Romanian hymni

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 27. joulukuuta 2020 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 13 muokkausta .
Herää romania!
Deşteaptă-te, române!
Deshtyapte-te, romanialaiset!

Musiikki sivu
Sanoittaja Andrei Mureşanu , 1848
Säveltäjä Gheorghe Ucenescu , 1848
Maa  Romania , Moldova 
Maa
Hyväksytty 1989 ( Romania ), 1991 ( Moldova )
Peruutettu 1994 ( Moldova )

Laulu-instrumentaalinen versio

Romanian hymni ( rom. Deşteaptă-te, române! "Herä, romania!") on Romanian hymni vuodesta 1989 ja Moldovan hymni vuosina 1917-1918 ja 1991-1994. Romanian kansallislaulun säkeet kuuluvat Andrei Mureshanille (1816-1863), romanttiselle runoilijalle, toimittajalle, kääntäjälle, vuoden 1848 vallankumouksen tribuunille . A. Mureşanun vuoden 1848 vallankumouksen aikana julkaistu runo "Echo" ("Un răsunet") sävellettiin muutamassa päivässä.

Musiikin kirjoitti virallisesti Anton Pann (1796-1854) [1] , runoilija ja etnografi, suuren kulttuurin mies, laulaja ja musiikkioppikirjojen kirjoittaja. Toisen version mukaan se on muokkaus kirkon hymnistä Äitini rinnasta ( Rom. Din sânul maicii mele ), jonka esittää Mureşanun ystävä Gheorghe Uchenescu (1820-1897) [2] .

Suorituskyky

Romanian kansallislaulu koostuu 11 säkeestä, joista neljä on esitettävä juhlallisissa tilaisuuksissa (korostettu lihavoidulla). Se esitettiin ensimmäisen kerran 29. kesäkuuta 1848 Râmnicu Valceassa . Otsikko "Herää, romanialainen!" on sekä sosiaalinen että kansallinen taso:

Hymni sisältää ylevän "nyt tai ei koskaan", joka esiintyy muissa kansallisissa hymneissä, "Payonista", jonka kanssa kreikkalaiset taistelivat Marathonissa ja Salamisissa , Ranskan vallankumouksen " La Marseillaiseen " .

Teksti

Deșteaptă-te, române! Deshtyapte-te, romanialaiset! (transkriptio) Korostettujen säkeistöjen kirjaimellinen käännös venäjäksi Kääntäjä Maria Shalaeva [3]

Deșteaptă-te, române, din somnul cel de moarte,
În care te-adânciră barbarii
de
tirani

Acum ori niciodată să dăm dovezi la lume
Că-n aste mâni mai curge un sânge de roman,
Și că-na noastre piepturi păstrăm cu fală-un nume
Triumfător în lupte, un nume de Traian.

Înalță-ți lata frunte și caută-n giur de tine,
Cum stau ca brazi în munte voinici sute de mii;
Un glas el mai așteaptă și sar ca lupi în stâne,
Bătrâni, bărbați, juni, tineri, din munți și din câmpii.

Priviți, mărețe umbre, Mihai, Ștefan, Corvine,
Româna națiune, ai voștri strănepoți,
Cu brațele armate, cu focul vostru-n vine,
“Viața-n libertate ori to moarte” strig.

Pre voi vă nimiciră a pizmei răutate
Și oarba neunire la Milcov și Carpați
Dar noi, pătrunși la suflet de sfânta libertate,
Juram că vom da mâna, să fim pururea frați.

O mamă văduvită de la Mihai cel Mare
Pretinde de la fii-și azi mână d-ajutori,
Și blastămă cu lacrămi în ochi pe orișicare,
În astfel de pericul s-ar face vânzători.

De fulgere să piară, de trăsnet și pucioasă,
Oricare s-ar retrage din gloriosul loc,
Când patria sau mama, cu inima duioasă,
Va cere ca să trecem prin sabie și foc.

N-ajunge iataganul barbarei semilune,
A cărui plăgi fatale și azi le mai simțim;
Acum se vâră cnuta in vetrele străbune,
Dar martor ne de Domnul că vii nu oprimim.

N-ajunge despotismul cu-ntreaga lui orbie,
Al cărui jug de seculi ca vitele-l purtăm;
Acum se-ncearcă cruzii, cu oarba lor trufie,
Să ne răpească limba, dar morți numai o dăm.

Români din patru unghiuri, acum ori niciodată
Uniți-vă în cuget, uniți-vă-n simțiri.
Strigați în lumea largă că Dunărea-i furată
Prin intrigă și silă, viclene uneltiri.

Preoți, cu crucea-n frunte căci oastea e creștină,
Deviza-i libertate și scopul ei preasfânt.
Murim mai bine-n luptă, cu glorie deplină,
Decât să fim sclavi iarăși în vechiul nost'pământ.

Deshtyapte-te, romanialaiset, epäili chel de moartea,
In kare t'yadynchire barbari de tiran
Akum tai nichodate kroyeshte-ts' alte soarte,
La kare se se-nkin shi kruzi tey dushman.

