Japanin toponyymi

Japanin toponyymi  on joukko maantieteellisiä nimiä , mukaan lukien Japanin alueella olevien luonnon- ja kulttuurikohteiden nimet . Toponymian rakenteen ja koostumuksen määräävät sellaiset tekijät kuin väestön yksietninen koostumus, historiallisen kehityksen erityispiirteet pitkällä eristyneisyydellä ulkomaailmasta ja ainutlaatuinen maantieteellinen sijainti .

Maan nimi

Venäläinen sana "Japan" on eksonyymi , joka oletettavasti tuli saksan kielestä ( saksalainen  Japani ), vaikka vokalismi onkin enemmän linjassa ranskalaisen Japonin kanssa [1] .

Meijin ennallistamisesta toisen maailmansodan loppuun asti Japanin virallinen nimi oli Dai Nippon Teikoku (大日本帝國), mikä tarkoittaa " Japanin suurta valtakuntaa ". Maan nykyinen virallinen nimi on "Nihon-koku" tai "Nippon-koku" (日本国). Japanilaiset itse kutsuvat maata "Nippon" listen  ( inf. ) tai "Nihon" listen  ( inf. ) , molemmat kirjoitettu kanjilla (日本). Vuonna 1946 Japanin perustuslakikomitea tunnusti molemmat vaihtoehdot yhtä päteviksi. Ensimmäistä varianttia käytetään usein virallisena, esimerkiksi seteleiden kirjoituksissa , postimerkeissä ja monien urheilutapahtumien nimissä. "Nihon" on yleisesti käytetty jokapäiväisessä elämässä. Nihon tarkoittaa kirjaimellisesti "paikkaa, jossa aurinko nousee" ja nimi käännetään usein "nousevan auringon maaksi".

Toponyymin muodostuminen ja kokoonpano

Japanin kielen muodostumisen historiallisista piirteistä johtuen jopa 60 % sen sanavarastosta koostuu sinismeistä [2] . Tämä koskee täysin toponyymia . B. P. Yatsenkon mukaan japanilaiset toponyymit voidaan jakaa kahteen epätasa-arvoiseen ryhmään [3] :

Kiinan vaikutus sinismien muodostumisen ohella vaikutti myös kahden järjestelmän muodostumiseen maantieteellisten nimien siirtämiseksi japaniksi: onna ja kunna . Onna-järjestelmä mahdollistaa kiinalaisten merkkien käytön sekä sanan kiinalaisen merkityksen, minkä ansiosta japaniksi ilmestyi monia uusia sanoja (mukaan lukien toponyymit), jotka puuttuivat vanhasta japanista . Kuna-järjestelmä sen sijaan käyttää hieroglyfejä vain tavuina , joilla ei ole itsenäistä semanttista kuormaa, japanilaisten nimien äänen (eikä merkityksen) välittämiseksi valitsemalla kiinalaiset hieroglyfit, jotka ovat tarpeen äänen kannalta ( niin kutsuttu nanoriperiaate ). Tämän vuoksi monet japanilaiset toponyymit ovat saaneet uuden merkityksen, eikä niiden alkuperäistä merkitystä ole läheskään aina mahdollista palauttaa [4] .

V. A. Zhuchkevich tunnistaa kaksi suurta toponyymialuetta Japanissa, joita hän kutsuu "vanhaksi Japaniksi" (sijaitsee Fuji -vuorivyöhykkeen etelä- ja itäpuolella Izu - Noton niemimaan linjaa pitkin ) ja "uusi Japani" (sisältää Honshun pohjoisosan ja Hokkaidon saari ) [4] . Nämä nimet heijastavat alueiden kehitysjärjestystä ja vastaavasti toponyymien kerrosten muodostumista. Siten "vanhan japanilaisen" alueen toponyymien rakenteelle on ominaista formanttien -zaki , -misaka , -bon ("niemi"), -van ("lahti"), -kawa , -gawa , -sen läsnäolo . ("joki"), -gishi -hama ("ranta"), -seto ("saaret"), -dai ("iso"), -dake , -take , -zan , -sen , -yama ("vuori") ), -dashi ( "kivi, pankki"), -jima , -shima ("saari"), -ike ("lampi, järvi"), -kazan ("tulivuori"), -kami ("ylempi"), - higashi , -to ("itä"), -kita , -hoku ("pohjoinen"), -nan , -minami ("etelä"), -sei , -nishi ("länsi"), -o ("suuri" ), -ko ("pieni" ), -koti ("mäki"), -ri (kylä), -si (kaupunki), -tapi (laakso), -tomari ("satama"), -ura ("lahti, lahti" ja muut. "Uudessa japanilaisessa" toponyymiassa on merkittävä kerros ainu- ja mahdollisesti tungus-mantšu- alkuperää olevia toponyymejä. Tyypillisiä ainu-formantteja ovat -nai ja -betsu , jotka tarkoittavat "jokea", kuten esimerkiksi paikannimissä Wakkanai ja Noboribetsu . Hokkaidon Esashi -kylän nimi tulee ainu-sanasta euusi , joka tarkoittaa "viitta". Zhuchkevichin mukaan useiden Keski-Japanin toponyymien etymologia voidaan selittää yhtä hyvin sekä japanin että ainu-kielten näkökulmasta [5] .

Japanin paikannimien hakuteoksia ja sanakirjoja

Paikannimien tietosanakirjat

Historiallisia ja paikkanimisiä hakuteoksia

Hakuteoksia toponyymien alkuperästä

Toponyymipolitiikka

Japanin toponyymipolitiikkaa käsittelee vuonna 1960 perustettu maantieteellisten nimien standardoinnin sekakomitea [6] .

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ Vasmer, 2004 .
  2. ↑ Masayoshi Shibatani. Japanin kielet (osio 7.2 "Lainasanat", s.142) Arkistoitu 23. joulukuuta 2011, Wayback Machine , Cambridge University Press, 1990. ISBN 0-521-36918-5
  3. ↑ Jatsenko, 1964 .
  4. ↑ 1 2 Zhuchkevich, 1968 , s. 327.
  5. ↑ Zhuchkevich, 1968 , s. 328.
  6. ↑ 国土を測る・描く・守る・伝える (japani) . Haettu 22. syyskuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 22. syyskuuta 2020.

Kirjallisuus

Linkit