Valko-Venäjän teollisuus

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 13. elokuuta 2019 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 160 muokkausta .

Valko -Venäjän tärkeimmät teollisuudenalat  ovat konepajateollisuus , sähkö- ja metalliteollisuus , kaliumsuolan louhinta , kemian- ja petrokemianteollisuus , metsä- ja puunjalostus, kevyt- ja elintarviketeollisuus [ 1] .

Yleiset ominaisuudet

Taloudellisen monimutkaisuuden indeksin mukaan Valko -Venäjä on 30. sijalla maailmassa MIT -luokituksessa [2] ja 31. sijalla Harvardin yliopiston kansainvälisen kehityksen keskuksen [3] luokituksessa , ennen kolmea viidestä naapurivaltiosta maat - Latvia, Venäjä ja Ukraina.

Tärkeimmät toimialat (osuuden mukaan teollisuustuotannon määrästä):

Vuosille 2011-2016 korkean teknologian teollisuuden osuus teollisuustuotannon rakenteessa kasvoi 1,7 prosentista 2,9 prosenttiin, matalan teknologian teollisuudenalojen osuus 26,7 prosentista 35,1 prosenttiin; matalan ja korkean tason keskiteknologian teollisuuden osuus laski 35,7 %:sta 25,9 %:sta 27,7 %:iin 20 %:iin. Teollisuuden arvonlisärakenteessa korkean teknologian teollisuuden osuus nousi tällä ajanjaksolla 3,5 %:sta 5,6 %:iin, matalan teknologian - 29,7 %:sta 41,9 %:iin; matalan ja korkean tason keskiteknologian teollisuuden osuus laski 25,5 prosentista 23 prosenttiin ja 41,3 prosentista 29,5 prosenttiin [6] .

Rekisteröityjen teollisuusyritysten lukumäärä toimialoittain
Teollisuuden tuotannon määrä toimialoittain

Eniten teollisia organisaatioita on rekisteröity Minskissä (3175 eli 26%), Minskin alueella (2738 eli 23%), vähiten - Vitebskin ja Grodnon alueilla (1107 ja 1115 eli 9%) [5] . Pienyritysten ja mikroorganisaatioiden teollisen tuotannon volyymi koko teollisuustuotannossa vuonna 2016 oli 8205 miljoonaa ruplaa (noin 10 %) [7] . Pienyritysten ja mikroorganisaatioiden osuus on suurin puutuotteiden tuotannossa, paperi- ja painoteollisuudessa (30,7 %), muiden valmiiden tuotteiden valmistuksessa, konelaitteiden korjauksessa ja asennuksessa (27,3 %), tietojenkäsittelyn, elektroniikan tuotannossa ja optiset laitteet (26,7 %), metallurgia ja metallintyöstö (21,3 %), kumin, muovin ja muiden ei-metallituotteiden valmistus (20 %) sekä tekstiilien, vaatteiden, jalkineiden valmistuksessa (17,7 %) [8 ] .

Tärkeimpien teollisuustuotteiden tuotannon dynamiikka

Tärkeimpien teollisuustuotteiden [9] [10] [11] [12] [13] [14] [15] [16] [17] [18] tuotanto :

Parametrit, indikaattorit 1984 1988 1989 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2016 2017
Sähkö, miljardi kWh 33.1 38.2 38.5 24.9 26.1 31.0 31.8 31.8 35.1 30.4 34.9 32.0 30.6 31.5 33.6 34.5
Ensisijainen öljynjalostus, milj. tonnia 39 [19] n/a 39,4 [20] 13.1 13.5 19.8 21.3 21.3 21.3 21.6 16.5 20.5 21.7 21.2 18.6 18.1
Moottoribensiini, tuhat tonnia n/a 1964 3330 3498 3181 3330 3272 3158 3135 3729 3682 3621 3611
Dieselpolttoaine , tuhat tonnia n/a 3847 6426 6616 6693 6720 7106 6137 8842 11667 7793 6813 6687
Valmiit rautametallituotteet, tuhat tonnia n/a 614 1397 1839 2047 2192 2385 2298 2458 2457 2599 2159 2047 2201
Renkaat autoihin ja maatalouskoneisiin , tuhat kappaletta n/a 4575 [21] 1292 2440 3052 3563 4792 5068 5073 4818 5164 5732 5568 3612 3710
Mineraalilannoitteet , tuhat tonnia 5600 6700 6300 3349 4056 5669 5469 5880 5870 3390 6176 6288 5858 5280 7198 8157
mukaan lukien typpilannoitteet, tuhat tonnia 597 684 711 751 728 728 761 798 814 833 843 854
mukaan lukien fosfaattilannoitteet, tuhat tonnia 87 141 153 157 175 177 192 185 213 204 175 201
mukaan lukien kaliumlannoitteet, tuhat tonnia 3372 4844 4605 4972 4967 2485 5223 5306 4831 4243 6180 7102
Metallinleikkauskoneet, tuhat kappaletta n/a 4.7 5.4 3.7 4.7 4.6 4.6 2.5 3.7 4.3 4.2 n/a 2.6 [22] 3
Kuorma-autot, tuhat yksikköä n/a 42,0 [20] 12.9 14.7 22.3 23.2 25.5 26.3 11.5 13.3 22.8 25.9 19.3 4 [23]
Henkilöautot, tuhat kappaletta 0 n/a 2.7 9.7 8.7 10.4 3.9
Kaivoskippiautot, kpl. n/a 942 1438 1630 1814 1861 698 978 1444 1671 n/a 493 827
Johdinautot, kpl. 0 83 109 147 176 311 446 388 283 207 172 118 65 102
Bussit, kpl. 0 62 914 1263 2104 2160 2196 1520 2080 2163 2124 2342 1316 1261
Traktorit, tuhat yksikköä 94.7 n/a 100,7 [21] 28.0 22.5 41.5 49.2 59.6 65.1 45.3 44.4 59.1 71,0 [24] 62.6 34.4 38.2
Pesukone, tuhat kappaletta n/a 33,1 [21] 88.1 36.7 12.7 163.3 216,5 236.4 273,8 310,8 323,6 324 220 152
Jääkaapit ja pakastimet, tuhat yksikköä n/a 812 995 1050 1072 1106 1007 1106 1197 1263 1201 988 779
Hehku- ja kaaripurkauslamput, milj. n/a 75.3 168,8 146,6 147.1 158.3 138 161.1 183,7 190,8 178 105 81
TV:t, tuhat kappaletta n/a 1302 n/a 532 1308 1067 702 717 352 446 404 594 245 169 359
Puutavara, tuhat m3 n/a 1702 2243 2737 2507 2461 2529 2379 2571 2808 2808 2630 3052 3274
Paperi, tuhat tonnia (vuodesta 2012 - sisältäen pahvin) 198 203 204 27 44 69 63 57 56 70 103 111 382 332 265 297
Sementti, tuhat tonnia n/a 2258 [21] 1235 1847 3131 3495 3820 4219 4350 4531 4625 4906 5057 4503 4490
Naudanlihaa ja muita eläimenosia, tuhat tonnia n/a 152 175 190 195 197 232 233 223 225 247 263 257
Sianliha ja sivutuotteet, tuhat tonnia n/a 116 166 191 206 217 230 235 250 272 296 267 287
Lihan ja siipikarjan sivutuotteet, tuhat tonnia n/a 61 113 144 161 187 216 253 290 344 365 451 477
Makkaratuotteet, tuhat tonnia n/a 151 257 278 273 307 295 317 290 299 293 276 280
Lihapuolivalmisteet, mukaan lukien siipikarjanlihasta valmistetut, tuhat kappaletta n/a 48 85 110 122 140 142 164 168 195 164 157 177
Voita, tuhat tonnia n/a 65 85 88 82 98 116 99 104 113 99 118 120
Täysmaitotuotteet maidolla, tuhat tonnia n/a 954 1122 1282 1326 1332 1306 1495 1643 1776 1859 1971 2002
Juusto, tuhat tonnia n/a 41 82 101 110 128 134 146 142 147 134 191 193
Kasviöljy, tuhat tonnia n/a 17 42 44 49 82 127 161 182 189 257 151 170
Valkoinen sokeri, tuhat tonnia n/a 565 864 814 656 708 759 816 986 863 853 847 738
Virvoitusjuomat, mln dal n/a 19 29 34 36 35 32 39 46 47 48 40 42
Tislatut alkoholijuomat , milj. dal n/a 10.8 8.7 10.7 12.6 14.4 14.7 15.2 18.1 19.4 17 14.1 15.6
Fermentoidut juomat ( hedelmäviinit jne.), mln dal n/a 23.7 22.2 20.8 22 20.7 19.1 20.1 18.4 14.6 n/a 8.4 7.6
Kuohuviinit, mln dal n/a 0.8 1.0 1.0 1.0 1.1 1.2 1.5 1.6 1.7 n/a 1.5 1.5
Olut, milj. antoi n/a 23.7 27.1 33.2 35.6 35.4 33.7 39.9 47.2 43.2 42.5 43.2 47.2
Tupakkatuotteet, miljardia yksikköä n/a 10.4 12 15.7 18.7 19.5 21.1 15.1 29.6 33.2 n/a n/a

Yritysten keskimääräisen vuosikapasiteetin käyttö teollisuustuotteiden tuotantoon [25] :

Tavaran tyyppi 2008 2009 2010 2011 2012
Kuorma-autot 85 % 37 % 43 % 73 % 83 %
Traktorit 97 % 76 % 71 % 92 % 88 %
Laakerit 27 % 13 % neljätoista % kahdeksantoista % 25 %
Vuokra valmiina 100 % 98 % 100 % 99 % 100 %
Mineraalilannoitteet 99 % 56 % 99 % 98 % 80 %
Sementti 96 % 93 % 96 % 96 % 81 %
Jääkaapit 99 % 99 % 99 % 99 % 99 %
televisiot 51 % 33 % 40 % 32 % 51 %
Pesukoneet 87 % 86 % 88 % 90 % 99 %
Neuleet 63 % 65 % 77 % 78 % 80 %
Kengät 62 % 60 % 68 % 71 % 69 %
Täysmaitotuotteet 70 % 69 % 72 % 74 % 77 %

Kaivostoiminta

Valko-Venäjän kaivosteollisuus tuottaa 1,2 % koko teollisuustuotannosta, mikä johtuu runsaiden mineraaliesiintymien puutteesta . Potaskasuolan louhinta otetaan huomioon kemianteollisuudessa .

Vuonna 2016 öljyn tuotanto oli 1645 tuhatta tonnia vuodessa ja maakaasua 215 miljoonaa kuutiometriä [26] . Oma öljyn ja kaasun tuotanto ei kata teollisuuden ja asuntokannan tarpeita. Asukasta kohden laskettuna Valko-Venäjä tuottaa 22,7 m³ maakaasua (200 kertaa vähemmän kuin Venäjällä) ja 173 kg öljyä (20-25 kertaa vähemmän kuin Azerbaidžanissa, Kazakstanissa ja Venäjällä) [27] .

Turpeen louhinta vuosina 2011-2016 väheni puoleen, 3,1 miljoonasta tonnista 1,5 miljoonaan tonniin (88 % polttoainetarpeisiin, 11 % maatalouteen). Liitutuotanto on kaksinkertaistunut 100:sta 196 tuhanteen tonniin (22 % liidusta louhittiin Grodnon alueella, 77 % Mogilevin alueella). Vuonna 2016 11,8 miljoonaa m3 rakennushiekkaa, 1,1 miljoonaa tonnia pii- ja kvartsihiekkaa, 21 miljoonaa m3 rakeita, kivimuruja ja -jauhetta, kiviä, soraa, murskattua kiveä ja kivimurskaa, 2 miljoonaa tonnia NaCl -suolaa (ilman pöytäsuolaa) suolaa), 2112 tuhatta tonnia kalsinoimatonta dolomiittia, 667 tuhatta tonnia graniittia monumentteihin, koristeluun ja rakentamiseen [26] .

Metallurgia

Rautametallurgia

Valko-Venäjän metallurginen teollisuus on holding - yhtiö "Belarusian Metallurgical Company", johon kuuluvat: OJSC " Belarusian Metallurgical Plant " (holdingin hallintayhtiö), " Mogilev Metallurgical Plant " ja muut yritykset [28] . Tilaan kuuluva Rechitsan rautatehdas valmistaa erityisesti nauloja ja lankaa, Molodechnon kevytmetallirakenteiden tehdas  teräsputkia [29] . Mogilevin metallurginen tehdas on erikoistunut metallipintojen sekä valurauta- ja teräsputkien ja -profiilien käsittelyyn tarkoitettujen teknisten haulien tuotantoon [30] . Toinen suuri yritys on Gomelissa sijaitseva Tsentrolitin tehdas, joka on erikoistunut harmaasta ja pallografiittivaluraudasta valmistettujen tuotteiden (valut, kaivojen jne.) valumiseen [29] . Näiden yritysten lisäksi suurimmilla tehtailla on yli sata valimoa ja toimipaikkaa.

Valko-Venäjän alueelta on löydetty 2 suurta korkealaatuisen rautamalmin esiintymää - Okolovskoje Minskin alueen Stolbtsovskin alueella ja Novoselkovskoje Grodnon alueen Korelichin alueella. Tutkitut varat 700 metrin syvyyteen ovat 170 miljoonaa tonnia, ennustettujen varojen arvioidaan olevan 1 miljardi tonnia. Novoselkovskoye-esiintymässä on rautamalmien lisäksi runsaasti titaanidioksidia (jopa 7 %), ja siinä on vanadiinipentoksidin epäpuhtauksia [31] . Näitä esiintymiä ei kehitetä, minkä seurauksena metalliromu ja tuontiharkkorauta toimivat BMZ:n raaka-aineina [ 29 ] .

Valmiiden valssattujen tuotteiden tuotanto laski vuoden 2016 lopussa 14,4 % verrattuna vuoteen 2015 2,04 miljoonaan tonniin Teräksen tuotanto laski 12,1 % vuonna 2016 2 556 miljoonaan tonniin, ) myös teräs laski - 8,7 % 360,8 tuhanteen tonniin. Teräslangan tuotanto kasvoi 2,6 % ja oli 90,2 tuhatta tonnia Valko-Venäjän yritysten metallurgisen tuotannon ja valmiiden metallituotteiden tuotannon kokonaisvolyymi (6 % teollisuustuotannon kokonaismäärästä) laski vuonna 2016 0,3 % 4 767:ään miljardia Valko-Venäjän ruplaa. hieroa. (2,472 miljardia dollaria Valko-Venäjän keskuspankin kurssilla) [32] .

Tuotteet 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Teräs, tuhat tonnia 1112 744 1624 2075 2672 2577
Valssatut rautametallit, tuhat tonnia 686 614 1397 1839 2458 2047
Teräsputket, tuhat tonnia 90,0 12.3 37.9 108.3 183,7 212.2
Valurauta, tuhat tonnia 859 193 213 n/a n/a n/a

Vuonna 2016 noin 97 % teräksestä sulatettiin Gomelin alueella (pääasiassa BMZ:ssä), 48,3 tuhatta tonnia Minskissä, 12 tuhatta tonnia Mogilevin alueella, 6,3 tuhatta tonnia Minskin alueella, 5,2 tuhatta tonnia Brestin alueella. ja 200 tonnia Grodnon alueella. Suurin osa teräsputkista valmistettiin Gomelin (90,9 tuhatta tonnia), Mogilevin (65,6 tuhatta tonnia) alueilla ja Minskissä (16,9 tuhatta tonnia). Gomelin alue tuottaa 97,5 % kylmävedetystä langasta seostamattomasta teräksestä (357/366 tuhatta tonnia). Rakennuselementtien metallirakenteiden tuotanto jakautuu tasaisesti alueille ja pääkaupunkiin, mutta Minskin alue ja Minsk tuottavat yli puolet tästä tuotteesta (57,7 ja 32,5 tuhatta tonnia 146,4 tuhannesta tonnista). Keskuslämmityskattiloiden tuotanto on vähentynyt merkittävästi (22,4 tuhannesta vuonna 2011 10,8 tuhanteen vuonna 2016), Brestin, Gomelin, Grodnon ja Mogilevin alueilla valmistetaan yli tuhat kattilaa [33] . Vuonna 2012 Valko-Venäjä tuotti 66,6 tuhatta tonnia nauloja, nappeja, niittejä ja vastaavia tuotteita [34] .

