Porfiry (filosofi)

Porfyrius ( Πορφύριος , oikea nimi Malch , tai Melech ) ( 232/233 , Tyre -  304/306 , Rooma ) - foinikialainen [ 1 ] filosofi ( uusplatonismin edustaja ) , maastrologi, opettaja, musiikinopettaja. Syntynyt Tirossa , Rooman Syyriassa [2] [a] . Plotinoksen oppilas ( 262–263 ) , hänen elämäkertansa kirjoittaja, hänen kirjoitustensa julkaisija. Hän toimitti ja julkaisi Enneadit”, ainoat Plotinoksen kerätyt teokset . Aleksandrian Pappus käytti lähteenä hänen kommenttejaan Eukleideen elementeistä [3] .

Hän kirjoitti alkuperäisteoksia aiheista musiikista Homerokseen ja kasvissyömiseen [b] . Hänen Isagoge tai "Johdatus", johdanto logiikkaan ja filosofiaan [c] , oli logiikan vakiooppikirja läpi keskiajan latinalaisissa ja arabiankielisissä käännöksissään [4] . Tällaisten teosten kuten "Philosophy from the Oracles" ja "Against the Christians" (jotka Konstantinus Suuri kielsi ) [5] hän osallistui polemiikkaan kristinuskon edustajien kanssa , jonka kriitikko hän oli [6] .

Tieteellinen toiminta

Porfyriuksen filosofisista teoksista historiassa yleisin oli Johdatus Aristoteleen organoniin ( kreikaksi Εἰσαγωγή , lat. Introductio ), joka tunnetaan myös nimellä Viidestä yleisestä käsitteestä [7] ( latinaksi De quinque vocibus ). Tutkielmassa esitetään looginen oppi käsitteen merkeistä : suku , laji , lajien ero, merkki omasta ja väärästä / satunnaisesta. Idän ja lännen tutkijat käänsivät ja kommentoivat tutkielmaa toistuvasti. Boethiuksen ponnisteluilla , joka käänsi kreikan "Johdannon" latinaksi kaikille ymmärrettäväksi ja kirjoitti siihen myös kommentteja kahdesti, tästä Porfiryn teoksesta tuli todellinen filosofinen pohja keskiaikaiselle Euroopalle. Logiikassa Porfiryn nimi liittyy ns. " Porfiry-puuhun ", joka kuvaa yleisten ja erityisten käsitteiden monivaiheista alistamista kaksijakoisessa jaossa.   

Porfiry kokosi myös kommentteja Plotinoksen luennoista ja useista tärkeimmistä Platonin dialogeista (mukaan lukien Timaius ).

Teoreettisten tutkielmien ohella tunnetaan Porfiryn teoksia käytännön filosofiasta. Niissä hän selittää poliittisten hyveiden oppeja; puhdistumisesta vaikutuksista ; mieleen vetoavista hyveistä; hyveistä, joissa mielestä itsestään tulee malli henkiselle elämälle.

Porfiry piti erittäin tärkeänä käytännön mystiikkaa , jota hän puolusti ja perusti monissa kirjoituksissaan. Lyhyessä tutkielmassa "Oraakkeleista filosofiasta" hän yritti tulkita kreikkalaisten ja egyptiläisten jumalien sanoja platonisen filosofian hengessä; myös tuonut platonistien jokapäiväiseen elämään kokoelman anonyymejä heksametreja kaldealaisia ​​oraakkeleita , joissa hän identifioi kaldealaisten ylimmän jumaluuden platoniseen jumalaan. On kuitenkin mahdollista, että hän jätti käytännöllisen mystiikan filosofisesti valaistumattomille piireille, samalla kun hän itse piti puhtaan teorian polun. Esseen "Jumalan kaupungista" Augustinus raportoi, että Porphyry kirjoitti tutkielman "Sielun nousu" (De regressu animae), jossa kehitettiin oppi kaksoispolusta; puhtaan spekuloinnin polut filosofeille ja teurgian polut  "joukolle".

