Vaneigem, Raul

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 7. tammikuuta 2021 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 3 muokkausta .
Raoul Vaneigem
Syntymäaika 21. maaliskuuta 1934( 21.3.1934 ) [1] (88-vuotias)
Syntymäpaikka
Kansalaisuus (kansalaisuus)
Ammatti kirjailija , toimittaja , filosofi
Teosten kieli Ranskan kieli
Wikilainauksen logo Wikilainaukset

Raoul Vaneigem ( fr.  Raoul Vaneigem , syntynyt 21. maaliskuuta 1934 , Lessines , Hainaut , Belgia ) on belgialainen kirjailija ja filosofi. Opiskeli romanssifilologiaa Brysselin vapaassa yliopistossa (1952-1956). Sai suurimman mainetta osallistuessaan Guy Debordin kanssa Situationist Internationaliin (1961-1970). Asuu tällä hetkellä Belgiassa ja on neljän lapsen isä.

Toimintaa Situationist Internationalissa

Situationistisen internationaalin omituisessa työnjaossa (eli karkeasti sanottuna Debordin ja Vaneigemin välillä) Vaneigem oli enemmän vastuussa vuoden 1968 kansannousun iskulauseista kuin Guy Debord, jonka tekstit olivat paljon vähemmän sopivia tähän rooliin.

Vaneigemin pääkirja on jokapäiväisen elämän vallankumous, Traité de savoir-vivre à l'usage des jeunes générations, alun perin ranskaksi julkaistu lähes samanaikaisesti Deborahin kirjan The Society of the Spectacle kanssa, joka on nyt saatavilla venäjäksi ( " Gilea ", Tunti "H " sarja Modern World Antibourgeois Thought , ISBN 5-87987-034-0 ). Juuri tämä kirja on täynnä niitä äänekkäitä mottoja, kuumia huudahduksia, värikkäitä runollisia kuvia, jotka tekevät siitä sukua Voloshinin runoon ("Kainin tiet"), ne vain valtasivat painon ja voiman käyttöpaikan eri markkinaraon. , joka ei millään tavalla vähennä sen tieteellistä arvoa.

Toiminta Situationist Internationalin jälkeen

Lähdettyään vapaaehtoisesti S.I.:stä Raul kirjoittaa sarjan kirjoja, joissa hän puolustaa ajatusta itseorganisoituvasta ja itsehallinnollisesta yhteiskunnasta. Hän käyttää usein erilaisia ​​väliaikaisia ​​pseudonyymejä: Julienne de Cherisy, Robert Desessarts, Jules-François Dupuis, Tristan Hannaniel, Anne de Launay, Ratgeb, Michel Thorgal.

Hänestä tuli myös uudenlaisen lakon edistäjä, jossa palvelu- ja kuljetustyöntekijät tarjoavat palvelujaan ilmaiseksi. Tämän pitäisi varmistaa, että lakot eivät ole "laiskoja" ja tuhoisia, mistä niitä kritisoidaan, vaan luovia ja koottavia. Lentokentillä ja rautatieasemilla matkustajat eivät enää nurise "hellittämättömille työntekijöille", vaan päinvastoin, he alkavat suhtautua myötätuntoisesti työntekijöiden tilanteeseen. [2]

Katso myös

Kirjallisuus

Muistiinpanot

  1. Raoul Vaneigem // SNAC (  englanti) - 2010.
  2. http://www.notbored.org/lazines.html#_ednref5 Arkistoitu 6. heinäkuuta 2009 Wayback Machinessa ]   (alalinkki 16.5.2013 [3441 päivää])

Linkit