Euroopan keskuspankki

Euroopan keskuspankki  on euroalueen keskuspankki . Perustettu 1. kesäkuuta 1998. EKP:n pääkonttori sijaitsee Saksan Frankfurt am Mainin kaupungissa . Sen hallintoelimiin kuuluu edustajia kaikista EU-maista. Pankki on täysin riippumaton muista EU-elimistä.

Pankin päätoiminnot:

• euroalueen rahapolitiikan kehittäminen ja täytäntöönpano ;
• eurojärjestelmän virallisten (kulta- ja valuuttavarantojen) hoito;
• euron liikkeeseenlasku ;
• ohjauskorkojen määrittäminen ;
• EKP:n päätavoite on säilyttää hintavakaus euroalueella (euroalueen harmonisoidun kuluttajahintaindeksin vuotuinen nousu ei saa ylittää 2 %).

EKP : n edeltäjä oli vuonna 1994 EU : n talous - ja rahaliiton toiseen vaiheeseen siirtymisen yhteydessä perustettu Euroopan rahapoliittinen instituutti , jolla oli johtava rooli vuoden 1999 euron käyttöönoton valmistelussa .

Euroopan keskuspankkijärjestelmä koostuu EKP:stä ja kaikkien EU-maiden kansallisista keskuspankeista. EKPJ:n tärkein virallinen tavoite on hintavakauden ylläpitäminen euroalueella. Sen tehtäviin kuuluu myös euroalueen rahapolitiikan kehittäminen ja toteuttaminen, kansainvälisten valuuttatransaktioiden suorittaminen, jäsenmaiden virallisten valuuttavarantojen ylläpito ja hallinta sekä maksujärjestelmän moitteettoman toiminnan edistäminen. Euron käyttöönoton jälkeen muodostui eurojärjestelmä, johon kuuluvat EKP ja euroalueen maiden kansalliset keskuspankit. Eli EKPJ on laajempi kuin eurojärjestelmä.

EKP:n hallintoelimet

EKP:n hallintoelimiä ovat johtokunta ja EKP:n neuvosto, johon kuuluvat euroalueen maiden kansallisten keskuspankkien johtokunnan jäsenet ja pääjohtajat. Toimielintä johtaa Euroopan keskuspankin pääjohtaja , joka valitaan kahdeksan vuoden toimikaudeksi.

Johtokunnassa on tällä hetkellä kuusi jäsentä, mukaan lukien EKP:n pääjohtaja ja EKP:n varapuheenjohtaja. EKP:n neuvosto ehdottaa nimityksiä, jotka Euroopan parlamentti ja euroalueen valtionpäämiehet hyväksyvät .

• Christine Lagarde EKP:n puheenjohtaja .
• Vítor Constâncio, varapuheenjohtaja;
• Peter Praet, hallituksen jäsen;
• Sabine Lautenschläger, hallituksen jäsen;
• Yves Mersch, hallituksen jäsen;
• Benoît Cœuré, hallituksen jäsen [3]

EKP:n neuvosto koostuu EKP:n pääosaston jäsenistä ja euroalueen maiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajista. Vain henkilökohtaisesti läsnä olevilla tai puhelinkonferenssiin osallistuvilla hallituksen jäsenillä on äänioikeus.

Äänestäminen edellyttää 2/3:n neuvoston jäsenistä läsnäoloa, mutta EKP:n hätäkokous voidaan kutsua koolle, jolle ei ole vähimmäismäärää läsnä. Päätökset tehdään enemmistöllä, äänten mennessä tasan puheenjohtajan äänellä on suurempi painoarvo. Pääomaan ja voitonjakoon liittyvien asioiden ratkaisu määräytyy äänestämällä.

Valtuusto päättää EMU:n rahapolitiikasta, määrittää korot ja hoitaa EKPJ:n virallisia varantoja. Johtokunta muuttaa valtuuston päätökset ohjeiksi kansallisille keskuspankeille. EKP:n neuvostolla on yksinoikeus valtuuttaa euron liikkeeseenlasku, ja EKP ja kansalliset keskuspankit voivat laskea liikkeeseen seteleitä.

