Alasaksin murteet | |
---|---|
Alasaksin kielten levinneisyysalue | |
oma nimi | Nedersaksies |
Maat |
Saksa Hollanti |
Kaiuttimien kokonaismäärä |
|
Tila | haavoittuvainen |
Luokitus | |
Kategoria | Euraasian kielet |
germaaninen haara Länsi-Saksan ryhmä Ala-Saksan alaryhmä | |
Kirjoittaminen | latinan kieli |
Maailman kielten atlas vaarassa | 383 |
Glottolog | länsi2357 |
Alasaksin murteet ( saksa: Niedersächsisch ; myös länsi-alasaksan murteet , saksaksi: Westniederdeutsch ) ovat osa alasaksan kieliä , joita kutsutaan myös plat-kieleksi ( Platt ). ISO 639-2 -standardissa siinä on koodi nds .
Yleensä alasaksilaiset murteet jakautuvat kolmeen päähaaraan:
Nämä murteet jakautuvat pienempiin alueellisiin ja paikallisiin murteisiin, joita on vaikea järkeistää, koska niiden määrittelyyn ei ole olemassa selkeitä kriteerejä yhdessä tai toisessa ryhmässä. Ongelmana on kysymys siitä, miten alasaksilaiset murteet määritellään Alankomaissa : toisaalta näiden kahden valtion poliittiset rajat estävät joidenkin murteiden yksiselitteisen määrittelyn saksaksi , toisaalta tällainen määritelmä voi johtua. niiden historialliseen kehitykseen .
Perinteisesti alasaksilaisten murteiden itäraja kulkee murteita erottavaa linjaa pitkin , joille on tunnusomaista monikkoverbien päätteet - (e)t lännessä Präsensissä ja -e(n) idässä. Siten niiden ero itäalasaksan murteisiin , jotka muodostuivat " kielellisen laajentumisen " aikana, määritetään. Etelässä alasaksin murteita rajoittaa Benrath-linja , joka erottaa alasaksan kielet yläsaksan kielialueesta . Näin Westfalenin murre ulottuu Hessenin ja Ruhrin alueelle . Lännessä Länsi-alasaksan murteiden raja on perinteisesti alafrankkilaisten murteiden levinneisyysalue , mutta näitä murteita kutsutaan usein hollantilaiseksi alasaksiksi .