Pazhno, Simon

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 1.9.2021 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 3 muokkausta .
Simon Pazhno
yleistä tietoa
Lattia Uros
Nimi syntyessään fr.  Simon Pierre Michel Pagenaud [2]
Kansalaisuus
Syntymäaika 18. toukokuuta 1984( 18.5.1984 ) [1] (38-vuotias)
Syntymäpaikka
IRL IndyCar
Debyytti 2011
Nykyinen joukkue Meyer Shank Racing
Henkilökohtainen numero 60
Entiset joukkueet Team Penske
Schmidt Hamilton Racing
Dreyer & Reinbold Racing
HVM Racing
Alkaa 177
voitot viisitoista
puolalaiset 13
nopeita kierroksia kahdeksan
Paras paikka mestaruudessa 1. vuonna 2016
Edellinen sarja
2001
2002-05
2002-04
2003
2005
2006
2007
2008-13
2009-11
2011
2011
2011-12
2013
2014-15		 Ranskalainen F-Renault Campus
Ranskalainen F-Renault 2.0
EK F-Renault 2.0
Saksalainen F-Renault 2.0
F-Renault 3.5
ChampCar Atlantic
Champ Auto
ALMS
ELMS
ILMC
Pacific Formula F
V8 Supercars
RSCS
USCC
Mestaruustittelin
2006
2010		 ChampCar Atlantic
ALMS  (LMP-luokka)
Palkinnot
2012 Vuoden tulokas (IndyCar)
Linkit
simon-pagenaud.com (  englanti) (  ranska)
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Simon Pagenaud ( fr.  Simon Pagenaud ; syntynyt 18. toukokuuta 1984 Poitiersissa , Ranskassa ) on ranskalainen kilpa -auton kuljettaja ; ALMS mestari (2010) LMP-luokassa; ChampCar Atlantic -sarjan mestari (2006). IndyCar -sarjan mestari (2016).

Yleistä tietoa

Hän juoksee , pyöräilee ja soutaa säännöllisesti .

Urheiluura

Alkuvuosina

Pažno kokeili moottoriurheilua ensimmäisen kerran 10-vuotiaana: osallistui vähitellen yhä korkeatasoisempiin kartingkilpailuihin . Riittävän korkeat tulokset ja tällaisesta kilpailusta saatu kokemus antoivat hänelle mahdollisuuden kiinnostaa FFSA :n nuorisokisaohjelman edustajia 2000-luvun alkuun mennessä . Vietettyään muutaman testipäivän 1,6-litraisella Formula Renault -ajoneuvolla hän sai palkinnon kuljettajasopimuksen kaudelle 2001 vastaavissa kilpailuissa Ranskan mestaruussarjassa. Hän voitti kilpailun neljä kertaa ja sijoittui palkintokorokkeelle vielä kahdeksan kertaa, vuoden lopussa hän teki toisen kokonaispisteen ja ansaitsi siirtymisen kahden litran mestaruuteen. Samanlaisen tekniikan kilpailuissa Pageno vietti kolme kautta tullessaan nopeasti pelotonin johtajaksi nopeuden suhteen, mutta hän ei koskaan tullut mestariksi, useaan otteeseen hän oli Ranskan ja Euroopan mestaruuskilpailujen voittajien joukossa .

Vuonna 2005 Pagenot löysi rahoitusta siirtyäkseen arvostetumpaan sarjaan: kausi Formula Renault 3.5 : ssä Saulnier Racingille toi säännöllisiä sijoituksia pistealueelle, mutta hän ei onnistunut saamaan tarpeeksi budjettia paikkaan sarjassa seuraavana vuonna, ja Ranskalainen päätti kokeilla itseään Pohjois-Amerikassa, missä oli mahdollista sopia Kevin Koolhovenin kanssa paikasta hänen joukkueessaan ChampCar Atlantic -mestaruussarjassa . Pazhno ensimmäisistä kilpailuista alkoi taistella pelotonin johtavassa ryhmässä. Ranskalainen ei usein löytänyt olevansa vahvin aika-ajoissa ja kilpailuissa, mutta tulosten johdonmukaisemman johdonmukaisuuden ansiosta hän pystyi voittamaan tittelin, kun hän teki vain yhden voiton viittä vastaan ​​lähintä kilpailijaa Graeme Raholia vastaan . Tittelistä ansaitut bonusrahat mahdollistivat paikan löytämisen seniorien mestaruussarjassa - Champ Car -sarjassa ensi vuonna . Täällä Calhoven-tiimi oli paljon vähemmän kilpailukykyinen, mutta Pageno pääsi maaliin Top5:ssä kuusi kertaa 14 kilpailussa, jolloin kausi päättyi henkilökohtaisen sijoituksen kymmenen parhaan joukkoon.

