Lazin kieli

Lazin kieli
oma nimi Lazuri nena, ლაზური ნენა
Maat Turkki , Georgia
Alueet Arkab, Artvin, Atin, Bolu, Hopa, Kemer, Kocaeli, Rize Sakarya, Sarpi ja muut.
Kaiuttimien kokonaismäärä 22 tuhatta
Tila haavoittuvainen
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet
Kartvelian perhe
Kirjoittaminen Latinalainen , Georgian aakkoset
Kielikoodit
GOST 7.75-97 laz 365
ISO 639-1 —
ISO 639-2 —
ISO 639-3 lzz
WALS laz
Maailman kielten atlas vaarassa 1056
Etnologi lzz
ELCat 2246
IETF lzz
Glottolog lazz1240

Lazin kieli ( vanhentunut chan ) on Mustanmeren kaakkoisrannikolla asuvan kartvelilaiseen sukuun kuuluvan Lazin kieli . Jaettu modernin Turkin ja Georgian alueella . Kaiuttimien kokonaismäärä on noin 22 000.

Suku- ja aluetiedot

Lazin (Chan) kieli kuuluu kartvelien kieliperheeseen Georgian, Svanin ja Mingrelin kielten ohella . Megrelian on lähinnä Lazia (57 % sanavarastosta  on yleistä). Lazian-mingrelilainen haara (kutsutaan myös zanialaiseksi) erottui georgiasta ensimmäisellä vuosituhannella eKr. e. Lazin ja Megrelian yhteisöt erosivat poliittisesti ja uskonnollisesti noin 500 vuotta sitten. Jotkut kielitieteilijät pitävät edelleen Lazin ja Mingrelian kieliä saman kielen alueellisina muunnelmina [1] .

Lazin kielellä on itäisiä ja länsimaisia ​​murteita , joista jokainen on puolestaan ​​jaettu useisiin murteisiin :

Idän murre:

lännen murre:

Kielen levinneisyysalueen maisema on täynnä luonnonesteinä toimivia esineitä (joet, vuoret), mikä vähentää merkittävästi kielikontaktin mahdollisuutta. Tästä syystä murteiden erot ovat niin merkittäviä, että ne vaikeuttavat eri murteiden puhujien kommunikointia.

Sosiologista tietoa

Laz-puhujia arvioidaan olevan noin 20 000 Turkissa ja 2 000 Turkissa. Georgiassa [2] , mikä erottaa kielen muista Etelä-Kaukasian perheen edustajista, joiden levinneisyys on keskittynyt pääasiassa Georgian alueelle. Suurin osa Turkissa asuvista Lazeista on kaksikielisiä ; heidän Lazin kielen käyttö rajoittuu kotimaahan. [3]

Kirjoittaminen

1920-luvun lopulla - 1930-luvulla Neuvostoliitossa käytettiin latinalaisia ​​aakkosia . Tämä aakkosto oli olemassa kahdessa versiossa: vanha "yhtenäinen" ja uusi "yhtenäinen". Aakkosten kirjoittaja oli I. T. Tsitashi.

Vanha, "yhtenäinen" aakkoset näytti tältä [4] : A a, B b, C c, Ç ç, D d, E e, F f, , G g, Ǧ ǧ, H h, ħ, I i, J j, K k, L l, M m, N n, O o, P p, Q q, R r, S s, Ş ş, T t, U u, V v, Y y, Z z, Ʒ ʒ, , , , ʕſ .

Uusi "yhtenäinen" Laz-aakkoset (1930-luku) [5] :

A a Bb c c Ç ç D d e e F f G g Ƣ ƣ HH
minä i Jj Kk l l M m N n O o Pp Q q R r
S s Ş ş T t U u Vv X x V v Zz Ⱬⱬ Ʒʒ

Turkissa käytetään useita muunnelmia latinalaisesta Laz-aakkosesta. Vuoden 1999 Laz-turkki-sanakirjassa käytetään seuraavia aakkosia: Aa Bb Cc Çç Ç̌ç̌ Dd Ee Ff Gg Ɣɣ/Ǧǧ Hh Xx İi Jj Kk Ǩǩ Qq Ll Mm Nn ​​​​Oo Pp P ̌spŌr 6] . Lazin kielen koulukirjoissa käytetään kirjainten Žž Зз Ǯǯ sijasta digrafeja Dz dz, Ts ts, Tz tz [7] .