2000-luvun alussa suurimmat rautavalujen valmistajat (yli 15 tuhatta tonnia) olivat Minskin traktoritehdas, Minskin lämpölaitetehdas, Gomel Tsentrolit, Mogilevin metallurginen tehdas, teräsvalut (yli 10 tuhatta tonnia) Minskin autotehdas, traktoritehdas, Mogilevin autotehdas. Muita merkittäviä teräs- ja rautavalujen tuottajia sijaitsevat Baranovichissa, Beryozassa, Novogrudokissa, Pinskissä ja Polotskissa [30] .

Ei-rautametallien metallurgia

Ei-rautametallien metallurgia on alikehittynyttä. Maassa ei ole yrityksiä ei-rautametallien primäärisulatukseen, vaikka 1970-luvun alussa Gomelin alueelta löydettiin vahingossa dawsoniittimineraali , jota voidaan käyttää alumiinin sulatuksen raaka-aineena soodaa tuottaessa ja käytettäessä. sementin valmistukseen käytettävä jäte [35] . Alumiinimalmien todennäköisiksi varoiksi arvioidaan 180 miljoonaa tonnia. Tunnetaan kupari-nikkeli, kupari-molybdeeni, rikki-pyriitti, kupari-hiekkakivi, volframi ja harvinaisten maametallien malmiesiintymät [31] . Minskissä on ei-rautametallien uudelleensulatuslaitos (JSC "Beltsvetmet", valimo sijaitsee Gatovossa , Minskin alueella), Gomelissa ja Mozyrissa on pieniä valimoita [29] . 1990-luvulla Alutech aloitti toimintansa Minskissä omalla valimollaan ( alumiini ). Joillakin yrityksillä on pieni valimokapasiteetti. 2000-luvun alusta lähtien suurimmat alumiinivalujen valmistajat olivat Minsk Motor Plant , Osipovichi Plant of Automobile Units, Mogilevliftmash, Rogachev Diaprojector Plant, Gomel Plant of Casting and Normals ; kuparivalu ja seokset - Minskin laakeritehdas ; sinkkilejeeringit - Minskin automaattilinjojen tehdas [30] .

Tieteellistä tukea ja henkilöstön koulutusta toteutetaan yliopistojen kuudella laitoksella, Kansallisen tiedeakatemian Metallitekniikan instituutissa, Institute BelNIILitissä. Jauhemetallurgian instituutti on toiminut vuodesta 1972 lähtien .

Kemianteollisuus

Kemianteollisuus  on yksi Valko-Venäjän teollisuuskompleksin suurimmista aloista.

Tasavallan kemian- ja petrokemianteollisuuden johtavat alat :

Kemianteollisuus tuottaa:

Näiden teollisuudenalojen pääyritykset, mukaan lukien synteettisistä hartseista ja muovista valmistettujen tuotteiden tuotanto, ovat osa Belneftekhim-konsernia ja tuottavat 92,6 % teollisuuden kokonaistuotannosta. Ne ovat Valko-Venäjän kemianteollisuuden tärkeimmät viejät. [36]

Kaasuteollisuus

Siihen liittyvää öljykaasua tuotetaan pääasiassa . Varannot(?) ovat 0,2 miljardia m³ vuodessa.

Kaasuntuotanto, milj. kuutiometriä m

Kaasuntuotanto vuosien mukaan [37]
vuosi 2013 2014 2015 2016
Kaasun tuotanto

(miljoonaa kuutiometriä)

228 221 225 215

Tuotettu kaasu käsitellään Belarusian Gas Processing Plantissa (BGPZ). Laitoksen suunniteltu kapasiteetti on 500 miljoonaa m³ vuodessa. Tehdas käsittelee myös tuontiraaka-aineita (NGL).

OAO Gazprom transgaz Belarus on ainoa kaasun tuoja Valko-Venäjän tasavaltaan.

Kaasun tuonti [37]
vuosi 2013 2014 2015
Äänenvoimakkuus

( miljardia kuutiometriä)

48.8 45,0 45.4

Petrokemia

Suurimmat petrokemian yritykset ovat Novopolotskin öljynjalostamo (JSC Naftan, valtion omistama yritys), jonka öljynjalostuskapasiteetti on 25 miljoonaa tonnia vuodessa, ja Mozyrin öljynjalostamo (42,76 % osakkeista on ministerineuvoston omistuksessa). Valko-Venäjän tasavallasta NGK Slavneft omistaa 42,58 prosenttia ) .

Ensisijainen öljynjalostus , tuhat tonnia [40] [41] :
Bensiinin ja dieselpolttoaineen tuotanto , tuhat tonnia [40] [41] [42] :

Öljynjalostussyvyys Novopolotskin tehtaalla vuonna 2017 oli noin 73 %, Mozyrissa - noin 78 %, mutta se on tarkoitus nostaa 90 %:iin investoimalla yli 3 miljardia dollaria tuotannon modernisointiin [43] [44 ] ] . Oletetaan, että sen jälkeen, kun Mozyrissa raskasöljyjäännösten vetykrakkauskompleksi ja Novopolotskissa sijaitseva viivästetty koksauskompleksi on otettu käyttöön, kevyiden öljytuotteiden saanto nousee 70 prosenttiin [45] . Öljynjalostuksen teknologista monimutkaisuutta kuvaava Nelson-indeksi on Mozirin jalostamon 7,7 ja Novopolotskin jalostamon 9,2 (yli Euroopan, Venäjän ja maailmanlaajuisen keskiarvon). Mozyrin öljynjalostamon indeksi voi modernisoinnin jälkeen nousta yli 11:een [38] [46] [47] . Yksi modernisoinnin tavoitteista oli kevyiden öljytuotteiden tuotannon ja sitä kautta viennin lisääminen. Vuonna 2020 ilmoitettiin aikomuksesta investoida 500 miljoonaa dollaria Novopolotskin tehtaan " Polymir " modernisointiin "ottaen huomioon maailmanlaajuiset suuntaukset vähentää kevyiden öljytuotteiden käyttöä polttomoottoreiden polttoaineena" [48] .

Moottoribensiinin tuotanto vaihtelee vuosittain 3-4 miljoonaa tonnia (3621 tuhatta tonnia vuonna 2016), vienti - 2,1-2,8 miljoonaa tonnia, kotimainen kulutus on noin 1,1-1,2 miljoonaa tonnia ja kulutusorganisaatiot vähenevät vähitellen (474 ​​tuhannesta) . tonnia vuonna 2010 385 tuhanteen tonniin vuonna 2016), ja väestön mukaan se kasvaa (635:stä 807 tuhanteen tonniin samana aikana) [49] . Kotimaisesta kulutuksesta yli puolet kohdistuu Minskiin ja Minskin alueelle, vähiten bensiiniä kulutetaan Mogilevin ja Vitebskin alueilla [50] . Vuonna 2019 moottoribensiinin tuotanto oli 2989,9 tuhatta tonnia [42] .

Dieselpolttoaineen tuotanto vuonna 2016 oli 6320 tuhatta tonnia, vienti - 4429 tuhatta tonnia, tuonti - 693 tuhatta tonnia, kotimainen kulutus - 2610 tuhatta tonnia (organisaatioiden 2073 tuhatta tonnia, väestön 537 tuhatta tonnia). Minskissä ja Minskin alueella väestö ja organisaatiot kuluttavat 1090 tuhatta tonnia dieselpolttoainetta, vähiten (210 tuhatta tonnia) Mogilevin alueella. Noin 1/3 organisaatioiden kulutuksesta kohdistuu maatalouteen ja kuljetustoimintaan (723 tuhatta tonnia ja 650 tuhatta tonnia) [51] . Vuonna 2019 dieselpolttoainetta tuotettiin 6739,5 tuhatta tonnia [42] .

Lämmitysöljyn tuotanto vuonna 2016 oli 5060 tuhatta tonnia, vienti - 4489 tuhatta tonnia, tuonti - 38 tuhatta tonnia, kotimainen kulutus - 605 tuhatta tonnia. Päävientisuunnat ovat Hollanti, Iso-Britannia, Ukraina. Valko-Venäjällä eniten polttoöljyä kulutetaan Vitebskin ja Gomelin alueilla (275 ja 236 tuhatta tonnia). Tärkeimmät käyttöalueet ovat muuntaminen lämpö- ja sähköenergiaksi sekä jatkokäsittely [52] . Vuonna 2019 polttoöljyn tuotanto oli 4382 tuhatta tonnia [42] .

Ajoneuvojen polttoaineen ja polttoöljyn lisäksi vuonna 2019 tuotettiin 646,2 tuhatta tonnia kevyttä öljytislettä, 462,8 tuhatta tonnia lentopetrolia, 80,4 tuhatta tonnia voiteluöljyjä ja 491,7 tuhatta tonnia maaöljykaasuja ja hiilivetyjä [4] .

Kotitalouskemikaalien valmistus

Tasavallan yritykset tuottivat vuonna 2016 2191 tonnia pyykkisaippuaa, 1547 tonnia wc-saippuaa, 65 tuhatta tonnia pesu- ja puhdistusaineita, 256 tonnia hajuvettä ja wc-vettä, 4742 tonnia ihonhoito- ja koristekosmetiikkaa (mukaan lukien 205). tonnia huuli- ja silmämeikkiä sekä 25 tonnia puuteria), 17 tuhatta tonnia hiustuotteita (mukaan lukien 10 tuhatta tonnia shampoita, hiussuihkeita ja hiusten kihartamiseen ja suoristukseen tarkoitettuja tuotteita sekä 6,9 tuhatta tonnia emulsiot ja muut hiustuotteet), 960 tonnia hammastahnaa ja vastaavia tuotteita [53] .

Suurin osa pesu- ja puhdistusaineista valmistettiin Mogilevin alueella - 25,3 tuhatta tonnia (39% tasavallan tuotannosta; suurin tuottaja on IPUP "Sontsa", Osipovichi ) ja Minskin alueella - 15 tuhatta tonnia (23%). 66 % hiustuotteista valmistettiin Minskissä ( Belita-Viteks , Markell Cosmetics, Modum ja muut yritykset), 28,5 % Minskin alueella (Floralis LLC Leskovkan kylässä, Minskin alueella ja muut yritykset) [54] . Brestin alueella on kaksi suurta valtion omistamaa alan yritystä - JSC " Barkhim " ( Baranovichi ) ja JSC " Brest Household Chemicals Plant ".

Muut kemianteollisuuden alat

Suurimmat kemianteollisuuden yritykset ovat tehdas "Polymir" JSC "Naftan" ( Novopolotsk ), JSC " Mogilevkhimvolokno " ( Mogilev ), JSC " Grodno Azot " ( Grodno ), Gomelin kemiantehdas .

Ainoa rengasvalmistaja on OJSC Belshina Bobruiskissa , Mogilevin alueella . Vuonna 2016 valmistetuista 3,6 miljoonasta renkaasta 2,4 miljoonaa oli tarkoitettu henkilöautoihin, 687 tuhatta linja-autoihin, kuorma-autoihin ja lentokoneisiin, 477 tuhatta maatalous- ja metsäkoneisiin [55] . Tärkeimmät renkaiden ostajat (yli 100 tuhatta kappaletta) ovat Venäjä, Ukraina, Kazakstan, Belgia, Armenia ja Alankomaat [56] . Lisäksi tasavallan ainoa lasikuituvalmistaja on OJSC Polotsk-Steklovolokno Polotskissa . Suurin maalien ja lakkojen valmistaja on JSC " Lakokraska " ( Lida ).

Suurin osa kemiallisista kuiduista vuonna 2016 (84,6 tuhatta tonnia) tuotettiin Mogilevin alueella (Mogilev JSC " Khimvolokno ") - erityisesti polyesteriä, Vitebskin, Gomelin ja Grodnon alueilla (Novopolotskin, Svetlogorskin ja Grodnon yritykset, vastaavasti) - 35 - 40 tuhatta tonnia [57] . Suuritiheyksisen polyeteenin valmistaja on Polymir , jonka vuosituotanto on 130 tuhatta tonnia [58] . Aikaisemmin tehdas oli myös nitroni- ja akryylikuitujen päätuottaja.

Yksi suurimmista kalvojen ja tuotteiden, muoviosien tuotannon yrityksistä on Belplast OJSC Minskissä (se aloitti toimintansa 1.6.1947). Suurin muovisten kertakäyttöruiskujen valmistaja on Gomel OJSC Medplast (entinen Gomel Plant of Plastic Products). Kaksi muovijätteen käsittelyyn erikoistunutta yritystä ovat Borisovin muovituotetehdas ja Grodnossa sijaitseva Belvtorpolimer.

Vuonna 2016 tasavallan yritykset tuottivat 591 tuhatta tonnia polymeerejä alkumuodoissa (joista 274 tuhatta tonnia Mogilevin alueella, 155 tuhatta tonnia Grodnon alueella, 105 tuhatta tonnia Vitebskin alueella, 45 tuhatta tonnia Grodnon alueella alue). Pääasialliset materiaaliryhmät alkumuodossa olivat polyeteenitereftalaatti (199 tuhatta tonnia), ureahartsit , tiokarbamidi- ja melamiinihartsit (130 tuhatta tonnia), polyamidit (114 tuhatta tonnia), eteenipolymeerit [59] (101 tuhatta tonnia) ja alkydihartsi (19 tuhatta tonnia) [60] . Ammoniakin tuotanto oli 1080 tuhatta tonnia, eteeniä  - 102 tuhatta tonnia, propeenia ( propeenia ) - 73 tuhatta tonnia, bentseeniä  - 112 tuhatta tonnia, ksyleeniä  - 77 tuhatta tonnia, akryylinitriiliä  - 77 tuhatta tonnia, turpentinia  - 4,79 tonnia  . 1177 tonnia Epäorgaanisten yhdisteiden tuotantoa edustaa pääasiassa rikkihappo ( Gomel Chemical Plant ). Rikkihappoa (yhdessä oleumin kanssa ) saatiin 859 tuhatta tonnia [61] .

Vuonna 2018 A. Lukashenko ohjeisti harkitsemaan mahdollisuutta rakentaa uusi typpilannoitteiden tuotantolaitos, jonka arvo on 1,3 miljardia dollaria [62] .

Lääketeollisuus

Vuonna 2016 Valko-Venäjän lääkemarkkinat olivat 636,8 miljoonaa dollaria, mikä on 4 % vähemmän kuin vuonna 2015. Lääkkeiden tuotanto Valko-Venäjällä vuonna 2016 oli 891,5 miljoonaa Valko-Venäjän ruplaa. ruplaa, 70% tästä määrästä ovat valtion lääkeyhtiöiden tuottamia. Kotimaisten lääkkeiden osuus tasavallan markkinoista oli vuoden 2016 lopussa arvoltaan 51,9 %.

Valko-Venäjällä valmistettujen lääkkeiden vienti vuonna 2016 oli 115 miljoonaa dollaria (kasvua 12 %), toimituksia tehtiin 29 maahan.

Yhteensä 1.3.2016 mennessä maassa oli rekisteröity 4,5 tuhatta lääkettä, joista 1,6 tuhatta kotimaista tuotantoa [63] .

Suurin osa lääketuotteista valmistetaan Minskissä (RUE "Belmedpreparaty", UE "Minskintercaps" ja muut yritykset) ja Minskin alueella (Borisovin lääkevalmistetehdas ja muut yritykset) - vuonna 2016 ne tuottivat lääkkeitä 374,9 ( 38 %) ja 445,3 miljoonaa ruplaa (45 %). Samaan aikaan Vitebskin, Gomelin ja Mogilevin alueiden yritykset ovat erikoistuneet eläinlääketieteessä käytettävien lääkkeiden ja lääkkeiden tuotantoon: vuonna 2016 niiden osuus Vitebskin alueen lääketuotteiden kokonaistuotannosta oli 42,3 69,1 miljoonasta ruplasta. 17,6 21 miljoonasta ruplasta Mogilevin alueella ja Gomelin alueella kaikilla farmaseuttisilla tuotteilla (8,3 miljoonaa ruplaa) oli eläinlääkinnällinen tarkoitus [64] .

Tekniikka

Valko-Venäjä tuottaa laajan valikoiman suunnittelutuotteita . Näitä ovat kuorma-autot ( MAZ , BelAZ ), linja -autot ( MAZ , Neman ), johdinautot ( Belkommunmash ), traktorit ( Minskin traktoritehdas , Mogilevin autotehdas ), televisiot ( Horizont , Vityaz ), jääkaapit ( Atlant ), metallinleikkauskoneet ja paljon muuta lisää.