2008-2011

Pageno ei löytänyt rahoitusta jatkaakseen uraansa sarjassa. Culhoven, joka on kiireinen organisaatioon liittyvistä huolenaiheista, yhdisti voimansa Jimmy Vasserin kanssa kaudella 2008 ja kutsui espanjalaisen Oriol Servian ja maanmiehensä Will Powerin lentäjäksi . Pajno jäi työttömäksi jonkin aikaa, mutta lopulta hänen palvelujaan tarvitsi Gilles de Ferran , joka Hondan tuella loi oman tiimin ALMS :iin ja etsi kumppania. Allianssi kesti kaksi kautta ja eteni vähitellen yhdeksi luokkansa johtajista. Vuonna 2009 kaksikko oli yksi ehdokkaista tittelistä pitkään, mutta kaksi tuhoisaa kilpailua kauden alussa osoittautui liian suureksi lahjaksi Highcroft Racingin kilpailijoille . Kauden ulkopuolella de Ferrand yritti siirtää joukkueensa IRL IndyCariin , ja Pageno jäi Le Mansin kilpa-ajoon korvaten samassa joukkueessa Duncan Daytona Scott Sharpin , joka oli mennyt GT -kilpailuun . Pageno/ David Brabham -pari oli erittäin onnekas sarjan radoilla ja kauden lopussa Highcroft Racing juhli toista titteliä, kun taas australialainen ja ranskalainen päättivät kaikki yhdeksän kilpailua palkintokorokkeelle tehden neljä voittoa.

Aikanaan Hondalla Pohjois-Amerikassa Pageno loi läheiset siteet yhtiön moottoriurheiluohjelmaan, ja hänestä tuli jossain vaiheessa yksi merkin testilentäjistä. Menestys kilpa-prototyypeissä lisäsi kiinnostusta Pazhnoa kohtaan eurooppalaisten joukkueiden keskuudessa: vuonna 2008 hän teki debyyttinsä Le Mansin 24 tunnin kilpailussa Orecalle , ja vuotta myöhemmin Peugeot Sport kutsui hänet kilpa-ohjelmaansa pitäen Pazhnon parempana kuin Kimin . Räikkönen . Ajoittain pitkiin automaratoneihin liittyneenä Pazhno saavutti vuonna 2011 päämenestyksensä tällaisissa kilpailuissa - sijoittui toiseksi päivittäisessä maratonissa, yrittäen viimeiseen asti ohittaa johtavan Audin miehistön .

2012-2013

PSA: n sesongin ulkopuolella Peugeot Citroën sulki urheilun prototyyppiohjelmansa ja Pagenot joutui etsimään uutta työpaikkaa. Vanhat Honda - yhteydet auttoivat varmistamaan Sam Schmidtin IRL IndyCar - tiiminsä ainoaksi taistelukuljettajaksi , ja aikaisempi menestys kestävyysajoissa merkitsi satunnaista osallistumista ALMS , RSCS , V8 Supercars - autoihin . IRL:ssä IndyCar onnistui lopulta saamaan jalansijaa: Schmidtillä oli vankka rahoitus projektilleen, ja Pageno osoitti tarvittavaa nopeutta ja vakautta. Vuonna 2012 ranskalainen sijoittui säännöllisesti Top5:ssä ja kerran hänellä oli mahdollisuus voittaa, mutta hänen vastustajansa voittivat hänet hieman onnistuneemman taktiikan ansiosta. Tämän tuloksena Pageno keräsi 387 pistettä ja sijoittui kokonaiskilpailussa viidenneksi, ennen kuin muun muassa viime vuoden mestari Dario Franchitti . Vuotta myöhemmin tulosten vakaus putosi hieman, mutta Pageno pystyi kuitenkin voittamaan ensimmäisen kilpailunsa sarjassa noustaen vahvimmaksi viikonlopun toisella ajon aikana Detroitin kaupunkiradalla .