EKP:n rahapolitiikka

EKP säätelee rahan määrän jakautumista rahoituslaitosten, valtion ja yritysten välillä. Tähän käytetään perinteisiä instrumentteja: avomarkkinaoperaatioita, yön yli -lainoja ja -talletuksia, vähimmäisvarantoja. Ero kansallisiin rahajärjestelmiin on se, että koko EKP:n rahapolitiikkaa harjoitetaan hajautetusti . EKP tekee päätökset ja vahvistaa säännöt niiden täytäntöönpanoa varten. Kansalliset keskuspankit suorittavat käytännön toimet tiukasti EKP:n ohjeiden mukaisesti.

EKPJ käyttää neljää tyyppistä avomarkkinatransaktiota . Tärkein niistä on perusrahoitusoperaatiot (MRO). Niiden kautta siirretään suurin osa EKPJ:n pankkiyhteisölle lähettämistä varoista. Likviditeettiä tarjotaan viikon ajaksi kaupankäynnillä, joka pidetään kerran viikossa vakioehdoin. Kaupankäynnin alussa ilmoitetaan korko - tämän viikoittaisen huutokaupan vertailuindeksi (marginaalikorko). Liikepankit tekevät rahoituspyyntöjä, ja jokainen niistä ilmoittaa hänelle hyväksyttävän koron, joka ei voi olla viitekorkoa alempi.

Perinteisesti kaikki EKP:n vakiorahoitusoperaatiot suoritetaan moninkertaisella korolla tai niin sanotun amerikkalaisen huutokaupan muodossa. Kukin liikepankki voi jättää kaksi tai useampia eri määriä ja eri korkoja ilmoittavaa hakemusta. Osallistujat eivät tiedä kaikkien jätettyjen hakemusten määrää. EKP määrittää kunkin tarjouskilpailun jälleenrahoituksen määrän. Tarjousten tyytyväisyys kulkee ylhäältä alas: korkeammista tarjoushintoja alhaisempiin. Jotkut sovellukset - vähimmäishinnalla - eivät täyty. Vuoden 2008 puolivälistä lähtien EKP siirtyi maailmanlaajuisen talouskriisin ja euroalueen likviditeetin puutteen vuoksi käyttämään kiinteäkorkoisia jälleenrahoitusoperaatioita täysin tyytyväisinä hakemuksiin.

• Pitkäaikaiset rahoitusoperaatiot (LTRO) ovat käänteisoperaatioita likviditeetin lisäämiseksi. Ne pidetään kerran kuukaudessa, maturiteetti on kolme kuukautta, tavoitteena on antaa vastapuolille lisävakuudet ja pitkäaikaiset vakuudet.
• Hienosäätötoimenpiteitä tehdään tarpeen mukaan likviditeetin äkillisten vaihteluiden vaikutusten lieventämiseksi.
• Rakennetoiminnot - velkasitoumusten liikkeeseenlasku, käänteis- ja termiinikaupat. Tavoitteena on korjata EU:n rakenteellista asemaa rahoitussektorilla [4] .

Jälleenrahoitusoperaatioissa (PRO, LTRO) keskuspankit lainaavat liikepankeille arvopapereiden vakuutena. Hienosäätötransaktioissa ja strukturoiduissa transaktioissa ei käytetä vain tuottotapahtumia (lainoja), vaan suoria arvopapereiden osto- ja myyntitapahtumia. Näin ollen rahavirta voi kulkea sekä keskuspankeista kaupallisiin että päinvastaiseen suuntaan.

Yön yli -lainat ja -talletukset (jota kutsutaan euroalueella virallisesti maksuvalmiiksi) antavat euroalueen rahoituslaitoksille mahdollisuuden hallita likviditeettiä pankkien välisten markkinoiden sulkeuduttua pankkipäivän lopussa. Päivittäisen lainan ansiosta pankki voi suorittaa maksun ilman omien varojen riittävyyttä. Päivittäisellä talletuksella voit sijoittaa tilapäisesti vapaita varoja korkoon. Kriisiä edeltävällä kaudella (1999–2007) yön yli -talletusten korko oli tyypillisesti 1 prosenttiyksikön alhaisempi kuin suurten rahoitusoperaatioiden korko ja yön yli -lainojen korko 1 prosenttiyksikön korkeampi. Nämä kaksi mainittua korkoa toimivat vastaavasti yön yli -markkinakoron ala- ja ylärajana.

