Valko -Venäjän tärkeimmät teollisuudenalat ovat konepajateollisuus , sähkö- ja metalliteollisuus , kaliumsuolan louhinta , kemian- ja petrokemianteollisuus , metsä- ja puunjalostus, kevyt- ja elintarviketeollisuus [ 1] .
Taloudellisen monimutkaisuuden indeksin mukaan Valko -Venäjä on 30. sijalla maailmassa MIT -luokituksessa [2] ja 31. sijalla Harvardin yliopiston kansainvälisen kehityksen keskuksen [3] luokituksessa , ennen kolmea viidestä naapurivaltiosta maat - Latvia, Venäjä ja Ukraina.
Tärkeimmät toimialat (osuuden mukaan teollisuustuotannon määrästä):
Vuosille 2011-2016 korkean teknologian teollisuuden osuus teollisuustuotannon rakenteessa kasvoi 1,7 prosentista 2,9 prosenttiin, matalan teknologian teollisuudenalojen osuus 26,7 prosentista 35,1 prosenttiin; matalan ja korkean tason keskiteknologian teollisuuden osuus laski 35,7 %:sta 25,9 %:sta 27,7 %:iin 20 %:iin. Teollisuuden arvonlisärakenteessa korkean teknologian teollisuuden osuus nousi tällä ajanjaksolla 3,5 %:sta 5,6 %:iin, matalan teknologian - 29,7 %:sta 41,9 %:iin; matalan ja korkean tason keskiteknologian teollisuuden osuus laski 25,5 prosentista 23 prosenttiin ja 41,3 prosentista 29,5 prosenttiin [6] .
Rekisteröityjen teollisuusyritysten lukumäärä toimialoittain |
---|
![]() |
Teollisuuden tuotannon määrä toimialoittain |
![]() |
Eniten teollisia organisaatioita on rekisteröity Minskissä (3175 eli 26%), Minskin alueella (2738 eli 23%), vähiten - Vitebskin ja Grodnon alueilla (1107 ja 1115 eli 9%) [5] . Pienyritysten ja mikroorganisaatioiden teollisen tuotannon volyymi koko teollisuustuotannossa vuonna 2016 oli 8205 miljoonaa ruplaa (noin 10 %) [7] . Pienyritysten ja mikroorganisaatioiden osuus on suurin puutuotteiden tuotannossa, paperi- ja painoteollisuudessa (30,7 %), muiden valmiiden tuotteiden valmistuksessa, konelaitteiden korjauksessa ja asennuksessa (27,3 %), tietojenkäsittelyn, elektroniikan tuotannossa ja optiset laitteet (26,7 %), metallurgia ja metallintyöstö (21,3 %), kumin, muovin ja muiden ei-metallituotteiden valmistus (20 %) sekä tekstiilien, vaatteiden, jalkineiden valmistuksessa (17,7 %) [8 ] .
Tärkeimpien teollisuustuotteiden [9] [10] [11] [12] [13] [14] [15] [16] [17] [18] tuotanto :
Parametrit, indikaattorit | 1984 | 1988 | 1989 | 1995 | 2000 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2016 | 2017 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Sähkö, miljardi kWh | 33.1 | 38.2 | 38.5 | 24.9 | 26.1 | 31.0 | 31.8 | 31.8 | 35.1 | 30.4 | 34.9 | 32.0 | 30.6 | 31.5 | 33.6 | 34.5 |
Ensisijainen öljynjalostus, milj. tonnia | 39 [19] | n/a | 39,4 [20] | 13.1 | 13.5 | 19.8 | 21.3 | 21.3 | 21.3 | 21.6 | 16.5 | 20.5 | 21.7 | 21.2 | 18.6 | 18.1 |
Moottoribensiini, tuhat tonnia | n/a | 1964 | 3330 | 3498 | 3181 | 3330 | 3272 | 3158 | 3135 | 3729 | 3682 | 3621 | 3611 | |||
Dieselpolttoaine , tuhat tonnia | n/a | 3847 | 6426 | 6616 | 6693 | 6720 | 7106 | 6137 | 8842 | 11667 | 7793 | 6813 | 6687 | |||
Valmiit rautametallituotteet, tuhat tonnia | n/a | 614 | 1397 | 1839 | 2047 | 2192 | 2385 | 2298 | 2458 | 2457 | 2599 | 2159 | 2047 | 2201 | ||
Renkaat autoihin ja maatalouskoneisiin , tuhat kappaletta | n/a | 4575 [21] | 1292 | 2440 | 3052 | 3563 | 4792 | 5068 | 5073 | 4818 | 5164 | 5732 | 5568 | 3612 | 3710 | |
Mineraalilannoitteet , tuhat tonnia | 5600 | 6700 | 6300 | 3349 | 4056 | 5669 | 5469 | 5880 | 5870 | 3390 | 6176 | 6288 | 5858 | 5280 | 7198 | 8157 |
mukaan lukien typpilannoitteet, tuhat tonnia | 597 | 684 | 711 | 751 | 728 | 728 | 761 | 798 | 814 | 833 | 843 | 854 | ||||
mukaan lukien fosfaattilannoitteet, tuhat tonnia | 87 | 141 | 153 | 157 | 175 | 177 | 192 | 185 | 213 | 204 | 175 | 201 | ||||
mukaan lukien kaliumlannoitteet, tuhat tonnia | 3372 | 4844 | 4605 | 4972 | 4967 | 2485 | 5223 | 5306 | 4831 | 4243 | 6180 | 7102 | ||||
Metallinleikkauskoneet, tuhat kappaletta | n/a | 4.7 | 5.4 | 3.7 | 4.7 | 4.6 | 4.6 | 2.5 | 3.7 | 4.3 | 4.2 | n/a | 2.6 [22] | 3 | ||
Kuorma-autot, tuhat yksikköä | n/a | 42,0 [20] | 12.9 | 14.7 | 22.3 | 23.2 | 25.5 | 26.3 | 11.5 | 13.3 | 22.8 | 25.9 | 19.3 | 4 [23] | ||
Henkilöautot, tuhat kappaletta | 0 | n/a | 2.7 | 9.7 | 8.7 | 10.4 | 3.9 | |||||||||
Kaivoskippiautot, kpl. | n/a | 942 | 1438 | 1630 | 1814 | 1861 | 698 | 978 | 1444 | 1671 | n/a | 493 | 827 | |||
Johdinautot, kpl. | 0 | 83 | 109 | 147 | 176 | 311 | 446 | 388 | 283 | 207 | 172 | 118 | 65 | 102 | ||
Bussit, kpl. | 0 | 62 | 914 | 1263 | 2104 | 2160 | 2196 | 1520 | 2080 | 2163 | 2124 | 2342 | 1316 | 1261 | ||
Traktorit, tuhat yksikköä | 94.7 | n/a | 100,7 [21] | 28.0 | 22.5 | 41.5 | 49.2 | 59.6 | 65.1 | 45.3 | 44.4 | 59.1 | 71,0 [24] | 62.6 | 34.4 | 38.2 |
Pesukone, tuhat kappaletta | n/a | 33,1 [21] | 88.1 | 36.7 | 12.7 | 163.3 | 216,5 | 236.4 | 273,8 | 310,8 | 323,6 | 324 | 220 | 152 | ||
Jääkaapit ja pakastimet, tuhat yksikköä | n/a | 812 | 995 | 1050 | 1072 | 1106 | 1007 | 1106 | 1197 | 1263 | 1201 | 988 | 779 | |||
Hehku- ja kaaripurkauslamput, milj. | n/a | 75.3 | 168,8 | 146,6 | 147.1 | 158.3 | 138 | 161.1 | 183,7 | 190,8 | 178 | 105 | 81 | |||
TV:t, tuhat kappaletta | n/a | 1302 | n/a | 532 | 1308 | 1067 | 702 | 717 | 352 | 446 | 404 | 594 | 245 | 169 | 359 | |
Puutavara, tuhat m3 | n/a | 1702 | 2243 | 2737 | 2507 | 2461 | 2529 | 2379 | 2571 | 2808 | 2808 | 2630 | 3052 | 3274 | ||
Paperi, tuhat tonnia (vuodesta 2012 - sisältäen pahvin) | 198 | 203 | 204 | 27 | 44 | 69 | 63 | 57 | 56 | 70 | 103 | 111 | 382 | 332 | 265 | 297 |
Sementti, tuhat tonnia | n/a | 2258 [21] | 1235 | 1847 | 3131 | 3495 | 3820 | 4219 | 4350 | 4531 | 4625 | 4906 | 5057 | 4503 | 4490 | |
Naudanlihaa ja muita eläimenosia, tuhat tonnia | n/a | 152 | 175 | 190 | 195 | 197 | 232 | 233 | 223 | 225 | 247 | 263 | 257 | |||
Sianliha ja sivutuotteet, tuhat tonnia | n/a | 116 | 166 | 191 | 206 | 217 | 230 | 235 | 250 | 272 | 296 | 267 | 287 | |||
Lihan ja siipikarjan sivutuotteet, tuhat tonnia | n/a | 61 | 113 | 144 | 161 | 187 | 216 | 253 | 290 | 344 | 365 | 451 | 477 | |||
Makkaratuotteet, tuhat tonnia | n/a | 151 | 257 | 278 | 273 | 307 | 295 | 317 | 290 | 299 | 293 | 276 | 280 | |||
Lihapuolivalmisteet, mukaan lukien siipikarjanlihasta valmistetut, tuhat kappaletta | n/a | 48 | 85 | 110 | 122 | 140 | 142 | 164 | 168 | 195 | 164 | 157 | 177 | |||
Voita, tuhat tonnia | n/a | 65 | 85 | 88 | 82 | 98 | 116 | 99 | 104 | 113 | 99 | 118 | 120 | |||
Täysmaitotuotteet maidolla, tuhat tonnia | n/a | 954 | 1122 | 1282 | 1326 | 1332 | 1306 | 1495 | 1643 | 1776 | 1859 | 1971 | 2002 | |||
Juusto, tuhat tonnia | n/a | 41 | 82 | 101 | 110 | 128 | 134 | 146 | 142 | 147 | 134 | 191 | 193 | |||
Kasviöljy, tuhat tonnia | n/a | 17 | 42 | 44 | 49 | 82 | 127 | 161 | 182 | 189 | 257 | 151 | 170 | |||
Valkoinen sokeri, tuhat tonnia | n/a | 565 | 864 | 814 | 656 | 708 | 759 | 816 | 986 | 863 | 853 | 847 | 738 | |||
Virvoitusjuomat, mln dal | n/a | 19 | 29 | 34 | 36 | 35 | 32 | 39 | 46 | 47 | 48 | 40 | 42 | |||
Tislatut alkoholijuomat , milj. dal | n/a | 10.8 | 8.7 | 10.7 | 12.6 | 14.4 | 14.7 | 15.2 | 18.1 | 19.4 | 17 | 14.1 | 15.6 | |||
Fermentoidut juomat ( hedelmäviinit jne.), mln dal | n/a | 23.7 | 22.2 | 20.8 | 22 | 20.7 | 19.1 | 20.1 | 18.4 | 14.6 | n/a | 8.4 | 7.6 | |||
Kuohuviinit, mln dal | n/a | 0.8 | 1.0 | 1.0 | 1.0 | 1.1 | 1.2 | 1.5 | 1.6 | 1.7 | n/a | 1.5 | 1.5 | |||
Olut, milj. antoi | n/a | 23.7 | 27.1 | 33.2 | 35.6 | 35.4 | 33.7 | 39.9 | 47.2 | 43.2 | 42.5 | 43.2 | 47.2 | |||
Tupakkatuotteet, miljardia yksikköä | n/a | 10.4 | 12 | 15.7 | 18.7 | 19.5 | 21.1 | 15.1 | 29.6 | 33.2 | n/a | n/a |
Yritysten keskimääräisen vuosikapasiteetin käyttö teollisuustuotteiden tuotantoon [25] :
Tavaran tyyppi | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 |
---|---|---|---|---|---|
Kuorma-autot | 85 % | 37 % | 43 % | 73 % | 83 % |
Traktorit | 97 % | 76 % | 71 % | 92 % | 88 % |
Laakerit | 27 % | 13 % | neljätoista % | kahdeksantoista % | 25 % |
Vuokra valmiina | 100 % | 98 % | 100 % | 99 % | 100 % |
Mineraalilannoitteet | 99 % | 56 % | 99 % | 98 % | 80 % |
Sementti | 96 % | 93 % | 96 % | 96 % | 81 % |
Jääkaapit | 99 % | 99 % | 99 % | 99 % | 99 % |
televisiot | 51 % | 33 % | 40 % | 32 % | 51 % |
Pesukoneet | 87 % | 86 % | 88 % | 90 % | 99 % |
Neuleet | 63 % | 65 % | 77 % | 78 % | 80 % |
Kengät | 62 % | 60 % | 68 % | 71 % | 69 % |
Täysmaitotuotteet | 70 % | 69 % | 72 % | 74 % | 77 % |
Valko-Venäjän kaivosteollisuus tuottaa 1,2 % koko teollisuustuotannosta, mikä johtuu runsaiden mineraaliesiintymien puutteesta . Potaskasuolan louhinta otetaan huomioon kemianteollisuudessa .