Vuosina 2011-2013 yhden entisen Peugeotin tehdasohjelman kumppanin  - Stephane Sarrazanin  - esimerkkiä seuraten Pazhno kokeili ajoittain itseään klassisessa rallissa aloittaen kotikilpailussa Viennen departementissa . Hän osoitti hyvää nopeutta ja sijoittui kahdesti kokonaispisteiden kymmenen parhaan joukkoon.

Tulostilastot

pivot-taulukko
tuloksia
Kausi Sarja Tiimi Rotu PP eKr voitot Lasit Pos.
2001 Ranskan Formula Renault Elf Campus n/a 17 6 n/a neljä 209 2
2002 Ranskalainen Formula Renault 2.0 ASM kahdeksan 2 2 yksi 93 3
2002 Eurocup Formula Renault 2.0 yksi 0 0 0 neljä 24
2003 Ranskalainen Formula Renault 2.0 ASM kymmenen yksi yksi 0 114 6
2003 Saksalainen Formula Renault 2.0 2 0 0 0 0 NK
2003 Eurocup Formula Renault 2.0 kahdeksan 0 0 yksi 86 3
2004 Ranskalainen Formula Renault 2.0 Graff Racing 6 0 neljä 3 142 6
2004 Eurocup Formula Renault 2.0 viisitoista 2 2 2 258 2
2005 Ranskalainen Formula Renault 2.0 Tech 1 Racing yksi 0 0 0 0 NK
2005 Formula Renault 3.5 Saulnier Racing 17 0 0 0 kolmekymmentä 16
2006 ChampCar Atlantic Australian joukkue 12 yksi yksi yksi 258 1
2007 Champ auto Australian joukkue neljätoista 0 yksi 0 232 8
2008 ALMS (luokka LMP2) de Ferran Motorsports kahdeksan 0 yksi 0 85 9
2008 24 tunnin Le Mans (LMP1-luokka) Team Oreca -Matmut yksi 0 0 0 NF
2009 ALMS (luokka LMP1) de Ferran Motorsports kymmenen 3 5 5 162 2
2009 LMS (luokka LMP1) Peugeot Sport yksi yksi yksi yksi yksitoista 10
2009 24 tunnin Le Mans (LMP1-luokka) Pescarolo Sport yksi 0 0 0 NF
2010 ALMS (luokka LMP) Highcroft Racing 9 yksi neljä neljä 182 1
2010 LMS (luokka LMP1) Peugeot Sport yksi 0 0 yksi kahdeksantoista 14
2010 24 tunnin Le Mans (LMP1-luokka) yksi 0 0 0 NF
2011 Pacific Formula F Super -sarja PR1 Moottoriurheilu 2 yksi 2 2 66 2
2011 IRL IndyCar Dreyer & Reinbold Racing
HVM Racing 		3 0 0 0 56 31
2011 Kansainväliset V8-superautot Garry Rogers Motorsport 2 0 0 0 207 49
2011 ILMC (luokka LMP1) Highcroft Racing 5 0 yksi yksi
2011 24 tunnin Le Mans (LMP1-luokka) Peugeot Sport yksi 0 0 0 2
2012 IRL IndyCar Schmidt Hamilton Motorsports viisitoista 0 0 0 387 5
2012 Kansainväliset V8-superautot Stone Brothers Racing 2 0 0 0 0 NK
2012 ALMS (luokka LMP1) Muscle Milk Pickett Racing yksi 0 0 0 kaksikymmentä 8
2013 IRL IndyCar S.P.H. Moottoriurheilu 19 0 yksi 2 508 3
2013 ALMS (luokka LMP2) Taso 5 moottoriurheilu 2 0 0 0 40 8
2013 RSCS (luokka DP ) Joukkue Sahlen yksi 0 0 0 0 NK
2014 IRL IndyCar S.P.H. Moottoriurheilu kahdeksantoista yksi 3 2 565 5
2014 USCC ( prototyyppiluokka ) Extreme Speed ​​​​Motorsports 2 0 0 0 52 32
2015 IRL IndyCar Joukkue Penske 16 yksi 0 0 384 11
2015 USCC (luokka GTLM) korvettikilpailut 2 0 0 0 54 17
Kilpaa avoimilla pyörillä

