Sefardin kieli

Sefardin kieli
oma nimi	גודיאו-איספאנייול Djudeo-español/espanyol, לאדינו
Maat	Israel Turkki Brasilia Ranska Kreikka Serbia Pohjois-Makedonia Bosnia ja Hertsegovina Bulgaria Meksiko Curacao
Sääntelyorganisaatio	Autoridad Nasionala del Ladino [d] [1]
Kaiuttimien kokonaismäärä	150 000 - natiivi; 900 000 - sekunti; Israel - 100 000, Turkki - 8 000, Bulgaria - 3 000, Kreikka - 1 000, USA - 300, Bosnia ja Hertsegovina - 150, jatkuvasti laskussa kaikkialla.
Tila	vakava uhka [2]
Luokitus
Kategoria	Euraasian kielet
indoeurooppalaiset kielet Romaaniset kielet Ibero-romaaniset kielet
Kirjoittaminen	Heprea aakkoset , latinalaiset aakkoset .
Kielikoodit
GOST 7.75-97	harmittaa 363
ISO 639-1	—
ISO 639-2	poika
ISO 639-3	poika
WALS	lno
Maailman kielten atlas vaarassa	374 ja 2165
Etnologi	poika
ELCat	3444
IETF	poika
Glottolog	nainen 1251
Wikipedia tällä kielellä

Sefardin kieli ( Ladino (vanhentunut); juutalais-espanjan kieli ; seph . גֿוßו־  uty complading, לising Maybe , myös Judekko , Spanyl , Judezmo , Hudesmo , Hyrobneo , Haketia ) - Sephardin kieliryhmäksi jaettu kieliryhmä eri paikoissa . Se kuuluu romaanisten kielten ibero-romaaniseen alaryhmään . Sefardin kieli on itse asiassa jatkoa varhaiselle juutalais-kastilialaiselle murteelle, joka sisälsi muiden juutalaisten ibero-romaanisten murteiden puhujia ja piirteitä .

Tämän espanjan kielen lajikkeen muodostumisen alku liittyy juutalaisten karkottamiseen Espanjasta vuonna 1492 , jotka asettuivat pääasiassa Ottomaanien valtakunnan alueelle , Pohjois-Afrikkaan, sitten Portugaliin, Italiaan, Kreikkaan, Bulgariaan, Romania, Palestiina jne. Koska se on vieraan kielen ympäristössä eikä sillä ole virallisen kielen asemaa, se säilyttää edelleen (pääasiassa fonetiikassa) 1400-luvun lopun espanjan kielen piirteitä. Toimii arkikielenä ja näyttää sukupuuttoon merkkejä.

Jaettu Israelissa, osissa Turkista, Kreikasta, Serbiasta, Romaniasta, Bulgariasta ja Marokosta. Puhujien määrä on noin 100 tuhatta ihmistä. Murrejako liittyy puhujien asuinmaihin. Tärkeimmät murremuunnelmat ovat turkki, romania, jugoslavia.

Vuonna 1996 Knesset hyväksyi lain kansallisen kulttuuriperinnön suojeluviranomaisen perustamisesta Sefardiin.

Otsikko

Sefardin kieleen käytetty terminologia on vaihtelevaa ja epävakaa. Tieteellisessä kirjallisuudessa termi "sefardi" on yleistymässä, joka kattaa kaikki suulliset ja kirjalliset puhemuodot; itsenimenä ei käytetä. Termillä "juutalais-espanja" on sama laaja merkitys, mutta joskus sitä käytetään suppeammassa merkityksessä viittaamaan 1800-luvun toiselta puoliskolta peräisin olevien juutalais-espanjalaisten kirjoitusten kieltä. Tässä mielessä hän vastustaa termiä "Ladino", joka viittaa juutalais-espanjalaisen uskonnollisen kirjallisuuden perinteiseen kieleen, joka kehittyi 1200-luvulla eli juutalaisten Iberian niemimaalla oleskelun aikana. Termiä "Ladino" käytetään usein viittaamaan sefardin kieleen kokonaisuutena; tässä mielessä se oli yleistä 1800-luvun loppuun asti; ei koskaan käytetty omanimenä.

Yleisin itsenimi on "jidio" tai "judio" (Turkki, Bosnia, osittain Kreikka) sekä "judesmo" (Bulgaria, Makedonia, osittain Kreikka ja Romania); jälkimmäistä termiä käytetään myös tieteellisessä kirjallisuudessa. Israelissa ja Turkissa on oma nimi "(e) spagnol"; Israelissa käytetään myös nimiä "espagnolite", "spagnolo". Näiden murteiden ryhmää pidetään sefardin kielten itäisenä murreryhmänä.