Porfiry kirjoitti myös kosmologisia ja astrologisia teoksia, poleemisia teoksia kristinuskoa vastaan. Suuri teos (15 kirjaa) "Kristittyjä vastaan" oli varhainen esimerkki raamatullisesta kritiikistä. Säilyneiden fragmenttien perusteella Porfiry kritisoi ankarasti kristillistä ajatusta "tämän maailman kuvan" tulevasta muutoksesta, kristittyjen uskoa ruumiiden ylösnousemukseen ja mikä tärkeintä, oppia ruumiillistuneesta ja kärsivästä Jumalasta, joka oli suoraan ristiriidassa platonismissa vallinneen jumalan ruumiittomuuden ja mahdottomuuden ajatuksen kanssa. Porfyryn kirja on saanut kielteisiä väitteitä kristityiltä teologiilta, mukaan lukien Methodius Tyrolainen , Eusebius Kesarealainen , Apollinaris ja muut. Vuonna 448 keisari Theodosius II :n asetuksella tuhottiin kaikki tutkielman "Kristittyjä vastaan" kopiot.

Porfiry osoitti kiinnostusta matemaattisia tieteitä kohtaan. Hän kokosi Pythagoraan elämäkerran . Ptolemaioksen huuliharppua koskevassa laajassa kommentissaan erityisesti Porfyrios sisälsi ainutlaatuisia lainauksia Archytasin , Theophrastoksen , Ptolemaidan , Didymuksen , Elianuksen [8] , Heraklid Pontuksen (nuoremman) ja muista muinaisista teksteistä. Tämä kommentti sisältää kokonaisuudessaan Aristoteleen tutkielman "Asioiden kuulemisesta" ( De audibilibus ), joka ei ole tullut meille enää missään muodossa [9] , sekä "Kaanonin jaon" koko tekstin ( tunnetaan myös latinalaisella otsikolla Sectio canonis ) Euclid . Myöskään Porfyriuksen kirjoittamaa Eukleideen elementtejä koskevaa kommenttia ei ole säilynyt ( Proclus mainitsee ja lainaa sen ).

Porfiry oli aktiivinen opettajana. Hänen oppilaitaan olivat Iamblichus ja Theodore of Asin . Porphyryn suosikkioppilas oli Chrysaorius , roomalainen senaattori Symmachus-perheestä, jolle Porphyry omisti useita kirjojaan.

Muistiinpanot

1. ↑ Aaron P. Johnson, Religion and Identity in Porphyry of Tyre: The Limits of Hellenism in Late Antiquity (kreikkalainen kulttuuri roomalaisessa maailmassa) Cambridge University Press, 20. toukokuuta 2013, s. 236 "...vähintäänkin voimme vahvistaa, että kaikki ulkoiset todisteet viittaavat hänen olleen tyrolainen Foenciasta." https://books.google.com/books?hl=fi&lr=&id=mM7N_v0xcmQC&oi=fnd&pg=PR8&dq=Porphyry+of+Tyre+phoenicia&ots=fE4JHByGG3&sig=6oipv1fUejZm4csw3 of _ _
2. ↑ Schott, Jeremy M. Kristinusko, valtakunta ja uskonnon teko myöhäisessä antiikissa  : [ eng. ] . — University of Pennsylvania Press, 23.4.2013. — ISBN 978-0-8122-0346-2 . Arkistoitu 29. maaliskuuta 2022 Wayback Machinessa
3. ↑ O'Connor, John J.; Robertson, Edmund F., "Porphyry Malchus" Arkistoitu 27. helmikuuta 2021 Wayback Machine , MacTutor History of Mathematics -arkistossa , University of St Andrews .
4. ↑ Barnes, 2003 , s. ix.
5. ↑ Clarke, 1989 , s. 9.
6. ↑ Digeser, 1998 .
7. ↑ Nimen siirto kirjana: Ancient Philosophy. Ensyklopedinen sanakirja. M., 2008, s. 601.
8. ↑ Porfiryn mainitseman lähteen luonteesta ja (tieteellisestä) tyylistä päätellen tämä Aelian ei ole sukua kuuluisalle Motley Tales -kirjailijalle .
9. ↑ Nykytiede kyseenalaistaa Aristoteleen kirjoittajan ja nimeää mahdollisiksi kirjoittajiksi Theophrastoksen, Pontoksen Herakliden, Straton (Theophrastoksen oppilas) ja muut peripateetit. Tämän tärkeän tekstin likimääräinen päivämäärä on 3. vuosisadalla eKr. eKr e.