Valko- Venäjän autotehdas (BelAZ-tuotemerkki) sijaitsee Valko-Venäjällä - ainoana IVY-maissa ja yksi maailman suurimmista kaivoslaitteiden valmistajista .

Vuonna 2016 Valko-Venäjä tuotti kolme kertaa enemmän traktoreita kuin Venäjä, Ukraina, Kazakstan ja Azerbaidžan yhteensä [65] .

Autoteollisuus

BSSR , osana Neuvostoliittoa , on erikoistunut kuorma-autojen, mukaan lukien raskaan kaluston, tuotantoon. Vuonna 1944 perustettiin Minskin autotehdas (MAZ), joka alun perin kokosi Fordin, GMC:n, Chevroletin ja muita kuorma-autoja autosarjoista. Saksasta ja UNRRA -linjan kautta korjattujen laitteiden ansiosta rakennettiin koko tuotantosyklin tehdas, johon siirrettiin autojen tuotanto Jaroslavlin autotehtaalta . Pian tehdas alkoi kehittää itsenäisesti kuorma-autoja, mukaan lukien erikoistuneet. Raskaiden kippiautojen tuotanto siirrettiin Valko-Venäjän autotehtaalle Zhodinoon ja kaksikäyttöisten raskaiden laitteiden tuotanto Minskin pyörätraktoritehtaalle . Vuonna 1990 BSSR:n yritykset valmistivat 42 000 kuorma-autoa.

1990-luvulla maassa aloitettiin joukkoliikenteen tuotanto. Vuonna 1992 MAZ aloitti Neoplan N4014 -bussien tuotannon [66] lisenssillä . Samana vuonna, osana muunnosohjelmaa, LiAZ-5256-linja-autojen lisensoidun kopion tuotanto aloitettiin Nemanin kokeellisessa tehtaassa ( Lida , Grodnon alue). Myöhemmin molemmat yritykset kehittivät omia linja-automalleja, joissa käytettiin laajasti kotimaisia ​​komponentteja - MAZ-103 ja koko myöhempi linja-autovalikoima Minskissä, Neman-52012 ja muita malleja Lidassa. Vuonna 1993 Minskin raitiovaunu- ja johdinautokorjaamo aloitti valmistelut sähköajoneuvojen tuotantoon (nykyisin OAO Belkommunmash Holding Management Company ). AKSM-100 johdinautojen tuotanto aloitettiin vuonna 1994, AKSM-1M raitiovaunujen  valmistus vuonna 2000 ja AKSM-E433 sähköbussien tuotanto vuonna 2016 [67] . Johdinautoja valmistettiin myös MAZ-linja-autojen ( MAZ-103T , MAZ-ETON T203 ) alustalle. Tämän jälkeen kokoonpano on lisääntynyt huomattavasti.

Itsenäistymisen myötä myös henkilöautojen tuotanto ilmestyi . Vuonna 2016 maassa koottiin 10 360 henkilöautoa [68] .

1990-luvun puolivälissä perustettiin yhteisyritys Ford  - Ford Unionin kanssa (nyt - Joint Venture CJSC Unison, joka on osa autonosien valmistajan Fenox omistusta ). Obchakin kylään Minskin alueella rakennettiin autojen kokoonpanorakennus. Yhteistyön päätyttyä Fordin kanssa vuonna 2000 yritys osallistui Lublin - ja Samad -autojen kokoonpanoon . Vuonna 2014 yhtiö allekirjoitti sopimukset General Motorsin ja PSA Peugeot Citroënin kanssa, minkä jälkeen useiden Peugeot , Citroën , Cadillac XT5 , Cadillac Escalade , Chevrolet Tahoe [69] mallien kokoonpano alkoi .

Vuonna 2011 allekirjoitettiin sopimus Belji CJSC : n perustamisesta kiinalaisen Geelyn kanssa (51 % yhteisyrityksen osakkeista kuuluu BelAZ OJSC:lle), jonka mukaan autojen kokoonpanotehtaan rakentaminen aloitettiin P53-moottoritien läheisyydessä. Zhodinon ja Borisovin kaupungit Minskin alueella . Tehtaan suunnittelukapasiteetti on 60 000 ajoneuvoa vuodessa. Vuonna 2018 tuotannon lokalisoinnin oletetaan olevan 52 %. Tehdas avattiin virallisesti marraskuussa 2017 [70] .

Autokomponenttien tuotantoa on kehitetty. BSSR:ssä autokomponentteja valmistavien tehtaiden lisäksi itsenäiseen Valko-Venäjän tasavaltaan on ilmestynyt uusia yrityksiä. Fenox valmistaa siis jarrujärjestelmien elementtejä ja muita komponentteja TRW Automotivelle ja muille yrityksille [71] . Vuonna 2011 erikoistuneet yritykset, joilla oli valtion omistusosuus, sulautuivat Autocomponents-omistukseen [72] .

Maataloustekniikka

Valko-Venäjällä on useita yrityksiä, jotka valmistavat maataloustuotteita ja niiden komponentteja.

1840-luvulla Minskin piiriin Rakovin kaupunkiin perustettiin aurojen, siipikarjan ja puimakoneiden tuotantopajat , vuonna 1859 - tehdas Gorkissa , vuonna 1901 - maatalouden työvälineiden tuotantoon erikoistunut rautavalimo Lidassa . 1920- ja 1930-luvuilla maatalouskoneita valmistivat Krasny Metallist Vitebskissä, Dvigatel Revolyutsii Gomelissa ja Energiya Minskissä [73] .

Vuonna 1930 perustettiin Gomelin maatalouskonetehdas (Gomselmash), vuonna 1946 - Minskin traktoritehdas (sijaitsi alun perin keskeneräisen lentokonetehtaan nro 453 rakennuksissa vuosina 1940-1941). Suuren isänmaallisen sodan jälkeen olemassa olevia suuria erikoisyrityksiä laajennettiin ja uusia suuria erikoisyrityksiä rakennettiin Mogileviin ("Mogilevselmash", nyt " Mogilevtransmash "), Bobruiskiin (" Bobruiskagromash "), Brestiin, Lidaan, Baranovichiin ja muihin kaupunkeihin. 1980-luvulla aloitettiin suuren MTZ-konttorin rakentaminen Smorgoniin. Aluekeskuksissa sijaitsee useita pieniä yrityksiä, jotka valmistavat yksinkertaisia ​​maatalouskoneita. Vuonna 1990 Valko-Venäjän SSR valmisti 1 200 yhdistelmäkonetta, 9 500 rehukonetta (mukaan lukien 1 100 itseliikkuvaa), 9 800 traktoriperunankylvökonetta, 15 400 perunankaivukonetta, 32 200 konetta luomuviljelijöiden levittämiseen. hevosaurat, 249 400 piikkiäkettä, 25 700 lämpögeneraattoria [73] .

Neuvostoliitossa Gomselmash erikoistui moottorirehukoneiden, sittemmin itseliikkuvien rehukoneiden ja silppurien tuotantoon. MTZ harjoitti alun perin telatraktoreiden tuotantoa (mukaan lukien juontotraktorit, kaasugeneraattorimoottorilla), ja vuodesta 1953 lähtien se on siirtynyt luokan 1.4 (keskikokoisten) pyörillä varustettujen traktoreiden tuotantoon. Samaan aikaan MTZ kehitti ja valmistaa tela-alustaita itseliikkuville ilmatorjuntaohjusjärjestelmille sekä ohjus- ja asejärjestelmille (erityisesti Tor ja Tunguska). Tehdas toimitti myös muille Neuvostoliiton traktorinvalmistusyrityksille aihioita ja yksiköitä.

Valko-Venäjän tasavallan itsenäistyessä Gomselmash kehitti ja hallitsi leikkuupuimureiden ja erilaisten maatalouskoneiden tuotantoa, ja Minskin traktoritehdas aloitti moottorilohkojen, pienten, suurten ja erittäin suuritehoisten traktoreiden sekä erikoislaitteiden tuotannon. MTZ:n dieselmoottorit toimittaa Minskin moottoritehdas , jotkut mallit on varustettu Caterpillarin , Cumminsin , Yanmarin ja muiden merkkien moottoreilla.

Traktorin tuotanto:

Alan suurin yritys on Minskin traktoritehdas, MTZ-Holdingin emoyhtiö. Tilalla on 9 yritystä [74] :

Toinen alan suuri yritys on Gomselmash holding, johon kuuluu [82] :

Lisäksi on muita maatalouskoneiden valmistajia:

Maataloussuunnittelua harjoittavat myös Smorgon Optical Machine-Tool Plant OJSC, Volkovysk Machine-Building Plant OJSC (päätoimialan lisäksi) ja muut yritykset.

Kodinkoneiden valmistus

Suurimmat kodinkoneiden valmistajat ovat Atlant , Gorizont , Minsk Instrument-Making Plant (osa Amkodor-Belvar OJSC:tä), Brestgazoapparat (Gefest), BelOMO , Torgmash OJSC ( Baranovichi [90] ) ja muut yritykset. Joidenkin kodinkoneiden tuotanto väheni merkittävästi 2010-luvulla. Joten vuosina 2011-2016 yritysten pölynimurien tuotanto väheni 26:sta 4 tuhanteen, sähköisten lihamyllyjen tuotanto 347:stä 110 tuhanteen, mehupuristimien tuotanto 175:stä 29 tuhanteen, rautojen tuotanto 49:stä 2 tuhanteen. aikaa, tuotanto Mikroaaltouunit kasvoivat 306 tuhatta 678 tuhatta, sähköliesi ja vedenkeittimet - 406 tuhatta 425 tuhatta. Lisäksi vuonna 2016 220 tuhatta pesukonetta, 988 tuhatta kotitalouksien jääkaappia ja pakastinta, 1027 tuhatta kaasuliesiä ja keittolevyjä , 4 miljoonaa lamppua ja valaisinlaitetta [91] . Vuonna 2008 Valko-Venäjällä järjestettiin matkapuhelinten kokoonpanotuotanto [92] . Brest Radio Engineering Plant valmistaa sähköisiä lämmitystyynyjä, sähkölämmittimiä, sähköliesiä ja kokoaa myös henkilökohtaisia ​​tietokoneita; Baranovichin tehdas " Torgmash " ja Grodnon kauppatekniikan tehdas valmistavat kaupan ja julkisen ruokailun teknisiä laitteita sekä tietyntyyppisiä kodinkoneita.

Vuonna 2017 Atlant CJSC:n kolmella tehtaalla työskenteli 7019 henkilöä, ja tuotteista 71,4 % meni vientiin. Jääkaapit "Atlant" miehitti 57,3 % Valko-Venäjän jääkaappi- ja pakastinmarkkinoista, 14,3 % Ukrainan ja 12,7 % Venäjän markkinoista sekä 2-20 % pesukoneiden markkinoista [93] .

Jääkaappien, pakastimien ja kaasuliesien tuotanto Valko-Venäjän SSR:ssä ja Valko-Venäjän tasavallassa , tuhat yksikköä [94] [95] [96] [97] :

Työstökoneiden rakentaminen

Useimmat valtion omistusmuodon työstökoneyritykset ovat Valko-Venäjän tasavallan teollisuusministeriön metallurgian ja työstökoneteollisuuden osaston alaisia ​​[98] .

Työstökoneiden tuotanto BSSR:ssä ja Valko-Venäjän tasavallassa , kappaletta [94] [99] [100] :

Elektroniikka-, sähkö-, optinen teollisuus

Sähköteollisuuden alkuperä maassa liittyy hehkulamppujen tuotantoon Albertinassa (nykyaikainen Slonimin alue ) vuosina 1913-1915. Pienet yritykset harjoittivat pitkään sähkötuotteiden tuotantoa. Vuonna 1940 Minskin radiotehtaalla aloitettiin radiovastaanottimien valmistus (tehdas siirrettiin Vilnasta; se muutettiin instrumenttitehdaksi). Samana vuonna BSSR-yritykset valmistivat 7,7 tuhatta sähkömoottoria. Niiden massatuotanto hallittiin vuonna 1950 Elektrodvigatelin tehtaalla (Mogilev). Toisessa Minskin radiotehtaassa (nykyään - OJSC " Horizon ") valmistettiin Neuvostoliiton ensimmäiset transistoriradiot vuonna 1951, vuonna 1954 televisioiden tuotanto aloitettiin. Vuosina 1956-1957 Minskin sähköteknisessä tehtaassa aloitettiin tehomuuntajien ja monimutkaisten muuntaja-asemien tuotanto. Vuonna 1959 otettiin käyttöön Mozyrin kaapelitehdas , vuonna 1966 - Brestin sähkölampputehdas, vuonna 1970 - Molodechnon tehopuolijohdeventtiilien tehdas [101] .

Vuonna 2019 maan yritykset valmistivat ennakkotietojen mukaan 1059,6 tuhatta televisiota [97] . Vuonna 2016 Valko-Venäjän tasavalta tuotti 1,25 miljardia elektronista integroitua piiriä (JSC Integral , Minsk ), 152 miljoonaa diodia, transistoria, tyristoria, dimistoria ja triakkia ( Tsvetotron- tehdas, Brest ; Elektromodul-tehdas, Molodechno  - OAO Integralin haarat [102] ) . , 66 000 sähkösuureiden mittauslaitetta ja dosimetristä laitetta (joista 27 000 valmistettiin Minskissä, 32 000 Vitebskin alueella), 1,5 miljoonaa laitetta nesteiden ja kaasujen virtauksen, tason, paineen tai muiden muuttuvien ominaisuuksien mittaamiseen tai säätelyyn (joista 1,4 miljoonaa on Minskissä), 244 tuhatta kaasumittaria (joista 182 tuhatta Minskissä), 321 tuhatta sähkömittaria (joista 198 tuhatta Minskissä), 797 laitetta, röntgensäteen käytöstä, alfa. beeta- ja gammasäteily, 31,4 tuhatta optista instrumenttia (joista 23,9 tuhatta Grodnon alueella) [103] .

AC-sähkömoottoreiden tuotanto vuonna 2016 oli 701,6 tuhatta yksikköä, suurimmat valmistajat ovat Mogilev Plant Electrodvigatel JSC, Polesyeelectromash JSC ( Lunnets , Brestin alue), Elektrostal LLC ( Novolukoml , Chashniksky District Vitebskin alue) ja muut yritykset. Autojen käynnistimet (DC-moottorit) valmistaa Borisovin autojen sähkölaitteiden tehdas . Minskin sähkötekninen tehdas tuottaa erityyppisiä sähkömuuntajia (457 tuhatta kappaletta vuonna 2016). V. I. Kozlova, Yudzhen LLC ( Novopolotsk , Vitebskin alue), Vitebsk Plant of Electrical Measuring Instruments OJSC, Belit Plant Unitary Enterprise ( Postavy ; tehdas suunnattiin uudelleen muiden tuotteiden tuotantoon), SVT Plant PUE (Minsk). Lyijyakkujen valmistajat (314 tuhatta yksikköä vuonna 2016) - First Battery Company -ryhmä (75 % Exide Technologiesin tytäryhtiö ; päätuotanto Pinskissä , Brestin alueella; uusi tehdas on tarkoitus rakentaa Brestiin) ja PRUE Amkodor- Radian "( Sosnyin kylä , Minsk) [104] . Uuden akkutehtaan käynnistäminen Brestiin vuonna 2019 esti yleisön ympäristösyistä painostuksen [105] . Optisen kaapelin tuotantoa (55 tuhatta km vuonna 2016) toteuttavat yritykset Sojuz-kabel FLLC (Vitebsk), Belkabeloptik LLC (Minsk; SZAO Beltelekabelin tytäryhtiö), JLLC Minsk Cable Plant Minskkabel, tavanomaisten kaapelien tuotanto - JSC " Belaruskabel " (Mozyr) ja SOAO " Gomelkabel ". Kaikentyyppisiä hehkulamppuja valmistettiin vuonna 2016 105 miljoonaa kappaletta [91] . Valaistustuotteita valmistavat Brest Electric Lamp Plant ja Lida Plant of Electrical Products .

Sotilas- ja siviilikäyttöön tarkoitettuja optismekaanisia tuotteita valmistavat pääasiassa BelOMO :hon (Belarusian Optical-Mechanical Association) kuuluvat yritykset. Aiemmin Vavilovin mukaan nimetty Minskin tehdas ja Vileika-tehdas "Zenit" tuottivat useiden mallien kameroita.