Länsimaisella murteryhmällä - Pohjois-Afrikan sefardimien kielellä (Algeria, Tunisia, Marokko) on oma nimi "Hakitiya", "Haketiya", jota käytetään myös tieteellisessä kirjallisuudessa viittaamaan vastaaviin murteisiin. Hacketialle on ominaista merkittävä pohjoisafrikkalaisen arabian sanaston kerros. Toisin kuin itäisellä murreryhmällä, Khaketialla ei ollut kirjallista perinnettä. Tämä ryhmä on nyt lähellä sukupuuttoon kuolemista.

Kielelliset ominaisuudet

Ladinon foneettiset piirteet: d:n, g:n spirantoituminen vokaalin välisessä asennossa, stopin ja frikatiivin b vastakohta, muinaisen kastilialaisen frikatiivikonsonanttien [f] - [v], [s] - [z] säilyminen, sanan palatalisoinnin puute konsonantit, vokaalien o, e siirtyminen korostamattomaan asentoon u:ssa, ts.

Sanaston pääkerros on romaanista alkuperää olevat sanat, mutta niiden foneettista ulkonäköä ja morfologista rakennetta voidaan muuttaa. Heprean kielen lainaukset viittaavat pääasiassa uskonnolliseen ja rituaaliseen alaan. Turkin ladinon murreessa turkin ja italian vaikutus on voimakas, romanian ja jugoslavian murteissa - ranskan kielen vaikutus.

Kirjallinen ladino kehittyi 1400-luvun koinen pohjalta. Ensimmäinen muistomerkki on Pentateukki vuodelta 1547, joka julkaistiin Konstantinopolissa . Kirjoittaminen on ollut olemassa 1500-luvulta lähtien. perustuu heprean aakkosiin (käytettiin rabbiinista kirjoitusta, eli Rashi - kirjainta), käytetään diakriittisiä yläindeksiä ja glottaalia[ selventää ] Heprealaiset kirjaimet vokaalille. Tällä hetkellä Turkin (vuodesta 1928) ja Israelin lehdistö käyttää latinalaista kirjoitusta . Käsinkirjoitukseen käytettiin kursiivista kirjoitusta nimeltä soletreo (solitreo) tai hatsi-kulmus ( heprea חצי קולמוס ‏‎).

Kirjoja ja aikakauslehtiä julkaistaan ​​ladinossa, ja radiolähetykset suoritetaan Israelissa.

Oikeinkirjoitus

Sefardikielelle on käytetty tai ehdotettu useita skriptejä:

• Perinteinen kirjoitus, joka perustuu heprealaiseen kirjoitukseen , joka pysyi ainoana sefardin kielessä 1800-luvulle asti. Aakkoset ovat edelleen käytössä, etenkin uskonnollisessa kirjallisuudessa.
• Laajennettu ja hienostunut kirjoitus, joka perustuu heprealaiseen kirjoitustapaan , johon on lisätty perinteiseen grafiikkaan perustuva diakriitti (yleensä pisteen muodossa kirjainten ylä- ja alapuolella, lukuun ottamatta varik- symbolia ( rafe puoliympyrän muodossa), jonka tarkoituksena on välittää sanojen foneettinen ulkonäkö mahdollisimman tarkasti, turvautumatta ei-aakkosisiin merkkeihin (tämä ei pääsääntöisesti päde hebraismiin , jotka säilyttävät perinteisen oikeinkirjoituksensa, ja perinteisiä vokaalia käytetään niiden ääntämisen selventämiseen - nekudot ).
• Kreikkalaisiin aakkosiin (Kreikassa) ja kyrillisiin (Jugoslaviassa ja Bulgariassa) perustuvaa kirjoittamista käytettiin harvoin aiemmin, mutta sitä ei käytetä nykyään.
• Turkissa asuvat sefardit käyttävät turkkilaisiin aakkosiin perustuvaa kirjoitusta . Tämä vaihtoehto on yksi yleisimmistä, koska Euroopan juutalaisuuden tuhonneen holokaustin yhteydessä merkittävä osa sefardin puhujista asuu nykyään Turkissa.
• Israelin sefardin kielen instituutti "Autoridad Nasionala del Ladino" ja sefardikulttuurisäätiö " Aki Yerushalayim " edistävät latinan aakkosten muunnelmaa , jossa sanat translitteroidaan foneettisesti, riippumatta niiden oikeinkirjoituksesta espanjaksi tai vanhaksi kastiliaksi (espanjaksi "como" - sefardi "komo" ; espanja "niña" - sefardi "ninya").
• Kirjoitus perustuu espanjan aakkosiin , mukaan lukien nykyisen espanjan kielen ortografiset normit. Tämän muunnelman tehokkuus on kyseenalainen, koska espanjan kielen fonetiikka on kokenut merkittäviä muutoksia 1400-luvulta lähtien, kun taas sefardin fonetiikka on säilyttänyt arkaaisia ​​piirteitä, jotka eivät enää heijastu toistuvasti uudistetussa espanjan kielen oikeinkirjoituksessa.
• Konservatiivisin ja paljon vähemmän suosittu vaihtoehto on vuoden 1492 mallin espanjan aakkoset (vanha kastilia). Tässä tapauksessa sefardin foneettiset ominaisuudet näkyvät kirjeessä. Joissakin tapauksissa on kuitenkin epävarmuutta kirjainten ja kirjainyhdistelmien kaksoiskäytössä tässä aakkostossa sekä ongelmana muista kielistä (erityisesti hepreasta) lainattujen sanojen siirtämisessä.