Kommentit

1. ↑ Katso Porfiryn päivämäärät, syntymäpaikka ja filosofinen koulukunta Barker, 2003 , s. 1226–1227. Sarton, 1936 , s. 429–430 tunnistaa Transjordanin Porfyryn syntymäpaikaksi.
2. ↑ Katso täydellinen luettelo julkaisusta Beutler (1894–1980); Guthrie, 1988 , s. 91 tarjoaa toisen luettelon
3. ↑ Barnes, 2003 , s. xv selventää, että Isagoge "[ei ollut] Johdatus luokkiin , vaan pikemminkin "[koska se oli] johdatus logiikan tutkimukseen, [se] oli... johdatus filosofiaan - ja siten vahingossa johdatus kategoriat . "

Kirjallisuus

Tekstit ja käännökset

• Commentar zur Harmonielehre des Ptolemaios . Hrsg. v. I. aikana. Göteborg, 1932 (tois. New York, 1980).
• Opuscula selecta. Leipzig, 1886.
• Aristotelem Graecan kommentit . Voi. 4.1: Isagoge et in Aristotelis categorias / Adolfus, B. (toim.), Diels, H. (toim.). - Berliini: Reimer, 1887.
• Julkaisussa Platonis Timaeum commentatorium fragmenta, toim. Angelo Raffaele Sodano. Napoli, 1964.

Ranskankieliset käännökset " Collection Budé " -sarjassa:

• Porphyre . Vie de Pythagore. — Lettre à Marcella. Texte établi et traduit par E. des Places, avec un appendice d' A. Ph. segmentit. 3e painos 1982. 255 s.
• Porphyre . De l'abstinence.
  • Osa I: Johdanto. — Livre I. Texte etabli et traduit par J. Bouffartigue et L. Patillon. 2. painos 2003. LXXXV, 156 s.
  • Osa II: Livres II-III. Texte etabli et traduit par J. Bouffartigue et M. Patillon. 2. painos 2003. 347 s.
  • Osa III: Livre IV. Texte etabli et traduit par M. Patillon et A.-Ph. Segonds, avec le concours de L. Brisson. 2. painos 2003. LXIV, 217 s.

Englanninkieliset käännökset:

• Porfyryn kommentti Ptolemaioksen harmonisista harmonisista. Toimittanut ja kääntänyt A. Barkerin huomautuksilla. Cambridge, 2015 Arkistoitu 18. toukokuuta 2015 Wayback Machinessa

Venäjän käännökset:

• Porfiry . Filosofiasta Oraakkeleista. Kristittyjä vastaan. // Ranovich A. B. Kristinuskon muinaiset kriitikot. M., 1935. Uudelleenjulkaistu: M., 1990. S. 346-391.
• Porfiry . Johdatus kategorioihin. Per. A. V. Kubitsky // Aristoteles. Luokat. M., 1939. S.53-83.
• Porfiry . Pythagoraan elämä. Plotinin elämä. / Per. M. L. Gasparova. // Diogenes Laertes. Kuuluisten filosofien elämästä, opetuksista ja sanonnoista. M.: Ajatus. 1979, s. 449-476.
• Porfiry . Tietoja nymfien luolasta. / Per. A. A. Takho-Godi. // Losev A.F. Muinaisen estetiikan historia. [8 vol. T.7] Viime vuosisatoja. Kirja. 2. M.: Art. 1988_ _ s. 383-394.
• Porfiry . Tietoja nymfien luolasta. / Per. V. B. Chernigovsky. // Plutarch. Isis ja Osiris. Kiova, 1996 . s. 211-229.
• Porfiry . Alkioiden animaatiosta. // E. V. Afonasin, A. S. Afonasina. ΙΑΤΡΙΚΗ ΤΕΧΝΗ. Esseitä antiikin lääketieteen historiasta. Pietari: RKHGA Publishing House, 2017 . s. 202-280.
• Ote arkistoitu 1. helmikuuta 2011 Wayback Machinessa teoksesta "On Temperance" (IV 6-9) in trans. A. G. Aleksanyan.
• Liharuoan pidättämisestä. / Per. V. B. Chernigovsky. // Mies, 1994 , nro 1-6.
• Lähtöasennot ymmärrettävään (fragmentit). / Per. V. V. Petrov. // Historiallinen ja filosofinen vuosikirja'95. M., 1996 . s. 233-247.
• Lähestymistapaa ymmärrettävään. Per. ja comm. S. V. Kuukausi. ΣΧΟΛΗ , no. 2, 2008, s. 277-306.
• Porfiry. Toimii. / Per. T. G. Sidasha . St. Petersburg: St. Petersburg State University Publishing House, 2011. 660 sivua. ISBN 978-5-288-05156-2
  • Kokoelma sisältää käännöksiä teoksista: "Lähdepisteet [liikkeellä] ymmärrettävään (lauseet)", "Karttautumisesta eloon", "[Kirje] Marcellukselle", "Kirje Le Havreen", säilyneitä katkelmia teokset "patsaista", "Kronikka", "Filosofian historia".
• Claudius Ptolemaios . Harmonica kolmessa kirjassa. Porfiry . Kommentti Ptolemaioksen huuliharppuun. Julkaisun on laatinut V. G. Tsypin. M.: Tieteellinen ja julkaisukeskus "Moskovan konservatorio", 2013. 456 s. ISBN 978-5-89598-288-4 .

Ulkomainen kirjallisuus

• Barker, A. Porphyry // Oxfordin klassinen sanakirja. - tarkistettu 3. - 2003. - S. 1226-1227.
• Barnes, Jonathan. Porphyry: Johdanto . - Oxford: Clarendon, 2003. - ISBN 9780199246144 . Arkistoitu5. tammikuuta 2020Wayback Machinessa
• Barnes, Jonathan. Menetelmä ja metafysiikka: esseitä muinaisessa filosofiassa . - Oxford: OUP, 2011. - Voi. Osa I. - ISBN 978-0-19-957751-4 . Arkistoitu2. toukokuuta 2016Wayback Machineen
• Beutler, R. (1894–1980). "Porphyrios (21)" julkaisussa A. Pauly, G. Wissowa, W. Kroll, K. Witte, K. Mittelhaus ja K. Ziegler, toim., Paulys Realencyclopädie der classischen Altertumswissenschaft , voi. 22.1.
• Clarke, Gillian. Iamblichus: Pythagoralaisesta elämästä . - Liverpool University Press, 1989. - ISBN 978-0-85323-326-8 . Arkistoitu24. tammikuuta 2020Wayback Machinessa
• Digeser, Elizabeth DePalma (1998). "Lactantius, Porphyry ja keskustelu uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta". Journal of Roman Studies . 88 : 129-146. DOI : 10.2307/300808 . ISSN  0075-4358 . JSTOR  300808 .
• Froom, LeRoy. Isiemme profeetallinen usko . - Washington, DC: Review and Herald, 1950. - Voi. Osa 1. Arkistoitu27. syyskuuta 2020Wayback Machineen
• Guthrie, Kenneth Sylvan. Porfyriuksen teokset // Porfyriuksen laukaisu-osoittaa mielen valtakuntaan: johdatus Plotinoksen uusplatoniseen filosofiaan . -Phanes Press, 1988. - ISBN 978-0-933999-59-6 . Arkistoitu9. tammikuuta 2020Wayback Machinessasaatavana myös osoitteessatertullian.orgArkistoitu23. helmikuuta 2021Wayback Machinessa
• Hadot, P. Filosofia elämäntapana. – Oxford: Blackwell, 1995.
• Johnson, Aaron (2010). "Rethinking the Authenticity of Porphyry, c. Christ. fr. yksi". Studio Patristica . 46 :53-58.
• Johnson, Aaron P. Uskonto ja identiteetti teoksessa Porfyry of Tyre: The Limits of Hellenism in Late Antiquity . - Cambridge University Press, 2013. - ISBN 978-1-107-01273-8 . Arkistoitu19. joulukuuta 2019Wayback Machinessa
• Notopoulos, James A. (1940). Porfyryn Platonin elämä . Klassinen filologia . 35 (3): 284-293. DOI : 10.1086/362396 . ISSN  0009-837X . S2CID  161160877 .
• Rahman, F. (1986), ʿARAŻ , Encyclopaedia Iranica , voi. Voi. II, Fasc. 3, s. 271–273 , < http://www.iranicaonline.org/articles/araz-a-term-of-philosophy-meaning-accident > . Arkistoitu 18. tammikuuta 2021 Wayback Machinessa 
• Sarton, G. (1936). "Välimeren maailman yhtenäisyys ja monimuotoisuus". Osiris . 2 : 406-463. DOI : 10.1086/368462 . S2CID  143379839 .
• Sadaune, Samuel. Inventions et decouvertes au Moyen-Age: [ fr. ] . - Ouest-France, 2014. - ISBN 9782737362415 .
• Wilken, R. Pakanallinen kristinuskon kritiikki: Kreikan uskonto ja kristinusko // Varhaiskristillinen kirjallisuus ja klassinen älyllinen perinne. - 1979. - s. 117-134.