Televisioiden ja radiovastaanottimien tuotanto Valko-Venäjän SSR:ssä ja Valko-Venäjän tasavallassa , tuhat kappaletta [94] [106] [107] [97] :

Kevyt teollisuus

Valko -Venäjän kevyessä teollisuudessa toimii 2 250 yritystä. 86 % yrityksistä on pääosin yksityisessä omistuksessa . Suuret yritykset ovat osa Bellegprom- konsernia , joka yhdistää 114 yritystä, mukaan lukien OJSC Mogotex, OJSC Eliz, OJSC Elema, JV CJSC Milavitsa, OJSC Comintern, OJSC Nadex, OJSC 8 Marta ja muut [108] . Konserni tuottaa 80 % kaikista kevyen teollisuuden tuotteista.

Vuonna 2016 Valko-Venäjä tuotti 1,6 miljoonaa m² villaa, 23,1 pellavaa, 61,8 puuvillaa, 73,5 kemiankuitukankaita ja 502,5 miljoonaa dm² parkittua ja käsiteltyä nahkaa. Liinavaatteita valmistettiin 5,5 miljoonaa kappaletta, verhoja ja verhoja - 2,1 miljoonaa, 20 miljoonaa m² mattoja,

Tuotetyyppi, yksiköt rev. Julkaisu
vuonna 2016 [109]		 Vuoden 2016 suurimmat valmistajat
Villakankaat, milj. m² 1.6 Mogilevin alue - 60 349 tuhatta neliömetriä, Brestin alue - 49 787 tuhatta neliömetriä, Vitebskin alue - 29 356 tuhatta neliömetriä .
Pellavakankaat, milj. m² 23.1
Puuvillakankaat, milj. m² 61.8
Kemialliset kuitukankaat, milj. m² 73.5
Parkittua ja muokattua nahkaa, milj. dm² 502.5 Minskin alue - 243,9 miljoonaa neliömetriä dm, Mogilevin alue - 178,1 miljoonaa, Grodnon alue - 80,5 miljoonaa
Vuodevaatteet, miljoonia kappaleita 5.5
Verhot ja verhot, miljoonia kappaleita 2.1
Matot, milj. m² kaksikymmentä Vitebskin alue - 18,9 miljoonaa (OJSC " Vitebsk Carpets "); Brestin alue – miljoona (OJSC Brest matot)
Neuleet, milj. kappaletta
sisältäen: 		46.5 Minskin alue - 20,9 miljoonaa kappaletta (kaikentyyppiset tuotteet). Suurimmat yritykset - JSC " Svitanak " (Zhodino) - 32%; OJSC Kupalinka (Soligorsk) - 11%; JSC " 8. maaliskuuta " (Gomel) - 10%; Pinsk VET "Polesie"  - 4%; OAO KIM † (Vitebsk) – 4 % [110]
päällysvaatteet 11.8
neulotut alusvaatteet 18.4
T-paidat, T-paidat 10.5
vaatteet vastasyntyneille ja taaperoille 1.6
urheilu, hiihto ja uima-asut 0.8
neulepuserot, neulepuserot, villapaidat, neuletakit, liivit 3.3
Päällysvaatteet (paitsi neuleet), milj. kpl
sisältäen: 		9.1
takit, sadetakit, takit, tuulitakit 1.9
puvut ja setit 1.2
takit, bleiserit, takit 0.9
housut, haalarit, ratsastushousut 2.2
mekot, aurinkomekot, hameet 2.9
Alusvaatteet (paitsi neuleet), milj. kpl
sisältäen: 		16.4
Miesten paidat 1.7
naisten puserot ja paidat 1.6
korsetti 12.5
Ei-neulevaatteita vastasyntyneille ja lapsille, miljoonaa kappaletta 0.4
Käsineet, nahkakäsineet, miljoonia kappaleita 0.1
Sukat, miljoonia kappaleita 155 JLLC "Conte Spa" (Grodno), JSC " Brest Hosiery Factory " (Brest)
Jalkineet, miljoonia kappaleita kymmenen Vitebskin alue - 5,2 miljoonaa (JLLC " Belwest ", LLC "Valko-Venäjän nahka- ja jalkineyritys " Marko ", JSC " Krasny Oktyabr ", Vitebsk), Minsk - 1,4 miljoonaa (MO OJSC "Luch", CJSC JV "Otiko", CJSC Sivelga ), Mogilevin alue - 1 miljoona (JSC Bobruisk kenkätehdas, Mogilev OJSC Obuv); muut alueet - alle miljoona (JSC Trud, Gomel; OJSC Lidan kenkätehdas , OJSC "Grodnon kenkätehdas "Neman"; Baranovichin kenkätehdas jne.) .)
Naisten ja miesten laukkuja, miljoonia kappaleita 0.6

Yksi Valko-Venäjän tekstiili- ja vaatetusteollisuuden suurimmista ongelmista on tuotantoomaisuuden aktiivisen osan korkeat poistot (61,4 % vuonna 2010). Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden keskipalkka on lähes 1,5 kertaa maan keskiarvoa alempi (vuodesta 2010) [111] .

2000-2010-luvulla jotkin yritykset asetettiin konkurssiin tai aloittivat saneerausmenettelyn (viimeinen mahdollisuus päästä eroon konkurssia edeltävästä tilasta): KIM -tehdas (yksi Vitebskin kaupunkia muodostavista yrityksistä ) [112] , Vyasnyanka CJSC (entinen Volodarskyn mukaan nimetty tehdas, Mogilev) [113] , Tolochinskin tekstiilitehdas [114] , Zhlobinin kokeellinen vaatetehdas [115] , Mozyrin neuletehdas "Slavjanka" [116] , Slutskin tekstiilitehdas [117] , " Matot Brest ", useita alueellisia pellavatehtaita [118] [119] , Bobruiskin turkistehdas , Vetkan puuvillakehräystehdas , Wittex , Vitebskin silkkikankaiden tehdas . Bobruiskin kenkätehdas lopetti päätuotteiden tuotannon .

Elintarviketeollisuus

Valtionyhtiöt tuottavat merkittävän osan tuotteista useimmilla elintarviketeollisuuden sektoreilla , ja niiden alaisuudessa on eri toimialojen välillä. Pääsääntöisesti valtion omistamat liha-, meijeri- ja leipomoteollisuuden yritykset ovat Valko-Venäjän tasavallan maatalous- ja elintarvikeministeriön alaisia , kun taas muun elintarviketeollisuuden yritykset ovat osa Belgospischeprom-konsernia , joka on suoraan Valko-Venäjän alaisuudessa. tasavallan ministerineuvosto.

Elintarviketeollisuuden suurimmat yritykset:

Tietyntyyppisten
makeistuotteiden valmistus, tonnia
     Suklaa     Suklaa karkit; makeiset kaakaolla     Sokerimakeiset ilman kaakaota

Makeiset

Makeisten (laajennetussa määritelmässä) tuotanto oli 257 tuhatta tonnia vuonna 2015. 2000-luvun alussa sokerituotteiden tuotanto kääntyi laskuun, kun taas jauhotuotteet lisääntyivät niiden kysynnän muutoksesta johtuen. . Vuosina 2012-2013 valmistetuista jauhomakeisista 38 % oli keksejä, 20 % vohveleita, 18 % piparkakkuja ja piparkakkuja, 12 % kakkuja ja leivonnaisia, 3 % muffinsseja, babaa ja sämpylöitä, alle 1 % keksejä ja keksejä, 9% - muita makeisia. Valmistetuista sokerituotteista 23 % oli sokerista valmistettuja tuotteita, joihin on lisätty kaakaota (13 506 tonnia vuonna 2013), 16 % (9380 tonnia) - vaahtokarkkeja ja vaahtokarkkeja, 15 % (8525 tonnia) - suklaata, 10 % - karamellia, 7 %. - marmeladi , 7% - fondanttimakeiset, 6% - suklaat, 3% - halvaa, 1% - toffee, 12% - muut tuotteet. Makeistuotteiden vienti vuonna 2015 oli 19 tuhatta tonnia (viennin keskimääräinen osuus tuotannosta - 7,4 %), tuonti - 52,6 tuhatta tonnia. Makeistuotteiden viennissä (83 %) ja tuonnissa (76 %) suurin kumppani on Venäjä, Azerbaidžan, Kazakstan ja Turkmenistan muodostavat 2-3 % viennistä, toiseksi tärkein tuontilähde (21 %) on Ukraina, noin 1 % tuonnista on puolalaisten ja saksalaisten yritysten tuotteita. Makeistuotteiden kulutus kasvaa tasaisesti paitsi vuotta 2011. Vuonna 2014 makeisten kulutus oli 32 kg henkilöä kohden vuodessa [120] .

Tällä hetkellä maassa toimii useita makeistehtaita. Alan suurimmat yritykset tuloilla mitattuna [121] :

Sokerin tuotanto

Sokeriteollisuus syntyi maan alueelle 1830-luvulla (pieniä tehtaita ilmestyi Grodnon ja Minskin maakuntiin). Neljä sokeritehdasta rakennettiin BSSR-2:een Minskin alueelle ( Gorodeya ja Slutsk ), yksi Brestin ( Zhabinka ) ja Grodnon ( Skidel ) alueelle. Tuotannon piirre oli ruokosokerin (pääasiassa Kuubasta ) laaja käyttö.

Vjatšeslav Kebichin hallitus otti saksalaisen Südzucker -yrityksen mukaan sokeritehtaiden modernisointiin ja markkinoiden liiketoimintasuunnitelmien valmisteluun , mutta maan uusi johto kielsi saksalaiselta yritykseltä mahdollisuuden ostaa maan sokeritehtaiden osakkeita. Slutskin tehdas hyödynsi saksalaista luottolimiittiä ja osti uusia laitteita, mikä lisäsi sekä tehtaan kapasiteettia että tuotannon tehokkuutta. Kaikki sokeritehtaat yhtiöitettiin [122] . Vuosina 1999-2005 sokeriyritykset alkoivat Venäjälle sokerin toimittamisen kiellon yhteydessä ruokoraaka-aineista muuttaa raaka-aineiden rakennetta, koska sokerijuurikkaan tuotanto lisääntyi merkittävästi Brestin, Grodnon ja Minskin alueilla. Yritykset alkoivat toimittaa suurimman osan juurikassokerista Venäjälle ja pääosin ruokosokeria kotimarkkinoille. Tuotantoteknologian muutos vaati uutta modernisointia, jonka seurauksena osakkeenomistajat menettivät lähes koko osuutensa kaikissa neljässä tehtaassa. Valtion osuus nousi 99 prosenttiin Gorodeyskin ja Skidelskyn sokeritehtailla [123] . Zhabinkan tehtaalla entisten osakkeenomistajien osuutta pienennettiin valtion määräysvaltaosuuden hyväksi ottamalla käyttöön "kultainen osake" ja ottamalla käyttöön lisäanti [124] . Valtio sai Slutskin tehtaan määräysvallan vasta vuoteen 2016 mennessä. 2000-luvun lopulla sokerin vientiä yritettiin monipuolistaa. Vuonna 2010 ilmoitettiin viidennen sokeritehtaan rakentamisesta Bobruiskiin, mutta vuoden 2011 talouskriisi johti tämän hankkeen luopumiseen [125] .

Vuonna 2018 sokerin tuotanto laski viime vuosien alimmalle tasolle - 637,9 tuhatta tonnia [126] . Sokerin tuotanto vuonna 2019 oli 639,4 tuhatta tonnia, josta 72,6 tuhatta tonnia tuotettiin tammi-elokuussa [97] .

Valko-Venäjän tasavallan monopolien vastaisen sääntelyn ja kaupan ministeriö asetti 17.1.2018 sokerin vähimmäismyyntihinnaksi 1,5 ruplaa. (~0,75 USD) kiloa kohden, mikä johtui maailmanmarkkinoiden ylitarjonnasta ja tuonnin lisääntymisestä. Lisäksi sokerijuurikkaan ostohintoja ja sokerinjalostamoiden kaasun hintoja alennettiin [127] . Myöhemmin tätä väliaikaista toimenpidettä jatkettiin useita kertoja. Tämän seurauksena valkovenäläisen sokerin hinnat joissakin venäläisissä myymälöissä osoittautuivat huomattavasti alhaisemmiksi kuin valkovenäläisissä myymälöissä [128] .

Leipomotuotteet, leipätuotteet

Suurin osa suurista valtion leipomoista , jotka ovat tasaisesti jakautuneet koko maahan, kuuluvat alueellisiin tuotantoyhdistyksiin:

Pienempiä leipomoja on useimmissa maan aluekeskuksissa ja joissakin suurissa kaupungeissa - pääsääntöisesti tuotantolaitoksina kuluttajayhteistyöjärjestelmässä. Taloudellisista syistä ja leivän osuuden vähenemisen vuoksi ruokavaliossa osa niistä on suljettu - erityisesti Zhitkovichissa [137] ja Tolochinissa [138] . Jotkut suuret vähittäiskauppaketjut järjestivät 2000-luvulla omat tuotantolaitoksensa tietyntyyppisten leipomotuotteiden leivontaan [139] [140] .

Jauhojen, pastan ja kotieläinrehun tuotanto on keskittynyt pääasiassa valtion omistamiin leipomoihin. Suurimmat jauhojen tuottajat sijaitsevat Grodnon alueella (115,7 tuhatta tonnia), Minskin alueella (114,1 tuhatta tonnia), Brestin alueella (97 tuhatta tonnia) ja Minskissä (94,7 tuhatta tonnia), muilla alueilla - 57-72 tuhatta tonnia kukin. Suuret pastan tuottajat ovat keskittyneet Minskin alueelle (28,5 tuhatta tonnia vuonna 2018; Borimak OJSC ja muut), Grodnon alueelle (5,9 tuhatta tonnia) ja Minskiin (3,9 tuhatta tonnia). Rehun tuotantomäärät ovat suhteellisen vakaat kaikilla alueilla, ja Minskin alueella ne ovat yli 1,5 miljoonaa tonnia, Grodnon alueella - noin 1,2 miljoonaa tonnia, Brestissä, Vitebskissä ja Gomelissa - noin miljoona tonnia vuodessa [141] .

Vuoteen 2020 mennessä 24 leipomolle oli kertynyt 1,28 miljardia ruplaa (noin 600 miljoonaa dollaria) velkaa, jotka saneerattiin toukokuussa 2020 antamalla valtion tukea budjettivaroista, jotka on taattu osake- tai joukkovelkakirjalainan lisäannilla ja lunastetaan vuosina 2025-2029. Suurimmat velalliset olivat Klimovitši- ja Borisov-leipomot (140 miljoonaa ruplaa kumpikin) [142] [143] [144] .

Meijeri-, liha-, kalateollisuus

Meijeriteollisuus ja maidonjalostusyritykset

Valko -Venäjän meijeriteollisuus  on Valko-Venäjän elintarviketeollisuuden käyntikortti, joka on erikoistunut maidon, voin, juuston, jäätelön, purkitetun maidon ja muiden tuotteiden tuotantoon. Valko-Venäjä on viime vuosina ollut jatkuvasti viiden suurimman maitotuotteiden viejän maan joukossa maailmassa. Vuoden 2010 lopussa sen osuus maailman maitotuotteiden kokonaisviennistä oli 4 %. Valko-Venäjän maitotuotteiden tärkeimmät maahantuojat ovat IVY-maat - Venäjä ja Kazakstan.

Meijeriteollisuus on jo pitkään hallinnut säännöllisiä valtion investointeja osana erityistä tukiohjelmaa.

Alan suurimmat yritykset ovat Savushkin Product OJSC ( Brest ), Babushkina Krynka OJSC ( Mogilev ), Slutsk Cheese-Making Plant OJSC, Gormolzavody No. 1 and No. 2 ( Minsk ) ja muut [145] [146] .

