat muuttivat Karibialle ja Latinalaiseen Amerikkaan . Karibialla Kanarian murteen kielirakenteita ei pidetä vieraana [1] .

Espanjalaisten tunkeutuminen Kanariansaarille alkoi 1400-luvulla Kastilian ja Leonin kuninkaan Enrique III :n alaisuudessa ja päättyi katolisten kuninkaiden alaisuudessa . Kanariansaarten valloitusretkiä lähetettiin pääasiassa Andalusian satamista, minkä vuoksi saarilla vallitsivat andalusialaiset omalla murtellaan. Jo aikaisemmin Kanariansaarilla oli portugalilaisia ​​siirtomaita , mutta espanjalaiset pakottivat heidät lopulta pois. Ennen Espanjan valloitusta Kanariansaarilla asuivat guantsit , jotka puhuivat berberimurteita . Espanjan valloituksen ja guantsien assimiloitumisen jälkeen guanche -kieli käytännössä katosi käytöstä, ja jäljelle jäi vain joitain kasvien ja eläinten nimiä sekä lukuisia guanche-alkuperäsaaren toponyymejä [2] .

Kielelliset piirteet

Kielioppi ja fonetiikka

• Kuten useimmissa Manner- Espanjan ulkopuolella käytetyissä espanjan murteissa, verbin yksinkertaisia ​​muotoja käytetään monimutkaisten muotojen sijaan, kuten hoy visité a Juan ('tänään kävin Juanissa') hoy he visitado a Juanin sijaan [3] [4 ] .
• Kuten useimmat espanjan murteet Keski- ja Pohjois-Espanjan ulkopuolella, kanarialaiset käyttävät pronominia ustedes kaikissa monikon 2. persoonan muodoissa (esim. sanaa ustedes Estan käytetään vosotros estais sijasta ). Pronomini vosotros on käytössä vain El Hierron, La Palman ja La Gomeran saarilla ja pääasiassa vanhemmilla ihmisillä.
• Kuten useimmissa Manner-Espanjan ulkopuolella käytettävissä espanjalaisissa murteissa, deminutiivista päätettä  -ito käytetään deminutiivisen päätteen -ito vahvistuksena, esimerkiksi: Hacemos Una comidita tai vahvistuksen kanssa comiditita; samanlainen kuin Chiquito - chiquitito.
• Kuten useimmissa Manner-Espanjan ulkopuolella käytettävissä espanjan murteissa, pienet tavut tukahdutetaan joissakin sanoissa, esimerkiksi: Cochito cocheciton sijaan (pienestä autosta) tai florita florecitan sijaan.
• Pyreneiden niemimaan ulkopuolella puhutun espanjan tärkein erottuva piirre on äänten "S" ja "Z/C pehmeä" samanlainen ääntäminen. Esimerkiksi caza ("metsästys") lausutaan samalla tavalla kuin casa ("talo") [5] . Tämän ominaisuuden jakavat useimmat espanjankieliset pohjoisen kolmen neljäsosan ulkopuolella [6] [7] .
• Debuccalisointi /S/. Joissakin espanjan murteissa ja osamurteissa /s/ tulee [h] tai [ ɦ ] tavun lopussa. Tämä piirre on tyypillistä Andalusialle, Extremaduralle , Murcialle (missä tavut päättyvät /s/, /θ/, /x/), Karibialle , Veracruzille , Kolumbian Karibian rannikolle ja Venezuelalle sekä useimmille Latinalaisen Amerikan maille [8] .
• /X/ (kirjoitettu muodossa <g> ennen /e/ tai /I/ tai <j>) lausutaan yleensä aspiroituna tai [h] , tämä foneettinen piirre on yleinen myös Andalusiassa (etenkin Länsi-Andalusiassa), Karibian alueella , Meksikon etelärannikolla, koko Kolumbiassa, Venezuelan Karibian rannikolla ja useimmissa muissa Latinalaisen Amerikan espanjankielisissä maissa.
• Prepositio "de" katoaa tietyissä ilmaisuissa, kuten monissa espanjan murteissa Manner-Espanjan ulkopuolella, esimerkiksi: casa Marta sijaan casa de Marta , gofio millo sijasta gofio de millo jne.
• "ch"-digrafi, kuten "suklaa", lausutaan enimmäkseen palataalisena plosiivina /C/ (joskus ⟨ɟ⟩ maaseudulla), toisin kuin äänetön postalveolaarinen affrikaatti /tʃ/ muissa espanjalaisissa aksenteissa.

