| Chaplinsky | |
|---|---|
| oma nimi | uaziomit |
| Maat | Venäjä , USA |
| Alueet | Chukotkan autonominen piirikunta , Saint Lawrence Island |
| Kaiuttimien kokonaismäärä | OK. 1600 |
| Luokitus | |
| Kategoria | Pohjois-Amerikan kielet |
| eskimo haara Yupik ryhmä Yuit-alaryhmä | |
| Kirjoittaminen | Kyrillinen , latina ( eskimo-kirjoitus ) |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | — |
| ISO 639-3 | ess |
Chaplinin kieli (Keski-Siperian yupik) on eskimo-aleuttien yupik-ryhmän kieli . Yhdessä Naukanin kielen kanssa se muodostaa yuit-alaryhmän , jonka kieliä puhuvat Aasian eskimot .
Levitetty Venäjällä Chukotkan autonomisen piirikunnan Novoye Chaplinon , Sirenikin , Provideniyan , Uelkalin kylissä ja St. Lawrencen saarella ( USA ). Kuljettajien määrä oli 1990-luvulla noin 1600 henkilöä (joista noin 500 Venäjällä) [1] .
1930-luvun alussa suurin osa Tšuktšin rannikon eskimoväestöstä puhui Chaplinin kieltä [2] :5 .
Vuonna 1848 venäläinen lähetyssaarnaaja N. Tyzhnov julkaisi eskimokielisen ABC-kirjan. Moderni latinalaisiin aakkosiin perustuva kirjoitus syntyi vuonna 1932, jolloin julkaistiin ensimmäinen eskimo (yuit) aluke. Vuonna 1937 se siirrettiin venäläiselle graafiselle pohjalle. Uvulaarikonsonanttien /q/ [k'], / ʀ / [r'], /χ/ [x'] ja takakielisten /ŋ/ [n'] merkitsemiseksi otettiin käyttöön heittomerkki ' ja merkitsemään kuuro [ḽ] - digrafi l . Vuonna 1982 heittomerkki korvattiin kirjaimilla ӄ, ӷ, ӽ ja ӈ (esim. itsenimi un'azig'mit alettiin kirjoittaa nimellä uӈaziӷmit ) [2] :5 .
Nykyaikainen eskimo-aakkoset, jotka perustuvat kyrilliseen [3] :
| A a | (b b) | sisään | G g | Ӷ ӷ | (D d) | (Hänen) | (Hänen) | (W w) | K h | Ja ja |
| th | K to | Ӄ ӄ | L l | l l | Mm | m m | N n | Huom nb | Ӈ ӈ | Ӈъ ӈъ |
| (Voi voi) | P s | R p | C kanssa | T t | sinä u | Ў ў | f f | x x | Ӽ ӽ | (C c) |
| (HH) | W w | (Wh w) | (b b) | s s | b b | (Ööh) | yu yu | olen |
Suluissa olevia kirjaimia käytetään vain venäjän ja muiden kielten lausunnoissa. 'b':tä käytetään vain digrafeissa. Tunnetaan myös kuuro 'm', jota merkitään samalla tavalla kuin muita kuuroja digrafioita - 'm', esiintyy instrumentaalisten, datiivi-direktiivien, paikallisten sanojen tapausten muodossa, joiden pääte - lӷun on kollektiivinen merkitys: yulӷum'i 'ihmisryhmässä'. Tässä 'm' on hämmästynyt 't':n imeytymisestä: yuk 'mies' + - lӷun → yulӷun 'ihmisryhmä'
yulӷun + -mi → * yulӷutmi (sanat in - lӷun käyttäytyvät kuin kuudennen tyypin nimelliset varret, taivutettuna lopullinen 'n' muuttuu 't':ksi; tähti tarkoittaa, että tällaista muotoa ei ole olemassa) → yulӷumyi
аӷnalҞаӽаӄ
yuk 'mies' + -haӄ (vähennysliite) → *yukhaӄ → yuhaӄ 'pieni mies'
aӈya 'baidara' + -m (suff. mine) + -t (suff. plural) + -nun (suff. instrumentaali) → *аӈyamtnun → aӈamnun 'kanoottillemme'