Pääasiallisten maitotuotteiden tuotanto (tuhatta tonnia) [126] :

Tuotetyyppi 2011 2014 2015 2016 2017 2018
Juusto (paitsi jalostettu) 141,9 168,3 180,8 191.4 193.4 203.2
Sulatejuustot 6.7 5.5 5.8 6.4 6.6 7
Voi ja maitopastat 104.3 106.7 113.6 117.9 120 115.2
Raejuusto ja rahkatuotteet 96.8 114.2 123,8 128,7 129,5 128,8
Maito ja kerma, ei-kiinteä kondensoitu 124.4 99.7 91.9 92.5 115.6 78.9
Seerumi 662.4 459.2 535,5 565.2 678,3 687,6
Jäätelö 32 30.6 28.3 28.4 28.4 34.5
Vähärasvaiset maitotuotteet [147] 90.8 94.5 119.6 154.3 177 111
Maito ja kermajauhe 100.6 149.3 159,6 155,9 154 164,4
Täysmaitotuotteet [148] , mukaan lukien: 1642.9 1935.5 1962.8 1972.3 2000.8 2027.3
nestemäinen prosessoitu maito 699 831,8 886.1 879,8 967,9 879.4
jogurtti 26.1 35.4 36.2 38.8 39.6 47.7
juustomassaa 2.3 4.2 2.9 3.1 3.3 3.3
fermentoitua leivottua maitoa 7.8 5.2 9.8 11.1 11.2 10.7
smetana 92 97.2 111.9 117 121.9 132.3

Tiettyjen maitotuotteiden tuotanto alueiden ja Minskin kaupungin mukaan vuonna 2018 (tuhatta tonnia) [149] :

Tuotetyyppi Brest Vitebsk Gomel Grodno Minsk Minsk Mogilevskaja
Täysmaitotuotteet [148] 594,7 (29,3 %) 148,1 (7,3 %) 229,9 (11,3 %) 173,9 (8,6 %) 314 (15,5 %) 246,4 (12,2 %) 320,3 (15,8 %)
Maitojauhe ja kerma 11,6 (7,1 %) 20,6 (12,5 %) 29,7 (18,1 %) 39,4 (24 %) 0 40,4 (24,6 %) 22,8 (13,9 %)
Raejuusto ja rahkatuotteet 52 (40,4 %) 6,7 (5,2 %) 7 (5,4 %) 12,9 (10 %) 27,2 (21,1 %) 13,4 (10,4 %) 9,6 (7,5 %)
Juusto (paitsi jalostettu) 72,4 (35,6 %) 22,4 (11 %) 31,4 (15,5 %) 40 (19,7 %) 2 (1 %) 27,7 (13,6 %) 7,2 (3,5 %)
Voi ja maitopastat 22,2 (19,3 %) 12,5 (10,9 %) 16,6 (14,4 %) 19,6 (17 %) 4,9 (4,3 %) 26,7 (23,2 %) 12,7 (11 %)
lihan käsittely

Vuonna 2018 valkovenäläiset yritykset tuottivat 278,8 tuhatta tonnia makkaroita (joista 163,5 tuhatta tonnia keitettyjä makkaroita, makkaroita ja makkaroita, 16,4 tuhatta tonnia puolisavumakkaroita ja 20,5 tuhatta tonnia kuivakuivattuja ja raakasavumakkaroita, mukaan lukien salami) [ 150] .

Kalan käsittely

Merelle pääsyn puute itsenäisessä Valko-Venäjän tasavallassa, makean veden kalanviljelylaitosten pieni kapasiteetti ja suurten valtion omistamien yritysten puuttuminen vauhdittivat yksityistä aloitetta alalla. 1990-luvulla maan suurimmat yksityiset kalayritykset aloittivat toimintansa Brestissä (kalakauppa Santa Impex Brest ja kalanjalostus Santa Bremor, joka nimettiin uudelleen Bremoriksi vuonna 2021 ) ja Leor Plastik Novogrudokissa. Muita merkittäviä kalanjalostusyrityksiä ovat Prosma, Taste of Fish Plus ja Vitalur. Venäjän asettama pakotteet Euroopan unionia vastaan ​​vuonna 2014 johti markkinoiden rakenteen muutokseen [122] . Liettuan Viciunai Group suunnitteli 2010-luvun alussa tuotantolaitoksen avaamista Minskiin , mutta hanke hylättiin. Alan valtion omistamia yrityksiä edustavat Minskrybprom- ja Belryba-yritykset, jotka yhdistettiin vuonna 2011 yhtiöitämistä ja mahdollista myyntiä varten [125] .

Teollisuusyritykset tuottivat vuonna 2018 114,4 tuhatta tonnia kalaa, äyriäisiä ja kalasäilykkeitä, joista 24,2 tuhatta tonnia kuivattua, kuivattua, savustettua, suolattua kalaa ja 76,7 tuhatta tonnia keitettyjä ja säilykkeitä sekä kaviaaria [150] .

Muu elintarviketeollisuus

Virvoitusjuomien tuotanto

Valko-Venäjän SSR:ssä Minskin virvoitusjuomien tehdas oli suurin virvoitusjuomien ja kivennäisvesien erikoistunut valmistaja . Vuosina 1986-1987 Brestissä, Brestin virvoitusjuomatehtaalla , aloitettiin Pepsi Colan ja Fantan pullotus . Vuosina 1994-1997 Coca Cola pullotti juomansa Minskin virvoitusjuomatehtaalla, minkä jälkeen se siirsi tuotannon omalle tehtaalleen Kolyadichiin (Minsk). Osakeyhtiö MZBN, jonka johto jakoi suurimman osan osakkeista keskenään, käytti Coca Colan kanssa työskentelyn teknologista, markkinointi- ja myyntikokemusta sopeutuakseen markkinaolosuhteisiin. 1990-luvulla ilmaantui uusia yksityisiä virvoitusjuomien tuottajia, joista suurimmat ovat Triple, Darida ja Frost & Co. Myöhemmin virvoitusjuomamarkkinoille tulivat oluentuottajat Syabar (Bobruisk Brewery) ja Lida Pivo. PepsiCo on neuvotellut yhteisyrityksen perustamisesta pitkään (erityisesti Mogilevin alueelle), mutta sen tuotteiden pullotus alkoi vuonna 2015 Lida Pivassa [122] .

Suola

Mozyrissa on OAO Mozyrsalt -tehdas , joka tuottaa ruokasuolaa pumppaamalla suolaliuosta esiintymästä pumpuilla.

Muut teollisuudenalat

BSSR:ssä suurimmat majoneesin tuottajat olivat Minskin margariinitehdas ja Gomel Fat Plant . 1990-luvulla majoneesia alkoivat valmistaa yksityiset yritykset Pamax, Kamako, Lanna, ABC [122] . Vuonna 2018 maa tuotti 385,7 tuhatta tonnia kasviöljyä ja 12,9 tuhatta tonnia margariinia ja vastaavia ruokarasvoja [150] .

Vuonna 2015 maa tuotti 474 miljoonaa ehdollista tölkkiä hedelmä- ja vihannessäilykkeitä, joista 54% yksityiset yritykset, joista suurimmat ovat IOOO Vastega (Brest), ALC Firm ABC (Grodno), SOOO Vlanpak (Smolevichi) , SOOO "Oasis" Ryhmä" (Bobruisk) [151] . Absoluuttisesti mitattuna hedelmä- ja vihannessäilykkeitä valmistettiin 155,8 tuhatta tonnia vuonna 2015 ja 153 tuhatta tonnia vuonna 2018 [150] . Vauvanruokavalmiiden tuotteiden tuotanto kasvoi samana aikana 20,9 tuhannesta tonnista 28,8 tuhanteen tonniin [152] .

Suurimmat mehujen ja nektarien tuottajat ovat Oasis Group JLLC (29 %), Vlanpak JLLC (17 %), Firma ABC ALC (13 %), Savushkin Product OJSC (13 %), Gamma Vkusa OJSC (8 %). Suurin mehujen ja nektarien toimittaja budjettiorganisaatioille on OJSC Lyakhovichi Cannery. Tuotetuista mehuista ja nektareista 74 % on hedelmiä, 13 % koivunmehua, 7 % tomaattimehua, 5 % kasvismehuja ja -nektareja, 1 % hedelmä- ja hedelmäjuomia. Noin 65-70 % tuotteista on nektareita, 30-35 % on mehuja. Noin 20 % koivunmahlassa menee vientiin [151] . Useat erikoistuneet lastenruokien valmistajat tarjoavat kotimarkkinoille vauvasoseitä, mehuja ja nektareita [151] .

Savukkeiden valmistus

Valko-Venäjän SSR:ssä tupakkatehtaat toimivat Grodnossa ja Minskissä. 1990-luvulla Minskin tupakkatehdas lopetti toimintansa, ja liikemies Pavel Topuzidis järjesti Minskissä Neuvostoliiton merkkisten savukkeiden tuotannon, joka myöhemmin organisoitiin uudeksi tupakkatehtaaksi, OOO Tabak-Invest [122] . JSC " Grodno Tobacco Factory "Neman"" pysyi valtion omistuksessa. Vuonna 2015 noin 80 % tasavallan savukkeista valmistettiin Grodnon tehtaalla ja 20 % Minskin Topuzidisin tehtaalla [153] . Vuosina 2017-2018 Grodnon tupakkatehtaan vähittäismyyntiverkosto ja oikeus Grodnon savukkeiden tukkumyyntiin siirrettiin liikemies Aleksey Oleksinin SZAO Energo-Oilille , joka sai Aleksanteri Lukašenkon luvan luoda "yhtenäisen tupakan jakeluverkoston". alalla” [154] . Energo-Oilista tuli 1. elokuuta 2018 Grodnon tupakkatehdas Nemanin ainoa tupakkatuotteiden myyntiyhtiö [155] . Vuonna 2020 Oleksin avasi kolmannen tupakkatehtaan, Inter Tobacco LLC:n (99 %:sti SZAO Energo-Oil Oleksinin omistuksessa) [156] .

Savukkeiden tuotantomääriä säännellään kiintiöillä, jotka Valko-Venäjän tasavallan ministerineuvosto vahvistaa vuosittain [153] . Tehtaat valmistavat sekä omia savukemerkkejä että tuotteita suurten maailmanlaajuisten yritysten lisenssillä - Japan Tobacco International (noin 25 % markkinoista [157] ), British American Tobacco , Imperial Tobacco ja muut. Samaan aikaan Grodnon tehdas valmistaa pääasiassa omia savukemerkkejään, ja suurin osa Tabak-Investin tuotteista valmistetaan lisenssillä [153] . Savukkeiden tuotannolle säännellyillä markkinoilla, joilla on rajoitettu määrä osallistujia, on ominaista erittäin korkea kannattavuus: Grodnon tehtaan kannattavuus vuonna 2016 oli 53,8 % [158] , vuonna 2018 nettotulos oli 186,5 miljoonaa ruplaa (noin 86 miljoonaa dollaria). ) [159] .

Savukkeiden tuotanto täydentää tasavallan ja paikallisen budjetin kasvavien valmisteverojen ja muiden verojen kustannuksella. Siten Grodnon tupakkatehtaasta vuonna 2017 tuli Grodnon alueen suurin veronmaksaja [160] . Vuonna 2017 valtion kokonaistulot tupakkateollisuudesta olivat 500 miljoonaa dollaria [161] .

Merkittävä osa tuotannosta menee vientiin: virallisten tietojen mukaan vuonna 2014 34,8 miljardista valmistetusta savukkeesta vietiin yli 10 miljardia. Päämarkkina-alueet ovat Moldova, Ukraina ja Liettua. Ongelmana on "harmaa" vienti - sekä Euroopan unionin että Euraasian talousliiton maihin [153] . Pääasiallisena syynä savukkeiden salakuljetuksen leviämiseen EU-maihin on moninkertainen hintaero: vuonna 2018 savukkeiden keskihinnat olivat Puolassa noin viisi kertaa korkeammat. Savukkeita (pääasiassa halvimpia merkkejä) viedään aktiivisesti Venäjälle tullivalvonnan puutteen vuoksi; siellä niiden osuus markkinoista on jopa 17-21 % Smolenskin ja Brjanskin alueilla sekä Pohjois-Kaukasiassa. KPMG :n mukaan vuonna 2016 valkovenäläisten salakuljetettujen savukkeiden osuus savukkeiden kulutuksesta oli 5 % Puolassa, 14,5 % Liettuassa ja 16,65 % Latviassa [161] . Savukkeita salakuljetetaan Euroopan unioniin Liettuan ja Puolan rajan lisäksi myös Ukrainan ja tuntemattoman Transnistrian kautta [162] .

Alkoholituotteet

Alkoholin kulutus maassa on yksi maailman korkeimmista [122] ; uskotaan, että alkoholin kokonaiskulutuksen määrä puhtaana alkoholina on 40 % suurempi kuin Maailman terveysjärjestön sallima luku [163] . Vuoden 2011 alussa vodkan osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta oli 43,5 % [164] . Vuonna 2016 Valko-Venäjällä valmistettiin 14,2 miljoonaa desilitraa tislattuja alkoholijuomia (sisältäen 12 miljoonaa desilitraa vodkaa, 0,345 miljoonaa desilitraa konjakkia jne.), 2,7 miljoonaa desilitraa rypäleviinejä (paitsi kuohuviinejä), 1,5 miljoonaa dekalitraa 8 kuohuviiniä. fermentoituja ja sekoitettuja alkoholijuomia, 43,2 miljoonaa dekalitraa olutta [165] . Suurin osa vodkasta ja tinktuuroista valmistettiin Brestin alueella (4 miljoonaa dekalitraa eli 28 %), Minskin alueella ja Minskissä (2,8 ja 2,6 miljoonaa dekalitraa eli 20 % ja 18 %). Muilla alueilla annettiin 1–1,5 miljoonaa dekalitraa. Rypäleviinien tuotanto viiniaineista on keskittynyt Minskin (69,8 %), Minskin ja Gomelin alueille (yhteensä 30,1 %). Fermentoitujen viinien tuotanto jakautuu suhteellisen tasaisesti alueiden ja Minskiin. Yli puolet oluesta tuotettiin Minskissä (23,8 miljoonaa dekalitraa; Krinitsa, Alivarya), 10 miljoonaa dekalitraa Grodnon alueella (Lida-olut), 6 miljoonaa dekalitraa Mogilevin alueella (CJSC Heineken Brewery, Bobruisk), 2,8 miljoonaa antoi Brestin alueella (Brest-olut) [165] . Ivanovon kaupungissa Brestin alueella toimii maan suurin maltaiden tuottaja OAO Belsolod (Ivanovo Malting Plant; osa Belgospischepromin osavaltion konsernia ) [166] . Yritys otettiin käyttöön vuonna 1989, vuonna 2016 tuotteista 44 % toimitettiin kotimarkkinoille, 56 % vientiin [167] .

Alkoholintuottajat antavat suuren panoksen paikallisiin ja tasavallan budjetteihin - esimerkiksi Akvadivin ja Bulbashin tehtaat ovat yksi Minskin alueen suurimmista veronmaksajista [122] [123] , ja Klimovichi-tislaamo sijoittui verotuloilla mitattuna vuonna 2018 toiseksi. paikka Mogilevin alueella jopa konkurssista ja kriisintorjuntajärjestelmän käyttöönotosta huolimatta [168] . Brestin tislaamo "Belalco" ja Vitebskin tislaamo "Pridvinye" ovat Brestin ja Vitebskin alueiden suurimpia veronmaksajia [169] [170] .

Viinien pullotus tuontiviiniaineista tapahtuu pääsääntöisesti yksityisten yritysten toimesta. Minskissä on osakeyhtiö Minskin kuohuviinien tehdas (vuodesta 2001 lähtien se on nimetty kuohuviinien tehtaaksi) [122] [123] [125] .

Maan suurin tislaamo (Minskin tehdas " Kristall ") onnistui 1990-luvulla ylläpitämään läheisiä suhteita pieniin tislaamoihin, jotka toimittivat sille raaka-aineita, mikä vaikutti positiivisesti sen kuntoon. Vuonna 1993 Minskin alueen Smolevitšin alueelle perustettiin ensimmäinen yksityinen vodkatislaamo. Pian alkoi ilmaantua muita riippumattomia tislaajia. Vuonna 1996 Minsk-Kristall perusti yhdessä saksalaisten yritysten kanssa Akvadivin tehtaan (2000-luvun alussa Vladimir Peftiev osti saksalaisen osuuden yrityksestä ). Myös valtionyhtiöt osallistuivat vodkan ja alkoholijuomien tuotannon lisäämiseen - esimerkiksi 1990-luvun puolivälissä suuri rehuproteiinin tuottaja, valtion omistama Mozyr Feed Yeast Plant , järjesti puhdistetun alkoholin laajamittaisen tuotannon. , vodkaa ja alkoholijuomia. Grodnon viinitila suuntautui uudelleen tislattujen alkoholijuomien tuotantoon ja nimettiin uudelleen tislaamoksi. 1990-luvun lopulla Bobruiskin hydrolyysilaitoksella valmistettiin laittomasti vodkaa sokerituotannon jätteistä teknisen alkoholin varjolla, mikä johti laajaan rikosoikeuteen. Pian alkoholijuomien viennin valmisteverot otettiin käyttöön valtion budjetin täydentämiseksi, mutta pitkällä aikavälillä ne johtivat Venäjän ja Ukrainan markkinoiden menettämiseen valtion omistamille yrityksille. 2000-luvulla - 2010-luvun alussa ukrainalaiset vodkayhtiöt Nemiroff ja Bayadera alkoivat tuottaa tuotteitaan Valko-Venäjän markkinoille Minsk-Kristallissa ja Grodnon tislaamossa. Vuonna 2015 markkinoiden menetyksen vuoksi valtion suurimmat alkoholijuomien tuottajat (Brest, Vitebsk, Gomel, Grodno ja Klimovitši) sulautuivat Minsk-Kristalliin Minsk Crystal Groupin omistukseen [122] [123] [ 125] [171] [172] . Vuonna 2018 yritysten alkoholintuotantokapasiteetti oli 11,5 miljoonaa dekalitraa vuodessa, mikä ylitti kotimarkkinoiden tarpeet yli 1,6-kertaisesti; 15 yrityksestä 16:sta on valtion omistuksessa [173] . Vuonna 2016 Mozyrin tislaamo haki tuomioistuimeen pyynnön julistaa se taloudellisesti maksukyvyttömäksi (konkurssissa) [174] ; yrityksen saneerausaikaa jatkettiin toistuvasti ja se siirrettiin vuoden 2019 loppuun [175] . Vuonna 2018 Klimovichi-tislaamo kävi läpi samanlaisen menettelyn [176] .

