Ini (georgialaisten aakkosten kirjain)

Ini ( ი , georgiaksi ინი ) on nykyaikaisen Georgian aakkoston yhdeksäs kirjain ja klassisen Georgian aakkoston kymmenes kirjain [1] .

Käyttö

Georgian kielellä se tarkoittaa ääntä [ ɪ ] [2] . Isosefian numeerinen arvo  on 10 (kymmenen) [3] .

Käytetään myös Georgiassa käytetyssä Laz-aakkosen georgialaisen muunnelman yhteydessä . Turkissa käytetyllä latinalaisella kirjaimella se vastaa i [4] .

Aikaisemmin käytetty abhasiassa (1937-1954) [5] ja ossetialaisessa (1938-1954) [6] aakkosissa, jotka perustuivat Georgian kirjaimiin, sen jälkeen kun ne on käännetty kyrilliseen kirjaimeen , molemmissa tapauksissa se korvattiin ja .

Kaikissa Georgian kirjoituksen latinisointijärjestelmissä se välitetään muodossa i [7] . Georgian pistekirjoituksella kirjain vastaa symbolia ⠊ (U+280A) [8] .

Kielioppi

• Ja - nimitystapauksen loppu.
• Is - yksikön 3. persoonan pronomini. (hän hän se).
• Ikh on osoittava pronomini sanalle "siellä".

Kirjoittaminen

Piirustusjärjestys

Koodaus

Ini asomtavruli ja ini mkhedruli sisältyvät Unicode-standardiin sen ensimmäisestä versiosta (1.0.0) alkaen lohkossa " Georgialainen kirjain " ( englanniksi  Georgian ) heksadesimaalikoodeilla U+10A8 ja U+10D8 [12] .

Ini nuskhuri lisättiin Unicode-versioon 4.1 Georgian Supplement -lohkossa heksadesimaalikoodilla U + 2D08 ;  sitä ennen se yhdistettiin ini mkhedruliin [13] [14] .

Ini mtavruli sisällytettiin Unicode-versioon 11.0 Georgian Extended -lohkoon heksadesimaalikoodilla U + 1C98 [ 15] . 

Muistiinpanot

1. ↑ Machavariani, s. 136
2. ↑ Aronson, Howard Isaac. Georgia: Lukemisen kielioppi . - Columbus, OH: Slavica Publishers, 1990. - S. 18. - ISBN 978-0-89357-207-5 . Arkistoitu 26. heinäkuuta 2020 Wayback Machinessa
3. ↑ Mchedlidze, II, s. 100
4. ↑ René Lacroix. Kuvaus du dialecte laze d'Arhavi (caucasique du sud, Turquie): Grammaire et textes  (ranska) . - Lyon: Université Lumière-Lyon-II, 2009. - P. 15. - 923 s.
5. ↑ Bgazhba Kh.S. Abhasian kirjoittamisen historiasta. - Tbilisi: "Metsniereba", 1967. - S. 65-70. – 72 s. - 1000 kappaletta.
6. ↑ Bigulaev B. B. Ossetian kirjoittamisen historia. – Väitös tieteiden kandidaatin tutkinnosta. - Dzaudzhikau: Pohjois-Ossetian tutkimuslaitos, 1945. - S. 77-80.
7. ↑ Ei-roomalaisten kirjoitusten translitterointi. Georgian translitterointi . Haettu 27. toukokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 14. kesäkuuta 2021. (määrätön)
8. ↑ UNESCO, World Braille Usage, kolmas painos, Washington, DC s. 45
9. ↑ Mchedlidze, I, s. 105
10. ↑ Mchedlidze, I, s. 107
11. ↑ Mchedlidze, I, s. 110
12. ↑ Unicode Data 1.0.0 . Haettu 27. toukokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 19. elokuuta 2021. (määrätön)
13. ↑ Ehdotus georgialaisten ja muiden merkkien lisäämiseksi UCS:n BMP:hen . Haettu 27. toukokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 24. toukokuuta 2021. (määrätön)
14. ↑ Unicode 4.1.0. Merkittäviä muutoksia Unicode 4.0.1:stä Unicode 4.1.0:aan . Haettu 27. toukokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 25. toukokuuta 2021. (määrätön)
15. ↑ Unicode®-standardi. Versio 11.0 - Ydinmääritys. Luku 7: Eurooppa-I. Modernit ja liturgiset käsikirjoitukset arkistoitu 9. maaliskuuta 2021 Wayback Machinessa , s. 320-321.

Kirjallisuus

• Mchedlidze, TI Kunnostettu Georgian aakkoset. - Fulda, Saksa, 2013
• Mchedlidze, T. II. Georgian kirjoitus; Sanakirja ja opas. - Fulda, Saksa, 2013
• Machavariani, E. Georgian käsikirjoitukset. - Tbilisi, 2011

Linkit

• Ⴈ osoitteessa Scriptsource.org 
• ⴈ osoitteessa Scriptsource.org 
• Ი osoitteessa Scriptsource.org 
• ი osoitteessa Scriptsource.org