Tutkimus

• Smith, M. "Porphyryn filosofian historian piilotettu käyttö Eusebiuksen Praeparatio Evangelicassa." // Journal of Theological Studies 39 (1988): 494-504.
• Kleffner AJ Porphyrius, Neuplatoniker und Christenfeind. Paderborn, 1896.
• Bidez J. Vie de Porphyre neoplatonicien filosofia. Gand-Lpz., 1913.
• Filosofian historia, osa 1, M., 1940.
• V. F. Asmus . antiikin filosofia. M., Higher School, 1998.
• Losev A.F. Muinaisen estetiikan historia. Viime vuosisatoja. M.: Taide, 1988. Kirja. I.S. 15-120.
• Afonasin, E. V. , käännös. (2013) Porphyry on Animating the Embryo, ΣΧΟΛΗ (Schole) 7.1, 174-236.

Linkit

• Porfiryn valikoituja kirjoituksia (1886) (Kreikka)
• Homeroksen kysymysten painos (1890) (Kreikka)
• 9 teoksen englanninkieliset käännökset Arkistoitu 18. joulukuuta 2017 Wayback Machineen

Temaattiset sivustot	zbMATH Avoinna Matematiikan historian arkisto MacTutor Projekti Gutenberg
Sanakirjat ja tietosanakirjat	Suuri katalaani Hienoa norjalaista Iso venäläinen Brockhaus ja Efron italialainen maailman ympäri Liettuan universaali Pieni Brockhaus ja Efron kroatialainen Britannica (verkossa) Brockhaus Merkittävä nimitietokanta Treccani Universalis Granaattiomena
Bibliografisissa luetteloissa BIBSYS : 90232756 BNC : a10475576 BNE : XX4660437 BNF : 120084710 CiNii : DA01320095 CONOR : 71112547 GND : 118595873 ICCU : CFIV014076 ISNI : 0000 0001 2136 3853 J9U : 987007266787405171 LCCN : n81124456 LNB : 000110327 NDL : 01111940 NKC : jn19981002020 NLA : 35781985 NLG : 28027 NLP : A1185652X NSK : 000086216 NTA : 069343241 NUKAT : n94001356 PTBNP : 75703 LIBRIS : b8nqtfgv2wj90xv SUDOC : 027435873 VcBA : 495/52230 VIAF : 64016141 , 822154381054330291965 , 813150323875409972554 , 711159234463303371840 WorldCat VIAF : 64016141 , 822154381054330291965 , 813150323875409972554 , 711159234463303371840 ULAN : 500372796 RNB : 7747556