Vuonna 2014 vain 8 Belgospischeprom-konsernin tehdasta myi yli 7 miljoonaa dekaliliaa vodkaa ja alkoholijuomia Valko-Venäjän kotimarkkinoilla (yli 140 miljoonaa 0,5 litran pulloa kukin) [177] [178] :

Puuteollisuus

Valko-Venäjän alueella on historiallisesti toiminut monia puunjalostusyrityksiä , ja tämä teollisuus on säilynyt tärkeänä osana taloutta koko maassa [179] . Vuonna 1913 Valko-Venäjän maakuntien yritykset tuottivat 62,3 % kirjepaperia, 44,8 % tulitikkujen olkia, 26,8 % havupuutavaraa, 24,4 % tammipölkkyjä, 23,5 % vaneria ja tapettia, 21,8 % taivutettuja huonekaluja, 10,3 % pahvia. Venäjän valtakunnassa ja vastasi 20,8 % metsätuotteiden viennistä. Vuonna 1940 BSSR:n yritykset tuottivat Neuvostoliitossa 34,7 % vaneria, 6,3 % paperia, 4,7 % puutavaraa, vuonna 1976 - 7,9 % puutavaraa, 6,6 % lastulevyä, 6,7 % kuitulevyä, 3, 2 % paperia . 180] . Puunjalostusteollisuuden osuus Valko-Venäjän teollisuuden kokonaistuotannosta on noin 2 %, ja se sisältää useita segmenttejä: sahojen ja rakennusmateriaalien, vanerin, huonekalujen, standarditalojen ja puusta valmistettujen rakennusosien tuotanto, tulitikkujen valmistus [181] ; puunjalostuksen osuus metsä-, puunjalostus- ja massa- ja paperiteollisuudessa on yli 60 % [182] [183] .

Puuta korjataan kaikilla alueilla. Dobrushissa (" työn sankari "), Slonimissa, Borisovissa, Chashnikissa ja joissakin muissa paikoissa on suuria kartonki- ja paperitehtaita, Svetlogorskissa toimii suuri sellu- ja paperitehdas (JSC " Svetlogorsk Pulp and Cardboard Mill "). Lisäksi vuonna 2008 avattiin sanomalehtipaperin tuotantolaitos Shklovissa Spartakin paperitehtaan pohjalta . Maassa on kuitenkin pulaa kapasiteetista tärkeän raaka-aineen tuotantoon paperivalkaistun massan tuotannossa , ja Svetlogorskiin suunniteltiin rakentaa uusi tuotantolinja sen valmistusta varten [184] [185] . Elokuusta 2019 alkaen valkaistu sellutehdas valmistautuu avaamaan ja toimii pilottikäytössä. Samana vuonna laitosta hallinnoivan Svetlogorskin keskusvalvontakomission johto aloitti menettelyn sopimuksen irtisanomiseksi kiinalaisen pääurakoitsijan kanssa, koska laitoksen rakentaminen tapahtui rakennusmääräysten ja määräaikojen vastaisesti. paljastettiin tosiasiat viallisten laitteiden toimittamisesta ja voimakkaan epämiellyttävän hajun esiintymisestä laitoksen läheisyydessä sekä pääurakoitsijan kieltäytyessä käynnistämästä yritystä kaupalliseen käyttöön [186] .

Tulitikut tuotetaan Borisovissa (" Borisovdrev ") ja Gomelissa (" Gomeldrev "), vuonna 2020 tulitikkujen tuotanto Pinskissä keskeytettiin (CJSC " Pinskdrev " [187] ). Hartsi, hartsiliimat, tärpätti, parkitusuutteet, maali- ja lakkatuotteet valmistetaan kantotervasta, mäntyhartsista ja muista puunkorjuujätteistä Borisovin puukemian tehtaalla (JSC Lesohimik ) [185] .

Monissa kaupungeissa ja pikkukaupungeissa on huonekaluja valmistavia yrityksiä .

Vuosina 2007-2015 toteutettiin valtion omistamien puuteollisuuden yritysten keskitetty modernisointi (investoitiin yli miljardi dollaria), jonka tulosten arvioidaan olevan ristiriitaisia ​​[188] [189] [190] [191] . Vuosina 2015-2016 valtion kehityspankin suojeluksessa perustettiin puunjalostusyhtiö , johon kuului yhdeksän yritystä Gomelista , Mostysta, Rechitsasta, Bobruiskista, Borisovista, Vitebskistä ja Mogilevista [192] [188] . Vuoden 2018 lopussa nämä puunjalostusyritykset toimivat nettotappiolla suuren luottotaakan vuoksi (136,7 miljoonaa ruplaa eli 65 miljoonaa dollaria), mukaan lukien yksi yritys, joka toimi tappiolla myynnistä (eli ennen korkojen vähentämistä). ) lainoista) [188] .

Bellesbumprom-konsernin puheenjohtajan Juri Nazarovin mukaan puunjalostuksen syvyys valkovenäläisissä yrityksissä nousi 38,5 prosentista vuonna 2006 80 prosenttiin vuonna 2016, ja sen odotetaan kasvavan 90 prosenttiin [193] .

Sahatavaran tuotanto, tuhat m 3 [194] [195] Lastulevyn tuotanto , tuh. m 3
Kuitulevyn tuotanto , ths. m 2 Vanerin tuotanto, tuhat m 3

Rakennusmateriaaliteollisuus

Rakennusmateriaaliteollisuutta edustavat lukuisat yritykset, jotka valmistavat erilaisia ​​rakennustuotteita . Valko-Venäjän tasavallan arkkitehtuuri- ja rakennusministeriö vastaa teollisuuden kehittämisestä ja valtionyritysten johtamisesta .

Keramiikan valmistukseen soveltuvia hiekka- ja soramateriaalien, silikaattien, rakennus- ja muovaushiekkojen ja saven esiintymiä on laajalti koko maassa (mukaan lukien useita tulenkestäviä esiintymiä). Sementin valmistukseen on olemassa useita raaka-aineesiintymiä, suuri dolomiittiesiintymä (Vitebskin alue), magmaisia ​​kiteisiä kiviä - rakennuskivi (Brestin ja Gomelin alueet), kaoliini (Gomelin ja Brestin alueet) [196] .

Teollisuutta edustivat pitkään keraamisia ja lasituotteita valmistavat käsityöläiset ja pienet yritykset, 1700-luvulla ilmestyi erikoistuneita manufaktuureja (lasi ja fajanssi). Ensimmäinen modernia tekniikkaa käyttänyt suuryritys oli Minskiin vuonna 1893 avattu tiilitehdas, jossa oli rengasuuni ja hihnapuristin [197] . Vuonna 1914 sementtitehdas "Ross" aloitti toimintansa Volkovyskin lähellä (tällä hetkellä OAO Krasnoselskstroymaterialyn pääyritys ) [198] . 1920-luvun lopulla - 1930-luvun puolivälissä otettiin käyttöön Minskin rakennusmateriaalitehdas, Gomelin lasitehdas , Krichevsky -sementtitehdas sekä kalkkihiekkakivitehdas Klimovitshissa ja Orshassa. Vuosina 1947-1950 rakennettiin Krichevskyn liuskekivitehdas ja Minskin kipsitehdas, ja 1950-luvun lopulla alkoi ilmestyä esivalmistettuja teräsbetonitehtaita. Vuonna 1968 avattiin Molodechnon kevytmetallirakenteiden tehdas, 1970-luvun lopulla - 1980-luvulla aloittivat työnsä Dobrushin posliinitehdas, Lyubanin rakennusmateriaalitehdas ja Novolukomlin paisutettu savisoratehdas. Vuonna 1996 Valko-Venäjän sementtitehdas käynnistettiin Kostjukovitšissa [197] .

Sementin tuotanto

Tällä hetkellä on kolme suurta sementtitehdasta - Krasnoselskstroymaterialy OJSC ( Krasnoselsky kaupunkikylä , Volkovyskin alue , Grodnon alue ), Krichevcementnoshifer OJSC ( Krichev kaupunki , Mogilevin alue ) ja Valko-Venäjän sementtitehdas OJSC ( Kostyukovichi kaupunki , aikomus rakentaa Mogilevin alue ) Gomelin alueen neljäs sementtitehdas julkistettiin. Ulkomaisille sijoittajille tarjotaan kahta esiintymää, joiden raaka-aineet soveltuvat sementin tuotantoon - Dobrushskoje ja Brinevskoje (Petrikovskin alue) [199] . Sementin pääasialliset kuluttajat ovat yli 300 teräsbetonirakenteiden tuotantoyritystä (suurimmat sijaitsevat Minskissä). Sementin tuotannossa asukasta kohden (489 kg vuonna 2016, 593 kg vuonna 2015) Valko-Venäjä on edellä kaikkia naapurimaita (199 kg Ukrainassa, 307 kg Liettuassa, 400 kg Puolassa, 424 kg Venäjällä) ja useita. OECD - maista [200] .

2000-luvun puolivälissä, ennen talouskriisiä , maan rakennusalalla tapahtui vilkas aktiviteetti ("rakennusbuumi"). Yksi sen vaikutuksista oli sementin puute kotimarkkinoilla. Tämän nousukauden huipulla Valko-Venäjän tasavallan ministerineuvosto ja Exim Bank of China allekirjoittivat 4 sopimusta noin yli 600 miljoonalla dollarilla, merkittäviä lainavaroja kerättiin Belarusbankilta ja kehityspankilta. Näillä lainoilla rakennettiin uusia sementin tuotantolaitoksia sekä kotimarkkinoille että vientiin. Kun uuden linjan rakentaminen valmistui, sementin kysyntä oli kuitenkin tasaantunut ja yrityksillä alkoi olla ongelmia lisätuotteiden myynnissä. Muita hankaluuksia olivat kiinalaisten laitteiden alhainen teknologinen taso ja nousevat energian hinnat, jotka eivät alentaneet tuotantokustannuksia [201] [202] [203] . Pian perustettiin valtion holding "Belarusian Cement Company". Kaikki sementtitehtaat saivat vuoden 2019 alussa valtion budjetista maksetun pääoman ja korkojen takaisinmaksun lykkäyksen 2030-luvun loppuun asti (Krichevcementnoshifer - vuoteen 2049) sekä vapautuksen kiinteistöverosta ja maaverosta samalta ajalta [202] .

Muut rakennusmateriaalit

Rakennuskiveä louhitaan Mikaševitshissä ( Lunnetskyn alue Brestin alueella), pienempää esiintymää kehitetään Glushkovichiin ( Lelchitskyn alue Gomelin alueella). RUPP "Granit" suuryritys sijaitsee myös Mikaševitshissa. Glushkovichin kentän kehittämiseksi on 2010-luvun alusta lähtien pohdittu rautatien rakentamista kentälle [204] . Murskeen kasvavan kysynnän vuoksi valmistellaan uuden louhoksen avaamista tehtaalla lähellä Sitnitsan kylää, lähellä Mikaševitšin olemassa olevaa louhosta (esiintymää tutkittiin 1988-1989, toteutettavuustutkimus tehtiin v. 1990-luvun alussa [205] ).

Vitebskin lähellä sijaitsevaan Rubaan kehitetään suurta dolomiittiesiintymää . Aluksi siellä louhitut raaka-aineet jalostettiin kalkkirakennusmateriaaleiksi, mutta 1960-luvulta lähtien dolomiittilastua on käytetty laajalti maataloustarkoituksiin [206] . Kipsin valmistaja  on OJSC Belgips Minskissä (yritys myytiin ulkomaalaiselle omistajalle, tuotannon siirtoa Minskin alueen Gatovoon valmistellaan ), kalkkituotteita valmistetaan Rubessa, Beryozassa, Molodechnossa, Klimovichissa, Krasnoselskyssä.

Suurin pehmeiden kattomateriaalien (kattomateriaali, kattohuopa jne.) valmistaja on Krovlya JSC ( Osipovichi ), vesilasieristettä valmistetaan Bronnaya Gorassa (Berezovskin alue) ja Maryina Gorkassa. Lämmöneristysmateriaaleja valmistetaan Gomelissa ja Beryozassa. Kattoliuske- ja asbestisementtimateriaalit valmistavat OJSC Krasnoselskstroymaterialy ja OJSC Krichevcementnoshifer . Paisutettua savea valmistetaan Novolukomlissa, perliittiä, tenisiittiä ja muita kevyitä huokoisia materiaaleja - Minskissä.

Keraamisten tiilien valmistajia on kaikilla alueilla, mutta Mogilevin alueella keraamisten tiilien valmistus lopetettiin vuonna 2013. Minskin, Minskin ja Vitebskin alueet ovat johtavia ei-tulenkestävien tiilien tuotannossa (yhteensä yli 80 % tasavallan tuotannosta) [207] . Suurimmat kalkkihiekkatiilien tuottajat ovat Gomelstroymaterialy (106 miljoonaa tiiliä vuonna 2011), Lubanin rakennusmateriaalitehdas (105 miljoonaa yksikköä), Mogilevin silikaattitehdas (99 miljoonaa yksikköä), Grodnon rakennusmateriaalitehdas (92 ). miljoonaa yksikköä), Minskin silikaattitehtaan tuotteet (54 miljoonaa kappaletta) [208] . Suurimmat päällystyslaattojen valmistajat sijaitsevat Minskissä ja Brestin alueella (67 ja 58 tuhatta m³ eli 30 ja 26 %). Ainoat suuret keraamisia laattoja ja laattoja tuottavat yritykset ovat keskittyneet näille alueille - 14,8 miljoonaa m² Minskiin (JSC " Keramin ") ja 9017 miljoonaa m² Brestin alueelle (" Beryozastroymaterialy " ja Brestin rakennusmateriaalitehdas) [209] .

Rakennustiilien tuotanto tyypeittäin , milj. kpl. ehdolliset tiilet [210] [211] :

Lasi ja posliini

Lasinvalmistajia on useita : yksi maailman suurimmista tehtaista " Gomelsteklo " (Kostyukovkan kylä , joka liitettiin Gomeliin vuonna 2016) on erikoistunut ikkunalasien valmistukseen (vuonna 2017 lasilevyä tuotettiin 35,3 milj. m² suunnittelukapasiteetti 44,6 miljoonaa m²; tuotti yli 1 miljoona m² karkaistua turvalasia, laminoitua lasia, päällystettyä lasia [212] [213] ), Grodnon lasitehdas (toiminut vuodesta 1922, aluksi ruskeaa ja vihreää lasia (53,5 miljoonaa pulloa vuonna 2002) 98,8 miljoonaa puolen litran pulloa vuonna 2017). Toinen suuri lasisäiliöiden  valmistaja on Jelizovossa ( Osipovitšin piiri ) sijaitseva lasitehdas, joka on toiminut vuodesta 1913 lähtien. Tehdas on erikoistunut massasäiliöiden tuotantoon - pullot ja tölkit 0,1-4 litraa; vuonna 2013 valmistettiin 241,2 miljoonaa puolen litran tölkkiä ja 85,3 miljoonaa pulloa [214] . Vuonna 2018 Elizovskin lasitehdas fuusioitiin omistajanvaihdoksen ja konkurssin jälkeen Grodnoon [215] . 2000-luvun lopulla Gomelissa aloitti toimintansa kaksi uutta lasisäiliövalmistajaa - IOOO Belstekloprom [216] ja SZAO Gomel Glass Container Plant (Gomelsteklo OJSC:n ja ATEC :n [217] yhteisyritys , sittemmin konkurssi); Vuonna 2019 avattiin jälleenrakennuksen jälkeen lasikonttitehdas Kostjukovkassa [218] . Aiemmin toimi myös lasitehtaat "Glusha" Bobruiskin alueella , "Zalessya" Vileika- alueella , "Guta" Postavy-alueella ja "Belevrotara" Lidassa (ne menivät konkurssiin). Taiteellisia lasitavaroita ja korkealaatuisia lasitavaroita valmistetaan Nemanin lasitehtaalla ( Berezovkan kaupunki , Lidan alue , vuonna 2017 - 722 tonnia kristallituotteita ja 751 tonnia värittömiä lasituotteita [219] ) ja Borisovin kristallitehtaalla (alle peruskorjaus [220] ). Peilejä valmistetaan Minskissä, Gomelissa ja Bobruiskissa.

