Sumu (romaani)

Sumu
Sumu

Äänikirjan kansi
Tekijä Stephen King
Genre psykologinen kauhu
Alkuperäinen kieli Englanti
Alkuperäinen julkaistu 1980 ("Dark Forces"), 1985 (" Skeleton Team ")
kääntäjät A. Korženevski, O. Rudavin
Kustantaja Viking Press
Kuljettaja kirja
Seuraava " Täälläkin on tiikereitä "

"The Fog" ( eng.  The Mist , otsikosta on myös toinen käännös - "Mist" ) - amerikkalaisen kirjailijan Stephen Kingin tarina , joka on kirjoitettu psykologisen kauhun genressä . Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1980 antologiassa Dark Forces. Myöhemmin hän tuli muokatussa muodossa Viking Pressin julkaisemaan kirjailijakokoelmaan " Team of Skeletons ".. Tarinassa Bridgetonin pikkukaupunki peittyy tiheään sumuun, jossa hirviöt piiloutuvat. Päähenkilö ja kertoja David Drayton, joka on turvautunut pienen poikansa kanssa supermarkettiin, yrittää selviytyä paitsi sumun olentojen ilmestymisestä, myös muiden selviytyneiden fanaattisesta aggressiosta. Sumussa King käsittelee teknogeenisten pelkojen ja uskonnollisen fundamentalismin teemoja.

Tekijä inspiroitui teoksen kirjoittamiseen ukkosmyrskyn jälkeisen kauppamatkan jälkeen, jonka aikana hän alkoi kuvitella esihistoriallisia eläimiä ja jättiläishyönteisiä piirittämässä rakennusta. Tarina oli ehdolla " World Fantasy Award " -palkinnon saajaksi. Useimmat kriitikot pitivät Sumua yhtenä kirjailijan ikonisista teoksista ja pitivät sitä genrensä klassikkona. Jotkut arvioijat valittivat sumun luonteen pinnallista selitystä, kun taas toiset olivat tyytyväisiä tapahtumien elokuvallisuuteen. Tarinan kuvasi vuonna 2007 Frank Darabont . Elokuva oli neljäs Stephen Kingin ohjaama elokuva. Vuonna 2017 Spike TV -kanavalla esitettiin samanniminen sarja , jossa käytettiin teoksen juonia ja jolla oli epäsuora yhteys alkuperäiseen lähteeseen.

Juoni

Voimakkaan ukkosmyrskyn jälkeisenä aamuna luonnottoman paksu sumu peittää vähitellen pienen Bridgetonin kaupungin Mainessa . Taiteilija David Drayton , poikansa Billy ja naapuri Brent Norton ( eng  . Brent Norton ), joiden auton kaatunut puu särkyi, lähtevät kaupungille ostamaan elintarvikkeita. Saapuessaan he kuulevat palosireenin äänen ja epäilevät, että jotain on vialla. Sumu ohittaa sankarit supermarketissa, minkä jälkeen käy ilmi, että tuntemattomat hirviöt piiloutuvat pimeyteen. Tilannetta pahentaa maanjäristys, joka vaurioittaa pääliikennettä jättäen myymälän ilman sähköä. Vaaran vuoksi sankarit joutuvat jäämään supermarkettiin.  

Ajan myötä jokin tukkii myymälägeneraattorin tuuletuskuvun. Nuori kaveri nimeltä Norm haluaa ratkaista tämän ongelman, menee ulos, minkä jälkeen lonkerot raahaavat hänet sumuun. David ja Ollie Weeks , apulaismyymäläpäällikkö  , joka näki tämän, yrittävät vakuuttaa muut tapahtuneen todellisuudesta ja pyytää ketään poistumaan kaupasta. Norton ja pieni ryhmä ihmisiä kieltäytyvät uskomasta tätä ja syyttävät Davidia valehtelusta. He menevät ulos huutamaan apua, missä he kuolevat valtavan olennon tappamina. Ollie ottaa aseen nuorelta tytöltä, Amanda Dumfriesilta .  Myöhemmin pterosauruksia muistuttavat olennot lentävät kauppaan ja tapetaan improvisoiduin keinoin. Davidin johtama ryhmä ihmisiä yrittää saada lääkkeitä apteekista, jossa he kohtaavat valtavia hämähäkkejä. Nämä tapahtumat johtavat joukkohysteriaan selviytyneiden keskuudessa. Paniikkiaallon vallassa paikallinen uskonnollinen fanaatikko rouva Carmody vakuuttaa useimmat ihmiset siitä, että tulevat tapahtumat täyttävät Raamatun profetian aikojen lopusta . Hän uskoo, että tarvitaan ihmisuhri pelastaakseen heidät Jumalan vihalta.  

Kaksi sotilasta läheisestä sotilastukikohdasta mainitsee, että sumu saattaa liittyä projektiin Arrow [K 1] , jossa he olivat mukana. Molemmat päätyvät itsemurhaan. Myöhemmin David Drayton ja hänen poikansa Amanda Dumfries, Ollie Wicks, Haggy Terman, Billyn entinen sairaanhoitaja, ja rouva Reppler sekä Ambrose Cornell yrittävät murtautua ulos kaupasta. Rouva Carmody häiritsee heitä ja kehottaa ihmisiä uhraamaan Billyn ja Amandan. Ollie Wicks tappaa rouva Carmodyn pistoolilla. Myöhemmin Ollie ja Heggy Terman tapetaan matkan varrella, kun taas Cornell päättää jäädä kauppaan. Loput, jotka ovat saavuttaneet auton, yrittävät päästä Draytonin taloon, mutta he eivät pääse sinne roskaisten tai maanjäristyksen vaurioittamien teiden vuoksi. Radiosta, staattisten joukossa, David kuulee Hartfordista . Ryhmä jatkaa tien etsimistä sumusta [2] [3] [4] :124-126 .