ChampCar Atlantic

tuloksia
Kausi Tiimi yksi 2 3 neljä 5 6 7 kahdeksan 9 kymmenen yksitoista 12 Lasit Pos.
2006 Australia
LBH
4
HOU
2
MTY
2
POR
23
CL1
2
CL2
5
TOR
4
EDM
1
SJO
9
DEN
3
MTL
2
ROA
17 		258 1

Aloitus napapaikalta on merkitty lihavoituna. Kursiivilla on kilpailun nopein kierros.

Champ Car

tuloksia
Kausi Tiimi yksi 2 3 neljä 5 6 7 kahdeksan 9 kymmenen yksitoista 12 13 neljätoista Lasit Pos.
2007 Australia
LVG
12
LBH
14
HOU
5
POR
8
CLE
5
MTT
4
TOR
4
EDM
4
SJO
10
ROA
11
ZOL
12
ASN
6
SRF
5
MXC6_
_ 		232 8

Aloitus napapaikalta on merkitty lihavoituna. Kursiivilla on kilpailun nopein kierros.

Indy Car

tuloksia
Kausi Tiimi Alusta Moottori yksi 2 3 neljä 5 6 7 kahdeksan 9 kymmenen yksitoista 12 13 neljätoista viisitoista 16 17 kahdeksantoista 19 Lasit Pos.
2011 Dreyer & Reinbold Dallara Honda -
ALA
8 		- - - - - - - - -
MDO
13 		- 56 31
HVM
SNM
15 		- - - -
2012 Schmidt Hamilton Dallara Honda
STP
6
ALA
5
LBH
2
SAO
12
IND
16
DET
3
TXS6_
_
MIL
12
IOW
5
TOR
12
EDM
20
MDO3
_
SNM7_
_
BAL
3
FON
15 		387 5
2013 SPH Dallara Honda
STP
24
ALA
6
LBH
8
SAO
9
IND
8
DE1
12
DE2
1
TXS
13
MIL
12
Iow
6
KYNÄ
6
TO1
9
TO2
12
MDO
2
SNM5_
_
BAL
1
HO1
4
HO26_
_
FON
13 		508 3
2014 SPH Dallara Honda
STP
5
LBH
5
ALA
4
IMS
1
IND
12
DET
22
DET
6
TXS4_
_
HO1
16
HO2
1
POC6_
_
IOW
11
TO1
4
TO2
22
MDO
9
MIL
7
SNM
3
FON
20 		565 5
2015 Penske Dallara Chevrolet
STP
5
NLA
20
LBH
4
ALA
9
IMS
25
IND
10
DE1
3
DE2
14
TXS
11
TOR
11
FON
9
MIL
9
Juu
14
MDO3
_
POC7_
_
SNM
16 		384 11

Aloitus napapaikalta on merkitty lihavoituna. Kursiivilla on kilpailun nopein kierros.

Indy 500 tulokset

vuosi Alusta Moottori yhteisyritys FP Tiimi
2012 Dallara Honda 23 16 Schmidt-Hamilton
2013 Dallara Honda 21 kahdeksan SPH
2014 Dallara Honda 5 12 SPH
2015 Dallara Chevrolet 3 kymmenen Penske

Champcar-kilpailujen yhteenvetotilastot

Vuodenajat Joukkueet Alkaa PP voitot catwalks 10 parasta Indy 500 voittaa Otsikot
6 5 85 yksi 3 kahdeksan 42 0 0
Prototyyppikilpailu

