| hurrian kieli | |
|---|---|
| oma nimi | Ḫurwoḫḫe/Ḫurroḫḫe |
| Maat | Mitanni |
| Alueet | Pohjois- Syyria , Pohjois- Mesopotamia |
| Tila | kuollut |
| Sukupuuttoon kuollut | ~ 1. vuosituhannen alkuun eKr. e. |
| Luokitus | |
| Kategoria | Euraasian kielet |
| Hurrito-Urartian perhe | |
| Kirjoittaminen | Hurrian nuolenpääkirjoitus , ugaritilaiset aakkoset , luvilaiset hieroglyfit |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | — |
| ISO 639-3 | xhu |
| IETF | xhu |
| Glottolog | hurr1240 |
Hurrian kieli - hurrilaisten kieli , oli laajalle levinnyt II-I vuosituhannella eKr. e. Pohjois- Mesopotamiassa , Armenian ylängön eteläosassa ja lähialueilla. Rakenneergatiivisessa ja agglutinatiivisessa kielessä .
Hurrian kielen lähin sukulainen oli urartin kieli , jonka kanssa he muodostavat hurrilais -urartilaisen perheen .
S. A. Starostinin mukaan I. M. Dyakonovin [1] ja joidenkin muiden asiantuntijoiden [2] tukemana hurrian kieli on etäisesti sukua nykyaikaisille pohjoiskaukasialaisille ( Nakh-Dagestan ) kielille. Hurrian kielen johtava asiantuntija A. Kammenhuber kiisti tämän kannan .
Dyakonov ja Starostin väittivät myös, että hurrian kielen kielioppi on merkittäviä yhtäläisyyksiä etruskien kielen kanssa, ja huomauttivat myös joitain yhteisiä sanoja näissä kahdessa kielessä. Tässä vaiheessa on kuitenkin vaikea puhua heidän suhteestaan molempien kielten alhaisen osaamisen vuoksi. Suorat morfologiset ja (etenkin) leksikaaliset vastaavuudet näiden kahden kielen välillä ovat hyvin vähän ja voivat olla joko sattumia tai viitata hyvin etäiseen suhteeseen.
Venäjän tiedeakatemian julkaisussa "Idän historia. Itä antiikin aikana" osoittaa, että hurrilaisten (ja heitä lähellä olevien urartialaisten) kieli kuului itäkaukasialaiseen, samoin kuin useisiin nykyaikaisiin Nakh-Dagestanin kieliin (tšetšenia-inguši, avar, lak, lezgi, Udi jne.) . Siellä huomautetaan myös, että sen tutkimisen aste on edelleen riittämätön [3] .
Arno Fournet (2019) ja Allan R. Bomhard arvelivat hurrilais-urartialaisen protokielen olevan sukua proto-indoeurooppalaiselle, minkä vahvistaa leksikaalinen samankaltaisuus [4] [5] , mutta hittologi kritisoi heidän hypoteesiaan. A. S. Kasyan [6] . Encyclopedia Britannica pitää hurriaa ja urartialaista ei-indoeurooppalaisina [7] [8] .
Hurrian kielen yhteydet Eteocypriot [9] [10] ja kassiittiin ovat edelleen kiistanalaisia . [yksitoista]
Frankfort ja Tranble [12] ehdottivat akkadilaisten tekstien ja arkeologisten todisteiden perusteella muinaisen Margianan tunnistamista Marhashin valtakuntaan . Marchash-persoonanimet viittaavat hurrian tai muun hurrilais-urartilaisen perheen kielen itäiseen muunnelmaan.
Vanhimmat hurrian kielen muistomerkit ovat 3. vuosituhannen lopun eKr. henkilönimiä ja toponyymejä. e. Ensimmäiset tekstit viittaavat Urkeshin kuninkaan Tishatalin hallituskauteen ( 2. vuosituhannen alku eKr.). Arkeologit löysivät Hattusan , Marin , Tuttulin, Babylonin, Ugaritin ja muiden kaupunkien kaivauksissa lukuisia eeppisiä, loitsuja , .kirjeitäjaprofetioita Hurrian kuningas Tushratta kirjoitti sen farao Amenhotep III: lle .