Luominen

Kirjoittaminen

Tarina kirjoitettiin kesällä 1976 [5] [6] :395 . Siihen mennessä kirjailija oli valmistunut kolme kirjaa - " Carrie ", " Lot " ja " Yövuoro " [7] . Antologian, johon teos oli tarkoitettu, valmisteli Kingin kirjallinen agentti Kirby McCauley. Hän halusi saada kokoelmaan uuden tarinan tai tarinan, samalla kun hän osoitti sinnikkyyttä ja diplomatiaa. Stephen ei kuitenkaan voinut ajatella mitään, ja oman tunnustuksensa mukaan hän tuhlasi aikaansa. Hän alkoi epäillä, "että päähäni rakennettu novellikone oli joko pysähtynyt korjattavaksi tai mennyt toivottomasti rikki" [5] . Kärsi psykologisesta esteestä, King ei kirjoittanut mitään neljään kuukauteen [8] . Tuolloin kirjailijan perhe - kaksi lasta ja vaimo raskaana kolmannella lapsella - asui Bridgetonin kaupungissa [4] :124-126 . Long Laken ylirankka ukkosmyrsky pyyhkäisi läpi sateen kanssa ja Stephen vaati, että koko perhe menisi alas kellariin. Seuraavana päivänä kirjailija meni supermarkettiin - nämä tapahtumat heijastuivat myöhemmin teokseen. Matka sujui ilman naapureita. Todellisuudessa Nortonin sijasta "erittäin mukavia ihmisiä" tohtori Ralph Drews ja hänen vaimonsa asuivat mökissä Kingsin lähellä [5] .

Supermarketissa muusani palasi yhtäkkiä luokseni - se tapahtui, kuten aina, ilman varoitusta. Seisoin keskikäytävällä poimimassa hot dog -maustetta, kun mieleeni ilmestyi suuri esihistoriallinen lintu, joka oli matkalla lihatiskille; kaatamalla ananaskompottia ja pulloja tomaattikastiketta. Kun poikani Joe ja minä saavuimme jonoon kassalla, ajattelin jo tarinaa ihmisistä, jotka menivät supermarkettiin ostoksille ja jäivät loukkuun: esihistorialliset eläimet piirittivät supermarketin. Ajattelin, että se olisi kiva: eräänlainen versio Bert E. Gordonin ohjaamasta "The Alamosta ".[5] .

Alkuperäinen teksti  (englanniksi)[ näytäpiilottaa] Torilla muusani lensi yhtäkkiä päähäni – tämä tapahtui kuten aina, yhtäkkiä, ilman varoitusta. Olin puolivälissä keskikäytävää etsimässä hot-dog-sämpylöitä, kun kuvittelin suuren esihistoriallisen linnun räpyttelevän tiensä takaosassa olevaa lihatiskiä kohti kaataen ananaspaloja ja tomaattikastikepulloja. Kun poikani Joe ja minä olimme kassalla, huvittelin itseäni tarinalla kaikista näistä ihmisistä, jotka olivat loukussa supermarketissa esihistoriallisten eläinten ympäröimänä. Minusta se oli villin hauskaa – millaista The Alamo olisi ollut, jos sen olisi ohjannut Bert I. Gordon.

Kirjoittaja kiinnitti huomion siihen, että rakennuksen julkisivu oli tehty yhdestä peilatusta lasipaneelista, ja kuvitteli, mitä voisi tapahtua, jos jättiläishyönteiset tunkeutuisivat sisään [6] :395 [8] . Puolet teoksesta oli Kingin kirjoittama sinä iltana, ja se jatkui viikkoa myöhemmin [5] . Häneltä kesti yhteensä neljä päivää kirjoittaa "The Fog" [4] :124-126 . Kirby piti valmiista tarinasta, mutta King itse oli skeptinen sen suhteen. Hän ei ollut tyytyväinen David Draytonin tarinaan, joka nukkui Amandan kanssa, mutta ei tiennyt, mitä hänen vaimolleen tapahtui. Stephen kirjoitti tarinan uudelleen ja sai oikean rytmin, jonka hän piti viimeiselle sivulle asti. King piti viimeisestä painoksesta paljon enemmän kuin muista keskikokoisista teoksistaan ​​[K 2] . Ensimmäinen lause "Näin se tapahtui" oli eräänlainen viittaus Douglas Fairbairnin romaaniin."Ampuntaminen" [4] :124-126 . Tästä lauseesta on tullut koko teoksen kvintessenssi. ”Minun täytyy sanoa, että pidän myös todella metaforasta, jolla David Drayton tekee selväksi, että hänen mahdollisuuksilla on rajansa; Pidin myös siitä, että tarina on dynaaminen ja herättää iloisia hymyjä: ikään kuin katsoisit sitä halaten tyttöystävää (ystävää) olkapäästä. Ja voit helposti kuvitella toisen sarjan”, King kirjoitti [5] .