Vaadittava varantoprosentti määräytyy euroalueella EKP:n päätöksellä. EKP:n sääntöjen mukaan varantovelvoite on täytettävä keskimäärin neljä viikkoa kestävän raportointijakson (pitoajanjakson) aikana. Pakollisen varantoprosentin täyttämisen määräaika on moninkertainen perusrahoitushuutokauppojen tiheyteen verrattuna.

EKP nosti 22.7.2022 talletuskorkoaan 50 peruspisteellä. Tämä oli ensimmäinen koronnosto 11 vuoteen. EKP salli lisäkoronnostojen seuraavassa kokouksessaan 8. syyskuuta. Tämä johtuu todennäköisyydestä ylittää suunniteltu 2 % inflaatio. On huomattava, että tulevan talven kaasupula "nostaa hintoja entisestään" [5] .

EKP teki 8. syyskuuta 2022 Reutersin arvion mukaan ennennäkemättömän päätöksen nostamalla lainan peruskorkoaan 75 peruspisteellä 1,25 prosenttiin. Myös talletusten ja marginaalilainojen ohjauskorot nousivat - nollasta 0,75 prosenttiin ja 0,75 prosentista 1,5 prosenttiin. EKP selitti päätöksensä taistelemalla inflaatiota vastaan, joka Bloombergin mukaan nousi 9,1 prosenttiin elokuussa 2022, mikä on yli neljä kertaa sääntelyviranomaisen tavoite. EKP ei sulkenut pois ohjauskorkojen nousua edelleen [6] .

Puheenjohtajat

• Wim Duisenberg (1. kesäkuuta 1998 - 31. lokakuuta 2003)
• Jean-Claude Trichet (1. marraskuuta 2003 - 31. lokakuuta 2011)
• Mario Draghi (1.11.2011–31.10.2019)
• Christine Lagarde (1.11.2019 - nykyhetkellä)

Katso myös

• Euroopan keskuspankit ja valuutat

Muistiinpanot

1. ↑ Perusrahoitusoperaatiot // Euroopan keskuspankki
2. ↑ Talletusmahdollisuus // Euroopan keskuspankki,
3. ↑ Luettelo hallituksen jäsenistä ja elämäkerrat EKP:n virallisella verkkosivustolla Arkistoitu 3. toukokuuta 2014 Wayback Machinessa  .
4. ↑ Ketty Lin, 2012 , s. 188.
5. ↑ Koranyi, Balazs . EKP nostaa korkoja, heittää pelastusköyden velkaantuneille maille , Reuters  (21.7.2022). Haettu 22.7.2022.
6. ↑ Euroopan keskuspankki nosti peruskorkoaan 75 peruspisteellä ensimmäistä kertaa historiassa . Meduza . Haettu: 9.9.2022. (Venäjän kieli)

Kirjallisuus

• Katie Lin. Päiväkauppa Forex-markkinoilla. Voittostrategiat = Päiväkauppa valuuttamarkkinoilla: Tekniset ja perusstrategiat voiton saamiseksi markkinoiden heilahteluista. - M . : Alpina Publisher, 2012. - 240 s. — ISBN 978-5-9614-1326-7 .

Linkit

• EKP:n asiakirjat EUR-Lex-verkkosivustolla Arkistoitu 2. kesäkuuta 2021 Wayback Machinessa 
• EKP:n perussääntö Arkistoitu 31. lokakuuta 2011 Wayback Machinessa

Sosiaalisissa verkostoissa	Viserrys Instagram LinkedIn
Valokuva, video ja ääni	Flickr soundcloud YouTube
Sanakirjat ja tietosanakirjat	Suuri tanskalainen Suuri katalaani Hienoa norjalaista Iso venäläinen italialainen kroatialainen Britannica (verkossa) Brockhaus Treccani Universalis
Bibliografisissa luetteloissa BNF : 13324493d GND : 5287962-8 ISNI : 0000 0004 0555 7916 J9U : 987007261088605171 LCCN : n95055518 NDL : 00885724 NKC : kn20021216004 SUDOC : 035582480 VIAF : 129891942 WorldCat VIAF : 129891942