Katso myös

• Shalom (sanomalehti)
• Aki Yerushalayim
• The House on Shlush Street  on sefardikielinen draamaelokuva

Muistiinpanot

1. ↑ Guinea Ecuatorial tendrá este año Academia de la Lengua de la RAE  (espanja) // El País - Madrid : Grupo PRISA , 1976. - 164847 kopiota. — ISSN 1576-3757 ; 1134-6582
2. ↑ http://www.unesco.org/languages-atlas/en/atlasmap/language-id-2165.html

Kirjallisuus

• Gabinsky M.A. Sefardin kieli // Balkanin kielitieteen perusteet. Balkanin alueen kielet. - L., 1990, osa 1.
• Gabinsky M. A. Sefardin (juutalais-espanjan) kieli. Balkanin murre. - Chişinău: Shtiintsa, 1992.
• Kanchev I. Fonetiikka ja fonologia espanjalais-juutalaismurteella Bulgariassa. - Sofia, 1971.
• Narumov B. P. Juutalais-espanjan (sefardi) kieli  // Maailman kielet: romaaniset kielet  / Toimittajat: T. Yu. Zhdanova, O. I. Romanova, N. V. Rogova. - M  .: Academia, 2001. - S. 557-574. – 720 s. - (Euraasian kielet). — ISBN 5-87444-016-X .

• Actas del primer simposio de estudios sefardies. Madrid, 1-6 junio de 1964. Madrid, 1970.
• Bossong G. Die traditionelle Orthographie des Judenspanischen (udezmo) // Zum Stand der Kodifizierung romanischer Kleinsprachen. Tübingen, 1991.
• Crews CM Recherches sur le Judeo-Espagnol dans les pays balcaniques. Pariisi, 1935.
• Gabinski MA Das Judenspanische in der gegenwärtigen Diskussion // Archiv für das Studium der neueren Sprachen und Literaturen. 1993, s. 230.
• Kramer J. Das Ladino als sakrale Schriftsprache der Spaniolen // Zum Stand der Kodifizierung romanischer Kleinsprachen. Tübingen, 1991.
• Marcus S. Ha-safa ha-sfaradit yehudit… Juutalais-espanjan kieli. Jerusalem, 1965.
• Renard R. Sepharad. Le monde et la langue judeo-espagnole des Sephardim. Mons, SD
• Sala M. Phonetique et phonologie du judeo-espagnol de Bucarest. Haag; Pariisi, 1971.
• Sephiha HV Le ladino (judeo-espagnol calque). Liturgian rakenne ja evoluutio. Paris, 1979, 2 osaa.
• Sokolovsky, Jerome. "Lost Language of Ladino Revived in Spain", Morning Edition , National Public Radio, 19. maaliskuuta 2007. [1]
• Studemund M. Bibliographie zum Judenspanischen. Hampuri, 1975.
• Wagner ML Beiträge zur Kenntnis des Judenspanischen von Konstantinopel. Wien, 1914.
• Wagner ML Caracteres generales del judeo-español de Oriente. Madrid, 1930.

Sanakirjat

• Nehama J. avec la col. Jeesus Cantera. Sanakirja du judeo-espagnol. Madrid, 1977.
• Pascual Recuero P. Diccionario basico ladino-español. Barcelona, ​​1977.
• Kohen Eli, Kohen-Gordon, Dahlia. Ladino-englanti, englanti-ladino: Concise Encyclopedic Dictionary (judeo-espanja), Hippocrene Concise Dictionary, Hippocrene Books, 2000.

Linkit

• Solitreo fontti
• Esimerkki asiakirjasta, joka on kirjoitettu ladinolla soletreo-kirjoituksella
• A. Koulupoika. Kieli ihmisten isänmaana. Kuoleeko Ladino?

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Iso venäläinen Juutalaiset Brockhaus ja Efron Lyhyt heprea maailman ympäri Britannica (verkossa)
Bibliografisissa luetteloissa BNF : 119473157 GND : 4120211-9 J9U : 987007550887405171 LCCN : sh85073893 LNB : 000135617 NKC : ph854621 SUDOC : 027429997