| Brasilian kielet | |
|---|---|
| Virallinen | Portugalin kieli |
| Paikallinen | Apalay, arara, bororo , canela , caraja, karibia, guarani , kaingang, nadeb, nyengatu , terena , tukano , tupi |
| Viittomakielet | Brasilian viittomakieli |
| Näppäimistöasettelu | |
|
Portugalilainen ulkoasu |
|
Brasilia on monikielinen maa, jossa puhutaan tällä hetkellä yli 300 kieltä, sekä maahanmuuttajien että alkuperäiskansojen. Yli 120 muuta kieltä on kadonnut viime vuosisatojen aikana. Maan pääkieli on kuitenkin Brasilian portugali , maan ainoa virallinen kieli . Muita kieliä puhuu alle kaksi kymmenesosaa Brasilian väestöstä. Siitä huolimatta yhdestä äidinkielestä, nyengatu , tuli Amazonasin osavaltion São Gabriel da Cachoeiran kunnan toinen virallinen kieli [1] .
Portugali on Brasilian virallinen kieli . Sen omistaa lähes koko maan väestö (191 miljoonaa vuonna 2009), lukuun ottamatta vain joitain kontaktittomista heimoista peräisin olevia intiaaneja . Se on ainoa kieli, jota käytetään valtion virastoissa, useimmissa kouluissa, sanomalehdissä, radiossa ja televisiossa. Brasilia on maailman suurin portugalinkielinen maa ja Amerikan ainoa portugalinkielinen maa, jota ympäröivät pääasiassa espanjankieliset maat, vaikka se rajoittuu pohjoisesta englanninkieliseen Guyanaan , hollanninkieliseen Surinamen ja ranskankieliseen. Guayana , vaikka kreoli onkin yksi tärkeimmistä viestintäkielistä niissä kaikissa .
Portugalin kieli Brasiliassa on kehittänyt joitakin ominaisuuksia verrattuna Portugaliin ja muihin portugalinkielisiin maihin, mikä mahdollistaa puhumisen portugalin brasilialaisesta versiosta . Erot Brasilian yksittäisten alueiden välillä ovat kuitenkin joskus varsin suuria, eikä todellisuudessa ole paljon koko Brasilialle yhteisiä piirteitä. Yleisesti ottaen tilanne Brasilian ja Portugalin kieliversioiden ja Brasilian sisällä olevien erojen kanssa on verrattavissa amerikkalaisen ja brittiläisen englannin tilanteeseen.
Ennen eurooppalaisten saapumista intiaanit asuttivat koko nykyaikaisen Brasilian alueen, ja eri arvioiden mukaan heidän kesken jaettiin 270 - 1078 eri kieltä, jotka kuuluvat 17 kieliperheeseen. Aluksi saapuneita eurooppalaisia oli melko vähän ja lähes yksinomaan miehiä, joten heidän piti ottaa vaimonsa paikallisesta väestöstä. Pian tämä johti siihen, että Brasiliassa syntyneen sukupolven äidinkielestä tuli kaksi kieltä - portugali ja yksi Intian kielistä. Koska suurin osa Brasilian rannikkoväestöstä puhui eurooppalaisten saapuessa tupikieltä (ns. vanhaa tupi ), sen pohjalle kehittyi pian hieman yksinkertaistettu muoto - lingua geral , josta tuli itse asiassa uuden kielen pääkieli. siirtomaa. Myöhemmin sen pohjalta kehitettiin useita paikallisia lajikkeita, joista tunnetuimmat ovat Lingua Geral Paulista ( Etelä Tupi tai Tupi Austral) São Paulon alueella ja Nyengatý (Geral Amazonica) pohjoisessa Paran osavaltioiden alueella. , Maranhao ja Amazonas . Jesuiitojen karkotuksen vuonna 1759 ja uusien maahanmuuttajien tulvan jälkeen Portugalista alkoi kuitenkin tupin puhujien alueen ja määrän jyrkkä väheneminen ja sen syrjäytyminen portugaliksi, joten eteläinen tupi katosi kokonaan ja Nyengatu selviytyi vasta v. Rio Negron allas .
