Juutalaiskysymys on keskustelua 1800- ja 1900-luvun eurooppalaisessa yhteiskunnassa juutalaisten tilasta . Keskustelu, kuten muutkin kansalliset kysymykset , koostui keskustelusta juutalaisten siviili-, oikeudellisesta, kansallisesta ja poliittisesta asemasta vähemmistönä eurooppalaisessa yhteiskunnassa.
Termi "juutalaiskysymys" esiintyi ensimmäisen kerran keskustelussa juutalaislakista vuonna 1753, joka antoi juutalaisille kansalaisoikeudet Englannissa . Keskustelu alkoi Länsi - ja Keski - Euroopan yhteiskunnissa valistuksesta ja Ranskan vallankumouksen ihanteista vaikuttaneiden poliitikkojen ja kirjailijoiden toimesta . Keskustelu sisälsi keskustelun juutalaisille asetetuista rajoituksista, kuten prosentuaalisista kiintiöistä ja erottelusta , juutalaisten assimilaatiosta ja emansipaatiosta , juutalaisten valistuksesta .
Ilmaisua käyttivät myös antisemitistiset liikkeet, jotka alkoivat 1880-luvulta ja päättyivät natsien lauseeseen " Lopullinen ratkaisu juutalaiskysymykseen ", viitaten Euroopan juutalaisten fyysiseen tuhoamiseen .
Raul Hilberg näki natsien politiikan jatkona kristilliselle antisemitismille [1] :
Kristityt lähetyssaarnaajat sanoivat meille (juutalaisille) periaatteessa seuraavan: Sinulla ei ole oikeutta elää keskuudessamme juutalaisina. Heidän tilalleen tulleet maalliset hallitsijat julistivat: sinulla ei ole oikeutta elää keskuudessamme. Lopulta saksalaiset natsit päättivät: sinulla ei ole oikeutta elää... Siksi natsit eivät hylänneet menneisyyttä, he rakensivat sen varaan. He eivät aloittaneet prosessia, he vain saivat sen päätökseen.
| juutalaiset | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| kulttuuri | |||||||||||||
| Diaspora | |||||||||||||
| juutalaisuus | |||||||||||||
| Kieli (kielet | |||||||||||||
| Tarina |
| ||||||||||||
| etniset ryhmät |
| ||||||||||||
| |||||||||||||