Yksi mahdollisista lopetuksista, jota kirjailija ajatteli, oli kohtaus, jossa hahmot joutuivat auringonvalon säteisiin. Mutta sen sijaan kirjoittaja päätti jättää lopun avoimeksi [9] . King on kieltäytynyt vastaamasta työnsä kritiikkiin uskonnollisen fundamentalismin valossa , vaan ilmaisi hyväksyvänsä sen, että historia on keskustelunaihe. Käytetty käsite on selviytyminen. Asiat, joita tapahtuu supermarketissa loukussa oleville ihmisille, vaikuttavat selittämättömiltä ja epänormaalilta. Itse asiassa kirjoittaja uskoi, että ennemmin tai myöhemmin kaikki ihmiset kohtaavat vaikeuksia, todellisuudessa korvaamalla sumun hirviöt syövillä . Kirjallisen matkatavaroiden näkökulmasta Sumu osoittautui kypsäksi teokseksi [7] . Tarinassa käytettiin Bridgetonin [4] :124-126 todellista maantiedettä .

Teoksessa esiintyy viisikymmentä hahmoa [10] . Päähenkilön vaimo perustui Tabitha Kingiin . Hänen nimensä on lainattu Tabithan siskolta, Castle Rock -uutiskirjeen perustajalta  ja toimittajalta  Stephanielta [ 11 ] . Rouva Carmodyn kuva tuli kirjailijan lapsuudesta. Vaikka kirjoittaja ei yhdistänyt häntä tiettyyn henkilöön, vaan pikemminkin vierailuihin pyhäraamattukoulussa , jossa he puhuivat siitä, millainen rangaistus odottaa valehtelijoita ja onanisteja [7] [12] . Kirjoittaja piti itseään uskovaisena, mutta järjestäytynyt uskonto sai hänet tuntemaan pelkoa [8] . Dave Drayton, kuten King, osallistui Mainen yliopistoon. Kaupunginvaltuuston jäsen Mike Hatlen nimettiin Stepheniä opettaneen professorin Burton Hatlenin mukaan [11] . Kirjailijan assistentti Robert Firth mainitsi henkilökohtaisessa kirjeenvaihdossa, että tarina liittyy Dark Tower -sykliin . Hän huomautti, että Arrow-projekti, toisin kuin tarinan sankarien olettamukset, ei aiheuttanut mutaatioita, vaan loi madonreiän, ohuen osion todellisuuden välille. Firth ehdotti, että rouva Carmody on Arrow'n Sylvia Pittstonin kaksois (Bev Vincent korosti, että heidän saarnoissaan on monia yhtäläisyyksiä [13] ), ja hirviöt ovat Todash  Demoneja , maailmojen välistä tilaa [14] .

Julkaisut

Ensimmäinen julkaisu julkaistiin vuonna 1980 antologiassa Dark Forces .  Viisi vuotta myöhemmin "The Fog" sisällytettiin kirjoittajan kokoelmaan " Team of Skeletons " [6] :395 , jonka julkaisi Viking Press [4] :172 . Teoksen ensimmäinen versio koostui 40 tuhannesta sanasta [11] . Venäjällä tarina ilmestyi ensimmäisen kerran Vokrug sveta -lehdessä vuonna 1988 Korženevskin kääntämänä [4] :84 . Sumun käänsi myös venäjäksi O. Rudavin [15] . Vuodesta 1996 lähtien tarina on käynyt läpi yli 30 kovakantista uusintapainosta [16] . Teoksen lyhentämättömän version äänikirja julkaistiin kasetteille toukokuussa 1986 [17] . Sen kesto oli neljä ja puoli tuntia [11] . CD:llä 90 minuutin versio julkaistiin uudelleen vuonna 1987 ja myöhemmin vuonna 2007, ja se sisälsi 3D-ääniraidan [11] . Tekstin lukivat näyttelijät [18] [19] Folger Shakespeare Librarysta [20] . Penguin julkaisi 230-sivuisen novellin vuonna 2007 [21] , mikä teki siitä sijan 14 bestseller-listalla [22] . Teos vaikutti Half-Lifeen [23] [24] ja Silent Hill -sarjan [25] [26] [27] [28] varhaisiin peleihin . Ohjelmistopeliyhtiö julkaisi tekstitehtävän vuonna 1985 "Sumun" perusteella [11] .