Posliinituotteita valmistetaan Dobrushin posliinitehtaalla (23 miljoonaa astiaa valmistettiin vuonna 2002) ja Kletskin teknisessä posliinitehtaassa; aiemmin toimi myös Minskin posliinitehdas (meni konkurssiin, tuotanto lopetettiin, tehtaan aluetta rakennetaan). CJSC "Dobrush Porcelain Factory" valmisti vuonna 2016 kotitalouksien posliinia (280 tuotetta, 4000 tuotetta) 26,7 miljoonalla ruplasta. (15 miljoonaa dollaria) ja päätti vuoden 1 miljoonan ruplan voitolla. Vuonna 2016 tehdas käytti noin 60 % kotimaan markkinoista ja vei 74,2 % tuotteistaan ​​[221] .

Katso myös

Kirjallisuus

Linkit

Muistiinpanot

  1. ↑ [ Svetlagorskin keskusvalvontakomissio avoin sijoittajille  (valko-Venäjä) . Haettu 28. syyskuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 27. kesäkuuta 2018. Svetlagorsk CCC avoin sijoittajille  (valko-Venäjä) ]
  2. ↑ Economic Complexity Rankings (ECI) (linkki ei saatavilla) . Haettu 30. joulukuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 14. maaliskuuta 2018. 
  3. ↑ MAAILMANLAAJUINEN RANSKA JA PROJEKTIOT . Käyttöpäivä: 30. joulukuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 2. tammikuuta 2018.
  4. ↑ Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 32-33.
  5. ↑ 1 2 3 Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 29.
  6. ↑ Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 28.
  7. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 192.
  8. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 193.
  9. ↑ BSSR // TSB vuosikirja - 1985. - M., 1985. - S. 104
  10. ↑ BSSR // TSB:n vuosikirja - 1990. - M., 1990. - S. 110
  11. ↑ Tilastotiedote. Tammi-syyskuu 2004. - Minsk: Minstat RB, 2004. P.82-88.
  12. ↑ Vuosittaiset tiedot
  13. ↑ Tärkeimpien teollisuustuotteiden tuotanto vuonna 2011 (toimintatiedot)
  14. ↑ Valko-Venäjän tasavallan tilastollinen vuosikirja, 2013 . - S. 291-320.
  15. ↑ Tietyntyyppisten teollisuustuotteiden tuotanto fyysisesti . Haettu 28. syyskuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 22. lokakuuta 2014.
  16. ↑ Koneet ja metallintyöstö // Valko-Venäjän tietosanakirja : U 18 vol. T. 18. Kirja. 2: Valko-Venäjän tasavalta  (belor.) / Redkal.: G. P. Pashkov ja insh. - Mn. : BelEn , 2004. - S. 317. - 10 000 kappaletta.  — ISBN 985-11-0295-4 .
  17. ↑ Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 86-148.
  18. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2018. - S. 87-148.
  19. ↑ 1985
  20. ↑ 1 2 1990
  21. ↑ 1 2 3 4 Vuodelle 1990
  22. ↑ Työstökoneet metallin työstöön
  23. ↑ Ei sisällä maastokippiautoja ja erikoisajoneuvoja
  24. ↑ Vuoden 2012 luvut sisältävät minitraktorit ja kauko-ohjattavat traktorit
  25. ↑ Valko-Venäjän tasavallan tilastollinen vuosikirja, 2013 . - S. 298.
  26. ↑ 1 2 Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 82.
  27. ↑ Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 205-206.
  28. ↑ BMK-tilan tuotteet . Haettu 27. toukokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 16. joulukuuta 2017.
  29. ↑ 1 2 3 4 Zabela Y.P. _ _ _ 2: Valko-Venäjän tasavalta  (belor.) / Redkal.: G. P. Pashkov ja insh. - Mn. : BelEn , 2004. - S. 315. - 10 000 kappaletta.  — ISBN 985-11-0295-4 .
  30. ↑ 1 2 3 Valko-Venäjän tasavalta. Tietosanakirja. - T. 1. - Mn. : Valko-Venäjän Encyclopedia, 2005. - S. 504-505.
  31. ↑ 1 2 Valko-Venäjän tasavalta. Tietosanakirja. - T. 1. - Mn. : Valko-Venäjän Encyclopedia, 2005. - s. 119.
  32. ↑ Valssattujen tuotteiden tuotanto Valko-Venäjällä vuonna 2016 . Haettu 27. toukokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 3. joulukuuta 2020.
  33. ↑ Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 126-128.
  34. ↑ Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2013. - S. 162.
  35. ↑ Makhnach A. S. Valko-Venäjän davsoniitti-bauksiittikivet Arkistokopio päivätty 11. toukokuuta 2021 Wayback Machinessa // Litasfera. - 2007. - Nro 1 (26). — s. 78-82
  36. ↑ Kemianteollisuus Valko-Venäjällä Arkistokopio päivätty 1. lokakuuta 2016 Wayback Machinessa (vuodelle 2013) // "All Belarus"
  37. ↑ 1 2 Venäjän polttoaine- ja energiakompleksi | Valko-Venäjän kaasuteollisuus . www.cdu.ru Haettu 6. heinäkuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 6. heinäkuuta 2018.
  38. ↑ 1 2 Mozyr Oil Refinery aikoo lisätä öljynjalostussyvyyttä modernisoinnin jälkeen jopa 88-90 % . Haettu 29. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 29. toukokuuta 2018.
  39. ↑ Kyllä . _ _ _ 2: Valko-Venäjän tasavalta  (belor.) / Redkal.: G. P. Pashkov ja insh. - Mn. : BelEn , 2004. - S. 314. - 10 000 kappaletta.  — ISBN 985-11-0295-4 .
  40. ↑ 1 2 Valko-Venäjän tasavalta. Tietosanakirja. - T. 1. - Mn. : Valko-Venäjän Encyclopedia, 2005. - S. 502.
  41. ↑ 1 2 Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 107.
  42. ↑ 1 2 3 4 5 Teollisuus // Valko-Venäjän tasavallan sosioekonominen tilanne tammi-joulukuussa 2019 Arkistokopio päivätty 3. helmikuuta 2020 Wayback Machinessa  - Mn. : Belstat, 2020. - s. 15.
  43. ↑ Verrataan oktaanilukuja. Mitä tapahtuu bensiinin hinnalle tänä vuonna . Haettu 29. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 29. toukokuuta 2018.
  44. ↑ Valko-Venäjän jalostamoiden öljynjalostussyvyys nousee 90-92 prosenttiin tulevina vuosina - Semashkon arkistokopio 29.5.2018 Wayback Machinessa // Interfax
  45. ↑ Kuinka Valko-Venäjä sopeutuu elämään öljyn maailmanmarkkinahintojen kanssa (pääsemätön linkki) . Haettu 29. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 30. toukokuuta 2018. 
  46. ↑ Jalostamon nykyaikaistaminen: jotta ei tarvitse maksaa myöhemmin (pääsemätön linkki) . Haettu 29. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 21. kesäkuuta 2018. 
  47. ↑ TODELLEEN Ammattilaisen POLKU. Anatoli Kuprijanovin ansiot tehtaalle, kaupungille, maalle (pääsemätön linkki) . Haettu 29. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 29. heinäkuuta 2018. 
  48. ↑ "Polymirin" modernisointi maksaa 500 miljoonaa dollaria (pääsemätön linkki) . Haettu 24. heinäkuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 24. heinäkuuta 2020. 
  49. ↑ Valko-Venäjän tasavallan energiatase. Tilastollinen kokoelma. - Ma, 2017. - S. 86.
  50. ↑ Valko-Venäjän tasavallan energiatase. Tilastollinen kokoelma. - Ma, 2017. - S. 88.
  51. ↑ Valko-Venäjän tasavallan energiatase. Tilastollinen kokoelma. - Mn., 2017. - S. 93-98.
  52. ↑ Valko-Venäjän tasavallan energiatase. Tilastollinen kokoelma. - Ma, 2017. - S. 102.
  53. ↑ Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 111.
  54. ↑ Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 113.
  55. ↑ Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 117.
  56. ↑ Valko-Venäjän tasavallan ulkomaankauppa. - Mn., 2017. - S. 193.
  57. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 113.
  58. ↑ Petr Kiforenko. LDPE:n tuotanto Valko-Venäjällä laski vuonna 2015 . MPlast.by (27. tammikuuta 2016). Haettu 3. marraskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 3. marraskuuta 2019.
  59. ↑ OKP RB 24.16.10: Eteenipolymeerit alkumuodossa
  60. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 110-112.
  61. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 110.
  62. ↑ Valko-Venäjä on menettämässä typpilannoitemarkkinoita. Mutta hän haluaa rakentaa toisen tehtaan
  63. ↑ Valko-Venäjän lääkemarkkinat "vapasivat" 4 prosenttia . Haettu 27. toukokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 20. syyskuuta 2020.
  64. ↑ Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 115.
  65. ↑ Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 210.
  66. ↑ "Sisällä - Neoplan kolmekymmentä vuotta sitten". Mitä kuljettajat sanovat MAZ-busseistamme (pääsemätön linkki) . Haettu 7. tammikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 7. tammikuuta 2018. 
  67. ↑ Historia . Haettu 7. tammikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 7. tammikuuta 2018.
  68. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 143.
  69. ↑ Valkovenäjä-brittiläinen autoyritys "UNISON" . Haettu 2. tammikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 3. tammikuuta 2018.
  70. ↑ Lukashenko avasi BelGeen tehtaan: ensimmäinen lippulaivacrossover Geely Atlas vieri pois kokoonpanolinjalta . Haettu 2. tammikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 3. tammikuuta 2018.
  71. ↑ Autossasi - Valko-Venäjän tasavallassa julkaistuja osia, vaikka kukaan ei tiedä . Haettu 10. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 10. huhtikuuta 2019.
  72. ↑ Autokomponenttien tila - BATE - Käynnistyslaitteiden ja generaattoreiden tuotanto . Haettu 10. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 27. toukokuuta 2019.
  73. ↑ 1 2 Rogach P. I. Selskagaspadarchae mashynabudavanne // Valko-Venäjän Encyclopedia : U 18 vol. T. 14: Rele - Slayavina  (valko-Venäjä) / Redkal .: G. P. Pashkov i insh. - Mn. : BelEn , 2002. - S. 310. - 10 000 kappaletta.  — ISBN 985-11-0238-5 .
  74. ↑ Tietoja MTZ-HOLDING omistuksesta . Haettu 23. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 24. huhtikuuta 2018.
  75. ↑ Avoin osakeyhtiö "Bobruiskin traktorin osien ja kokoonpanojen tehdas" (JSC "BZTDiA") . Haettu 23. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 23. huhtikuuta 2018.
  76. ↑ Avoin osakeyhtiö "Vitebskin traktorin varaosien tehdas" (JSC "VZTZCH") . Haettu 23. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 23. huhtikuuta 2018.
  77. ↑ Avoin osakeyhtiö Lepel Mechanical Repair Plant (JSC Lepel Mechanical Repair Plant) . Haettu 23. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 23. huhtikuuta 2018.
  78. ↑ Avoin osakeyhtiö "Minsk Gear Plant" (JSC "Minsk Gear Plant") . Haettu 23. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 24. huhtikuuta 2018.
  79. ↑ Avoin osakeyhtiö "Mozyr Machine-Building Plant" . Haettu 23. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 23. huhtikuuta 2018.
  80. ↑ Työyhteisön määrä on lisääntynyt . Haettu 23. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 23. huhtikuuta 2018.
  81. ↑ Avoin osakeyhtiö "Smorgon Aggregate Plant" . Haettu 23. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 24. huhtikuuta 2018.
  82. ↑ Tietoja yrityksestä . Haettu 23. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 23. huhtikuuta 2018.
  83. ↑ Avoin osakeyhtiö "Gomselmash" (JSC "Gomselmash") . Haettu 23. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 24. huhtikuuta 2018.
  84. ↑ Avoin osakeyhtiö "Gomel Plant of Casting and Normals" (OJSC "GZlin") . Haettu 23. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 24. huhtikuuta 2018.
  85. ↑ Avoin osakeyhtiö Lidselmash Holding Management Company (OJSC Lidselmash Holding Management Company) . Haettu 23. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 23. huhtikuuta 2018.
  86. ↑ Avoin osakeyhtiö Bobruiskagromash Holding Management Company (OJSC Bobruiskagromash Holding Management Company) . Haettu 23. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 23. huhtikuuta 2018.
  87. ↑ Avoin osakeyhtiö "Lidagroprommash" (JSC "Lidagroprommash") . Haettu 23. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 23. huhtikuuta 2018.
  88. ↑ AVOIN OSAKEOYHTIÖ "ORSHAAGROPROMMASH" . Haettu 23. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 24. huhtikuuta 2018.
  89. ↑ Avoin osakeyhtiö ZAVOD MINSKAGROPROMMASH (JSC PLANT MINSKAGROPROMMASH) . Haettu 23. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 23. huhtikuuta 2018.
  90. ↑ Avoin osakeyhtiö "Torgmash" (JSC "Torgmash") . Haettu 28. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 29. huhtikuuta 2018.
  91. ↑ 1 2 Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 134-135.
  92. ↑ Siellä on valkovenäläinen matkapuhelin // 7 päivää. - 2008. - 10. huhtikuuta ( nro 15 ). - S. 2 .
  93. ↑ Tietomuistio (ZAO Atlant)
  94. ↑ 1 2 3 Valko-Venäjän tasavalta. Tietosanakirja. - T. 1. - Mn. : Valko-Venäjän Encyclopedia, 2005. - s. 519.
  95. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2018. - S. 132.
  96. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2019. - S. 136.
  97. ↑ 1 2 3 4 Tärkeimpien teollisuustuotteiden valmistus vuonna 2019 . Haettu 31. tammikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 31. tammikuuta 2020.
  98. ↑ Teollisuusministeriön organisaatiot . Haettu 26. marraskuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 26. marraskuuta 2018.
  99. ↑ Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 137.
  100. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2019. - S. 141.
  101. ↑ Valko-Venäjän tasavalta. Tietosanakirja. - T. 1. - Mn. : Valko-Venäjän Encyclopedia, 2005. - S. 515.
  102. ↑ Integraalitilan rakenne . Haettu 23. huhtikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 23. huhtikuuta 2018.
  103. ↑ Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 130-132.
  104. ↑ Tuotantoyksikkö "Amkodor-Radian" . Haettu 6. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 6. kesäkuuta 2019.
  105. ↑ Kiireellistä! Brestin alueellinen toimeenpanokomitea päätti lopettaa akkutehtaan käyttöönoton (päivitetty) . Haettu 31. tammikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 31. tammikuuta 2020.
  106. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2018. - S. 129.
  107. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2019. - S. 133.
  108. ↑ Bellegprom-konserni. - Bellegprom . www.bellegprom.by _ Haettu 17. joulukuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 17. toukokuuta 2021.
  109. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 97-100.
  110. ↑ Yleiskatsaus Valko-Venäjän tekstiili- ja vaateteollisuuteen tulliliiton puitteissa . Haettu 28. syyskuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 14. lokakuuta 2020.
  111. ↑ Katsaus Valko-Venäjän tekstiili- ja vaateteollisuuteen tulliliiton arkistokopion puitteissa, päivätty 14. lokakuuta 2020 Wayback Machinessa // Enterinvest
  112. ↑ Suuri liikemies osti konkurssiin menneen KIM-tehtaan päärakennuksen Vitebskissä. Mitä siellä nyt tulee olemaan? (linkki ei saatavilla) . Haettu 24. heinäkuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 24. heinäkuuta 2020. 
  113. ↑ Palauta kunnioitus - ja myy loppuun. Kuinka "Vyasnyanka" palasi 89 vuotta taaksepäin ... ja pysyi muodin perässä (pääsemätön linkki) . Haettu 24. heinäkuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 24. heinäkuuta 2020. 