Vuonna 2016 öljyn tuotanto oli 1645 tuhatta tonnia vuodessa ja maakaasua 215 miljoonaa kuutiometriä [26] . Oma öljyn ja kaasun tuotanto ei kata teollisuuden ja asuntokannan tarpeita. Asukasta kohden laskettuna Valko-Venäjä tuottaa 22,7 m³ maakaasua (200 kertaa vähemmän kuin Venäjällä) ja 173 kg öljyä (20-25 kertaa vähemmän kuin Azerbaidžanissa, Kazakstanissa ja Venäjällä) [27] .
Turpeen louhinta vuosina 2011-2016 väheni puoleen, 3,1 miljoonasta tonnista 1,5 miljoonaan tonniin (88 % polttoainetarpeisiin, 11 % maatalouteen). Liitutuotanto on kaksinkertaistunut 100:sta 196 tuhanteen tonniin (22 % liidusta louhittiin Grodnon alueella, 77 % Mogilevin alueella). Vuonna 2016 11,8 miljoonaa m3 rakennushiekkaa, 1,1 miljoonaa tonnia pii- ja kvartsihiekkaa, 21 miljoonaa m3 rakeita, kivimuruja ja -jauhetta, kiviä, soraa, murskattua kiveä ja kivimurskaa, 2 miljoonaa tonnia NaCl -suolaa (ilman pöytäsuolaa) suolaa), 2112 tuhatta tonnia kalsinoimatonta dolomiittia, 667 tuhatta tonnia graniittia monumentteihin, koristeluun ja rakentamiseen [26] .
Valko-Venäjän metallurginen teollisuus on holding - yhtiö "Belarusian Metallurgical Company", johon kuuluvat: OJSC " Belarusian Metallurgical Plant " (holdingin hallintayhtiö), " Mogilev Metallurgical Plant " ja muut yritykset [28] . Tilaan kuuluva Rechitsan rautatehdas valmistaa erityisesti nauloja ja lankaa, Molodechnon kevytmetallirakenteiden tehdas teräsputkia [29] . Mogilevin metallurginen tehdas on erikoistunut metallipintojen sekä valurauta- ja teräsputkien ja -profiilien käsittelyyn tarkoitettujen teknisten haulien tuotantoon [30] . Toinen suuri yritys on Gomelissa sijaitseva Tsentrolitin tehdas, joka on erikoistunut harmaasta ja pallografiittivaluraudasta valmistettujen tuotteiden (valut, kaivojen jne.) valumiseen [29] . Näiden yritysten lisäksi suurimmilla tehtailla on yli sata valimoa ja toimipaikkaa.
Valko-Venäjän alueelta on löydetty 2 suurta korkealaatuisen rautamalmin esiintymää - Okolovskoje Minskin alueen Stolbtsovskin alueella ja Novoselkovskoje Grodnon alueen Korelichin alueella. Tutkitut varat 700 metrin syvyyteen ovat 170 miljoonaa tonnia, ennustettujen varojen arvioidaan olevan 1 miljardi tonnia. Novoselkovskoye-esiintymässä on rautamalmien lisäksi runsaasti titaanidioksidia (jopa 7 %), ja siinä on vanadiinipentoksidin epäpuhtauksia [31] . Näitä esiintymiä ei kehitetä, minkä seurauksena metalliromu ja tuontiharkkorauta toimivat BMZ:n raaka-aineina [ 29 ] .
Valmiiden valssattujen tuotteiden tuotanto laski vuoden 2016 lopussa 14,4 % verrattuna vuoteen 2015 2,04 miljoonaan tonniin Teräksen tuotanto laski 12,1 % vuonna 2016 2 556 miljoonaan tonniin, ) myös teräs laski - 8,7 % 360,8 tuhanteen tonniin. Teräslangan tuotanto kasvoi 2,6 % ja oli 90,2 tuhatta tonnia Valko-Venäjän yritysten metallurgisen tuotannon ja valmiiden metallituotteiden tuotannon kokonaisvolyymi (6 % teollisuustuotannon kokonaismäärästä) laski vuonna 2016 0,3 % 4 767:ään miljardia Valko-Venäjän ruplaa. hieroa. (2,472 miljardia dollaria Valko-Venäjän keskuspankin kurssilla) [32] .
Tuotteet | 1990 | 1995 | 2000 | 2005 | 2010 | 2015 |
---|---|---|---|---|---|---|
Teräs, tuhat tonnia | 1112 | 744 | 1624 | 2075 | 2672 | 2577 |
Valssatut rautametallit, tuhat tonnia | 686 | 614 | 1397 | 1839 | 2458 | 2047 |
Teräsputket, tuhat tonnia | 90,0 | 12.3 | 37.9 | 108.3 | 183,7 | 212.2 |
Valurauta, tuhat tonnia | 859 | 193 | 213 | n/a | n/a | n/a |
Vuonna 2016 noin 97 % teräksestä sulatettiin Gomelin alueella (pääasiassa BMZ:ssä), 48,3 tuhatta tonnia Minskissä, 12 tuhatta tonnia Mogilevin alueella, 6,3 tuhatta tonnia Minskin alueella, 5,2 tuhatta tonnia Brestin alueella. ja 200 tonnia Grodnon alueella. Suurin osa teräsputkista valmistettiin Gomelin (90,9 tuhatta tonnia), Mogilevin (65,6 tuhatta tonnia) alueilla ja Minskissä (16,9 tuhatta tonnia). Gomelin alue tuottaa 97,5 % kylmävedetystä langasta seostamattomasta teräksestä (357/366 tuhatta tonnia). Rakennuselementtien metallirakenteiden tuotanto jakautuu tasaisesti alueille ja pääkaupunkiin, mutta Minskin alue ja Minsk tuottavat yli puolet tästä tuotteesta (57,7 ja 32,5 tuhatta tonnia 146,4 tuhannesta tonnista). Keskuslämmityskattiloiden tuotanto on vähentynyt merkittävästi (22,4 tuhannesta vuonna 2011 10,8 tuhanteen vuonna 2016), Brestin, Gomelin, Grodnon ja Mogilevin alueilla valmistetaan yli tuhat kattilaa [33] . Vuonna 2012 Valko-Venäjä tuotti 66,6 tuhatta tonnia nauloja, nappeja, niittejä ja vastaavia tuotteita [34] .
2000-luvun alussa suurimmat rautavalujen valmistajat (yli 15 tuhatta tonnia) olivat Minskin traktoritehdas, Minskin lämpölaitetehdas, Gomel Tsentrolit, Mogilevin metallurginen tehdas, teräsvalut (yli 10 tuhatta tonnia) Minskin autotehdas, traktoritehdas, Mogilevin autotehdas. Muita merkittäviä teräs- ja rautavalujen tuottajia sijaitsevat Baranovichissa, Beryozassa, Novogrudokissa, Pinskissä ja Polotskissa [30] .
Ei-rautametallien metallurgiaEi-rautametallien metallurgia on alikehittynyttä. Maassa ei ole yrityksiä ei-rautametallien primäärisulatukseen, vaikka 1970-luvun alussa Gomelin alueelta löydettiin vahingossa dawsoniittimineraali , jota voidaan käyttää alumiinin sulatuksen raaka-aineena soodaa tuottaessa ja käytettäessä. sementin valmistukseen käytettävä jäte [35] . Alumiinimalmien todennäköisiksi varoiksi arvioidaan 180 miljoonaa tonnia. Tunnetaan kupari-nikkeli, kupari-molybdeeni, rikki-pyriitti, kupari-hiekkakivi, volframi ja harvinaisten maametallien malmiesiintymät [31] . Minskissä on ei-rautametallien uudelleensulatuslaitos (JSC "Beltsvetmet", valimo sijaitsee Gatovossa , Minskin alueella), Gomelissa ja Mozyrissa on pieniä valimoita [29] . 1990-luvulla Alutech aloitti toimintansa Minskissä omalla valimollaan ( alumiini ). Joillakin yrityksillä on pieni valimokapasiteetti. 2000-luvun alusta lähtien suurimmat alumiinivalujen valmistajat olivat Minsk Motor Plant , Osipovichi Plant of Automobile Units, Mogilevliftmash, Rogachev Diaprojector Plant, Gomel Plant of Casting and Normals ; kuparivalu ja seokset - Minskin laakeritehdas ; sinkkilejeeringit - Minskin automaattilinjojen tehdas [30] .
Tieteellistä tukea ja henkilöstön koulutusta toteutetaan yliopistojen kuudella laitoksella, Kansallisen tiedeakatemian Metallitekniikan instituutissa, Institute BelNIILitissä. Jauhemetallurgian instituutti on toiminut vuodesta 1972 lähtien .
Kemianteollisuus on yksi Valko-Venäjän teollisuuskompleksin suurimmista aloista.
Tasavallan kemian- ja petrokemianteollisuuden johtavat alat :
Kemianteollisuus tuottaa:
Näiden teollisuudenalojen pääyritykset, mukaan lukien synteettisistä hartseista ja muovista valmistettujen tuotteiden tuotanto, ovat osa Belneftekhim-konsernia ja tuottavat 92,6 % teollisuuden kokonaistuotannosta. Ne ovat Valko-Venäjän kemianteollisuuden tärkeimmät viejät. [36]
Siihen liittyvää öljykaasua tuotetaan pääasiassa . Varannot(?) ovat 0,2 miljardia m³ vuodessa.
Kaasuntuotanto, milj. kuutiometriä m
vuosi | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
---|---|---|---|---|
Kaasun tuotanto
(miljoonaa kuutiometriä) |
228 | 221 | 225 | 215 |
Tuotettu kaasu käsitellään Belarusian Gas Processing Plantissa (BGPZ). Laitoksen suunniteltu kapasiteetti on 500 miljoonaa m³ vuodessa. Tehdas käsittelee myös tuontiraaka-aineita (NGL).
OAO Gazprom transgaz Belarus on ainoa kaasun tuoja Valko-Venäjän tasavaltaan.
vuosi | 2013 | 2014 | 2015 |
---|---|---|---|
Äänenvoimakkuus
( miljardia kuutiometriä) |
48.8 | 45,0 | 45.4 |
Suurimmat petrokemian yritykset ovat Novopolotskin öljynjalostamo (JSC Naftan, valtion omistama yritys), jonka öljynjalostuskapasiteetti on 25 miljoonaa tonnia vuodessa, ja Mozyrin öljynjalostamo (42,76 % osakkeista on ministerineuvoston omistuksessa). Valko-Venäjän tasavallasta NGK Slavneft omistaa 42,58 prosenttia ) .
Ensisijainen öljynjalostus , tuhat tonnia [40] [41] : |
Bensiinin ja dieselpolttoaineen tuotanto , tuhat tonnia [40] [41] [42] : |
Öljynjalostussyvyys Novopolotskin tehtaalla vuonna 2017 oli noin 73 %, Mozyrissa - noin 78 %, mutta se on tarkoitus nostaa 90 %:iin investoimalla yli 3 miljardia dollaria tuotannon modernisointiin [43] [44 ] ] . Oletetaan, että sen jälkeen, kun Mozyrissa raskasöljyjäännösten vetykrakkauskompleksi ja Novopolotskissa sijaitseva viivästetty koksauskompleksi on otettu käyttöön, kevyiden öljytuotteiden saanto nousee 70 prosenttiin [45] . Öljynjalostuksen teknologista monimutkaisuutta kuvaava Nelson-indeksi on Mozirin jalostamon 7,7 ja Novopolotskin jalostamon 9,2 (yli Euroopan, Venäjän ja maailmanlaajuisen keskiarvon). Mozyrin öljynjalostamon indeksi voi modernisoinnin jälkeen nousta yli 11:een [38] [46] [47] . Yksi modernisoinnin tavoitteista oli kevyiden öljytuotteiden tuotannon ja sitä kautta viennin lisääminen. Vuonna 2020 ilmoitettiin aikomuksesta investoida 500 miljoonaa dollaria Novopolotskin tehtaan " Polymir " modernisointiin "ottaen huomioon maailmanlaajuiset suuntaukset vähentää kevyiden öljytuotteiden käyttöä polttomoottoreiden polttoaineena" [48] .
Moottoribensiinin tuotanto vaihtelee vuosittain 3-4 miljoonaa tonnia (3621 tuhatta tonnia vuonna 2016), vienti - 2,1-2,8 miljoonaa tonnia, kotimainen kulutus on noin 1,1-1,2 miljoonaa tonnia ja kulutusorganisaatiot vähenevät vähitellen (474 tuhannesta) . tonnia vuonna 2010 385 tuhanteen tonniin vuonna 2016), ja väestön mukaan se kasvaa (635:stä 807 tuhanteen tonniin samana aikana) [49] . Kotimaisesta kulutuksesta yli puolet kohdistuu Minskiin ja Minskin alueelle, vähiten bensiiniä kulutetaan Mogilevin ja Vitebskin alueilla [50] . Vuonna 2019 moottoribensiinin tuotanto oli 2989,9 tuhatta tonnia [42] .
