Ironia

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 30.6.2022 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 1 muokkauksen .
Ironia
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Ironia ( toisesta kreikasta εἰρωνεία " teeskentely ") on satiirinen tekniikka , jossa todellinen merkitys piilotetaan tai se on ristiriidassa ilmeisen merkityksen kanssa ; trooppinen : ovela allegoria, joka ilmaisee pilkkaa, kun puheen yhteydessä sanoja käytetään niiden kirjaimellisen merkityksen vastaisessa merkityksessä. Samaan aikaan ironian avulla merkittyä esinettä pilkataan, kyseenalaistetaan, paljastetaan satiirisesti ja kielletään ylistyksen ja hyväksynnän varjolla: "Gvozdin, erinomainen isäntä, köyhien talonpoikien omistaja" (" Eugene Onegin ", 6, XXVI); "Mademoiselle Dogs tunnettiin sivistyneenä tyttönä - hänen sanakirjassaan oli noin satakahdeksankymmentä sanaa. Samaan aikaan hän tiesi yhden sellaisen sanan, josta Ellochka ei voinut edes uneksia. Se oli rikas sana - homoseksuaalisuus. Fima Sobak oli epäilemättä sivistynyt tyttö" (" The Twelve Chairs ", osa 2, Ch. XXIV).

Ironian muodot

Ironia ja estetiikka

Runoilija Yunna Moritzin mukaan " ironialla ja itseironialla venäläisessä kulttuurissa kirjallisuus on aina ollut erinomaista, tässä mielessä kaikki venäläiset klassikot ovat yksinkertaisesti loistavia" [1] .

David Remnickin mukaan Moskovan perinteinen kulttuuri perustuu fatalismiin ja ironiaan [2] .

Katso myös

Muistiinpanot

  1. Virabov I. ”Charlie Chaplinin vapaus on välissä minun vapaudeni kanssa!”: Keskustelu runoilija Yunna Moritzin kanssa ”pusriotismin” tunteesta ja 6. lokakuuta 2021 ilmestyneen Arktisen arkiston kopion tunteesta Wayback Machinessa // Rossiyskaya gazeta : Liittovaltion numero. - 2012 - 4. syyskuuta.
  2. Remnick, D. Watching the Eclipse: Michael McFaul oli Venäjällä, kun demokratian näkymät olivat olemassa...ja kun ne alkoivat hämärtyä. Arkistoitu 6. lokakuuta 2021 Wayback Machinessa // The New Yorker . - 2014 - 5. elokuuta.

Kirjallisuus