  114. ↑ Tolochinin tekstiilitehdas - konkurssi
  115. ↑ Avoin osakeyhtiö "Zhlobin Experimental Clothing Factory"
  116. ↑ Avoin osakeyhtiö "Neuletehdas "Slavyanka"
  117. ↑ Kunnallinen tuotanto- ja kauppayksikkö "SLUTSK TEKSTIILITEHDAS"
  118. ↑ "Olemme olleet väärällä kurssilla pitkään." Tämän vuoden konkurssilistalla on 199 suurta valtionyritystä
  119. ↑ "Kuitujen myynti - kuinka liesi lämmitetään seteleillä". Mitä vikaa Valko-Venäjän pellavateollisuudessa on (pääsemätön linkki) . Haettu 24. heinäkuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 24. joulukuuta 2020. 
  120. ↑ Makeisteollisuus - Makeismarkkinat Arkistokopio päivätty 14. helmikuuta 2019 Wayback Machinessa (ZAO Uniter)
  121. ↑ Makeisteollisuus - Uniter . Haettu 26. huhtikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 14. helmikuuta 2019.
  122. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Valmistettu Valko-Venäjällä. Elintarviketeollisuus: Coca-Cola, Suedzucker False Start ja Alkoholidynastiat . Haettu 27. toukokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 2. maaliskuuta 2021.
  123. ↑ 1 2 3 4 Valmistettu Valko-Venäjällä. Elintarviketeollisuus: Baltikan epäonnistuminen, Novikov-tila ja sokeri palaavat . Haettu 27. toukokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 2. maaliskuuta 2021.
  124. ↑ Valko-Venäjän omistajat kohtaavat uuden kansallistamisen vaiheen . Haettu 27. toukokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 27. toukokuuta 2019.
  125. ↑ 1 2 3 4 Valmistettu Valko-Venäjällä. Elintarviketeollisuus: Moshenskyn ja Danonen oluenmyynti ja meijerituotteiden nousu . Haettu 27. toukokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 17. tammikuuta 2021.
  126. ↑ 1 2 Valko-Venäjän tasavallan teollisuus, 2019 , s. 90.
  127. ↑ Vetääkö valtio Valko-Venäjän sokeritehtaita tappioista? (linkki ei saatavilla) . Haettu 29. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 26. marraskuuta 2020. 
  128. ↑ Eli kalliimpi kuin meillä vai halvempi? Kuinka paljon valkovenäläinen sokeri on venäläisissä myymälöissä . Haettu 31. tammikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 13. huhtikuuta 2021.
  129. ↑ Leipomot Minskissä . Haettu 6. elokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 4. joulukuuta 2020.
  130. ↑ Beresteysky leipuri . Haettu 6. elokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 22. syyskuuta 2021.
  131. ↑ Avoin osakeyhtiö "Beresteysky Baker" . Haettu 6. elokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 16. maaliskuuta 2022.
  132. ↑ Tietoja yrityksestä . Haettu 6. elokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 5. heinäkuuta 2020.
  133. ↑ https://domochay.by/structure/ Rakenne . Haettu 6. elokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 12. huhtikuuta 2021.
  134. ↑ Tietoja meistä . Haettu 6. elokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 6. elokuuta 2019.
  135. ↑ Yrityksemme . Haettu 6. elokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 7. maaliskuuta 2021.
  136. ↑ Yhteystiedot (linkki ei saavutettavissa) . Haettu 6. elokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 6. elokuuta 2019. 
  137. ↑ "Emme tuota leipää, mutta emme jää ilman leipää..." . Haettu 6. elokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 23. huhtikuuta 2021.
  138. ↑ "Kuinka jättää ihmiset ilman rahaa ja työtä?". Vitebskin alueella leipomo ja juustokauppa on suljettu (pääsemätön linkki) . Haettu 6. elokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 8. elokuuta 2020. 
  139. ↑ Leipomotuotteet . Haettu 6. elokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 27. tammikuuta 2021.
  140. ↑ Leipomo kruunussa . Haettu 6. elokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2021.
  141. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus, 2019 , s. 95-96.
  142. ↑ 24 viljapuimurin velkajärjestelyt suoritetaan uudelleen . Haettu 5. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 27. marraskuuta 2020.
  143. ↑ VALKO-VENÄJÄN TASAVALLAN MINISTERINEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMA 22. toukokuuta 2020 nro 302 . Haettu 5. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 7. toukokuuta 2021.
  144. ↑ Toinen apu julkiselle sektorille: velkajärjestely 1,8 miljardia ruplaa. . Haettu 5. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 2. maaliskuuta 2021.
  145. ↑ Maitoteollisuus Arkistoitu 17. toukokuuta 2017 Wayback Machinessa // allby.tv
  146. ↑ Meijeriteollisuus Arkistoitu 21. tammikuuta 2022 Wayback Machinessa (arvostelu: Uniter , 2015)
  147. ↑ Perustuu rasvattomaan maitoon
  148. ↑ 1 2 Maidon suhteen
  149. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus, 2019 , s. 94-95.
  150. ↑ 1 2 3 4 Valko-Venäjän tasavallan teollisuus, 2019 , s. 89.
  151. ↑ 1 2 3 Valko-Venäjän hedelmä- ja vihannessäilykemarkkinat: vuoden 2015 kronikka . Haettu 27. toukokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 6. elokuuta 2020.
  152. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus, 2019 , s. 91.
  153. ↑ 1 2 3 4 Tupakkamarkkinat - 2015 Arkistokopio , päivätty 25. marraskuuta 2020 Wayback Machinessa (Uniter CJSC)
  154. ↑ Valko-Venäjä rakentaa tupakkaverkostoa 35 miljoonalla dollarilla  (pääsemätön linkki)
  155. ↑ Tupakoinnin eduista. Etsimme tekosyitä "Snuffboxien" hiljaiselle hyökkäykselle . Haettu 25. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 21. huhtikuuta 2019.
  156. ↑ Kuinka Tabakerokin luojan uusi savuketehdas aloitti toimintansa Shabanyssa (pääsemätön linkki) . Haettu 29. toukokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 11. helmikuuta 2021. 
  157. ↑ Yli 20 toimintavuoden aikana JTI on ottanut haltuunsa 25 % Valko-Venäjän tupakkamarkkinoista . Haettu 25. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 8. toukokuuta 2021.
  158. ↑ Tiedotusmuistio Valko-Venäjän tasavallan valtion omaisuuskomitean verkkosivuilla  (linkki ei pääse käsiksi)
  159. ↑ Konsernin konsernitilinpäätös 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta . OJSC Grodnon tupakkatehdas. Haettu 13. kesäkuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 13. kesäkuuta 2020.
  160. ↑ Nemanin tupakkatehtaasta tuli Grodnon ja alueen suurin veronmaksaja
  161. ↑ 1 2 Kotelo on tupakka. Miksi Valko-Venäjästä on tullut savukkeiden salakuljetuksen keskus (pääsemätön linkki) . Haettu 29. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 30. marraskuuta 2020. 
  162. ↑ Photofact. EU:hun lähetetyt valkovenäläiset savukkeet, joiden arvo on 141 000 dollaria, pysähtyivät Ukrainassa  (linkki ei pääse käsiksi)
  163. ↑ Vierotetaanko valkovenäläiset vodkan juomisesta?  (linkki ei saatavilla)
  164. ↑ Vodkan myynnin määrä jatkaa kasvuaan Valko-Venäjällä . Arkistokopio 17.2.2018 Wayback Machinessa // tut.by
  165. ↑ 1 2 Valko-Venäjän tasavallan teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 89-95.
  166. ↑ JSC "Belsolod" . Haettu 28. toukokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 28. toukokuuta 2019.
  167. ↑ Tiedote (linkki ei saavutettavissa) . Haettu 28. toukokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 13. helmikuuta 2019. 
  168. ↑ Klimovichin tislaamo remontissa . Haettu 27. toukokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 27. toukokuuta 2019.
  169. ↑ Baranovichin tehdas pääsi Brestin alueen kymmenen parhaan budjetin muodostavan yrityksen joukkoon . Haettu 22. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 20. kesäkuuta 2019.
  170. ↑ Yli 470 miljoonaa ruplaa meni Vitebskin budjettiin tammi-elokuussa 2018 . Haettu 22. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 19. tammikuuta 2021.
  171. ↑ JSC Mozyr -tislaamon tiedote Valko-Venäjän tasavallan valtion omaisuuskomitean verkkosivuilla  (linkki ei pääse käsiksi)
  172. ↑ JSC Grodno Distilleryn tiedote Valko-Venäjän tasavallan valtion omaisuuskomitean verkkosivuilla  (linkki ei pääse käsiksi)
  173. ↑ Valtio on valmis työntämään yksityisen kauppiaan alkoholimarkkinoiden syrjään kovan skenaarion mukaan . Haettu 22. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 2. joulukuuta 2019.
  174. ↑ Yksi suurimmista valtion omistamista vodkatehtaista menee konkurssiin Valko-Venäjällä . Haettu 22. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 25. syyskuuta 2020.
  175. ↑ Ilmoitus nro 00034613, tuomioistuimen päätös asiassa "118-10B / 2016" . Haettu 22. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 22. kesäkuuta 2019.
  176. ↑ Ilmoitus nro 00026655, tuomioistuimen päätös asiassa nro 111-2?/2017 . Haettu 22. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 18. toukokuuta 2021.
  177. ↑ OJSC Klimovichi Distilleryn tiedote Valko-Venäjän tasavallan valtion omaisuuskomitean verkkosivustolla  (linkki ei pääse käsiksi)
  178. ↑ JSC Gomel Distilleryn tiedote Valko-Venäjän tasavallan valtion omaisuuskomitean verkkosivustolla  (linkki ei pääse käsiksi)
  179. ↑ WOODWORKING ENTERPRISES OF BELARUS Arkistokopio päivätty 2. lokakuuta 2016 Wayback Machinessa STV :ssä
  180. ↑ Valko-Venäjän tasavalta. Tietosanakirja. - T. 1. - Minsk: Valko-Venäjän Encyclopedia, 2005. - S. 521-522.
  181. ↑ Puuntyöstöteollisuus Arkistoitu 1. lokakuuta 2016 Wayback Machinessa "Belarus • Facts" -sivustolla
  182. ↑ Arkistoitu kopio . Haettu 28. syyskuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 2. lokakuuta 2016.
  183. ↑ Metsätalous, puunjalostus sekä massa- ja paperiteollisuus Valko-Venäjällä . Haettu 28. syyskuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 2. lokakuuta 2016.
  184. ↑ Yanushka A.D. Lyasnaya, drevaapratsouchchaya ja selluloosa-papyaariteollisuus // Valko-Venäjän tietosanakirja : U 18 vol. T. 18. Kirja. 2: Valko-Venäjän tasavalta  (belor.) / Redkal.: G. P. Pashkov ja insh. - Mn. : BelEn , 2004. - S. 328-331. - 10 000 kappaletta.  — ISBN 985-11-0295-4 .
  185. ↑ 1 2 Valko-Venäjän tasavalta. Tietosanakirja. - T. 1. - Minsk: Valko-Venäjän Encyclopedia, 2005. - S. 523.
  186. ↑ Svetlogorskin keskusvalvontakomissio irtisanoo sopimuksen kiinalaisen pääurakoitsijan kanssa (linkki ei saavutettavissa) . Haettu 3. elokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 3. elokuuta 2019. 
  187. ↑ "Tutikut ovat vanhentuneet": tulitikkutehdas suljettu Pinskissä. Hän työskenteli 127 vuotta (linkki ei ole käytettävissä) . Haettu 14. heinäkuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 25. kesäkuuta 2020. 
  188. ↑ 1 2 3 Puunjalostusyritysten nettotappio vuodelta oli 136,7 miljoonaa ruplaa . Haettu 14. heinäkuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 16. kesäkuuta 2020.
  189. ↑ Valko-Venäjän modernisointi: mitä kauemmas metsään, sitä enemmän polttopuuta
  190. ↑ Valko-Venäjän puuntyöstö tarvitsee modernisoinnin jälkeen elvytystoimia
  191. ↑ Puuntyöstö. Ennen tehtaiden modernisointia oli tarpeen selvittää myyntimarkkinat
  192. ↑ Valko-Venäjälle perustetaan puuntyöstötila: siihen tulee yhdeksän yritystä . Arkistokopio 2.10.2016 Wayback Machinessa // STV, 03.07.2016
  193. ↑ Vaikutus - käsittelyn syvyydessä . Haettu 29. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 29. toukokuuta 2018.
  194. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 104.
  195. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus, 2019 , s. 105.
  196. ↑ Valko-Venäjän tasavalta. Tietosanakirja. - T. 1. - Mn. : Valko-Venäjän Encyclopedia, 2005. - S. 116-120.
  197. ↑ 1 2 Valko-Venäjän tasavalta. Tietosanakirja. - T. 1. - Mn. : Valko-Venäjän Encyclopedia, 2005. - s. 525.
  198. ↑ Tapahtumien kronikka . Haettu 27. toukokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 27. toukokuuta 2019.
  199. ↑ Luettelo rakennusmateriaaliesiintymistä Valko-Venäjän tasavallassa mahdollisille sijoittajille . Haettu 24. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 16. heinäkuuta 2019.
  200. ↑ Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 208-209.
  201. ↑ Mitä Valko-Venäjän oma sementti maksoi (pääsemätön linkki) . Haettu 11. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 3. joulukuuta 2020. 
  202. ↑ 1 2 Kuinka Lukašenkan uusi asetus "valaisi" kannattamattomien tehtaiden lainojen määrää
  203. ↑ Sementtiloukku Arkistoitu 2. syyskuuta 2019 Wayback Machinessa // neg.by
  204. ↑ Rautatien rakentamisesta Lelchitskyn alueelle . Haettu 27. toukokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 27. toukokuuta 2019.
  205. ↑ RUPP "Granit" kehittää uuden talletuksen . Haettu 27. toukokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 27. toukokuuta 2019.
  206. ↑ Historia . Haettu 27. toukokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 29. kesäkuuta 2020.
  207. ↑ Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 122.
  208. ↑ Valko-Venäjän silikaattitiilimarkkinoiden yleiskatsaus (pääsemätön linkki) . Haettu 31. toukokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 14. lokakuuta 2020. 
  209. ↑ Valko-Venäjän teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Minsk: Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2017. - S. 121-122.
  210. ↑ Valko-Venäjän tasavalta. Tietosanakirja. - T. 1. - Mn. : Valko-Venäjän Encyclopedia, 2005. - s. 527.
  211. ↑ Valko-Venäjän tasavallan teollisuus. Tilastollinen kokoelma. - Mn. : Valko-Venäjän tasavallan kansallinen tilastokomitea, 2018. - s. 121.
  212. ↑ Valko-Venäjän tasavalta. Tietosanakirja. - T. 1. - Mn. : Valko-Venäjän Encyclopedia, 2005. - s. 526.
  213. ↑ Tiedote (JSC Gomelsteklo) . Haettu 11. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 2. joulukuuta 2020.
  214. ↑ Tiedotusmuistio (SZAO Glassworks Elizovo)  (linkki ei ole käytettävissä)
  215. ↑ Valtio yhdisti Jelizovon Grodnon lasitehtaaseen (pääsemätön linkki) . Haettu 11. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2019. 
  216. ↑ Valko-Venäjän lasisäiliöiden tuotantoyritykset ovat kannattamattomia
  217. ↑ Tehdas suunnattiin uudelleen kannattavasta tilaksi
  218. ↑ Gomelin satelliittimikropiirissä lasikonttitehdas avattiin jälleenrakennuksen jälkeen . Haettu 11. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 18. syyskuuta 2020.
  219. ↑ Tiedote (OJSC Steklozavod Neman)  (linkki ei saavutettavissa)
  220. ↑ PRUP "F. E. Dzeržinskin mukaan nimetty Borisovin kristallitehdas" . Haettu 11. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 7. kesäkuuta 2020.
  221. ↑ Tiedotusmuistio (CJSC Dobrush Porcelain Factory)  (linkki ei ole käytettävissä)