Dieselpolttoaineen tuotanto vuonna 2016 oli 6320 tuhatta tonnia, vienti - 4429 tuhatta tonnia, tuonti - 693 tuhatta tonnia, kotimainen kulutus - 2610 tuhatta tonnia (organisaatioiden 2073 tuhatta tonnia, väestön 537 tuhatta tonnia). Minskissä ja Minskin alueella väestö ja organisaatiot kuluttavat 1090 tuhatta tonnia dieselpolttoainetta, vähiten (210 tuhatta tonnia) Mogilevin alueella. Noin 1/3 organisaatioiden kulutuksesta kohdistuu maatalouteen ja kuljetustoimintaan (723 tuhatta tonnia ja 650 tuhatta tonnia) [51] . Vuonna 2019 dieselpolttoainetta tuotettiin 6739,5 tuhatta tonnia [42] .
Lämmitysöljyn tuotanto vuonna 2016 oli 5060 tuhatta tonnia, vienti - 4489 tuhatta tonnia, tuonti - 38 tuhatta tonnia, kotimainen kulutus - 605 tuhatta tonnia. Päävientisuunnat ovat Hollanti, Iso-Britannia, Ukraina. Valko-Venäjällä eniten polttoöljyä kulutetaan Vitebskin ja Gomelin alueilla (275 ja 236 tuhatta tonnia). Tärkeimmät käyttöalueet ovat muuntaminen lämpö- ja sähköenergiaksi sekä jatkokäsittely [52] . Vuonna 2019 polttoöljyn tuotanto oli 4382 tuhatta tonnia [42] .
Ajoneuvojen polttoaineen ja polttoöljyn lisäksi vuonna 2019 tuotettiin 646,2 tuhatta tonnia kevyttä öljytislettä, 462,8 tuhatta tonnia lentopetrolia, 80,4 tuhatta tonnia voiteluöljyjä ja 491,7 tuhatta tonnia maaöljykaasuja ja hiilivetyjä [4] .
Tasavallan yritykset tuottivat vuonna 2016 2191 tonnia pyykkisaippuaa, 1547 tonnia wc-saippuaa, 65 tuhatta tonnia pesu- ja puhdistusaineita, 256 tonnia hajuvettä ja wc-vettä, 4742 tonnia ihonhoito- ja koristekosmetiikkaa (mukaan lukien 205). tonnia huuli- ja silmämeikkiä sekä 25 tonnia puuteria), 17 tuhatta tonnia hiustuotteita (mukaan lukien 10 tuhatta tonnia shampoita, hiussuihkeita ja hiusten kihartamiseen ja suoristukseen tarkoitettuja tuotteita sekä 6,9 tuhatta tonnia emulsiot ja muut hiustuotteet), 960 tonnia hammastahnaa ja vastaavia tuotteita [53] .
Suurin osa pesu- ja puhdistusaineista valmistettiin Mogilevin alueella - 25,3 tuhatta tonnia (39% tasavallan tuotannosta; suurin tuottaja on IPUP "Sontsa", Osipovichi ) ja Minskin alueella - 15 tuhatta tonnia (23%). 66 % hiustuotteista valmistettiin Minskissä ( Belita-Viteks , Markell Cosmetics, Modum ja muut yritykset), 28,5 % Minskin alueella (Floralis LLC Leskovkan kylässä, Minskin alueella ja muut yritykset) [54] . Brestin alueella on kaksi suurta valtion omistamaa alan yritystä - JSC " Barkhim " ( Baranovichi ) ja JSC " Brest Household Chemicals Plant ".
Suurimmat kemianteollisuuden yritykset ovat tehdas "Polymir" JSC "Naftan" ( Novopolotsk ), JSC " Mogilevkhimvolokno " ( Mogilev ), JSC " Grodno Azot " ( Grodno ), Gomelin kemiantehdas .
Ainoa rengasvalmistaja on OJSC Belshina Bobruiskissa , Mogilevin alueella . Vuonna 2016 valmistetuista 3,6 miljoonasta renkaasta 2,4 miljoonaa oli tarkoitettu henkilöautoihin, 687 tuhatta linja-autoihin, kuorma-autoihin ja lentokoneisiin, 477 tuhatta maatalous- ja metsäkoneisiin [55] . Tärkeimmät renkaiden ostajat (yli 100 tuhatta kappaletta) ovat Venäjä, Ukraina, Kazakstan, Belgia, Armenia ja Alankomaat [56] . Lisäksi tasavallan ainoa lasikuituvalmistaja on OJSC Polotsk-Steklovolokno Polotskissa . Suurin maalien ja lakkojen valmistaja on JSC " Lakokraska " ( Lida ).
Suurin osa kemiallisista kuiduista vuonna 2016 (84,6 tuhatta tonnia) tuotettiin Mogilevin alueella (Mogilev JSC " Khimvolokno ") - erityisesti polyesteriä, Vitebskin, Gomelin ja Grodnon alueilla (Novopolotskin, Svetlogorskin ja Grodnon yritykset, vastaavasti) - 35 - 40 tuhatta tonnia [57] . Suuritiheyksisen polyeteenin valmistaja on Polymir , jonka vuosituotanto on 130 tuhatta tonnia [58] . Aikaisemmin tehdas oli myös nitroni- ja akryylikuitujen päätuottaja.
Yksi suurimmista kalvojen ja tuotteiden, muoviosien tuotannon yrityksistä on Belplast OJSC Minskissä (se aloitti toimintansa 1.6.1947). Suurin muovisten kertakäyttöruiskujen valmistaja on Gomel OJSC Medplast (entinen Gomel Plant of Plastic Products). Kaksi muovijätteen käsittelyyn erikoistunutta yritystä ovat Borisovin muovituotetehdas ja Grodnossa sijaitseva Belvtorpolimer.
Vuonna 2016 tasavallan yritykset tuottivat 591 tuhatta tonnia polymeerejä alkumuodoissa (joista 274 tuhatta tonnia Mogilevin alueella, 155 tuhatta tonnia Grodnon alueella, 105 tuhatta tonnia Vitebskin alueella, 45 tuhatta tonnia Grodnon alueella alue). Pääasialliset materiaaliryhmät alkumuodossa olivat polyeteenitereftalaatti (199 tuhatta tonnia), ureahartsit , tiokarbamidi- ja melamiinihartsit (130 tuhatta tonnia), polyamidit (114 tuhatta tonnia), eteenipolymeerit [59] (101 tuhatta tonnia) ja alkydihartsi (19 tuhatta tonnia) [60] . Ammoniakin tuotanto oli 1080 tuhatta tonnia, eteeniä - 102 tuhatta tonnia, propeenia ( propeenia ) - 73 tuhatta tonnia, bentseeniä - 112 tuhatta tonnia, ksyleeniä - 77 tuhatta tonnia, akryylinitriiliä - 77 tuhatta tonnia, turpentinia - 4,79 tonnia . 1177 tonnia Epäorgaanisten yhdisteiden tuotantoa edustaa pääasiassa rikkihappo ( Gomel Chemical Plant ). Rikkihappoa (yhdessä oleumin kanssa ) saatiin 859 tuhatta tonnia [61] .
Vuonna 2018 A. Lukashenko ohjeisti harkitsemaan mahdollisuutta rakentaa uusi typpilannoitteiden tuotantolaitos, jonka arvo on 1,3 miljardia dollaria [62] .
Vuonna 2016 Valko-Venäjän lääkemarkkinat olivat 636,8 miljoonaa dollaria, mikä on 4 % vähemmän kuin vuonna 2015. Lääkkeiden tuotanto Valko-Venäjällä vuonna 2016 oli 891,5 miljoonaa Valko-Venäjän ruplaa. ruplaa, 70% tästä määrästä ovat valtion lääkeyhtiöiden tuottamia. Kotimaisten lääkkeiden osuus tasavallan markkinoista oli vuoden 2016 lopussa arvoltaan 51,9 %.
Valko-Venäjällä valmistettujen lääkkeiden vienti vuonna 2016 oli 115 miljoonaa dollaria (kasvua 12 %), toimituksia tehtiin 29 maahan.
Yhteensä 1.3.2016 mennessä maassa oli rekisteröity 4,5 tuhatta lääkettä, joista 1,6 tuhatta kotimaista tuotantoa [63] .
Suurin osa lääketuotteista valmistetaan Minskissä (RUE "Belmedpreparaty", UE "Minskintercaps" ja muut yritykset) ja Minskin alueella (Borisovin lääkevalmistetehdas ja muut yritykset) - vuonna 2016 ne tuottivat lääkkeitä 374,9 ( 38 %) ja 445,3 miljoonaa ruplaa (45 %). Samaan aikaan Vitebskin, Gomelin ja Mogilevin alueiden yritykset ovat erikoistuneet eläinlääketieteessä käytettävien lääkkeiden ja lääkkeiden tuotantoon: vuonna 2016 niiden osuus Vitebskin alueen lääketuotteiden kokonaistuotannosta oli 42,3 69,1 miljoonasta ruplasta. 17,6 21 miljoonasta ruplasta Mogilevin alueella ja Gomelin alueella kaikilla farmaseuttisilla tuotteilla (8,3 miljoonaa ruplaa) oli eläinlääkinnällinen tarkoitus [64] .
Valko-Venäjä tuottaa laajan valikoiman suunnittelutuotteita . Näitä ovat kuorma-autot ( MAZ , BelAZ ), linja -autot ( MAZ , Neman ), johdinautot ( Belkommunmash ), traktorit ( Minskin traktoritehdas , Mogilevin autotehdas ), televisiot ( Horizont , Vityaz ), jääkaapit ( Atlant ), metallinleikkauskoneet ja paljon muuta lisää.
Valko- Venäjän autotehdas (BelAZ-tuotemerkki) sijaitsee Valko-Venäjällä - ainoana IVY-maissa ja yksi maailman suurimmista kaivoslaitteiden valmistajista .
Vuonna 2016 Valko-Venäjä tuotti kolme kertaa enemmän traktoreita kuin Venäjä, Ukraina, Kazakstan ja Azerbaidžan yhteensä [65] .
Kuorma -auto MAZ-4571 "Kornet"
Traktori Belarus MTZ-1523
Kaivoskippiauto BelAZ-75214
Bussi MAZ-107
Erikoisrunko MZKT-7930
Johdinauto AKSM -321
Sähköbussi AKSM-E433
Leikkuupuimuri " Gomselmash " Palesse-12A1
Raitiovaunu ACSM-843
Vaihteludieselveturi TME1
ESH2 sähköjuna
BSSR , osana Neuvostoliittoa , on erikoistunut kuorma-autojen, mukaan lukien raskaan kaluston, tuotantoon. Vuonna 1944 perustettiin Minskin autotehdas (MAZ), joka alun perin kokosi Fordin, GMC:n, Chevroletin ja muita kuorma-autoja autosarjoista. Saksasta ja UNRRA -linjan kautta korjattujen laitteiden ansiosta rakennettiin koko tuotantosyklin tehdas, johon siirrettiin autojen tuotanto Jaroslavlin autotehtaalta . Pian tehdas alkoi kehittää itsenäisesti kuorma-autoja, mukaan lukien erikoistuneet. Raskaiden kippiautojen tuotanto siirrettiin Valko-Venäjän autotehtaalle Zhodinoon ja kaksikäyttöisten raskaiden laitteiden tuotanto Minskin pyörätraktoritehtaalle . Vuonna 1990 BSSR:n yritykset valmistivat 42 000 kuorma-autoa.
1990-luvulla maassa aloitettiin joukkoliikenteen tuotanto. Vuonna 1992 MAZ aloitti Neoplan N4014 -bussien tuotannon [66] lisenssillä . Samana vuonna, osana muunnosohjelmaa, LiAZ-5256-linja-autojen lisensoidun kopion tuotanto aloitettiin Nemanin kokeellisessa tehtaassa ( Lida , Grodnon alue). Myöhemmin molemmat yritykset kehittivät omia linja-automalleja, joissa käytettiin laajasti kotimaisia komponentteja - MAZ-103 ja koko myöhempi linja-autovalikoima Minskissä, Neman-52012 ja muita malleja Lidassa. Vuonna 1993 Minskin raitiovaunu- ja johdinautokorjaamo aloitti valmistelut sähköajoneuvojen tuotantoon (nykyisin OAO Belkommunmash Holding Management Company ). AKSM-100 johdinautojen tuotanto aloitettiin vuonna 1994, AKSM-1M raitiovaunujen valmistus vuonna 2000 ja AKSM-E433 sähköbussien tuotanto vuonna 2016 [67] . Johdinautoja valmistettiin myös MAZ-linja-autojen ( MAZ-103T , MAZ-ETON T203 ) alustalle. Tämän jälkeen kokoonpano on lisääntynyt huomattavasti.
Itsenäistymisen myötä myös henkilöautojen tuotanto ilmestyi . Vuonna 2016 maassa koottiin 10 360 henkilöautoa [68] .