American Le Mans Series

tuloksia
Kausi Tiimi Luokka Alusta Moottori Renkaat yksi 2 3 neljä 5 6 7 kahdeksan 9 kymmenen yksitoista Lasit Pos.
2008 de Ferran LMP2 Acura ARX-01b Acura 3.4L V8 M - - -
UTA
3
LIM
7
MID
NF
A.M.E.8
_
MOS
5
DET
3
PET
5
MA
2
 85 9
2009 de Ferran LMP1 Acura ARX-02a Acura 4.0L V8 M
SEB
NF
STP
NF
LNB
1
UTA
1
LIM
1
KESKKI
1
A.M.E.
2
MOS
2
PET
7
MA
1
 162 2
2010 Highcroft LMP2 HPD ARX-01C HPD 3.4L V8 M
SEB
2
PET
1
 182 1
LMP
LNB
1
MA
1
UTA
1
LIM
2
KESKKI
2
A.M.E.
3
MOS
2
2011 Highcroft LMP1 HPD ARX-01e HPD 3.4L V8 M
SEB
2
 - - - - - - - 0 NK
Peugeot Peugeot 908 Peugeot HDI 3.7L
Turbo V8 ( diesel )
PET 1
11
2012 Pickett P1 HPD ARX-03a Honda 3.4L V8 M
SEB
2
 - - - - - - - - - kaksikymmentä 8
2013 Taso 5 P2 HPD ARX-03b Honda HR28TT
2,8 L Turbo V6 		M
SEB
2
 - - - - - - - - - kaksikymmentä 6

Aloitus napapaikalta on merkitty lihavoituna. Kursiivilla on kilpailun nopein kierros.
Kilpailutuloksena ilmoitetaan paikka omassa luokassaan.
1  - lähtö ALMS-luokituksen ulkopuolella.

24 Hours of Le Mans

vuosi Luokka Ei. Renkaat Tiimi Yhteistyökumppanit Auto Piirit OP KP
2008 LMP1 6 M Team Oreca -Matmut Marcel Fessler Olivier Panis
 Rohkeus - Oreca LC70- Judd 147 NF NF
2009 LMP1 17 M Pescarolo Sport Jean-Christophe Bouillon Benoit Treluye
 Peugeot 908 HDi FAP 210 NF NF
2010 LMP1 3 M Team Peugeot Sebastien Bourdet Pedro Lamy
 Peugeot 908 HDi FAP 38 NF NF
2011 LMP1 9 M Team Peugeot Sebastien Bourdet Pedro Lamy
 Peugeot 908 355 2 2

24 tuntia Daytona

vuosi Luokka Ei. Tiimi Yhteistyökumppanit Auto Piirit OP KP
2013 D.P. 42 Joukkue Sahlen Tanskalainen Cameron Wayne Nonnamemaker
 Riley__ _ _ 664 21 9
2014 P 2 Extreme Speed ​​​​Motorsports Ed Brown Johannes van Overbeek Anthony Lazzaro

 HPD ARX-03b 676 11 7
2015 GTLM neljä korvettikilpailut Oliver Gavin Tommy Milner
 Chevrolet Corvette C7 .R 718 7 3

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 3 Ohjaintietokanta  _
  2. ↑ Journal officiel de la République française , Journal officiel de la République française. Document administratif  (fr.) - 2019. - vol. 280. - ISSN 0242-6773

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sosiaalisissa verkostoissa
Temaattiset sivustot
Sanakirjat ja tietosanakirjat
 IndyCar-sarjan joukkueet ja kuljettajat kuluvalla kaudella (2021)
AJ Foyt Enterprises
  • 1. Hildebrand
  • 4. Kellett
  • 11. Kimball
  • 14. Takka
Andretti Autosport
Arrow McLaren SP
Carlin
Chip Ganassi Racing
Dale Coyne Racing
Dreyer & Reinbold Racing
  • 24. Karam
Ed Carpenter Racing
  • 20. Daly / puuseppä
  • 21. Vikay / Askew
  • 47. Päivittäin
Juncos Hollinger Racing
Meyer Shank Racing
Rahal Letterman Lanigan Racing
  • 15. Rayhole
  • 30. Sato
  • 45. Ferrucci / Lundgaard / Askew
Paretta Autosport
Joukkue Penske
Top Gun Racing
  • 75. Enerson
Epätäydelliseen aikatauluun liittyvät hakemukset on kursivoitu