Pamir kielet | |
---|---|
Taksoni | alaryhmä |
Esivanhempien koti | Pamir Highlands |
alueella | Tadžikistan , Afganistan , Kiina , Pakistan , Intia [1] |
Median määrä | noin 300 000 ihmistä (arvosana) |
Luokitus | |
Kategoria | Euraasian kielet |
Indo-Iranin haara Iranilainen ryhmä Kaakkois-alaryhmä Pamir kielet | |
Yhdiste | |
Jazguljamin kieli , Vanchin kieli , Shugnan kieli , Rushanin kieli , Khufin kieli , Bartangin kieli , Sarykolin kieli , Iskashimin kieli , Sanglin kieli , Sarykolin kieli , Wakhanin kieli , Munjanin kieli , Jidgan kieli | |
Kieliryhmien koodit | |
ISO 639-2 | — |
ISO 639-5 | — |
Pamir - kielet ( Pamir , Gorno-Badakhshan [2] ) ovat etnisten pamirien puhumien läheisten sukulaisten kielten kieliryhmä .
Ne ovat osa Itä -Iranin kielten ryhmää ja ovat yleisiä Tadžikistanissa , Afganistanissa , Kiinassa , Pakistanissa ja Intiassa [1] , pääasiassa Länsi- Pamirissa ja lähialueilla .
Suurin osa pamirin kielten puhujista asuu Tadžikistanin GBAO:n alueilla Pyanj - joen oikean rannan ja sen sivujokien, Bartang- , Gunt- , Pamir- , Shahdara- ja Yazgulem- jokien laaksoissa , sekä kuten Afganistanin Badakhshanin maakunnan koillisosassa , Panjin vasemman rannikon viereisellä alueella. Sarykol- ja Wakhan - puhujat asuvat lähellä Tashkurgan -joen ja sen sivujokien laaksoa Kiinan Xinjiangin uiguurien autonomisella alueella . Pieni osa Sarykol-väestöstä asuu GBAO:n Murgabin alueella ; Pakistanin luoteisosassa Gilgit-Baltistanin ja Chitralin alueilla Wakhani asuu myös [3] .
Erillisiä pamir-kansojen ryhmiä asuu myös muilla GBAO:n alueilla sekä suurissa kaupungeissa, kuten Dushanbessa , Bokhtarissa , Nurekissa ja Vahdatissa [3] .
Tadzikistanissa idässä olevat pamir-kielet ovat rinnakkain Kirgisian ja Uzbekistanin murteiden kanssa, etelässä - Nuristani- ja Dard - kielten sekä Burusaskin kielen kanssa . Lännessä ja pohjoisessa niihin liittyy tadžikin murteet ja darin kielen murteet , joka on lähellä tadžikkia [3] . Pamirin välisen viestinnän kieli eri Pamir-kansojen välillä on yleensä tadžikin kieli ("Inter-Pamir Farsi ") [4] .
Pamir-kielten, kuten muiden iranin kielten, luokitus on erittäin epävakaa. Eri kielitieteilijät tarjoavat usein erilaisia luokituksia [5] .
Alla on kielitieteilijä Joy Edelmanin luokittelu [6] :
Pohjois-Pamirin kielet (jopa 11 000 ihmistä):
Etelä-Pamirin kielet (jopa 77 300 henkilöä):
Shugnano-Rushan kielet (jopa 211 000 ihmistä):
Yidga-Munjan kielet (jopa 11 450 henkilöä) [6] :
Pamir-kielten fonetiikalle on ominaista vokaalien vastakohdat lyhyyden ja pituuden suhteen , jotka on säilynyt yhteisestä esi-isästä - muinaisesta Itä-Iranin kielestä. Yazgulyamissa on säilynyt yksi oppositio : / a / - / a : /, ja Shugnano-Rushan -ryhmän kielissä sen lisäksi on myös oppositioita / i / - / i : /, / u / - / u : /. Poikkeuksena on Sarykol, jossa kaikki oppositiot menetettiin. Pamir-kielillä on yleensä kehittynyt sibilanttijärjestelmä ; useimmat niistä sisältävät foneemit / θ /, / ð /, / ɣ / ja / x / [7] .