1990-luvun puolivälissä perustettiin yhteisyritys Ford - Ford Unionin kanssa (nyt - Joint Venture CJSC Unison, joka on osa autonosien valmistajan Fenox omistusta ). Obchakin kylään Minskin alueella rakennettiin autojen kokoonpanorakennus. Yhteistyön päätyttyä Fordin kanssa vuonna 2000 yritys osallistui Lublin - ja Samad -autojen kokoonpanoon . Vuonna 2014 yhtiö allekirjoitti sopimukset General Motorsin ja PSA Peugeot Citroënin kanssa, minkä jälkeen useiden Peugeot , Citroën , Cadillac XT5 , Cadillac Escalade , Chevrolet Tahoe [69] mallien kokoonpano alkoi .
Vuonna 2011 allekirjoitettiin sopimus Belji CJSC : n perustamisesta kiinalaisen Geelyn kanssa (51 % yhteisyrityksen osakkeista kuuluu BelAZ OJSC:lle), jonka mukaan autojen kokoonpanotehtaan rakentaminen aloitettiin P53-moottoritien läheisyydessä. Zhodinon ja Borisovin kaupungit Minskin alueella . Tehtaan suunnittelukapasiteetti on 60 000 ajoneuvoa vuodessa. Vuonna 2018 tuotannon lokalisoinnin oletetaan olevan 52 %. Tehdas avattiin virallisesti marraskuussa 2017 [70] .
Autokomponenttien tuotantoa on kehitetty. BSSR:ssä autokomponentteja valmistavien tehtaiden lisäksi itsenäiseen Valko-Venäjän tasavaltaan on ilmestynyt uusia yrityksiä. Fenox valmistaa siis jarrujärjestelmien elementtejä ja muita komponentteja TRW Automotivelle ja muille yrityksille [71] . Vuonna 2011 erikoistuneet yritykset, joilla oli valtion omistusosuus, sulautuivat Autocomponents-omistukseen [72] .
Valko-Venäjällä on useita yrityksiä, jotka valmistavat maataloustuotteita ja niiden komponentteja.
1840-luvulla Minskin piiriin Rakovin kaupunkiin perustettiin aurojen, siipikarjan ja puimakoneiden tuotantopajat , vuonna 1859 - tehdas Gorkissa , vuonna 1901 - maatalouden työvälineiden tuotantoon erikoistunut rautavalimo Lidassa . 1920- ja 1930-luvuilla maatalouskoneita valmistivat Krasny Metallist Vitebskissä, Dvigatel Revolyutsii Gomelissa ja Energiya Minskissä [73] .
Vuonna 1930 perustettiin Gomelin maatalouskonetehdas (Gomselmash), vuonna 1946 - Minskin traktoritehdas (sijaitsi alun perin keskeneräisen lentokonetehtaan nro 453 rakennuksissa vuosina 1940-1941). Suuren isänmaallisen sodan jälkeen olemassa olevia suuria erikoisyrityksiä laajennettiin ja uusia suuria erikoisyrityksiä rakennettiin Mogileviin ("Mogilevselmash", nyt " Mogilevtransmash "), Bobruiskiin (" Bobruiskagromash "), Brestiin, Lidaan, Baranovichiin ja muihin kaupunkeihin. 1980-luvulla aloitettiin suuren MTZ-konttorin rakentaminen Smorgoniin. Aluekeskuksissa sijaitsee useita pieniä yrityksiä, jotka valmistavat yksinkertaisia maatalouskoneita. Vuonna 1990 Valko-Venäjän SSR valmisti 1 200 yhdistelmäkonetta, 9 500 rehukonetta (mukaan lukien 1 100 itseliikkuvaa), 9 800 traktoriperunankylvökonetta, 15 400 perunankaivukonetta, 32 200 konetta luomuviljelijöiden levittämiseen. hevosaurat, 249 400 piikkiäkettä, 25 700 lämpögeneraattoria [73] .
Neuvostoliitossa Gomselmash erikoistui moottorirehukoneiden, sittemmin itseliikkuvien rehukoneiden ja silppurien tuotantoon. MTZ harjoitti alun perin telatraktoreiden tuotantoa (mukaan lukien juontotraktorit, kaasugeneraattorimoottorilla), ja vuodesta 1953 lähtien se on siirtynyt luokan 1.4 (keskikokoisten) pyörillä varustettujen traktoreiden tuotantoon. Samaan aikaan MTZ kehitti ja valmistaa tela-alustaita itseliikkuville ilmatorjuntaohjusjärjestelmille sekä ohjus- ja asejärjestelmille (erityisesti Tor ja Tunguska). Tehdas toimitti myös muille Neuvostoliiton traktorinvalmistusyrityksille aihioita ja yksiköitä.
Valko-Venäjän tasavallan itsenäistyessä Gomselmash kehitti ja hallitsi leikkuupuimureiden ja erilaisten maatalouskoneiden tuotantoa, ja Minskin traktoritehdas aloitti moottorilohkojen, pienten, suurten ja erittäin suuritehoisten traktoreiden sekä erikoislaitteiden tuotannon. MTZ:n dieselmoottorit toimittaa Minskin moottoritehdas , jotkut mallit on varustettu Caterpillarin , Cumminsin , Yanmarin ja muiden merkkien moottoreilla.
Traktorin tuotanto: |
---|
Alan suurin yritys on Minskin traktoritehdas, MTZ-Holdingin emoyhtiö. Tilalla on 9 yritystä [74] :
Toinen alan suuri yritys on Gomselmash holding, johon kuuluu [82] :
Lisäksi on muita maatalouskoneiden valmistajia:
Maataloussuunnittelua harjoittavat myös Smorgon Optical Machine-Tool Plant OJSC, Volkovysk Machine-Building Plant OJSC (päätoimialan lisäksi) ja muut yritykset.
Suurimmat kodinkoneiden valmistajat ovat Atlant , Gorizont , Minsk Instrument-Making Plant (osa Amkodor-Belvar OJSC:tä), Brestgazoapparat (Gefest), BelOMO , Torgmash OJSC ( Baranovichi [90] ) ja muut yritykset. Joidenkin kodinkoneiden tuotanto väheni merkittävästi 2010-luvulla. Joten vuosina 2011-2016 yritysten pölynimurien tuotanto väheni 26:sta 4 tuhanteen, sähköisten lihamyllyjen tuotanto 347:stä 110 tuhanteen, mehupuristimien tuotanto 175:stä 29 tuhanteen, rautojen tuotanto 49:stä 2 tuhanteen. aikaa, tuotanto Mikroaaltouunit kasvoivat 306 tuhatta 678 tuhatta, sähköliesi ja vedenkeittimet - 406 tuhatta 425 tuhatta. Lisäksi vuonna 2016 220 tuhatta pesukonetta, 988 tuhatta kotitalouksien jääkaappia ja pakastinta, 1027 tuhatta kaasuliesiä ja keittolevyjä , 4 miljoonaa lamppua ja valaisinlaitetta [91] . Vuonna 2008 Valko-Venäjällä järjestettiin matkapuhelinten kokoonpanotuotanto [92] . Brest Radio Engineering Plant valmistaa sähköisiä lämmitystyynyjä, sähkölämmittimiä, sähköliesiä ja kokoaa myös henkilökohtaisia tietokoneita; Baranovichin tehdas " Torgmash " ja Grodnon kauppatekniikan tehdas valmistavat kaupan ja julkisen ruokailun teknisiä laitteita sekä tietyntyyppisiä kodinkoneita.
Vuonna 2017 Atlant CJSC:n kolmella tehtaalla työskenteli 7019 henkilöä, ja tuotteista 71,4 % meni vientiin. Jääkaapit "Atlant" miehitti 57,3 % Valko-Venäjän jääkaappi- ja pakastinmarkkinoista, 14,3 % Ukrainan ja 12,7 % Venäjän markkinoista sekä 2-20 % pesukoneiden markkinoista [93] .
Jääkaappien, pakastimien ja kaasuliesien tuotanto Valko-Venäjän SSR:ssä ja Valko-Venäjän tasavallassa , tuhat yksikköä [94] [95] [96] [97] : |
Useimmat valtion omistusmuodon työstökoneyritykset ovat Valko-Venäjän tasavallan teollisuusministeriön metallurgian ja työstökoneteollisuuden osaston alaisia [98] .
Työstökoneiden tuotanto BSSR:ssä ja Valko-Venäjän tasavallassa , kappaletta [94] [99] [100] : |
Sähköteollisuuden alkuperä maassa liittyy hehkulamppujen tuotantoon Albertinassa (nykyaikainen Slonimin alue ) vuosina 1913-1915. Pienet yritykset harjoittivat pitkään sähkötuotteiden tuotantoa. Vuonna 1940 Minskin radiotehtaalla aloitettiin radiovastaanottimien valmistus (tehdas siirrettiin Vilnasta; se muutettiin instrumenttitehdaksi). Samana vuonna BSSR-yritykset valmistivat 7,7 tuhatta sähkömoottoria. Niiden massatuotanto hallittiin vuonna 1950 Elektrodvigatelin tehtaalla (Mogilev). Toisessa Minskin radiotehtaassa (nykyään - OJSC " Horizon ") valmistettiin Neuvostoliiton ensimmäiset transistoriradiot vuonna 1951, vuonna 1954 televisioiden tuotanto aloitettiin. Vuosina 1956-1957 Minskin sähköteknisessä tehtaassa aloitettiin tehomuuntajien ja monimutkaisten muuntaja-asemien tuotanto. Vuonna 1959 otettiin käyttöön Mozyrin kaapelitehdas , vuonna 1966 - Brestin sähkölampputehdas, vuonna 1970 - Molodechnon tehopuolijohdeventtiilien tehdas [101] .
Vuonna 2019 maan yritykset valmistivat ennakkotietojen mukaan 1059,6 tuhatta televisiota [97] . Vuonna 2016 Valko-Venäjän tasavalta tuotti 1,25 miljardia elektronista integroitua piiriä (JSC Integral , Minsk ), 152 miljoonaa diodia, transistoria, tyristoria, dimistoria ja triakkia ( Tsvetotron- tehdas, Brest ; Elektromodul-tehdas, Molodechno - OAO Integralin haarat [102] ) . , 66 000 sähkösuureiden mittauslaitetta ja dosimetristä laitetta (joista 27 000 valmistettiin Minskissä, 32 000 Vitebskin alueella), 1,5 miljoonaa laitetta nesteiden ja kaasujen virtauksen, tason, paineen tai muiden muuttuvien ominaisuuksien mittaamiseen tai säätelyyn (joista 1,4 miljoonaa on Minskissä), 244 tuhatta kaasumittaria (joista 182 tuhatta Minskissä), 321 tuhatta sähkömittaria (joista 198 tuhatta Minskissä), 797 laitetta, röntgensäteen käytöstä, alfa. beeta- ja gammasäteily, 31,4 tuhatta optista instrumenttia (joista 23,9 tuhatta Grodnon alueella) [103] .
AC-sähkömoottoreiden tuotanto vuonna 2016 oli 701,6 tuhatta yksikköä, suurimmat valmistajat ovat Mogilev Plant Electrodvigatel JSC, Polesyeelectromash JSC ( Lunnets , Brestin alue), Elektrostal LLC ( Novolukoml , Chashniksky District Vitebskin alue) ja muut yritykset. Autojen käynnistimet (DC-moottorit) valmistaa Borisovin autojen sähkölaitteiden tehdas . Minskin sähkötekninen tehdas tuottaa erityyppisiä sähkömuuntajia (457 tuhatta kappaletta vuonna 2016). V. I. Kozlova, Yudzhen LLC ( Novopolotsk , Vitebskin alue), Vitebsk Plant of Electrical Measuring Instruments OJSC, Belit Plant Unitary Enterprise ( Postavy ; tehdas suunnattiin uudelleen muiden tuotteiden tuotantoon), SVT Plant PUE (Minsk). Lyijyakkujen valmistajat (314 tuhatta yksikköä vuonna 2016) - First Battery Company -ryhmä (75 % Exide Technologiesin tytäryhtiö ; päätuotanto Pinskissä , Brestin alueella; uusi tehdas on tarkoitus rakentaa Brestiin) ja PRUE Amkodor- Radian "( Sosnyin kylä , Minsk) [104] . Uuden akkutehtaan käynnistäminen Brestiin vuonna 2019 esti yleisön ympäristösyistä painostuksen [105] . Optisen kaapelin tuotantoa (55 tuhatta km vuonna 2016) toteuttavat yritykset Sojuz-kabel FLLC (Vitebsk), Belkabeloptik LLC (Minsk; SZAO Beltelekabelin tytäryhtiö), JLLC Minsk Cable Plant Minskkabel, tavanomaisten kaapelien tuotanto - JSC " Belaruskabel " (Mozyr) ja SOAO " Gomelkabel ". Kaikentyyppisiä hehkulamppuja valmistettiin vuonna 2016 105 miljoonaa kappaletta [91] . Valaistustuotteita valmistavat Brest Electric Lamp Plant ja Lida Plant of Electrical Products .
Sotilas- ja siviilikäyttöön tarkoitettuja optismekaanisia tuotteita valmistavat pääasiassa BelOMO :hon (Belarusian Optical-Mechanical Association) kuuluvat yritykset. Aiemmin Vavilovin mukaan nimetty Minskin tehdas ja Vileika-tehdas "Zenit" tuottivat useiden mallien kameroita.