Luettelo tarinan venäjänkielisistä painoksista
Nimi Tulkki vuosi kustantamo Julkaisupaikka
_ 		Sarja Levikki
(tuhansia) 		Merkintä Lähde
"Sumu" A. Korženevski 1988 — — " Maailman ympäri ", #4-7 — — [4] :84 [29]
"Sumu" — 1989 Phoenix — — 0.5 Pehmeä kansi. Julkaistu kokoelmassa "The Threat from the Earth" [kolmekymmentä]
"Petot" — 1992 MELOR Tallinna AMIGONA 100 Lehden lyhennetty versio julkaistu Monsterissa [29]
"Sumu" — 1992 MML Moskova Universumin hirviöitä 100 Julkaistu kokoelmassa "Monsters of the Universe. Kirja 6. Radiance " [31]
"Sumu" A. Korženevski 1992 Neva Lad Pietari Mystic (seikkailu. Etsivä) 100 Lyhennetty aikakauslehtiversio, joka on julkaistu Fire Carrier -kokoelmassa. Sumu" [32]
"Sumu" A. Korženevski 1993 El Fa Nalchik FATUM. Mystinen kolmekymmentä Julkaistu kokoelmassa "Incubus. Viihdyttäjä. Sumu" [33]
"Sumu" A. Korženevski 1993 Hai, Farangis Taškent Fantriller 100 Julkaistu kokoelmassa "Langoliers". Lyhennetty versio [34]
"Sumu" A. Korženevski 1996 Olympus Baku mystiikan maailma 9 Julkaistu kokoelmassa “Lemmikkieläinten hautausmaa. Sumu" [35]
"Sumu" O. Rudavin 1996 Delta Kharkova Stephen King. Kootut teokset kolmekymmentä Lyhennetty lehtiversio ilman lukujakoa [36]
"Sumu" A. Korženevski 1997 (8.9.0) AST-LTD, AST Moskova Stephen King. Kootut teokset 27 Julkaistu Carriessa [37]
"Sumu" A. Korženevski 1999 AST Moskova Stephen King. Kootut teokset viisitoista Julkaistu kokoelmassa "Team of Skeletons". Pehmeä kansi. Kannen kuvituksessa on alkuperäinen kuvitus Stinen Halloween Night II -versiosta. [38]
"Sumu" A. Korženevski 1999 AST Moskova Stephen King. Kootut teokset kymmenen Julkaistu kokoelmassa "The Last Crossbar". Pehmeä kansi [39]
"Sumu" A. Korženevski 2001 (4,5,10) AST, Astrel Moskova Stephen King. Kootut teokset 24 Julkaistu kokoelmassa "Fog". Pehmeä kansi [40]
"Sumu" A. Korženevski 2004 Pushkin-kirjasto, AST Moskova Maailman klassikoiden kultainen rahasto 7 Julkaistu kokoelmassa "Team of Skeletons. Sydämiä Atlantiksessa [41]

Kritiikki

Vuonna 1981 teos oli ehdolla parhaan romaanin World Fantasy Award -palkinnon saajaksi [ 42 ] , ja se sai myös ehdokkuuden parhaan fantasiaromaani -kategoriassa Locus - lehdeltä [43] . 1988 toi teoksen käännöksen ehdolle kirjallisuuspalkinnon "The Great Ring" [15] . Toimittaja Vadim Erlikhman kutsui "Sumua" yhdeksi Kingin klassisista "kauhuista" [4] :124-126 . Steven Spignnessy pohti, voisivatko Dave ja hänen yrityksensä onnistuneesti paeta supermarketista ja piiloutua kaikkialla esiintyviltä hirviöiltä. Kirjoittaja ei anna tähän vastausta ja jättää teoksen Alfred Hitchcockin tyyliin päättyen , katkaisemalla tarinan lähes upealla toivolla . George Beam vertasi Sumua Beowulfiin . The New York Timesin kolumnisti Christopher Lehman-Hout valitti, että voimakas avaus ihmisryhmästä, joka selviytyi myrskystä, muuttuu nopeasti scifi-trilleriksi, joka on täynnä jättimäisiä hämähäkkejä ja hyönteisiä tarinan puolivälissä. En pitänyt niiden alkuperän kritiikistä ja selityksestä - ihmisen puuttumisesta ydinenergian tuotantoon [44] .

Toinen paperikriitikko, Susan Bowlowtine, totesi teoksen pituuden, jonka vähemmän tuottelias kirjoittajat saattavat hyvinkin pitää täyspitkänä romaanina. "Sumu" todistaa, että ihminen ei voi pettää luontoa. Suoritettuaan salaisen sotilaskokeilun maan päällä, helvetin haara itse asiassa avautuu – King viljelee pahimpia ihmisten pelkoja hyperbolisessa sadussa. Tarina on kirjoitettu kirjailijalle tyypilliseen elokuvatyyliin - "Ensimmäinen lause aloittaa elokuvaprojektorin huminan" [1] . Supermarketin ylle laskeutuva sumu, lentävät albiinot nahkaiset siivet ja valtavat lonkerot herättävät muistoja B-elokuvan olennoista . Näyteikkunat muuttuvat pohjimmiltaan valkokankaiksi fantasmagoria-showssa. Linda Badley kirjoitti, että nämä ominaisuudet ovat ominaisia ​​vanhoille 50-luvun tekno-kauhuille. Taipumus hahmoihin ja aseistariisuttava välittömyys estävät tarinan muuttumasta harmittomaksi parodiaksi [45] .

Tony Magistrail veti teoksesta rinnastuksia toiseen Kingin tarinaan - " Rita Hayworth and the Shawshank Redemption ". Vaikka The Mistin sankarit ovat joksikin aikaa lukittuina, he siirtyvät nopeasti inhimillisiin perusvaistoihin. Ahdingossa nousevat esiin tyypillisille rikollisille ominaisia ​​pelottavia piirteitä; ryhmittymisestä tulee samankaltaisia ​​kuin vangeille ominaisia ​​institutionalisoitumisen merkkejä monen vuoden vankeusrangaistuksen jälkeen. Komentaja Norton käytti kieroutunutta tulkintaa kristinuskosta oikeutuksena sortohallinnolle vankilassa, kun taas Sumu kuvaa versiota uskonnollisesta fundamentalismista, joka määrää yhden käyttäytymisnormin. Rouva Carmody, loistaen ihmisten peloissa, vakuuttaa kaikille, että supermarketin ulkopuolella olevat hirviöt ovat jumalallisen koston ilmentymä ja pelastus on mahdollista vain hänen dogmaattisen Raamatun tulkinnan ansiosta. Uskonnollisena fanaatikkona hän uskoo, että Jumala vaatii ihmisuhreja. Kuten " Confrontation ", Yhdysvaltain armeija on kuvattu irtautuneena ihmisistä ja osallistuvana maailman tuhoamiseen. Tässä Magistrail näki kirjailijan kyynisyyttä ja vertasi tapahtuvaa Irakin sotaan ja 9/11 tapahtumiin [46] .