Sanasto

Kanarian murteen sanasto on kokenut lukuisia vaikutteita, se säilytti Kanariansaarten valloituksen aikana kastilialaisesta murteesta peräisin olevia arkaismeja , kuten "apopar" ("imartelemaan"). Myös guanche- kielen sanavarasto vaikuttaa erityisesti toponyymiaan . Lisäksi monet kanarialaiset nimet ovat guanche-alkuperää, kuten Gara , Acerina , Beneharo , Jonay , Tanausú , Chaxiraxi , Ayoze ja Yaiza .

Muistiinpanot

1. ↑ Taiteiden tiedekunta | Humanistinen tiedekunta
2. ↑ Espanjan käännöspalvelut | Sertifioidut espanjan kääntäjät (linkki ei saatavilla) . Haettu 21. lokakuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 30. heinäkuuta 2012. (määrätön) 
3. ↑ Sukupuolivaihteluiden biologisista perusteista: Sanallinen moniselitteisyys Kanarian espanjaksi | Almeida | Sosiolingvistiset tutkimukset (linkki ei saatavilla) . Haettu 21. lokakuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 7. maaliskuuta 2012. (määrätön) 
4. ↑ https://web.archive.org/web/20100102133101/http://institucional.us.es/revistas/revistas/cauce/pdf/numeros/20-21/Cauce20-21(47Serrano).pdf
5. ↑ ingentaconnect Mitä sosiolingvistiikka on koskaan tehnyt kielihistorian hyväksi?: Jatk . Haettu 21. lokakuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 23. lokakuuta 2013. (määrätön)
6. ↑ Arkistoitu kopio . Haettu 21. lokakuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 21. lokakuuta 2013. (määrätön)
7. ↑ Piispakonferenssit: historialliset, kanoniset ja teologiset tutkimukset – Google Books . Haettu 2. lokakuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 16. helmikuuta 2017. (määrätön)
8. ↑ http://www.reference-global.com/doi/abs/10.1515/zrph.1979.95.3-4.358  (linkki ei saatavilla)

Kirjallisuus

• Lengua Española 1 (s. 54), varios autores, toim. Alhambra _ _ _ _ _
• Lengua Española de COU (s. 32), Simón Valcárcel Martínez, toim. Tambre, S.L. ( ISBN 84-88681-19-4 )
• El español de Canarias hoy , varios autores, toim. Iberoamericana ( ISBN 84-88906-54-4 )
• Estudios sobre el español de Canarias , Edita: Academia Canaria de la Lengua ( ISBN 84-96059-10-3 )
• El español de canarias en su dimensión atlántica: aspectos históricos y lingüísticos , Javier Medina López, toim. Librería Tirant lo Blanch, S.L. ( ISBN 84-8002-950-1 )
• Tesoro lexicográfico del español de Canarias , varios autores, Edita: Viceconsejería de Cultura y Deportes ( ISBN 84-7947-080-1 )
• Diccionario de canarismos , varios autores; Edita: Francisco Lemus Editor ( ISBN 84-87973-08-6 )
• Gran diccionario del habla canaria , Alfonso Oshanahan Roca, Edita: Centro de la Cultura Popular Canaria ( ISBN 84-7926-169-2 ).
• Diccionario histórico-etimológico del habla canaria , Marcial Morera Pérez, Edita: Viceconsejería de Cultura y Deportes ( ISBN 84-7947-282-0 )
• Lengua y colonia en Canarias , Marcial Morera Pérez, Edita: Globo ( ISBN 84-404-6280-8 )
• En defensa del habla canaria , Marcial Morera Pérez, Edita: Anroart Ediciones ( ISBN 84-96577-34-1 )
• Hualde, José Ignacio (2005): Espanjan kielen äänet , Cambridge University Press, 2005.

Linkit

• Academia Canaria de la Lengua
• El español hablado en Canarias
• El español hablado en Canarias
• Palabras Autoctonas
• hablares
• El Cloquido, fonoteca de las Islas Canarias