Pamir-kielten morfologian erottuva piirre on sukupuolen luokka nimissä . Shugnano-Rushanin kielissä Sarykolia lukuun ottamatta sukupuoliluokka esiintyy substantiivien , adjektiivien , demonstratiivisten pronominien ja 3. persoonan pronomineen kohdalla . Yazgulyam-kielessä vain kolmannen henkilön pronominit eroavat sukupuolen mukaan. Useimmilla pamir-kielillä on yhteinen alkuperä henkilökohtaisilla ja demonstratiivisilla pronomineilla ja erotettavissa henkilö- ja numeroindikaattoreilla, yhteiset tavat muodostaa monikko- ja verbimuotoja, samanlaiset adlog -järjestelmät . Intransitiiviset verbit Shugnano-Rushan-ryhmän kielissä menneen ajan muodoissa, subjektin sukupuoli erotetaan . Ergatiivisia konstruktioita löytyy joistakin kielistä [7] .
Pamir-kielillä on paljon yhteistä sanastossa ja fraseologiassa , erityisesti toponyymiassa ja nimistössä . Pamir-kielten sanasto koostuu pääasiassa yhteisistä iranilaisista juurista sekä lainoista muista iranilaisista kielistä, erityisesti tadžikista. Siellä on myös substraatti- ja areaalisanakirja , joka on tyypillinen alueen muille kielille [7] .
Pamir-kielten kirjallinen perinne on alikehittynyt. Kirjoittaminen Shugnan-kielelle Neuvostoliitossa ( latinaksi ) toimi vuosina 1931-1938.
1990-luvulla Tadžikistanissa kehitettiin kirjoituksia useille pamir-kielille , tällä kertaa kyrillisillä kirjaimilla . Toinen versio useimpien pamirin kielten (Bartang, Vakhan, Roshorv, Rushan, Sarykol, Shugnan, Khuf ja Yazgulyam) kirjoituksesta loi ryhmä venäläisiä ja tadžikilaisia tutkijoita 1990- ja 2000-luvun vaihteessa vuonna kaksi versiota kerralla - kyrillinen ja latinalainen. Tätä aakkosten versiota käytettiin useiden julkaisujen painamiseen Wakhanissa, Rushanissa, Shugnanissa ja Yazgulyamissa.
Afganistanissa shughni -kielessä käytetään arabiaan perustuvaa aakkosta .
Pamir-kielten aakkoset (kyrilliset ja latinalaiset) [8] :
Cyrus. | Lat. | Cyrus. | Lat. | Cyrus. | Lat. | Cyrus. | Lat. | Cyrus. | Lat. | Cyrus. | Lat. | Cyrus. | Lat. |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
A a | A a | Ғ° ғ° | Ғ° (Ɣ°) ɣ° | F | Ž Ž | K° k° | K° k° | Ӧ ӧ | Ö ö | Ů ů | Ůů | Cḥ cḥ | Č̣ č̣ |
Ā ā | Ā ā | Ǧ ǧ | Г̌ (Ɣ̌) ɣ̌ | Zḥ zḥ | Ẓ̌ ẓ̌ | Қ қ | Q q | P s | Pp | f f | F f | Ҷ ҷ | J̌ǰ |
B b | Bb | D d | D d | K h | Zz | Қ° қ° | Q° q° | R p | R r | x x | X x | Ҷ̣ ҷ̣ | J̣̌ǰ̣ |
sisään | Vv | Ď ď | Δδ | Ҙ ҙ | а ӡ | L l | l l | C kanssa | S s | x° x° | x° x° | W w | Š š |
В̌ в̌ | W w | Ḍ ḍ | Ḍḍ | Ja ja | minä i | Ḷ ḷ | Ḷḷ | T t | T t | X̌ x̌ | X̌ x̌ | Sḥ sḥ | Ṣ̌ṣ̌ |
G g | G g | Hänen | e e | Ӣ ӣ | Ī ī | Mm | M m | Ť ť | Θϑ | X̌° x̌° | X̌° x̌° | b b | b b |
Ѓ ѓ | Ǵ ǵ | Ē ē | Ē ē | th | V v | N n | N n | Ṭ ṭ | Ṭṭ | Ҳ ҳ | HH | s s | s s |
G° g° | g° g° | Ê ê (Ě ě) | Ê ê | K to | Kk | voi voi | O o | sinä u | U u | C c | c c | Ӓ ӓ | Ä ä |
Ғ ғ | Ғ(Ɣ)ɣ | ɘ ə | ɘ ə | Ќ ќ | Ḱḱ | Ōō | Ōō | Ӯ ӯ | Ū ū | HH | Č č | Εε | Εε |
![]() | |
---|---|
Bibliografisissa luetteloissa |