Televisioiden ja radiovastaanottimien tuotanto Valko-Venäjän SSR:ssä ja Valko-Venäjän tasavallassa , tuhat kappaletta [94] [106] [107] [97] : |
Valko -Venäjän kevyessä teollisuudessa toimii 2 250 yritystä. 86 % yrityksistä on pääosin yksityisessä omistuksessa . Suuret yritykset ovat osa Bellegprom- konsernia , joka yhdistää 114 yritystä, mukaan lukien OJSC Mogotex, OJSC Eliz, OJSC Elema, JV CJSC Milavitsa, OJSC Comintern, OJSC Nadex, OJSC 8 Marta ja muut [108] . Konserni tuottaa 80 % kaikista kevyen teollisuuden tuotteista.
Vuonna 2016 Valko-Venäjä tuotti 1,6 miljoonaa m² villaa, 23,1 pellavaa, 61,8 puuvillaa, 73,5 kemiankuitukankaita ja 502,5 miljoonaa dm² parkittua ja käsiteltyä nahkaa. Liinavaatteita valmistettiin 5,5 miljoonaa kappaletta, verhoja ja verhoja - 2,1 miljoonaa, 20 miljoonaa m² mattoja,
Tuotetyyppi, yksiköt rev. | Julkaisu vuonna 2016 [109] |
Vuoden 2016 suurimmat valmistajat |
---|---|---|
Villakankaat, milj. m² | 1.6 | Mogilevin alue - 60 349 tuhatta neliömetriä, Brestin alue - 49 787 tuhatta neliömetriä, Vitebskin alue - 29 356 tuhatta neliömetriä . |
Pellavakankaat, milj. m² | 23.1 | |
Puuvillakankaat, milj. m² | 61.8 | |
Kemialliset kuitukankaat, milj. m² | 73.5 | |
Parkittua ja muokattua nahkaa, milj. dm² | 502.5 | Minskin alue - 243,9 miljoonaa neliömetriä dm, Mogilevin alue - 178,1 miljoonaa, Grodnon alue - 80,5 miljoonaa |
Vuodevaatteet, miljoonia kappaleita | 5.5 | |
Verhot ja verhot, miljoonia kappaleita | 2.1 | |
Matot, milj. m² | kaksikymmentä | Vitebskin alue - 18,9 miljoonaa (OJSC " Vitebsk Carpets "); Brestin alue – miljoona (OJSC Brest matot) |
Neuleet, milj. kappaletta sisältäen: |
46.5 | Minskin alue - 20,9 miljoonaa kappaletta (kaikentyyppiset tuotteet). Suurimmat yritykset - JSC " Svitanak " (Zhodino) - 32%; OJSC Kupalinka (Soligorsk) - 11%; JSC " 8. maaliskuuta " (Gomel) - 10%; Pinsk VET "Polesie" - 4%; OAO KIM † (Vitebsk) – 4 % [110] |
päällysvaatteet | 11.8 | |
neulotut alusvaatteet | 18.4 | |
T-paidat, T-paidat | 10.5 | |
vaatteet vastasyntyneille ja taaperoille | 1.6 | |
urheilu, hiihto ja uima-asut | 0.8 | |
neulepuserot, neulepuserot, villapaidat, neuletakit, liivit | 3.3 | |
Päällysvaatteet (paitsi neuleet), milj. kpl sisältäen: |
9.1 | |
takit, sadetakit, takit, tuulitakit | 1.9 | |
puvut ja setit | 1.2 | |
takit, bleiserit, takit | 0.9 | |
housut, haalarit, ratsastushousut | 2.2 | |
mekot, aurinkomekot, hameet | 2.9 | |
Alusvaatteet (paitsi neuleet), milj. kpl sisältäen: |
16.4 | |
Miesten paidat | 1.7 | |
naisten puserot ja paidat | 1.6 | |
korsetti | 12.5 | |
Ei-neulevaatteita vastasyntyneille ja lapsille, miljoonaa kappaletta | 0.4 | |
Käsineet, nahkakäsineet, miljoonia kappaleita | 0.1 | |
Sukat, miljoonia kappaleita | 155 | JLLC "Conte Spa" (Grodno), JSC " Brest Hosiery Factory " (Brest) |
Jalkineet, miljoonia kappaleita | kymmenen | Vitebskin alue - 5,2 miljoonaa (JLLC " Belwest ", LLC "Valko-Venäjän nahka- ja jalkineyritys " Marko ", JSC " Krasny Oktyabr ", Vitebsk), Minsk - 1,4 miljoonaa (MO OJSC "Luch", CJSC JV "Otiko", CJSC Sivelga ), Mogilevin alue - 1 miljoona (JSC Bobruisk kenkätehdas, Mogilev OJSC Obuv); muut alueet - alle miljoona (JSC Trud, Gomel; OJSC Lidan kenkätehdas , OJSC "Grodnon kenkätehdas "Neman"; Baranovichin kenkätehdas jne.) .) |
Naisten ja miesten laukkuja, miljoonia kappaleita | 0.6 |
Yksi Valko-Venäjän tekstiili- ja vaatetusteollisuuden suurimmista ongelmista on tuotantoomaisuuden aktiivisen osan korkeat poistot (61,4 % vuonna 2010). Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden keskipalkka on lähes 1,5 kertaa maan keskiarvoa alempi (vuodesta 2010) [111] .
2000-2010-luvulla jotkin yritykset asetettiin konkurssiin tai aloittivat saneerausmenettelyn (viimeinen mahdollisuus päästä eroon konkurssia edeltävästä tilasta): KIM -tehdas (yksi Vitebskin kaupunkia muodostavista yrityksistä ) [112] , Vyasnyanka CJSC (entinen Volodarskyn mukaan nimetty tehdas, Mogilev) [113] , Tolochinskin tekstiilitehdas [114] , Zhlobinin kokeellinen vaatetehdas [115] , Mozyrin neuletehdas "Slavjanka" [116] , Slutskin tekstiilitehdas [117] , " Matot Brest ", useita alueellisia pellavatehtaita [118] [119] , Bobruiskin turkistehdas , Vetkan puuvillakehräystehdas , Wittex , Vitebskin silkkikankaiden tehdas . Bobruiskin kenkätehdas lopetti päätuotteiden tuotannon .
Valtionyhtiöt tuottavat merkittävän osan tuotteista useimmilla elintarviketeollisuuden sektoreilla , ja niiden alaisuudessa on eri toimialojen välillä. Pääsääntöisesti valtion omistamat liha-, meijeri- ja leipomoteollisuuden yritykset ovat Valko-Venäjän tasavallan maatalous- ja elintarvikeministeriön alaisia , kun taas muun elintarviketeollisuuden yritykset ovat osa Belgospischeprom-konsernia , joka on suoraan Valko-Venäjän alaisuudessa. tasavallan ministerineuvosto.
Elintarviketeollisuuden suurimmat yritykset:
Tietyntyyppisten makeistuotteiden valmistus, tonnia |
---|
Suklaa Suklaa karkit; makeiset kaakaolla Sokerimakeiset ilman kaakaota |
Makeisten (laajennetussa määritelmässä) tuotanto oli 257 tuhatta tonnia vuonna 2015. 2000-luvun alussa sokerituotteiden tuotanto kääntyi laskuun, kun taas jauhotuotteet lisääntyivät niiden kysynnän muutoksesta johtuen. . Vuosina 2012-2013 valmistetuista jauhomakeisista 38 % oli keksejä, 20 % vohveleita, 18 % piparkakkuja ja piparkakkuja, 12 % kakkuja ja leivonnaisia, 3 % muffinsseja, babaa ja sämpylöitä, alle 1 % keksejä ja keksejä, 9% - muita makeisia. Valmistetuista sokerituotteista 23 % oli sokerista valmistettuja tuotteita, joihin on lisätty kaakaota (13 506 tonnia vuonna 2013), 16 % (9380 tonnia) - vaahtokarkkeja ja vaahtokarkkeja, 15 % (8525 tonnia) - suklaata, 10 % - karamellia, 7 %. - marmeladi , 7% - fondanttimakeiset, 6% - suklaat, 3% - halvaa, 1% - toffee, 12% - muut tuotteet. Makeistuotteiden vienti vuonna 2015 oli 19 tuhatta tonnia (viennin keskimääräinen osuus tuotannosta - 7,4 %), tuonti - 52,6 tuhatta tonnia. Makeistuotteiden viennissä (83 %) ja tuonnissa (76 %) suurin kumppani on Venäjä, Azerbaidžan, Kazakstan ja Turkmenistan muodostavat 2-3 % viennistä, toiseksi tärkein tuontilähde (21 %) on Ukraina, noin 1 % tuonnista on puolalaisten ja saksalaisten yritysten tuotteita. Makeistuotteiden kulutus kasvaa tasaisesti paitsi vuotta 2011. Vuonna 2014 makeisten kulutus oli 32 kg henkilöä kohden vuodessa [120] .
Tällä hetkellä maassa toimii useita makeistehtaita. Alan suurimmat yritykset tuloilla mitattuna [121] :
Sokeriteollisuus syntyi maan alueelle 1830-luvulla (pieniä tehtaita ilmestyi Grodnon ja Minskin maakuntiin). Neljä sokeritehdasta rakennettiin BSSR-2:een Minskin alueelle ( Gorodeya ja Slutsk ), yksi Brestin ( Zhabinka ) ja Grodnon ( Skidel ) alueelle. Tuotannon piirre oli ruokosokerin (pääasiassa Kuubasta ) laaja käyttö.
Vjatšeslav Kebichin hallitus otti saksalaisen Südzucker -yrityksen mukaan sokeritehtaiden modernisointiin ja markkinoiden liiketoimintasuunnitelmien valmisteluun , mutta maan uusi johto kielsi saksalaiselta yritykseltä mahdollisuuden ostaa maan sokeritehtaiden osakkeita. Slutskin tehdas hyödynsi saksalaista luottolimiittiä ja osti uusia laitteita, mikä lisäsi sekä tehtaan kapasiteettia että tuotannon tehokkuutta. Kaikki sokeritehtaat yhtiöitettiin [122] . Vuosina 1999-2005 sokeriyritykset alkoivat Venäjälle sokerin toimittamisen kiellon yhteydessä ruokoraaka-aineista muuttaa raaka-aineiden rakennetta, koska sokerijuurikkaan tuotanto lisääntyi merkittävästi Brestin, Grodnon ja Minskin alueilla. Yritykset alkoivat toimittaa suurimman osan juurikassokerista Venäjälle ja pääosin ruokosokeria kotimarkkinoille. Tuotantoteknologian muutos vaati uutta modernisointia, jonka seurauksena osakkeenomistajat menettivät lähes koko osuutensa kaikissa neljässä tehtaassa. Valtion osuus nousi 99 prosenttiin Gorodeyskin ja Skidelskyn sokeritehtailla [123] . Zhabinkan tehtaalla entisten osakkeenomistajien osuutta pienennettiin valtion määräysvaltaosuuden hyväksi ottamalla käyttöön "kultainen osake" ja ottamalla käyttöön lisäanti [124] . Valtio sai Slutskin tehtaan määräysvallan vasta vuoteen 2016 mennessä. 2000-luvun lopulla sokerin vientiä yritettiin monipuolistaa. Vuonna 2010 ilmoitettiin viidennen sokeritehtaan rakentamisesta Bobruiskiin, mutta vuoden 2011 talouskriisi johti tämän hankkeen luopumiseen [125] .
Vuonna 2018 sokerin tuotanto laski viime vuosien alimmalle tasolle - 637,9 tuhatta tonnia [126] . Sokerin tuotanto vuonna 2019 oli 639,4 tuhatta tonnia, josta 72,6 tuhatta tonnia tuotettiin tammi-elokuussa [97] .
Valko-Venäjän tasavallan monopolien vastaisen sääntelyn ja kaupan ministeriö asetti 17.1.2018 sokerin vähimmäismyyntihinnaksi 1,5 ruplaa. (~0,75 USD) kiloa kohden, mikä johtui maailmanmarkkinoiden ylitarjonnasta ja tuonnin lisääntymisestä. Lisäksi sokerijuurikkaan ostohintoja ja sokerinjalostamoiden kaasun hintoja alennettiin [127] . Myöhemmin tätä väliaikaista toimenpidettä jatkettiin useita kertoja. Tämän seurauksena valkovenäläisen sokerin hinnat joissakin venäläisissä myymälöissä osoittautuivat huomattavasti alhaisemmiksi kuin valkovenäläisissä myymälöissä [128] .
Suurin osa suurista valtion leipomoista , jotka ovat tasaisesti jakautuneet koko maahan, kuuluvat alueellisiin tuotantoyhdistyksiin:
Pienempiä leipomoja on useimmissa maan aluekeskuksissa ja joissakin suurissa kaupungeissa - pääsääntöisesti tuotantolaitoksina kuluttajayhteistyöjärjestelmässä. Taloudellisista syistä ja leivän osuuden vähenemisen vuoksi ruokavaliossa osa niistä on suljettu - erityisesti Zhitkovichissa [137] ja Tolochinissa [138] . Jotkut suuret vähittäiskauppaketjut järjestivät 2000-luvulla omat tuotantolaitoksensa tietyntyyppisten leipomotuotteiden leivontaan [139] [140] .