Mark Browningin mukaan apokalyptinen kerrontyyli ei anna täydellistä kuvaa sumun ominaisuuksista. Tarina koostuu Kingille tyypillisistä elementeistä. Kuten " Maksimikiihtyvyydessä ", joukko tavallisia ihmisiä yrittää selviytyä supermarketissa selittämättömistä pahan lähteistä. Yliluonnollisten tapahtumien syiden selvittäminen jää taustalle verrattuna hahmojen reaktioon olemassa olevaan uhkaan. Tarina perustuu suurelta osin elokuvaan " Alien " [47] . Douglas Winter kutsui teosta kasvottoman kauhun kvintessenssiksi ja löysi tarinasta samanlaisia ​​piirteitä William Hodgsonin , Ray Bradburyn Tuulen ja John Carpenterin The Sumun kanssa [48] . Stanley Wheater piti tarinaa yhtenä kirjailijan suosituimmista teoksista, mikä kuvastaa hänen epäluottamustaan ​​tekniikkaa kohtaan. Käsitettä kehitettiin edelleen The Tommyknockersissa [3 ] . AudioFile- lehti huomautti, että äänikirjan binauraalinen tehoste sopii erityisen hyvin kammottaviin kauhutarinoihin, kuten "The Fog". Arvostelija kehui näyttelemistä, musiikkia ja erinomaisia ​​äänitehosteita [49] .

Tony Magistrail kirjoitti, että tarina perustuu vahvasti vuonna 1973 kirjoitettuun novelliin "Trucks" sekä William Goldingin romaaniin Kärpästen herra . King tutkii ihmisten välistä vuorovaikutusta ja sosiaalisten suhteiden kehitystä. Nousevat ryhmittymät erottavat hahmot moraalin tai uskonnollisen vakaumuksen perusteella. Yksi ryhmä vastustaa toista, ja inhimillinen moraali rajoittuu murhan ja uhrien veren mietiskelyyn. Tämä modernin yhteiskunnan epäjärjestys näkyy selvimmin viittauksissa esihistorialliseen aikakauteen, jolloin hirviöt heräävät henkiin sumussa. King käsittelee tapahtumia, jotka tapahtuvat sen jälkeen, kun ihmisen kehittämä teknologia on riistäytynyt hallinnasta ja johtaa lopulta maailman primitiiviseen yhteiskuntaan, pimeään aikakauteen . Teoksen loppuminen toivon pilkahduksen muodossa puhuu mahdollisesta toipumismahdollisuudesta. Tarina kuvailee kauhua yhtä lailla absoluuttiseksi pahaksi ja epäinhimillisyydeksi [50] .

Näyttösovitukset

Venäjänkielisessä jakelussa nimellä " Mist " julkaistun elokuvasovituksen ohjaaja ja tuottaja oli Frank Darabont . Hän halusi tehdä elokuvan vuonna 1994 [24] (vaikka hänellä oli ensimmäiset ajatuksensa elokuvasovituksesta jo 1980-luvulla [9] ), mutta sen sijaan hän kääntyi The Shawshank Redemptionin mukauttamiseen [ 24] . Käsikirjoituksen parissa työskennellessään Darabont poisti tarinalle ominaisen aliarvioinnin elementin. King, joka ei yleensä pitänyt suurista muutoksista työssään, ei välittänyt. Päinvastoin, hän uskoi, että tarina hyötyisi vain uudesta lopusta: "Loppu järkytti minua, mutta myös hieman myrskyisä", King myönsi. - Huolimatta siitä, että tiesin alusta asti mitä odottaa - jopa karkeaa editointiversiota katsoessani - en silti kestänyt ja irvistin. Ja vasta toista kertaa totuin ajatukseen, että tämä tietty vaihtoehto on todennäköisin ja ilmeisesti ainoa oikea. Ohjaajan valinta vastaa eniten kuvan tunnelmaa, luomassani maailmassa tarina ei yksinkertaisesti olisi voinut päättyä toisin” [6] :395-396 [51] .

King lähetti käsikirjoittajalle sähköpostin, jossa hän myönsi, että hän olisi itsekin voinut lopettaa teoksen samalla tavalla, jos olisi uskaltanut viedä sen loppuun. Samanaikaisesti kirjoittaja epäili, että tuottajat hyväksyisivät lopun. Darabont huomautti, että jos tarina olisi vain hirviöistä, hän ei olisi tehnyt elokuvaa sen perusteella. Hänen mielestään, kuten kaikissa Kingin teoksissa, "Sumu" juontaa juurensa ihmisen käyttäytymisestä. Ohjaaja toi tarinaan useita uusia hahmoja ja hylkäsi joitain alkuperäisessä tekstissä esiintyneitä seksikohtauksia. Käsikirjoituksen arvioinnin jälkeen King ehdotti, että Frank kehittäisi uskonnollisen innokkaan rouva Carmodyn luonnetta hitaammin kuin hallitsemattomasti, kuten alun perin tapahtui. Darabont yritti saavuttaa dokumentin vaikutuksen tehdäkseen tapahtumasta realistisempaa. Elokuvasovitus muistutti Kingiä Twilight Zonen [9] -jaksosta .