Lazin sanomalehti Tuta Gazetesi käyttää heittomerkkejä yläindeksien sijaan [8] .

Georgiassa Lazin kieli kirjoitetaan Georgian aakkosilla .

Aakkosten vastaavuustaulukko

Mkhedruli Latinalainen
Turkki		 Latinalainen
1930 -luku		 Latinalainen
1929		 JOS
ა A a [ɑ]
ბ Bb [b]
გ G g [ɡ]
დ D d [d]
ე e e [ɛ]
ვ Vv [v]
ზ Zz [z]
თ T t [t]
ი minä i [i]
კ Ǩ ǩ Kk [kʼ]
ლ l l [l]
მ M m [m]
ნ N n [n]
ჲ V v [j]
ო O o [ɔ]
პ P̌ p̌ Ph ph Pp [pʼ]
ჟ Jj Ⱬⱬ Jj [ʒ]
რ R r [r]
ს S s [s]
ტ Ť t͏̌ th th T t [tʼ]
უ U u [u]
ფ Pp [p]
ქ Kk Q q [k]
ღ Ǧ ǧ Ƣ ƣ Ǧ ǧ [ɣ]
ყ Q q - [qʼ]
შ Ş ş [ʃ]
ჩ Ç ç [t͡ʃ]
ც Z z (Ts ts) c c [t͡s]
ძ Ž ž (Dz dz) Ʒʒ [d͡z]
წ Ǯ ǯ (Tz tz) Chch [t͡sʼ]
ჭ Ç̌ ç̌ Çh ch ʕſ [t͡ʃʼ]
ხ X x ħ [x]
ჯ c c Jj c c [d͡ʒ]
ჰ HH [h]
ჶ F f [f]


Typologiset ominaisuudet

Kieliopillisten merkityksien ilmaisun tyyppi (vapausaste)

Kieli kieliopillisten merkityksien ilmaisutyypin mukaan - synteettinen :

beti kfa var-c-agenan

iso kivi NEG-down-carry[POT] :>3PL:FUT.PFV

"He eivät voi kantaa suurta kiveä alas [kylään]."

Siitä huolimatta kielessä on myös analyyttisuutta . Näin ollen adjektiivin superlatiiviasteen merkitys ilmaistaan ​​käyttämällä eni -indikaattoria , joka on lainaus turkin kielestä ( en - SUPERL) [9] .

Enson ham eni aMli mi on

vihdoin dem superl smart kuka on:3SG:PRS

"Lopuksi [he päättivät] tämän: "Kuka on älykkäin?""

Morfeemien välisten rajojen luonne

Fuusio esiintyy verbin sanamuodoissa . _ Esimerkiksi subjektin henkilö ja numero , aika ilmaistaan ​​predikaatilla namaaškunnu yhdellä osoittimella - u :

   na-ma-škunn-u čkar miti-s va bu-cv-i ̣

SBD-1SG.OBJ-CAUS-pelkää-AOR.3SG.SBJ ollenkaan joku-OBJ NEG 1SG.SBJ-3.IO-say-AOR

"En ole koskaan kertonut kenellekään, että olin peloissani."

Nimille agglutinaatio on tyypillisempi : morfeemien väliset rajat ovat läpinäkyviä, liite välittää yhden kieliopillisen merkityksen:

kitab-epe-k agne-k

kirja-PL-ACT uusi-ACT

"Uusia kirjoja".

Paikkamerkintä

Possessitiivisessa substantiivilauseessa

Possessiivisille substantiivilauseille on ominaista riippuvainen merkintä:

zuğa-ş p̌ici

meri-GEN rannikko

"Meren ranta".