Jauhojen, pastan ja kotieläinrehun tuotanto on keskittynyt pääasiassa valtion omistamiin leipomoihin. Suurimmat jauhojen tuottajat sijaitsevat Grodnon alueella (115,7 tuhatta tonnia), Minskin alueella (114,1 tuhatta tonnia), Brestin alueella (97 tuhatta tonnia) ja Minskissä (94,7 tuhatta tonnia), muilla alueilla - 57-72 tuhatta tonnia kukin. Suuret pastan tuottajat ovat keskittyneet Minskin alueelle (28,5 tuhatta tonnia vuonna 2018; Borimak OJSC ja muut), Grodnon alueelle (5,9 tuhatta tonnia) ja Minskiin (3,9 tuhatta tonnia). Rehun tuotantomäärät ovat suhteellisen vakaat kaikilla alueilla, ja Minskin alueella ne ovat yli 1,5 miljoonaa tonnia, Grodnon alueella - noin 1,2 miljoonaa tonnia, Brestissä, Vitebskissä ja Gomelissa - noin miljoona tonnia vuodessa [141] .
Vuoteen 2020 mennessä 24 leipomolle oli kertynyt 1,28 miljardia ruplaa (noin 600 miljoonaa dollaria) velkaa, jotka saneerattiin toukokuussa 2020 antamalla valtion tukea budjettivaroista, jotka on taattu osake- tai joukkovelkakirjalainan lisäannilla ja lunastetaan vuosina 2025-2029. Suurimmat velalliset olivat Klimovitši- ja Borisov-leipomot (140 miljoonaa ruplaa kumpikin) [142] [143] [144] .
Valko -Venäjän meijeriteollisuus on Valko-Venäjän elintarviketeollisuuden käyntikortti, joka on erikoistunut maidon, voin, juuston, jäätelön, purkitetun maidon ja muiden tuotteiden tuotantoon. Valko-Venäjä on viime vuosina ollut jatkuvasti viiden suurimman maitotuotteiden viejän maan joukossa maailmassa. Vuoden 2010 lopussa sen osuus maailman maitotuotteiden kokonaisviennistä oli 4 %. Valko-Venäjän maitotuotteiden tärkeimmät maahantuojat ovat IVY-maat - Venäjä ja Kazakstan.
Meijeriteollisuus on jo pitkään hallinnut säännöllisiä valtion investointeja osana erityistä tukiohjelmaa.
Alan suurimmat yritykset ovat Savushkin Product OJSC ( Brest ), Babushkina Krynka OJSC ( Mogilev ), Slutsk Cheese-Making Plant OJSC, Gormolzavody No. 1 and No. 2 ( Minsk ) ja muut [145] [146] .
Pääasiallisten maitotuotteiden tuotanto (tuhatta tonnia) [126] :
Tuotetyyppi | 2011 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 |
---|---|---|---|---|---|---|
Juusto (paitsi jalostettu) | 141,9 | 168,3 | 180,8 | 191.4 | 193.4 | 203.2 |
Sulatejuustot | 6.7 | 5.5 | 5.8 | 6.4 | 6.6 | 7 |
Voi ja maitopastat | 104.3 | 106.7 | 113.6 | 117.9 | 120 | 115.2 |
Raejuusto ja rahkatuotteet | 96.8 | 114.2 | 123,8 | 128,7 | 129,5 | 128,8 |
Maito ja kerma, ei-kiinteä kondensoitu | 124.4 | 99.7 | 91.9 | 92.5 | 115.6 | 78.9 |
Seerumi | 662.4 | 459.2 | 535,5 | 565.2 | 678,3 | 687,6 |
Jäätelö | 32 | 30.6 | 28.3 | 28.4 | 28.4 | 34.5 |
Vähärasvaiset maitotuotteet [147] | 90.8 | 94.5 | 119.6 | 154.3 | 177 | 111 |
Maito ja kermajauhe | 100.6 | 149.3 | 159,6 | 155,9 | 154 | 164,4 |
Täysmaitotuotteet [148] , mukaan lukien: | 1642.9 | 1935.5 | 1962.8 | 1972.3 | 2000.8 | 2027.3 |
nestemäinen prosessoitu maito | 699 | 831,8 | 886.1 | 879,8 | 967,9 | 879.4 |
jogurtti | 26.1 | 35.4 | 36.2 | 38.8 | 39.6 | 47.7 |
juustomassaa | 2.3 | 4.2 | 2.9 | 3.1 | 3.3 | 3.3 |
fermentoitua leivottua maitoa | 7.8 | 5.2 | 9.8 | 11.1 | 11.2 | 10.7 |
smetana | 92 | 97.2 | 111.9 | 117 | 121.9 | 132.3 |
Tiettyjen maitotuotteiden tuotanto alueiden ja Minskin kaupungin mukaan vuonna 2018 (tuhatta tonnia) [149] :
Tuotetyyppi | Brest | Vitebsk | Gomel | Grodno | Minsk | Minsk | Mogilevskaja |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Täysmaitotuotteet [148] | 594,7 (29,3 %) | 148,1 (7,3 %) | 229,9 (11,3 %) | 173,9 (8,6 %) | 314 (15,5 %) | 246,4 (12,2 %) | 320,3 (15,8 %) |
Maitojauhe ja kerma | 11,6 (7,1 %) | 20,6 (12,5 %) | 29,7 (18,1 %) | 39,4 (24 %) | 0 | 40,4 (24,6 %) | 22,8 (13,9 %) |
Raejuusto ja rahkatuotteet | 52 (40,4 %) | 6,7 (5,2 %) | 7 (5,4 %) | 12,9 (10 %) | 27,2 (21,1 %) | 13,4 (10,4 %) | 9,6 (7,5 %) |
Juusto (paitsi jalostettu) | 72,4 (35,6 %) | 22,4 (11 %) | 31,4 (15,5 %) | 40 (19,7 %) | 2 (1 %) | 27,7 (13,6 %) | 7,2 (3,5 %) |
Voi ja maitopastat | 22,2 (19,3 %) | 12,5 (10,9 %) | 16,6 (14,4 %) | 19,6 (17 %) | 4,9 (4,3 %) | 26,7 (23,2 %) | 12,7 (11 %) |
Vuonna 2018 valkovenäläiset yritykset tuottivat 278,8 tuhatta tonnia makkaroita (joista 163,5 tuhatta tonnia keitettyjä makkaroita, makkaroita ja makkaroita, 16,4 tuhatta tonnia puolisavumakkaroita ja 20,5 tuhatta tonnia kuivakuivattuja ja raakasavumakkaroita, mukaan lukien salami) [ 150] .
Kalan käsittelyMerelle pääsyn puute itsenäisessä Valko-Venäjän tasavallassa, makean veden kalanviljelylaitosten pieni kapasiteetti ja suurten valtion omistamien yritysten puuttuminen vauhdittivat yksityistä aloitetta alalla. 1990-luvulla maan suurimmat yksityiset kalayritykset aloittivat toimintansa Brestissä (kalakauppa Santa Impex Brest ja kalanjalostus Santa Bremor, joka nimettiin uudelleen Bremoriksi vuonna 2021 ) ja Leor Plastik Novogrudokissa. Muita merkittäviä kalanjalostusyrityksiä ovat Prosma, Taste of Fish Plus ja Vitalur. Venäjän asettama pakotteet Euroopan unionia vastaan vuonna 2014 johti markkinoiden rakenteen muutokseen [122] . Liettuan Viciunai Group suunnitteli 2010-luvun alussa tuotantolaitoksen avaamista Minskiin , mutta hanke hylättiin. Alan valtion omistamia yrityksiä edustavat Minskrybprom- ja Belryba-yritykset, jotka yhdistettiin vuonna 2011 yhtiöitämistä ja mahdollista myyntiä varten [125] .
Teollisuusyritykset tuottivat vuonna 2018 114,4 tuhatta tonnia kalaa, äyriäisiä ja kalasäilykkeitä, joista 24,2 tuhatta tonnia kuivattua, kuivattua, savustettua, suolattua kalaa ja 76,7 tuhatta tonnia keitettyjä ja säilykkeitä sekä kaviaaria [150] .
Valko-Venäjän SSR:ssä Minskin virvoitusjuomien tehdas oli suurin virvoitusjuomien ja kivennäisvesien erikoistunut valmistaja . Vuosina 1986-1987 Brestissä, Brestin virvoitusjuomatehtaalla , aloitettiin Pepsi Colan ja Fantan pullotus . Vuosina 1994-1997 Coca Cola pullotti juomansa Minskin virvoitusjuomatehtaalla, minkä jälkeen se siirsi tuotannon omalle tehtaalleen Kolyadichiin (Minsk). Osakeyhtiö MZBN, jonka johto jakoi suurimman osan osakkeista keskenään, käytti Coca Colan kanssa työskentelyn teknologista, markkinointi- ja myyntikokemusta sopeutuakseen markkinaolosuhteisiin. 1990-luvulla ilmaantui uusia yksityisiä virvoitusjuomien tuottajia, joista suurimmat ovat Triple, Darida ja Frost & Co. Myöhemmin virvoitusjuomamarkkinoille tulivat oluentuottajat Syabar (Bobruisk Brewery) ja Lida Pivo. PepsiCo on neuvotellut yhteisyrityksen perustamisesta pitkään (erityisesti Mogilevin alueelle), mutta sen tuotteiden pullotus alkoi vuonna 2015 Lida Pivassa [122] .
SuolaMozyrissa on OAO Mozyrsalt -tehdas , joka tuottaa ruokasuolaa pumppaamalla suolaliuosta esiintymästä pumpuilla.
Muut teollisuudenalatBSSR:ssä suurimmat majoneesin tuottajat olivat Minskin margariinitehdas ja Gomel Fat Plant . 1990-luvulla majoneesia alkoivat valmistaa yksityiset yritykset Pamax, Kamako, Lanna, ABC [122] . Vuonna 2018 maa tuotti 385,7 tuhatta tonnia kasviöljyä ja 12,9 tuhatta tonnia margariinia ja vastaavia ruokarasvoja [150] .
Vuonna 2015 maa tuotti 474 miljoonaa ehdollista tölkkiä hedelmä- ja vihannessäilykkeitä, joista 54% yksityiset yritykset, joista suurimmat ovat IOOO Vastega (Brest), ALC Firm ABC (Grodno), SOOO Vlanpak (Smolevichi) , SOOO "Oasis" Ryhmä" (Bobruisk) [151] . Absoluuttisesti mitattuna hedelmä- ja vihannessäilykkeitä valmistettiin 155,8 tuhatta tonnia vuonna 2015 ja 153 tuhatta tonnia vuonna 2018 [150] . Vauvanruokavalmiiden tuotteiden tuotanto kasvoi samana aikana 20,9 tuhannesta tonnista 28,8 tuhanteen tonniin [152] .
Suurimmat mehujen ja nektarien tuottajat ovat Oasis Group JLLC (29 %), Vlanpak JLLC (17 %), Firma ABC ALC (13 %), Savushkin Product OJSC (13 %), Gamma Vkusa OJSC (8 %). Suurin mehujen ja nektarien toimittaja budjettiorganisaatioille on OJSC Lyakhovichi Cannery. Tuotetuista mehuista ja nektareista 74 % on hedelmiä, 13 % koivunmehua, 7 % tomaattimehua, 5 % kasvismehuja ja -nektareja, 1 % hedelmä- ja hedelmäjuomia. Noin 65-70 % tuotteista on nektareita, 30-35 % on mehuja. Noin 20 % koivunmahlassa menee vientiin [151] . Useat erikoistuneet lastenruokien valmistajat tarjoavat kotimarkkinoille vauvasoseitä, mehuja ja nektareita [151] .
Valko-Venäjän SSR:ssä tupakkatehtaat toimivat Grodnossa ja Minskissä. 1990-luvulla Minskin tupakkatehdas lopetti toimintansa, ja liikemies Pavel Topuzidis järjesti Minskissä Neuvostoliiton merkkisten savukkeiden tuotannon, joka myöhemmin organisoitiin uudeksi tupakkatehtaaksi, OOO Tabak-Invest [122] . JSC " Grodno Tobacco Factory "Neman"" pysyi valtion omistuksessa. Vuonna 2015 noin 80 % tasavallan savukkeista valmistettiin Grodnon tehtaalla ja 20 % Minskin Topuzidisin tehtaalla [153] . Vuosina 2017-2018 Grodnon tupakkatehtaan vähittäismyyntiverkosto ja oikeus Grodnon savukkeiden tukkumyyntiin siirrettiin liikemies Aleksey Oleksinin SZAO Energo-Oilille , joka sai Aleksanteri Lukašenkon luvan luoda "yhtenäisen tupakan jakeluverkoston". alalla” [154] . Energo-Oilista tuli 1. elokuuta 2018 Grodnon tupakkatehdas Nemanin ainoa tupakkatuotteiden myyntiyhtiö [155] . Vuonna 2020 Oleksin avasi kolmannen tupakkatehtaan, Inter Tobacco LLC:n (99 %:sti SZAO Energo-Oil Oleksinin omistuksessa) [156] .