Akum tai nichodate se dem bring la lume
Ke-n aste myn may kurje un syndge de romance,
Shi ke-n a noastre peptur pastrem ku fale-un nume
Triumfator in lupte, un nume de Traian.

Rokota, merece umbre, Mihai, Stefan, Corvine,
Romyna natsiune, ai voshtri strenepots,
Ku bracele armate, ku fokul in wine,
“Viyatsa-n libertate ori moarte” strige tots.

Preots, ku krucha-n frunte kach oastya e kreshtine,
Motto-ja libertate shi nappasi hänelle spinnerin.
Murim may bine-n lupte, ku glorie depline,
Dekyt se fim sclave yaresh in vekyul nost'pemynt.

Herätkää, romanialaiset, kuoleman unesta,
johon olette upottaneet barbaarityrannit.
Luo nyt tai ei koskaan uutta kohtalosi,
jonka edessä jopa julmat vihollisesi kumartavat.

Nyt tai ei koskaan me todistamme maailmalle
, että roomalainen veri edelleen virtaa näissä käsissä
Ja rinnassamme pidämme ylpeänä
Voittajan nimeä taisteluissa, Trajanuksen nimeä .




Katsokaa, suuret esi-isät, Michael , Stefan , Korvin ,
Romanian kansakunnalle, jälkeläisillesi,
Aseet käsissään ja tulesi suonissaan,
"Vapaa elämä tai kuolema" kaikki huutavat.





















Papit, nostakaa krusifiksit, koska olemme kristitty armeija.
Kenen motto on vapaus ja jonka päämäärä on pyhä.
Parempi kuolla kirkkaudessa taistelussa
kuin meistä tulee jälleen orjia muinaisessa maassamme.

Heitä pois kahleet, Romanian kansan sydän,
Nouse ikivanhasta, kuoleman unesta!
On aika sytyttää vapauden tuli
Ja heidän kärsivien vihollistensa maksaa täysimääräisesti!

On tullut aika kukistaa tyranni,
joka toi niin paljon surua ja pahaa kotimailleen. Tietäkää koko maailma: olemme Trajanuksen
lastenlapsenlapsia ,
emmekä koskaan häpeä loistavien esi-isiemme kunniaa!

Kuin vuosisatoja vanhoja mäntyjä, sotilaat seisovat seinässä,
Valmiina ryntäämään vihollisen luo kamalalla huudolla,
Iskemään kotimaan ulkopuolelle, ylpeille Karpaateille:
Ilman vapaata kotimaata elämä ei ole meille rakas.

Voi Mihai , Stefan , Mattias , suuret herrat, emme
häpeä, jälkeläiset, katsoa silmiin:
Miekat kiiltävät käsissämme, kasvot palavat tulessa,
Kuin ukkonen, kova kutsu: "Vapaus tai kuolema!"

Verinen riita toi teille kuoleman,
teidän julma vihamielisyytenne kahlitsi sydämenne,
mutta me vannomme rohkeasti: ei joet eikä vuoret
voi meitä erottaa, olemme veljiä ikuisesti!

Sankarin Mihain äiti, leski, seisoo edessämme, siunaa meitä
upeasta asetyöstä,
mutta hänet kirotaan ylenkatseella ja kyyneleillä,
joka vapisee ja perääntyy tällä vaikealla hetkellä.

Olemme valmiita menemään teräksen ja liekin läpi puolestasi,
Romania, johda meitä, johda meidät taistelemaan!
Pyyhkiköön Herra
maan pinnalta tulella ja tulikivellä ne, joilla on salakavalia vihollisia sydämessään!

Olemme kärsineet tarpeeksi mustista simitareista,
Emme pelkää häpeällisen ruoskan iskuja.
Nouskaa, romanialaiset! Alas tyrannien ike!
Vapaus, isänmaan kunnia on meille ikuisesti pyhä.

Anna vihollisen tehdä meistä sanattomia karjaa,
Varastaa äidinkielenään ja kirjojen viisaus,
Me menemme kuolevaisten taisteluun, suljemme rivejä tiiviisti,
Eikä valloittaja valloita vapaata kieltämme!

Romanian maan pojat, unohtakaamme erimielisyydet,
Yhdellä voimalla seisomme rakkaan isämme maan puolesta,
Ja julistamme äänekkäästi uudesta pahuudesta:
Suuri Tonavamme on petollisten murhaajien käsissä!

Siunattu olkoon tuleva tili,
pyhä, ikuinen saavutus - maasi pelastamiseksi.
Pelastamme isänmaan vihollisten orjuudesta
Tai kaadumme kunnialla epätoivoisessa taistelussa!

Katso myös

Muistiinpanot

  1. "Imnul naţional al României" . Haettu 21. marraskuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 4. joulukuuta 2008.
  2. Valer Rus: "Pentru o istorie a imnului naţional" Arkistoitu 2. helmikuuta 2009 Wayback Machinessa sivun web a muzeului "Casa Mureşenilor" din Braşov.
  3. - @päiväkirjat: asosiaalinen verkosto (pääsemätön linkki) . Käyttöpäivä: 30. joulukuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016. 

Linkit