Predikaatiossa

Kaksoismerkintä on yleinen, jossa kohteen henkilö ja numero heijastuvat predikaattiin ja vastaava aktantti on koodattu tapauksella :

Xasani-k si mčxui ko-me-k-č-u

Hassan-ACT sinä lammas PRV-PRV-2.OBJ-anna-AOR.3SG.SBJ

"Hasan antoi sinulle lampaan."

Roolikoodaustyyppi

Aktiivinen tyyppi: Agentin ja potilaan roolit ovat vastakkaisia ​​toisiaan verbin transitiivisuudesta riippumatta. Agentti merkitään aktiivisella tapauksella, potilas nominatiivilla (jos substantiivin varsi päättyy vokaaliin, nominatiiviindikaattori on nolla).

Baba-k ister-u

Isä-ACT näytelmä-3SG.AOR

"Isä pelasi."

Baba disol-u

Isä kastuu - 3SG.AOR

"Isä on märkä."

Baba-k dočar-u mektubi

Isä-ACT-kirjoitus-3SG.AOR-kirje

"Isä kirjoitti kirjeen."

Perussanajärjestys

Sanajärjestys , tyypillinen kaikille Kartvelian perheen edustajille - SOV

bozo-k bič̣i ʒi-om-s

tyttö näyttelee poika katso-TH-3SG.SBJ

"Tyttö näkee pojan."

Kielelliset piirteet

Fonologia

Lazskylla on kehittynyt konsonanttijärjestelmä , joka on tyypillinen eteläkaukasialaiselle perheelle: kielessä on 30 konsonanttifoneemia .

Vokaaleja on vain viisi: [a], [e], [i], [o], [u]. Diftongeja tai pitkiä vokaalia ei ole .

Vaikutus on voimaa. Pääsääntöisesti painotettu tavu on lopusta toinen:

  • cú-ma ("ottaa").

Verbin kolmitavuisissa muodoissa (kun liitetään etuliite tai negatiivinen prokliittinen partikkeli ) paino osuu kolmannelle tavulle lopusta.

  • Vertaa: bç̌á-ri ("kirjoitin") - dó-bç̌а-ri ("kirjoitin");
  • Mó nç̌a-rum ("älä kirjoita").

Turkismit eivät muuta painotusta huolimatta turkin (jossa painottuva tavu on viimeinen) ja Lazin erilaisista aksenttijärjestelmistä. Lainoihin lisätään nimellispääte -i , ja turkin viimeisestä tavusta tulee Lazin toiseksi viimeinen tavu, jolloin paino säilyy.

  • Balúk (tur.) - balúǧi (Laz.) "kala".

Tunnusomaisista foneettisista prosesseista erottuu r :n ja v :n menetys vokaalin välisessä asemassa kahden vokaalin välissä (atin- ja Vice-Arkhavian-murteissa r säilyy):

  • oxori - oxoi "talo";
  • movulur "Tulen tänne" - moulur "Tulen tänne".

Mutta Witzissä: mǯǩiri "kirppu".

Tavuja löytyy sekä avoimia että suljettuja.

Mahdollisia avoimien tavujen malleja:

  • CV: ba-di "vanha mies";
  • CCV: txa "vuohi";
  • CCCV: mčxu-i "lammas";
  • CCCCV: mskva "kaunis".

Suljetut tavut:

  • CVC: pun-çxa "vauva".

Alkuperäiset Laz-sanat koostuvat yleensä kahdesta tai kolmesta tavusta:

  • ba-di "vanha mies";
  • ci-pu-ri "pyökki".

Morfosyntaksi

Lazin kielessä esiintyy seuraavat puheosat : substantiivi , adjektiivi , numero , pronomini , verbi , partisiippi , adverbi , jälkiasento , konjunktio , partikkeli , väliinjektio .

Nimet

Nimelle on tunnusomaista numero- ja kirjainkokoluokat .