Elokuvan ensi-ilta oli 21. marraskuuta 2007 [53] . Davidia näytteli Thomas Jane ja Amandaa Laurie Holden . William Sadler , joka äänesti radio-ohjelman nimihenkilöä, näytteli elokuvassa Jim Grodinia [ 55] [56] [57] Elokuvan luokitus on 72 % "tuoreista" tomaateista Rotten Tomatoes -sivustossa 134 arvostelun perusteella. Sivuston yhteenveto on "vaikuttava kameratyö ja laskennallisesti koskettava käsikirjoitus tekevät The Mististä todella jäähdyttävän katselukokemuksen" [58] . Elokuva sai kaksitoista eri ehdokkuutta [59] Oscaria lukuun ottamatta. Ohjaajan mukaan syy elokuvatutkijoiden välinpitämättömyyteen hänen työhönsä oli valittu genre [54] . Marcia Gay Harden , joka näytteli rouva Carmodya, voitti Saturn Award -palkinnon parhaasta naissivuosasta .

Company Dimension Television , saatuaan kirjailijan siunauksen, aloitti samannimisen televisiosarjan tuotannon . Ohjaaja oli Christian Thorp. "Kingin tarinassa on niin paljon kauhua ja draamaa, että ainoa tapa välittää niiden koko syvyyttä on sarjan kautta. Ohjelmassaan Christian loi jännittävän hahmoryhmän ja loputtoman pelottavan tarinan", sanoi Bob Weinstein [60] . Pilottijakson tilasi Spike TV [61] . 10 jakson lähetys alkoi 22. kesäkuuta 2017 [62] [63] . Koska tarina on lyhenne sanoista sarjamuoto, esityksestä on tullut eräänlainen alkuperäisen lähteen uudelleen ajattelu. Sarjan finaali ei toistanut Darabontia eikä Kingiä . Pilottijaksoa katsoi 1,2 miljoonaa katsojaa, mutta seuraavat jaksot keräsivät näytöiltä enintään 800 tuhatta, joten sarja päätettiin sulkea [65] .