Savukkeiden tuotantomääriä säännellään kiintiöillä, jotka Valko-Venäjän tasavallan ministerineuvosto vahvistaa vuosittain [153] . Tehtaat valmistavat sekä omia savukemerkkejä että tuotteita suurten maailmanlaajuisten yritysten lisenssillä - Japan Tobacco International (noin 25 % markkinoista [157] ), British American Tobacco , Imperial Tobacco ja muut. Samaan aikaan Grodnon tehdas valmistaa pääasiassa omia savukemerkkejään, ja suurin osa Tabak-Investin tuotteista valmistetaan lisenssillä [153] . Savukkeiden tuotannolle säännellyillä markkinoilla, joilla on rajoitettu määrä osallistujia, on ominaista erittäin korkea kannattavuus: Grodnon tehtaan kannattavuus vuonna 2016 oli 53,8 % [158] , vuonna 2018 nettotulos oli 186,5 miljoonaa ruplaa (noin 86 miljoonaa dollaria). ) [159] .
Savukkeiden tuotanto täydentää tasavallan ja paikallisen budjetin kasvavien valmisteverojen ja muiden verojen kustannuksella. Siten Grodnon tupakkatehtaasta vuonna 2017 tuli Grodnon alueen suurin veronmaksaja [160] . Vuonna 2017 valtion kokonaistulot tupakkateollisuudesta olivat 500 miljoonaa dollaria [161] .
Merkittävä osa tuotannosta menee vientiin: virallisten tietojen mukaan vuonna 2014 34,8 miljardista valmistetusta savukkeesta vietiin yli 10 miljardia. Päämarkkina-alueet ovat Moldova, Ukraina ja Liettua. Ongelmana on "harmaa" vienti - sekä Euroopan unionin että Euraasian talousliiton maihin [153] . Pääasiallisena syynä savukkeiden salakuljetuksen leviämiseen EU-maihin on moninkertainen hintaero: vuonna 2018 savukkeiden keskihinnat olivat Puolassa noin viisi kertaa korkeammat. Savukkeita (pääasiassa halvimpia merkkejä) viedään aktiivisesti Venäjälle tullivalvonnan puutteen vuoksi; siellä niiden osuus markkinoista on jopa 17-21 % Smolenskin ja Brjanskin alueilla sekä Pohjois-Kaukasiassa. KPMG :n mukaan vuonna 2016 valkovenäläisten salakuljetettujen savukkeiden osuus savukkeiden kulutuksesta oli 5 % Puolassa, 14,5 % Liettuassa ja 16,65 % Latviassa [161] . Savukkeita salakuljetetaan Euroopan unioniin Liettuan ja Puolan rajan lisäksi myös Ukrainan ja tuntemattoman Transnistrian kautta [162] .
Alkoholin kulutus maassa on yksi maailman korkeimmista [122] ; uskotaan, että alkoholin kokonaiskulutuksen määrä puhtaana alkoholina on 40 % suurempi kuin Maailman terveysjärjestön sallima luku [163] . Vuoden 2011 alussa vodkan osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta oli 43,5 % [164] . Vuonna 2016 Valko-Venäjällä valmistettiin 14,2 miljoonaa desilitraa tislattuja alkoholijuomia (sisältäen 12 miljoonaa desilitraa vodkaa, 0,345 miljoonaa desilitraa konjakkia jne.), 2,7 miljoonaa desilitraa rypäleviinejä (paitsi kuohuviinejä), 1,5 miljoonaa dekalitraa 8 kuohuviiniä. fermentoituja ja sekoitettuja alkoholijuomia, 43,2 miljoonaa dekalitraa olutta [165] . Suurin osa vodkasta ja tinktuuroista valmistettiin Brestin alueella (4 miljoonaa dekalitraa eli 28 %), Minskin alueella ja Minskissä (2,8 ja 2,6 miljoonaa dekalitraa eli 20 % ja 18 %). Muilla alueilla annettiin 1–1,5 miljoonaa dekalitraa. Rypäleviinien tuotanto viiniaineista on keskittynyt Minskin (69,8 %), Minskin ja Gomelin alueille (yhteensä 30,1 %). Fermentoitujen viinien tuotanto jakautuu suhteellisen tasaisesti alueiden ja Minskiin. Yli puolet oluesta tuotettiin Minskissä (23,8 miljoonaa dekalitraa; Krinitsa, Alivarya), 10 miljoonaa dekalitraa Grodnon alueella (Lida-olut), 6 miljoonaa dekalitraa Mogilevin alueella (CJSC Heineken Brewery, Bobruisk), 2,8 miljoonaa antoi Brestin alueella (Brest-olut) [165] . Ivanovon kaupungissa Brestin alueella toimii maan suurin maltaiden tuottaja OAO Belsolod (Ivanovo Malting Plant; osa Belgospischepromin osavaltion konsernia ) [166] . Yritys otettiin käyttöön vuonna 1989, vuonna 2016 tuotteista 44 % toimitettiin kotimarkkinoille, 56 % vientiin [167] .
Alkoholintuottajat antavat suuren panoksen paikallisiin ja tasavallan budjetteihin - esimerkiksi Akvadivin ja Bulbashin tehtaat ovat yksi Minskin alueen suurimmista veronmaksajista [122] [123] , ja Klimovichi-tislaamo sijoittui verotuloilla mitattuna vuonna 2018 toiseksi. paikka Mogilevin alueella jopa konkurssista ja kriisintorjuntajärjestelmän käyttöönotosta huolimatta [168] . Brestin tislaamo "Belalco" ja Vitebskin tislaamo "Pridvinye" ovat Brestin ja Vitebskin alueiden suurimpia veronmaksajia [169] [170] .
Viinien pullotus tuontiviiniaineista tapahtuu pääsääntöisesti yksityisten yritysten toimesta. Minskissä on osakeyhtiö Minskin kuohuviinien tehdas (vuodesta 2001 lähtien se on nimetty kuohuviinien tehtaaksi) [122] [123] [125] .
Maan suurin tislaamo (Minskin tehdas " Kristall ") onnistui 1990-luvulla ylläpitämään läheisiä suhteita pieniin tislaamoihin, jotka toimittivat sille raaka-aineita, mikä vaikutti positiivisesti sen kuntoon. Vuonna 1993 Minskin alueen Smolevitšin alueelle perustettiin ensimmäinen yksityinen vodkatislaamo. Pian alkoi ilmaantua muita riippumattomia tislaajia. Vuonna 1996 Minsk-Kristall perusti yhdessä saksalaisten yritysten kanssa Akvadivin tehtaan (2000-luvun alussa Vladimir Peftiev osti saksalaisen osuuden yrityksestä ). Myös valtionyhtiöt osallistuivat vodkan ja alkoholijuomien tuotannon lisäämiseen - esimerkiksi 1990-luvun puolivälissä suuri rehuproteiinin tuottaja, valtion omistama Mozyr Feed Yeast Plant , järjesti puhdistetun alkoholin laajamittaisen tuotannon. , vodkaa ja alkoholijuomia. Grodnon viinitila suuntautui uudelleen tislattujen alkoholijuomien tuotantoon ja nimettiin uudelleen tislaamoksi. 1990-luvun lopulla Bobruiskin hydrolyysilaitoksella valmistettiin laittomasti vodkaa sokerituotannon jätteistä teknisen alkoholin varjolla, mikä johti laajaan rikosoikeuteen. Pian alkoholijuomien viennin valmisteverot otettiin käyttöön valtion budjetin täydentämiseksi, mutta pitkällä aikavälillä ne johtivat Venäjän ja Ukrainan markkinoiden menettämiseen valtion omistamille yrityksille. 2000-luvulla - 2010-luvun alussa ukrainalaiset vodkayhtiöt Nemiroff ja Bayadera alkoivat tuottaa tuotteitaan Valko-Venäjän markkinoille Minsk-Kristallissa ja Grodnon tislaamossa. Vuonna 2015 markkinoiden menetyksen vuoksi valtion suurimmat alkoholijuomien tuottajat (Brest, Vitebsk, Gomel, Grodno ja Klimovitši) sulautuivat Minsk-Kristalliin Minsk Crystal Groupin omistukseen [122] [123] [ 125] [171] [172] . Vuonna 2018 yritysten alkoholintuotantokapasiteetti oli 11,5 miljoonaa dekalitraa vuodessa, mikä ylitti kotimarkkinoiden tarpeet yli 1,6-kertaisesti; 15 yrityksestä 16:sta on valtion omistuksessa [173] . Vuonna 2016 Mozyrin tislaamo haki tuomioistuimeen pyynnön julistaa se taloudellisesti maksukyvyttömäksi (konkurssissa) [174] ; yrityksen saneerausaikaa jatkettiin toistuvasti ja se siirrettiin vuoden 2019 loppuun [175] . Vuonna 2018 Klimovichi-tislaamo kävi läpi samanlaisen menettelyn [176] .
Vuonna 2014 vain 8 Belgospischeprom-konsernin tehdasta myi yli 7 miljoonaa dekaliliaa vodkaa ja alkoholijuomia Valko-Venäjän kotimarkkinoilla (yli 140 miljoonaa 0,5 litran pulloa kukin) [177] [178] :
Valko-Venäjän alueella on historiallisesti toiminut monia puunjalostusyrityksiä , ja tämä teollisuus on säilynyt tärkeänä osana taloutta koko maassa [179] . Vuonna 1913 Valko-Venäjän maakuntien yritykset tuottivat 62,3 % kirjepaperia, 44,8 % tulitikkujen olkia, 26,8 % havupuutavaraa, 24,4 % tammipölkkyjä, 23,5 % vaneria ja tapettia, 21,8 % taivutettuja huonekaluja, 10,3 % pahvia. Venäjän valtakunnassa ja vastasi 20,8 % metsätuotteiden viennistä. Vuonna 1940 BSSR:n yritykset tuottivat Neuvostoliitossa 34,7 % vaneria, 6,3 % paperia, 4,7 % puutavaraa, vuonna 1976 - 7,9 % puutavaraa, 6,6 % lastulevyä, 6,7 % kuitulevyä, 3, 2 % paperia . 180] . Puunjalostusteollisuuden osuus Valko-Venäjän teollisuuden kokonaistuotannosta on noin 2 %, ja se sisältää useita segmenttejä: sahojen ja rakennusmateriaalien, vanerin, huonekalujen, standarditalojen ja puusta valmistettujen rakennusosien tuotanto, tulitikkujen valmistus [181] ; puunjalostuksen osuus metsä-, puunjalostus- ja massa- ja paperiteollisuudessa on yli 60 % [182] [183] .
Puuta korjataan kaikilla alueilla. Dobrushissa (" työn sankari "), Slonimissa, Borisovissa, Chashnikissa ja joissakin muissa paikoissa on suuria kartonki- ja paperitehtaita, Svetlogorskissa toimii suuri sellu- ja paperitehdas (JSC " Svetlogorsk Pulp and Cardboard Mill "). Lisäksi vuonna 2008 avattiin sanomalehtipaperin tuotantolaitos Shklovissa Spartakin paperitehtaan pohjalta . Maassa on kuitenkin pulaa kapasiteetista tärkeän raaka-aineen tuotantoon paperivalkaistun massan tuotannossa , ja Svetlogorskiin suunniteltiin rakentaa uusi tuotantolinja sen valmistusta varten [184] [185] . Elokuusta 2019 alkaen valkaistu sellutehdas valmistautuu avaamaan ja toimii pilottikäytössä. Samana vuonna laitosta hallinnoivan Svetlogorskin keskusvalvontakomission johto aloitti menettelyn sopimuksen irtisanomiseksi kiinalaisen pääurakoitsijan kanssa, koska laitoksen rakentaminen tapahtui rakennusmääräysten ja määräaikojen vastaisesti. paljastettiin tosiasiat viallisten laitteiden toimittamisesta ja voimakkaan epämiellyttävän hajun esiintymisestä laitoksen läheisyydessä sekä pääurakoitsijan kieltäytyessä käynnistämästä yritystä kaupalliseen käyttöön [186] .
Tulitikut tuotetaan Borisovissa (" Borisovdrev ") ja Gomelissa (" Gomeldrev "), vuonna 2020 tulitikkujen tuotanto Pinskissä keskeytettiin (CJSC " Pinskdrev " [187] ). Hartsi, hartsiliimat, tärpätti, parkitusuutteet, maali- ja lakkatuotteet valmistetaan kantotervasta, mäntyhartsista ja muista puunkorjuujätteistä Borisovin puukemian tehtaalla (JSC Lesohimik ) [185] .
Monissa kaupungeissa ja pikkukaupungeissa on huonekaluja valmistavia yrityksiä .