Numeroiden luokka nimissä

Nimien monikko ilmaistaan ​​päätteellä -re ( -ere ):

  • çouri-pe "kylä";
  • pur-epe "lehmät".

Substantiiveissa , joiden lopputulos on a , lisätään l ennen jälkiliitettä :

  • nisa "pieni" ~ nisa-l-epe "pieni";
  • kra "torvi" ~   kra-l-epe "sarvet".  

Adjektiivi, joka toimii attribuutiofunktiona, välttää sopimista substantiivin kanssa:

didi oxor-epe

iso talo-pl

"isot talot".

Tapausluokka

Substantiivien lisäksi myös perustellut adjektiivit, partisiipit ja jotkut pronominit vaihtuvat tapauskohtaisesti (paradigma on yhtenäinen).

Substantiivin ǩoç ("henkilö") käänne :

tapaus SG PL
Nominatiivi ǩoç-i- Ø Ǩoç-epe- Ø
Aktiivinen ǩoç-ik Ǩoç-epe-k
Datiivi ǩoç-is Ǩoç-epe-s
Genetiivi ǩoç-i-ş Ǩoç-epe-ş(i)
Suuntaava ǩoç-i-şa Ǩoç-epe-ş(a)
alkuperäinen ǩoç-i-şe(n) Ǩoç-epe-şe(n)
Instrumentaalinen ǩoç—i-te(n) Ǩoç-epe-te(n)

Tapauksia on seitsemän:

  • nimimerkki - esineen merkitseminen; subjektin rekisteröinti verbeillä, joissa on indikaattori -n yksikön 3. persoonan läsnäolossa;
  • aktiivinen - subjektin rekisteröinti verbeillä, joiden läsnäolon ilmaisussa on 3 henkilön yksikkö -s , kaikissa aikasarjoissa;
  • datiivi - epäsuoran objektin tapaus;
  • suuntaava - vastaava paikallinen funktio;
  • ensimmäinen - vastaava paikannusfunktio;
  • genitiivi - omistushalun ja siihen liittyvien suhteiden ilmaus;
  • instrumentaali - instrumentaalisen lisäyksen tapaus.
Verbit

Verbillä on kategoriat henkilö, numero, kausatiivi, potentiaalinen ääniversio , jännitys , mieliala ja transitiivisuus.

Verbin sanamuodot on jaettu kahteen sarjaan ajankohdan mukaan:

  • I. sarja sisältää nykyisen, past imperfektin, subjunktiivin 1., ehdollisen 1., menneen imperfektin resultatiiviset aikamuodot;
  • toinen sarja aikamuotoja sisältää menneisyyden täydellisyyden ( aoristi ), subjunktiivin 2., ehdollisen 2., tehollisen 1., tehokkaan 2., subjunktiivin 3., Tulevaisuuden, ehdollisen 3. (johdettu tulevaisuudesta).  

Verbin oç̌aru ("kirjoittaa") konjugaatio yksikön 3. persoonan muotojen esimerkissä

I. sarja kertoja
nykyisyyttä čarups "kirjoittaa"
mennyt epätäydellinen ç̌aruptu "kirjoitti"
subjunktiivi 1 ç̌aruptas "kirjoittaa"
ehdollinen 1 ç̌aruptuko ( n ) "jos minä kirjoittaisin"
aikaisempi tulos ç̌aruptudoren "osoitti, että hän kirjoitti"
Aikojen II sarja
aoristi doç̌aru "kirjoitti"
subjunktiivi 2 čaras "kirjoittaa"
ehdollinen 2 doç̌arukon "jos (päällä) kirjoitti"
tehokas 1 ç̌aren "osoitti, että hän kirjoitti"
subjunktiivi 3 ç̌aretas "kirjoittaisin"
tulevaisuutta doç̌arups "tulee kirjoittamaan"
ehdollinen 3 ç̌arasuntu "jos minä kirjoittaisin"

Verbin henkilön luokka ilmaistaan ​​subjektin ja objektisarjan liitteillä.  

