Hitodama

Hitodama (人魂, ihmissielu ) [1] Japanilaisen kansanperinteen mukaan äskettäin kuolleiden sielut [1] . Legendan mukaan ne ovat mystisten valojen muodossa.

Kansanperinnössä

Sana "hitodama" on yhdistelmä sanasta "hito", joka tarkoittaa "henkilöä" ja "tama" (lyhyt muoto sanasta "tamasiya"), joka tarkoittaa "sielua". Ne tunnetaan myös nimellä onibi (鬼火 , "demoniset valot") . Oletetaan, että tällaiset valot ovat vaaleansinisiä tai vihreitä palloja, joissa on pitkä häntä. On mahdollista, että fluoresoiva kaasu , joka joskus ilmestyi hautojen päälle, erehtyi näihin valoihin .

Yleensä he sanovat, että hitodama ilmestyy kesällä hautausmaille ja synkissä metsissä. Sanotaan myös, että valot näkyvät kuolevan vieressä, ilmentymänä sielun jättämisestä ruumiista ja valmistautumasta lähtemään toiseen maailmaan [1] [2] . Jotkut sanovat nähneensä nämä valot juuri ennen lapsen syntymää [3] . Useimmat hitodamit sammuvat tai putoavat maahan pian sen jälkeen, kun ihmiset ovat huomanneet ne. Väitetään myös, että hitodama johtaa matkustajat harhaan ja saa heidät harhaan. Jotkut uskovat, että itse asiassa tällaiset valot ovat kitsune -temppuja , joissa käytetään "kettuliekkejä" (kitsune-bi) matkailijoiden harhaan.

Tieteellinen tutkimus

Hitodamaa voidaan luoda keinotekoisesti palavasta kaasusta [4] . 1900-luvun lopulla näitä valoja pidettiin ilmasta peräisin olevana plasmana [5] .

Katso myös

Lähteet

Muistiinpanot

  1. 1 2 3 Toriyama, Sekien. Konjaku Gazu Zoku Hyakkitoinen osa晦 (kroatia) . - Japani, n. 1779.
  2. 高橋, 恵子. 『沖縄の御願ことば辞典』  (määrittelemätön) . - ボーダーインク, 1998. - S. 61-63. — ISBN 978-4-938923-58-7 .
  3. 柳田, 國男. 『綜合日本民俗語彙』第2巻 (neopr.) . - 民俗学研究所, 平凡社, 1955. - S. 894.
  4. 山名,正 夫. – 1976.
  5. 大槻, 義彦. ( neopr  . ) - 二見書房〈二見ブックス〉, 1986. - S. 257. - ISBN 978-4-576-86129-6 .