Osittainen1) ӄ + р → ӷр : pykutaӄ 'lapio' + -raӷаӄ → pykutagraӷаӄ 'uusi lapio'
2) k + r → gr : kamyk 'kengät' + -raӷаӄ → kamygraӷаӄ 'uudet kengät'
3) ӄ + н → ӷн : аӷvyӄ 'valas' + niӄ (valaanmetsästäjä) → аӷvyӷniӄ ' valaanmetsästäjä
4) k + n → gn : kaўak 'lintu' + -niӄ → kaўagniЄ 'lintujen metsästäjä'
5) t + k → tkh : panat 'keihäät' + -kun (pitkittäiskirjain) → panathun 'keihäitä pitkin/keihää pitkin'
Muut tapaukset:
aӈyaӄ 'vene' + -pak (suurentava pääte) → aӈyaӽpak 'höyrylaiva' ( ӄ + p → ӽp )
pytuk 'solmio' + -vik (liite 'paikka') → pytugvik 'solmiopaikka' ( to + v → gv (ääni))
atkuk 'kukhlyanka' + -mi (paikallinen tapaus) → atkugmi 'in kukhlyanka' ( k + m → hm )
akin 'tyyny' + -vak (suurentava pääte) → akitfak 'iso tyyny'
аӈяӄ 'vene' + -t- (monikko) + -kun (pitkittäiskirjain) → *аӈяӄткун (yksi kolmesta konsonantista putoaa pois) → *аӈяткун ([k]:n assimilaatio [t]:n jälkeen antaa [x]) → * аӈяӄткун 'veneellä'
Uvulaaristen ja posterioristen kielten assimilaatio: iӷnyӄ 'poika' + -kun → iӷnyӽӄun 'pojan mukaan'
1. ӄ/ӷ/ ӽ iӷnyӄ 'poika' → iӷnyӷyt 'pojat'; iӷnyӷmi 'pojan kanssa'; iӷnyӽӄun 'pojan mukaan'
2. k/g/ kh sikik 'evrazhka' → sikigyt 'evrazhka' → sikigmun 'evrazhkalle'; sikhtun "kuin evrazhka"
3. n/t sukua 'tyyny' → akityt 'tyyny' manan 'vapa' → manatmyӈ 'vapa'
4. v/f/p yuk 'mies' → yuӽpak 'ihminen' аӈяӄ 'vene' → аӈяӽpak 'höyrylaiva'
5. t/s kat- ' tulee' → katuӄ 'saapui', mutta kaskaӄ 'saapui', kaskufsi 'jos olet saapunut'
Vokaaliin päättyvän varren ja vokaaliin alkavan jälkiliitteen välissä.
nuna 'maa' + -it 'heidän' → nunaӈit 'heidän maansa'
Jos varsi päättyy n:ään:
akin 'tyyny' + -a 'hänen' → akita 'hänen tyynyn'
Jos pääte alkaa kirjaimella ў:
ӄirgysya 'lasi' + -ўаӄ 'samanlainen kuin' → ӄirgysyӈўаӄ 'lasinsirpale'
Yhdistävä vokaali sNäkyy, kun foneettisia rajoituksia 3 ja 4 rikotaan.
1) Kaksi konsonanttia sanan lopussa:
iӷnyӄ 'poika' + -t → iӷnyӷyt 'pojat'
2) Kolme konsonanttia sanan keskellä:
iӷnyӄ 'poika' + -t + -kun → iӷnyӽtykhun 'poikien mukaan'
Siellä on modernia eskimoproosaa ja runoutta (Aivangu jne.). Tunnetuin eskimorunoilija on Yu. M. Anko .
Menovštšikov G. A. Aasian eskimoiden kieli
| Paleoaasian kielet | ||
|---|---|---|
| Jenisei |
| |
| Tšuktši-Kamtšatka | ||
| Yukaghir-Chuvan | ||
| Eskimo-aleut | ||
| Eristää | ||
| † - kuolleet kielet (†) - mahdollisesti sukupuuttoon kuolleet kielet | ||
| Eskimo-aleuttikielet | |
|---|---|
| Proto- Aescaleut † ( protokieli ) | |
| Aleuttilainen | |
| eskimo | inuitit grönlantilainen inuktun , tunumiit inuinnaqtun inuktitut itä , länsi Iñupiaq inuvialuktun murteet: siglitun , uummarmiutun , kangiryuarmiutun Jep'ik Alaskan - Alutik Keski-Yupik Yuit (siperialainen) - Naukan chaplinsky Sirenic² † |
| Huomautuksia: ¹ sekakieli ; - kielen luokittelu on kiistanalainen; † kuollut kieli | |