1. ja 2. persoonan verbaalisissa sanamuodoissa käytetään subjektin monikkoliitettä -t- :

  • mtxorum-t "kaivamme".

Kolmannen persoonan sanamuodoissa moniarvoisuus välitetään indikaattoreilla -an ja -es :

  • ulun-an "he ovat tulossa".

Transitiiviverbin aktiivisen ja passiivisen muodon oppositio tehdään käyttämällä passiivista etuliitettä i- :

  • ç̌arups "hän kirjoittaa sen";
  • i-ç̌aren "se on kirjoitettu".
Sananmuodostus

Lazin leksikaaliseen rahastoon ja joihinkin morfologian elementteihin on vaikuttanut vahvasti turkin kieli .

Joten esimerkiksi Lazin kielellä oleva rakenne turkkilaisella kielellä şişe ("pullo") näyttää tältä:

şise kfa goo-dgun

pullokivi telineessä: 3SG: PRS

"Pullo (seisoo) kiven päällä."

Sama lause turkkiksi:

şişe taş-in üst-ün-de dir

pullon kivi-GEN-pinta-POSS.3SG-LOC on:3SG:PRS

"Pullo (seisoo) kiven päällä."

Toinen mahdollinen Lazin muunnelma on turkkilaisen rakenteen jäljitelmä, jossa käytetään substantiivia cindo ("pinta") ilmaisemaan tilallisuutta:

şişe kfa-şi cindo dgun

pullokivi-GEN-pintateline: 3SG:PRS

"Pullo (seisoo) kiven päällä."

Nimien sanamuodostus tapahtuu koostumuksen ja liitosten vuoksi.

Sanarakentamisen yhteydessä on tärkeää erottaa varsinainen yhdistelmä, jossa on yksi painoarvo, kahden sanan yhdistelmästä, jossa jokainen yksikkö kantaa oman painonsa.

  • toli "silmä", çilami "kyynel";
  • tóliş çilám - ilmaus "silmän kyynel";
  • toli ( ş ) -çilámi - "repy" komposiitti.

Liitteenä olevaa sanamuodostusta kehitetään sekä nimien että verbien kesken. Nimellissananmuodostuksessa tyypillisin pääte on:

  • oxor-ina "talo".

Ympäristöjä käytetään muodostamaan substantiivit, järjestysluvut:

  • o-kotum-al-e "kana coop", ma-sum-a ( ni ) "kolmas".

Jakonumerot muodostetaan monistamalla kanta : sum-sumi "kolme yhdellä".

Partiisiipit muodostetaan käyttämällä päätettä -er : qorope ( r ) i "rakas".

Verbaalisessa johtamisessa käytetään päätteiden lisäksi myös etuliitteitä. Yleisesti ottaen verbin sanamuodon rakenne on seuraava: ( autentiivinen elementti ko- ) + preverbi ± henkilöliite ± ääniliite // versio // potencialis + juuri ± teema ± jännitysliite // mieliala ± numeroliite:

ko-do-go-gur-ap-t

"Aion opettaa sinulle."

Yleissopimukset

  • 1 - ensimmäinen henkilö
  • 2 - toinen henkilö
  • 3 - kolmas osapuoli
  • ACT - aktiivinen tapaus
  • AOR - aoristi
  • SYY - aiheuttaja
  • DAT - datiivitapaus
  • DEM - demonstratiivinen pronomini
  • FUT - tulevaisuus
  • GEN - datiivitapaus
  • LOC - paikallinen tapaus
  • MOD - modaliteetti
  • NEG - negaatio
  • OBJ - esine
  • PAST - mennyt aika
  • PFV - täydellinen
  • PL - monikko
  • POSS - omistushalu
  • POT - potencialis
  • PRS - läsnä
  • PRV - preverbi
  • SBD - alainen
  • SBJ - aihe
  • SG - yksikkö
  • SUPERL - superlatiivi
  • TH - temaattinen elementti