Muistiinpanot

Kommentit
  1. ↑ Alunperin - Arrowhead , joka käännetään "nuolenpää".
  2. ↑ Valitettavana esimerkkinä "kirjallisesta elefantinisuudesta" King mainitsi tarinan " Able Student " [5] .
Lähteet
  1. ↑ 1 2 Susan Bolotin. Älä käännä selkääsi tälle  kirjalle . New York Times (9. kesäkuuta 1985). Käyttöpäivä: 19. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  2. ↑ Mist, The. Tiivistelmä  (englanniksi) . Stephen King.com. Haettu 15. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 12. maaliskuuta 2015.
  3. ↑ 1 2 3 Stanley Wiater, Christopher Golden, Hank Wagner. Tarinoita ulkopuolelta: lisää rinnakkaisia ​​uskontoja // The Complete Stephen King Universe: A Guide to the Worlds of Stephen King . - New York: Macmillan, 2006. - S. 477-478. — 544 s. - ISBN 978-0-312-32490-2 . Arkistoitu 10. lokakuuta 2017 Wayback Machinessa
  4. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Erlikhman Vadim . Pimeän puolen kuningas. Stephen King Amerikassa ja Venäjällä. - Pietari: Amphora, 2006. - 386 s. - 3000 kappaletta.  — ISBN 5-367-00145-9 .
  5. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 Stephen King. Huomautuksia // Skeleton Crew = Skeleton Crew. - Hachette UK, 2010. - 300 s. — ISBN 1848940882 . Arkistoitu 2. huhtikuuta 2015 Wayback Machineen
  6. ↑ 1 2 3 4 Rougek Lisa. Sydän, joka elää pelossa. Stephen King: elämä ja työ / käänn. englannista. N. Balashova = Lisa Rogak. Haunted Heart: The Life and Times of Stephen King (2008). - Moskova: AST: Astrel, 2011. - S. 307. - 411, [5]: 8 s. sairas.  Kanssa. - 4000 kappaletta.  - ISBN 978-5-17-070665-5 .
  7. ↑ 123 Scott . _ Stephen Kingin haastattelu, The Mist . elokuvat verkossa. Käyttöpäivä: 20. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 24. kesäkuuta 2007.  
  8. ↑ 1 2 3 Transkriptio: Nightlinen haastattelu Stephen Kingin kanssa. s. 2  (englanniksi) . American Broadcasting Company (15. marraskuuta 2007). Haettu 28. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 23. maaliskuuta 2015.
  9. ↑ 1 2 3 Charles McGrath. Sumuinen jälleennäkeminen Horror's  Masterin kanssa . New York Times (18. marraskuuta 2007). Haettu 18. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  10. ↑ Sumu,  hahmoluettelo . Stephenking.com Käyttöpäivä: 15. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  11. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 Stephen J. Spignesi. Numero 33. The Mist (1980, 1985) // The Essential Stephen King: Maailman suosituimman kirjailijan parhaiden romaanien, novellien, elokuvien ja muiden luomusten sijoitus . - Franklin Lakes: Career Press, 2001. - S. 124-126. — 359 s. Arkistoitu 10. lokakuuta 2017 Wayback Machinessa Arkistoitu kopio (linkki ei ole käytettävissä) . Haettu 1. lokakuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 10. lokakuuta 2017. 
  12. ↑ Dan Deevy. Stephen Kingin haastattelu The  Mistille . Thecinemasource.com 18. tammikuuta 2008. Haettu 22. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  13. ↑ Bev Vincent (kääntäjä Victor Weber). Road to the Dark Tower = Road to the Dark Tower: Exploring Stephen Kingin Magnum Opus. - New American Library, 2004. - S. 132-133. — 243 s. — ISBN 0451213041 . Arkistoitu 10. lokakuuta 2017 Wayback Machinessa
  14. ↑ Robin Furth. Stephen Kingin The Dark Tower: The Complete Concordance: Revised and Updated . - Hachette UK, 2012. - 720 s. — ISBN 1444764705 . Arkistoitu 4. maaliskuuta 2016 Wayback Machinessa
  15. ↑ 1 2 Sumua . Fantasia Lab . Käyttöpäivä: 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 18. maaliskuuta 2015.
  16. ↑ Michael R. Collings. Pelottaa meidät kuoliaaksi: Stephen Kingin vaikutus populaarikulttuuriin . — Toiseksi. - Wildside Press LLC, 1997. - S. 52. - 168 s. - (Milford-sarja: Tämän päivän suositut kirjailijat). — ISBN 0930261372 . Arkistoitu 10. lokakuuta 2017 Wayback Machinessa
  17. ↑ Sumu  . _ Simon & Schuster Audio. Käyttöpäivä: 15. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  18. ↑ Sumu  , . Stephen King.com. Haettu 15. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 3. maaliskuuta 2015.
  19. ↑ Stephen Kingin  Sumu . The Guardian (13. syyskuuta 2009). Käyttöpäivä: 15. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  20. ↑ Täysi näyttelijädramatisointi  . Simon & Schuster Audio. Käyttöpäivä: 15. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 19. maaliskuuta 2015.
  21. ↑ Stephen King. Sumu  . _ Google-kirjat . Haettu 18. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  22. ↑ Bestsellerit > Mass Market Paper  . Publishers Weekly (12. lokakuuta 2007). Haettu 23. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  23. ↑ Puoliintumisajan viimeiset tunnit: venttiilien ero . GameSpot . Haettu 14. syyskuuta 2006. Arkistoitu alkuperäisestä 3. tammikuuta 2012.
  24. ↑ 1 2 3 Mihail Popov. Haze . Fantasiamaailma (7. maaliskuuta 2008). Haettu 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  25. ↑ IGN: Silent Hill 3 -haastattelu . IGN (12. kesäkuuta 2002). Haettu 2. syyskuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 22. tammikuuta 2012.
  26. ↑ Valeri Korneev. Osuma? Silent Hill 3  // Pelin maa  : Journal. - Moskova: Game Land LLC, maaliskuu 2003. - No. 5 (134) . - S. 28-32 .
  27. ↑ Silent Hill. Inspiroi töitä. Kirjat // Silent  Hill 3 - Japani: NTT Publishing Co., Ltd, 2003. - S. 130-131. — ISBN 4-7571-8145-0 .
  28. ↑ Oleg Chimde. Kauhuteoria: Unen logiikka peleissä . Uhkapelit (3. helmikuuta 2016). Käyttöpäivä: 4. helmikuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 6. helmikuuta 2016.
  29. ↑ 1 2 Hirviö . Fantasia Lab . Haettu 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 16. huhtikuuta 2015.
  30. ↑ Maapallon uhka . Fantasia Lab . Haettu 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  31. ↑ Universumin hirviöt. Kirja 6. Radiance . Fantasia Lab . Haettu 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 4. huhtikuuta 2015.