Suurin osa Itä-Brasilian amerikkalaisista kielistä katosi ajan myötä, ja Amazonin altaalla puhutaan nyt noin 145 elävää amerindian kieltä . Niitä puhuu yhteensä noin 250 tuhatta ihmistä. Suurimmat intialaiset kielet ovat tykuna (33 tuhatta ihmistä), makushi (19 tuhatta), kaiva (18 tuhatta), tenetehára (Tembe guazzara; 15 tuhatta), terena (15 tuhatta), munduruku ja shavante (kukin 10 000 ), janomami . (9 000), Mavé-Satere ja Kayapó (kukin 7 000) ja Vapishana (6 500).
Vuoden 1988 perustuslaissa (210 ja 231 artikla) tunnustetaan intialaisten oikeus kieliinsä. Siten vuonna 2003 kolme amerikkalaista kieltä saivat virallisen aseman portugalin lisäksi São Gabriel da Cachoeiran kunnassa Amazonasin osavaltiossa : Nyengatu , Tukano ja Baniva .
Portugalin ja lukuisten intialaisten kielten lisäksi Brasiliassa on edustettuna noin 30 maahanmuuttajakieltä ( port. Línguas alóctones ) Euroopasta ja Aasiasta [2] .
Euroopasta saapuvien maahanmuuttajien kielet kuuluvat pääasiassa germaanisiin, romaanisiin ja slaavilaisiin ryhmiin.
Germaanisista kielistä saksa on puhutuin kieli useissa murremuodoissa, jotka ovat kokeneet merkittävää paikallista portugalilaista vaikutusta . Saksalaiset alkoivat muuttaa Brasiliaan vuonna 1824, sen jälkeen heistä on muuttanut noin 200 tuhatta, ja vuonna 1986 Brasiliassa oli 3,6 miljoonaa saksalaista alkuperää olevaa ihmistä ( port. teuto-brasileiro ), jotka asuivat pääasiassa eteläisissä osavaltioissa: Parana , Santa Catarina ja Rio Grande do Sul . Vuoden 1996 arvion mukaan Brasiliassa yli 2 miljoonaa ihmistä puhui yhtä tai toista saksan kieltä [3] . Brasilian tunnetuimmat saksan kielen lajikkeet ovat Hunsrückin murre (hunsriqueano riograndense, yläsaksan alueen reinlais - frankkilainen ryhmä ) ja alasaksan pommerilainen murre .
Romaanisista kielistä tunnetuin on ns. talian ( talian tai italiano riograndense ), joka kehittyi venetsialaisesta kielestä vaikutteilla muista Italian ja portugalin kielistä. Espanjaa puhutaan pääasiassa Argentiinan ja Uruguayn rajalla.
Slaavilaisista kielistä ovat edustettuina puola , ukraina , venäjä , jotka ovat myös yleisiä pääasiassa Etelä-Brasiliassa.
Toisin kuin Euroopan maista tulevat maahanmuuttajat, uudemmat maahanmuuttajat esimerkiksi Japanista, Koreasta ja Kiinasta ovat keskittyneet pääasiassa suuriin kaupunkeihin, joissa he asuvat usein kokonaisia alueita (esimerkiksi Liberdaden alueella São Paulossa). Ethnologuen mukaan japania puhuu Brasiliassa 380 000 ihmistä ja koreaa 37 000 [4] . Japaninkielinen sanomalehti, São Paulo Shinbun, on julkaistu São Paulossa vuodesta 1946 [5] .
Jotkut Macaon kiinalaisista puhuvat tärkeimpien kiinan kielten - pohjoiskiinan ja kantonin (Yue) - lisäksi uhanalaista kreolikieltä - macaensea ( Aomen portugali-kreoli ).
Huomattava määrä uusien aramealaisten kielten puhujia muutti myös Brasiliaan - aramean kristittyjä vuoristoisesta Kurdistanista.
| Brasilia aiheissa | ||
|---|---|---|
| Politiikka | ||
| Symboliikka | ||
| Maantiede | ||
| Talous | ||
| Tarina | ||
| Väestö | ||
| kulttuuri |
| |
| Tiede ja teknologia |
| |
| ||
| Etelä-Amerikan maat : Kielet | |
|---|---|
| Itsenäiset valtiot | |
| Riippuvuudet |
|