Muistiinpanot

  1. ↑ Merab Chukhua, Lali Ezugbaia, Chabuki Kiria. "Chanin kielioppianalyysistä" "Laz-Megrelian kielioppiin" - kohti Lazin ja Megrelian välisten suhteiden historiaa  //  Linguistics and Literature Studies. – 2016-09. — Voi. 4 , iss. 5 . — s. 371–382 . — ISSN 2331-6438 2331-642X, 2331-6438 . - doi : 10.13189/lls.2016.040509 . Arkistoitu alkuperäisestä 1. joulukuuta 2018.
  2. ↑ Laz  (englanniksi) , Ethnologue . Arkistoitu alkuperäisestä 1. joulukuuta 2007. Haettu 1. joulukuuta 2018.
  3. ↑ Silvia Kutscher. [ https://ids-pub.bsz-bw.de/frontdoor/deliver/index/docId/3413/file/Kutscher_Language_of_Laz_in_Turkey_2008.pdf Lazin kieli Turkissa: kontaktin aiheuttama muutos vai asteittainen kielen menetys?] // turkkilaiset kielet. - Nro 12 . - S. 82-102 . Arkistoitu 2. lokakuuta 2020.
  4. ↑ Mchita murutskhi. 7. marraskuuta 1929
  5. ↑ Chitasi Isqenderi. Alboni . - Soxumi: Abjumgami, 1935. - 72 s. - 1600 kappaletta.
  6. ↑ Nenapuna-Sözlük/Telaffuz/Lazuri.Com . Haettu 25. kesäkuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 22. toukokuuta 2008.
  7. ↑ Ortamektebepe Şeni. Lazuri 5. Lazca Öğretim Materyali . - 2019. - S. 8-10.
  8. ↑ [1] Arkistoitu 10. toukokuuta 2008 Wayback Machine Tuta Gazetesissä, tammikuu 2008
  9. ↑ Silvia Kutscher. [ https://ids-pub.bsz-bw.de/frontdoor/deliver/index/docId/3413/file/Kutscher_Language_of_Laz_in_Turkey_2008.pdf Lazin kieli Turkissa: kontaktin aiheuttama muutos vai asteittainen kielen menetys?] // turkkilaiset kielet. - 2008. - Nro 12 . - S. 82-102 . Arkistoitu 2. lokakuuta 2020.


Kirjallisuus

  • Arkadiev P.M. Roolit, hierarkiat ja esineiden kaksoismerkinnät // Kielitieteen kysymyksiä - 2016. - Nro 5. - S. 14-15.
  • Klimov G.A. Kartvelin kielten etymologinen sanakirja. M.: 1964
  • Marr N. Chan (Laz) kielen kielioppi . Pietari. 1910
  • Testelec Ya.G. Johdatus yleiseen syntaksiin. M.: 2001. – 800 s.
  • Maailman kielet: Kaukasian kielet. /Toim. M. E. Alekseev, G. A. Klimov , S. A. Starostin , Ya . G. Testelets M.: Academia, 1999. - 480 s.
  • Boeder, Winfried. Etelä-Kaukasian kielet// Lingua 115 – 2005. 5-89
  • Merab Chukhua, Lali Ezugbaia, Chabuki Kiria. "Chanin kielioppianalyysistä" "Laz-Megrelian Grammariin" - kohti Lazin ja Megrelian välisen suhteen historiaa // Kieli- ja kirjallisuustutkimukset - 2016. - Nro 9. 371-382.
  • Silvia Kutscher. Lazin kieli Turkissa: kontaktin aiheuttama muutos vai asteittainen kielen menetys? // Turkkilaiset kielet - 2008. - №12. 82-102.
  • Tuite, Kevin. Kartvelian Morphosyntax. Numerosopimus ja morfosyntaktinen orientaatio eteläkaukasialaisilla kielillä. München: 1998


 Kartvelin kielet
proto- Kartvelian † ( protokieli )
Pohjois-KartveliaSvan
Etelä-kartvelialainen