  32. ↑ Tulen kantaja. Sumua . Fantasia Lab . Haettu 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 4. huhtikuuta 2015.
  33. ↑ Inkub. Viihdyttäjä. Sumua . Fantasia Lab . Haettu 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  34. ↑ Langoliers . Fantasia Lab . Haettu 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  35. ↑ Lemmikkieläinten hautausmaa. Sumua . Fantasia Lab . Haettu 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  36. ↑ Skeleton Team . Fantasia Lab . Haettu 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 3. marraskuuta 2010.
  37. ↑ Carrie . Fantasia Lab . Haettu 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  38. ↑ Skeleton Team . Fantasia Lab . Haettu 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  39. ↑ Viimeinen poikkipalkki . Fantasia Lab . Käyttöpäivä: 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 25. joulukuuta 2008.
  40. ↑ Sumua . Fantasia Lab . Haettu 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 3. huhtikuuta 2015.
  41. ↑ Luurankojoukkue. Sydämiä Atlantiksessa . Fantasia Lab . Haettu 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  42. ↑ World Fantasy Awards 1981  (fr.) . Locus . Haettu 17. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 30. kesäkuuta 2015.
  43. ↑ Palkinnot ja ehdokkaat  (englanniksi)  (ei käytettävissä oleva linkki) . Stephen King.com. Haettu 23. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 5. helmikuuta 2016.
  44. ↑ Christopher Lehmann-Haupt. Aikojen kirjat  (englanniksi) . New York Times (11. heinäkuuta 1985). Haettu 18. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  45. ↑ Linda Badley. Synnin syöjä: suullisuus, jälkilukutaito ja varhainen Stephen King // Kukkii modernit kriittiset näkemykset: Stephen King. Päivitetty painos  (englanniksi) / Harold Bloom. - New York: Infobase Publishing, 2006. - S. 100. - 237 s. — ISBN 978-1-4381-1348-7 . Arkistoitu 5. lokakuuta 2015 Wayback Machinessa
  46. ↑ Tony Magistrale. Institutionalisoinnin metafora // Stephen King: Amerikan tarinankertoja . - Santa Barbara: ABC-CLIO, 2010. - S. 54-56. — 181 s. — ISBN 978-0-313-35228-7 . Arkistoitu 7. marraskuuta 2017 Wayback Machineen
  47. ↑ Mark Browning. Sumu // Stephen King pienellä näytöllä . - Intellect Books, 2011. - S. 92. - 190 s. — ISBN 1841504122 . Arkistoitu 2. huhtikuuta 2015 Wayback Machineen
  48. ↑ Gary C. Hoppenstand, Ray Broadus Browne. Stephen Kingin goottilainen maailma: Painajaisten maisema . - Popular Press, 1987. - S. 34-35. — 143 s. — ISBN 0879724110 . Arkistoitu 9. syyskuuta 2018 Wayback Machineen
  49. ↑ Sumu.  Toimitukselliset arvostelut . Amazon.com . Haettu: 23. maaliskuuta 2015.
  50. ↑ Tony Magistrale, Anthony Magistrale. Luku 2. Paholainen koneessa: teknologiset Boogeymen // Stephen Kingin moraaliset matkat . - Wildside Press LLC, 1989. - S. 33-36. — 157 s. — (Starmontin kirjallisuuskritiikin tutkimukset). — ISBN 155742070X . Arkistoitu 3. huhtikuuta 2015 Wayback Machineen
  51. ↑ Alex Billington. Stephen King hyväksyy The Mistin uuden lopun!  (englanniksi) . Firstshowing.net (19. marraskuuta 2007). Käyttöpäivä: 28. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 29. maaliskuuta 2015.
  52. ↑ Gilbert Cruz. Kysymyksiä ja vastauksia: puhuminen Stephen  Kingin kanssa . Aika (23. marraskuuta 2007). Käyttöpäivä: 21. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 24. maaliskuuta 2015.
  53. ↑ Sumu  , . Stephen King.com. Käyttöpäivä: 18. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 15. maaliskuuta 2015.
  54. ↑ 12 Fred Topel . Frank Darabontin haastattelu The Mistissä (englanniksi) (linkkiä ei ole saatavilla) . movies.about.com. Käyttöpäivä: 21. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 7. maaliskuuta 2014.   
  55. ↑ Denis Danilov. "The Mist" -kilpailun tulokset  (englanniksi) . Filmz.ru (21. marraskuuta 2007). Haettu 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  56. ↑ Denis Danilov. Kilpailu elokuvasta "Sumu"  (eng.) . Filmz.ru (16. marraskuuta 2007). Haettu 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2015.
  57. ↑ Koko näyttelijä ja miehistö  . IMDb . Haettu 16. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 28. elokuuta 2015.
  58. ↑ The Mist (2007  ) . Mädät tomaatit . Käyttöpäivä: 15. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 24. marraskuuta 2007.
  59. ↑ 1 2 Mgla (2007). Palkinnot  (englanniksi) . IMDb . Käyttöpäivä: 19. maaliskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 9. kesäkuuta 2012.
  60. ↑ Yksi Stephen Kingin parhaista sovituksista palaa tv-sarjana . Venäläinen sanomalehti (17.9.2015). Haettu 2. tammikuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 20. syyskuuta 2015.
  61. ↑ James Hibberd. Stephen Kingin The Mist saa tv-sarjan pilottitilauksen  . Entertainment Weekly (25. helmikuuta 2016). Haettu 20. helmikuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 27. helmikuuta 2016.
  62. ↑ Stephen Kingin pelottavimpaan romaaniin perustuva tv-sarja esitetään vuonna 2017 . Venäläinen sanomalehti (17. huhtikuuta 2016). Käyttöpäivä: 20. helmikuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 18. huhtikuuta 2016.
  63. ↑ Calvario, Liz "The Mist" -traileri: Salaperäinen sumu laittaa ihmiskunnan koetukselle uudessa Spike  -sarjassa . Deadline.com (11. huhtikuuta 2017). Haettu 12. huhtikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 12. huhtikuuta 2017.
  64. ↑ Sadie Gennis. Spike's The Mist -sarja on "reimagination", ei remake  (englanniksi) . TV-opas (13. tammikuuta 2017). Haettu 31. maaliskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 11. helmikuuta 2021.
  65. ↑ Goldberg, Lesley. "The Mist" peruttu Spike After One Seasonissa (yksinomainen  ) . The Hollywood Reporter (27. syyskuuta 2017). Haettu 27. syyskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 28. syyskuuta 2017.

Linkit

 Stephen Kingin " The Skeleton Team ".