Vuosina 2007-2015 toteutettiin valtion omistamien puuteollisuuden yritysten keskitetty modernisointi (investoitiin yli miljardi dollaria), jonka tulosten arvioidaan olevan ristiriitaisia [188] [189] [190] [191] . Vuosina 2015-2016 valtion kehityspankin suojeluksessa perustettiin puunjalostusyhtiö , johon kuului yhdeksän yritystä Gomelista , Mostysta, Rechitsasta, Bobruiskista, Borisovista, Vitebskistä ja Mogilevista [192] [188] . Vuoden 2018 lopussa nämä puunjalostusyritykset toimivat nettotappiolla suuren luottotaakan vuoksi (136,7 miljoonaa ruplaa eli 65 miljoonaa dollaria), mukaan lukien yksi yritys, joka toimi tappiolla myynnistä (eli ennen korkojen vähentämistä). ) lainoista) [188] .
Bellesbumprom-konsernin puheenjohtajan Juri Nazarovin mukaan puunjalostuksen syvyys valkovenäläisissä yrityksissä nousi 38,5 prosentista vuonna 2006 80 prosenttiin vuonna 2016, ja sen odotetaan kasvavan 90 prosenttiin [193] .
Sahatavaran tuotanto, tuhat m 3 [194] [195] | Lastulevyn tuotanto , tuh. m 3 |
---|---|
Kuitulevyn tuotanto , ths. m 2 | Vanerin tuotanto, tuhat m 3 |
Rakennusmateriaaliteollisuutta edustavat lukuisat yritykset, jotka valmistavat erilaisia rakennustuotteita . Valko-Venäjän tasavallan arkkitehtuuri- ja rakennusministeriö vastaa teollisuuden kehittämisestä ja valtionyritysten johtamisesta .
Keramiikan valmistukseen soveltuvia hiekka- ja soramateriaalien, silikaattien, rakennus- ja muovaushiekkojen ja saven esiintymiä on laajalti koko maassa (mukaan lukien useita tulenkestäviä esiintymiä). Sementin valmistukseen on olemassa useita raaka-aineesiintymiä, suuri dolomiittiesiintymä (Vitebskin alue), magmaisia kiteisiä kiviä - rakennuskivi (Brestin ja Gomelin alueet), kaoliini (Gomelin ja Brestin alueet) [196] .
Teollisuutta edustivat pitkään keraamisia ja lasituotteita valmistavat käsityöläiset ja pienet yritykset, 1700-luvulla ilmestyi erikoistuneita manufaktuureja (lasi ja fajanssi). Ensimmäinen modernia tekniikkaa käyttänyt suuryritys oli Minskiin vuonna 1893 avattu tiilitehdas, jossa oli rengasuuni ja hihnapuristin [197] . Vuonna 1914 sementtitehdas "Ross" aloitti toimintansa Volkovyskin lähellä (tällä hetkellä OAO Krasnoselskstroymaterialyn pääyritys ) [198] . 1920-luvun lopulla - 1930-luvun puolivälissä otettiin käyttöön Minskin rakennusmateriaalitehdas, Gomelin lasitehdas , Krichevsky -sementtitehdas sekä kalkkihiekkakivitehdas Klimovitshissa ja Orshassa. Vuosina 1947-1950 rakennettiin Krichevskyn liuskekivitehdas ja Minskin kipsitehdas, ja 1950-luvun lopulla alkoi ilmestyä esivalmistettuja teräsbetonitehtaita. Vuonna 1968 avattiin Molodechnon kevytmetallirakenteiden tehdas, 1970-luvun lopulla - 1980-luvulla aloittivat työnsä Dobrushin posliinitehdas, Lyubanin rakennusmateriaalitehdas ja Novolukomlin paisutettu savisoratehdas. Vuonna 1996 Valko-Venäjän sementtitehdas käynnistettiin Kostjukovitšissa [197] .
Tällä hetkellä on kolme suurta sementtitehdasta - Krasnoselskstroymaterialy OJSC ( Krasnoselsky kaupunkikylä , Volkovyskin alue , Grodnon alue ), Krichevcementnoshifer OJSC ( Krichev kaupunki , Mogilevin alue ) ja Valko-Venäjän sementtitehdas OJSC ( Kostyukovichi kaupunki , aikomus rakentaa Mogilevin alue ) Gomelin alueen neljäs sementtitehdas julkistettiin. Ulkomaisille sijoittajille tarjotaan kahta esiintymää, joiden raaka-aineet soveltuvat sementin tuotantoon - Dobrushskoje ja Brinevskoje (Petrikovskin alue) [199] . Sementin pääasialliset kuluttajat ovat yli 300 teräsbetonirakenteiden tuotantoyritystä (suurimmat sijaitsevat Minskissä). Sementin tuotannossa asukasta kohden (489 kg vuonna 2016, 593 kg vuonna 2015) Valko-Venäjä on edellä kaikkia naapurimaita (199 kg Ukrainassa, 307 kg Liettuassa, 400 kg Puolassa, 424 kg Venäjällä) ja useita. OECD - maista [200] .
2000-luvun puolivälissä, ennen talouskriisiä , maan rakennusalalla tapahtui vilkas aktiviteetti ("rakennusbuumi"). Yksi sen vaikutuksista oli sementin puute kotimarkkinoilla. Tämän nousukauden huipulla Valko-Venäjän tasavallan ministerineuvosto ja Exim Bank of China allekirjoittivat 4 sopimusta noin yli 600 miljoonalla dollarilla, merkittäviä lainavaroja kerättiin Belarusbankilta ja kehityspankilta. Näillä lainoilla rakennettiin uusia sementin tuotantolaitoksia sekä kotimarkkinoille että vientiin. Kun uuden linjan rakentaminen valmistui, sementin kysyntä oli kuitenkin tasaantunut ja yrityksillä alkoi olla ongelmia lisätuotteiden myynnissä. Muita hankaluuksia olivat kiinalaisten laitteiden alhainen teknologinen taso ja nousevat energian hinnat, jotka eivät alentaneet tuotantokustannuksia [201] [202] [203] . Pian perustettiin valtion holding "Belarusian Cement Company". Kaikki sementtitehtaat saivat vuoden 2019 alussa valtion budjetista maksetun pääoman ja korkojen takaisinmaksun lykkäyksen 2030-luvun loppuun asti (Krichevcementnoshifer - vuoteen 2049) sekä vapautuksen kiinteistöverosta ja maaverosta samalta ajalta [202] .
Rakennuskiveä louhitaan Mikaševitshissä ( Lunnetskyn alue Brestin alueella), pienempää esiintymää kehitetään Glushkovichiin ( Lelchitskyn alue Gomelin alueella). RUPP "Granit" suuryritys sijaitsee myös Mikaševitshissa. Glushkovichin kentän kehittämiseksi on 2010-luvun alusta lähtien pohdittu rautatien rakentamista kentälle [204] . Murskeen kasvavan kysynnän vuoksi valmistellaan uuden louhoksen avaamista tehtaalla lähellä Sitnitsan kylää, lähellä Mikaševitšin olemassa olevaa louhosta (esiintymää tutkittiin 1988-1989, toteutettavuustutkimus tehtiin v. 1990-luvun alussa [205] ).
Vitebskin lähellä sijaitsevaan Rubaan kehitetään suurta dolomiittiesiintymää . Aluksi siellä louhitut raaka-aineet jalostettiin kalkkirakennusmateriaaleiksi, mutta 1960-luvulta lähtien dolomiittilastua on käytetty laajalti maataloustarkoituksiin [206] . Kipsin valmistaja on OJSC Belgips Minskissä (yritys myytiin ulkomaalaiselle omistajalle, tuotannon siirtoa Minskin alueen Gatovoon valmistellaan ), kalkkituotteita valmistetaan Rubessa, Beryozassa, Molodechnossa, Klimovichissa, Krasnoselskyssä.
Suurin pehmeiden kattomateriaalien (kattomateriaali, kattohuopa jne.) valmistaja on Krovlya JSC ( Osipovichi ), vesilasieristettä valmistetaan Bronnaya Gorassa (Berezovskin alue) ja Maryina Gorkassa. Lämmöneristysmateriaaleja valmistetaan Gomelissa ja Beryozassa. Kattoliuske- ja asbestisementtimateriaalit valmistavat OJSC Krasnoselskstroymaterialy ja OJSC Krichevcementnoshifer . Paisutettua savea valmistetaan Novolukomlissa, perliittiä, tenisiittiä ja muita kevyitä huokoisia materiaaleja - Minskissä.
Keraamisten tiilien valmistajia on kaikilla alueilla, mutta Mogilevin alueella keraamisten tiilien valmistus lopetettiin vuonna 2013. Minskin, Minskin ja Vitebskin alueet ovat johtavia ei-tulenkestävien tiilien tuotannossa (yhteensä yli 80 % tasavallan tuotannosta) [207] . Suurimmat kalkkihiekkatiilien tuottajat ovat Gomelstroymaterialy (106 miljoonaa tiiliä vuonna 2011), Lubanin rakennusmateriaalitehdas (105 miljoonaa yksikköä), Mogilevin silikaattitehdas (99 miljoonaa yksikköä), Grodnon rakennusmateriaalitehdas (92 ). miljoonaa yksikköä), Minskin silikaattitehtaan tuotteet (54 miljoonaa kappaletta) [208] . Suurimmat päällystyslaattojen valmistajat sijaitsevat Minskissä ja Brestin alueella (67 ja 58 tuhatta m³ eli 30 ja 26 %). Ainoat suuret keraamisia laattoja ja laattoja tuottavat yritykset ovat keskittyneet näille alueille - 14,8 miljoonaa m² Minskiin (JSC " Keramin ") ja 9017 miljoonaa m² Brestin alueelle (" Beryozastroymaterialy " ja Brestin rakennusmateriaalitehdas) [209] .
Rakennustiilien tuotanto tyypeittäin , milj. kpl. ehdolliset tiilet [210] [211] : |
Lasinvalmistajia on useita : yksi maailman suurimmista tehtaista " Gomelsteklo " (Kostyukovkan kylä , joka liitettiin Gomeliin vuonna 2016) on erikoistunut ikkunalasien valmistukseen (vuonna 2017 lasilevyä tuotettiin 35,3 milj. m² suunnittelukapasiteetti 44,6 miljoonaa m²; tuotti yli 1 miljoona m² karkaistua turvalasia, laminoitua lasia, päällystettyä lasia [212] [213] ), Grodnon lasitehdas (toiminut vuodesta 1922, aluksi ruskeaa ja vihreää lasia (53,5 miljoonaa pulloa vuonna 2002) 98,8 miljoonaa puolen litran pulloa vuonna 2017). Toinen suuri lasisäiliöiden valmistaja on Jelizovossa ( Osipovitšin piiri ) sijaitseva lasitehdas, joka on toiminut vuodesta 1913 lähtien. Tehdas on erikoistunut massasäiliöiden tuotantoon - pullot ja tölkit 0,1-4 litraa; vuonna 2013 valmistettiin 241,2 miljoonaa puolen litran tölkkiä ja 85,3 miljoonaa pulloa [214] . Vuonna 2018 Elizovskin lasitehdas fuusioitiin omistajanvaihdoksen ja konkurssin jälkeen Grodnoon [215] . 2000-luvun lopulla Gomelissa aloitti toimintansa kaksi uutta lasisäiliövalmistajaa - IOOO Belstekloprom [216] ja SZAO Gomel Glass Container Plant (Gomelsteklo OJSC:n ja ATEC :n [217] yhteisyritys , sittemmin konkurssi); Vuonna 2019 avattiin jälleenrakennuksen jälkeen lasikonttitehdas Kostjukovkassa [218] . Aiemmin toimi myös lasitehtaat "Glusha" Bobruiskin alueella , "Zalessya" Vileika- alueella , "Guta" Postavy-alueella ja "Belevrotara" Lidassa (ne menivät konkurssiin). Taiteellisia lasitavaroita ja korkealaatuisia lasitavaroita valmistetaan Nemanin lasitehtaalla ( Berezovkan kaupunki , Lidan alue , vuonna 2017 - 722 tonnia kristallituotteita ja 751 tonnia värittömiä lasituotteita [219] ) ja Borisovin kristallitehtaalla (alle peruskorjaus [220] ). Peilejä valmistetaan Minskissä, Gomelissa ja Bobruiskissa.
Posliinituotteita valmistetaan Dobrushin posliinitehtaalla (23 miljoonaa astiaa valmistettiin vuonna 2002) ja Kletskin teknisessä posliinitehtaassa; aiemmin toimi myös Minskin posliinitehdas (meni konkurssiin, tuotanto lopetettiin, tehtaan aluetta rakennetaan). CJSC "Dobrush Porcelain Factory" valmisti vuonna 2016 kotitalouksien posliinia (280 tuotetta, 4000 tuotetta) 26,7 miljoonalla ruplasta. (15 miljoonaa dollaria) ja päätti vuoden 1 miljoonan ruplan voitolla. Vuonna 2016 tehdas käytti noin 60 % kotimaan markkinoista ja vei 74,2 % tuotteistaan [221] .
Valko-Venäjä aiheissa | |
---|---|
Tarina | |
Symbolit | |
Politiikka | |
Armeija | |
Maantiede |
|
siirtokunnat | |
yhteiskunta |
|
Talous |
|
Yhteys |
|
kulttuuri | |
|
Euroopan maat : Teollisuus | |
---|---|
Itsenäiset valtiot |
|
Riippuvuudet |
|
Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot |
|
1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. |