XIII vuosisadalla. eKr e. Heettiläiset lännestä ja Assyria etelästä työntyivät yhä syvemmälle Mitanniin , joka lopulta jaettiin kahden valtakunnan kesken. Meren kansat XII vuosisadalla. eKr e. hurrilaiset lakkasivat lopulta olemasta - siitä lähtien hurrian kielen kirjoitukset katoavat kokonaan, samoin kuin monet muut kirjoitetut kielet - heettiläinen, ugaritilainen jne. Siitä lähtien hurrian on todistettu vain henkilönimillä ja toponyymit, jotka löytyvät akkadilaisista tai urartilaisista teksteistä. Kuinka kauan hurrian jatkui puhuttuna kielenä, ei tiedetä.
Hurrilaiset käyttivät akkadilaista nuolenkirjoitusta tekstiensä kirjoittamiseen . Suuremmasta alueellisesta hajautumisesta johtuen (heettiläisten pääkaupungista Hattusasta Etelä-Mesopotamiaan) hurrilaiset tekstit kirjoitettiin eri aikoina ja eri paikoissa eri oikeinkirjoitusjärjestelmillä: vanha akadilainen, babylonialainen, hurrilaisheettilainen, mitannilainen.
Useiden sumerilaisten logogrammien käytön vuoksi monien hurrian sanojen ääntä ei vielä tunneta, ja tekstejä on vaikea tulkita.
Pieni määrä Ugaritin tekstejä on kirjoitettu ugaritilaisella kvasi-aakkosellisella nuolenkirjoituksella , joka koostui kolmesta erityisestä grafeemista a, i, u ja 27 konsonanttia ilmaisevasta merkistä + mikä tahansa vokaali tai nollavokaali. Näistä vain 5 merkkiä hurrianisille tuntemattomille seemiläisille foneemille (h, ḥ, ṭ, ẓ ja s) ei käytetty hurrialaisissa teksteissä, ja q ja ' (ayn) käytettiin epäsäännöllisesti, mikä osoittaa näiden foneemien tai niiden puuttumisen. korreloi Hurrianissa.
Aivan kuten Ugaritissa hurrian tekstien kirjoittamiseen käytettiin paikallista kirjoitusta, niin Kyproksella hurrilaiset uudisasukkaat saattoivat käyttää kyproslais-minolaista kirjoitusta , jos E. Massonin oletus pitää paikkansa, että niiden takana on joku Kyproksen minolaiset tavutekstit Enkomista (Kypros, XIII vuosisata eKr.) kätkevät hurrian kielen. Samanlaisen oletuksen teki Neuvostoliiton tutkija V. M. Sergeev [13] . A. A. Molchanov arvosteli hypoteeseja kyproslais-minolalaisten kirjoitusten hurrian kielestä .
Murteita on vähintään 6.
"Mitannin kirjoitusten" kieli eroaa varsin selvästi Hattusan tekstien kielistä . Kun Mitannin kirjoitus tekee selvän eron i :n ja e :n välillä, u :n ja o :n välillä , niin Hattusassa nämä äänet on merkitty vain i :ksi ja u :ksi . Lisäksi on morfologisia eroja. Tästä huolimatta uskotaan, että puhumme saman kielen murteista.
Hurrian ja akadin sekakieli on todistettu myös Mitannin valtakunnan provinssin Arrapan pääkaupungin Nuzin kirjoituksissa .
| Bilabial | Labiodental | Alveolaarinen | Palatal | Velar | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kuuro | ääneen saanut | Kuuro | ääneen saanut | Kuuro | ääneen saanut | Kuuro | ääneen saanut | Kuuro | ääneen saanut | |
| räjähtävä | s | t | k | |||||||
| afrikkalaiset | ts | |||||||||
| frikatiivit | f | s | x | |||||||
| Nenän | m | n | ||||||||
| elinvoimaisia | r | |||||||||
| Lateraaliset approksimantit | l | |||||||||
| Keskeiset likiarvot | w | j | ||||||||
Kuten taulukosta voidaan nähdä, hurrian kieli ei tehnyt eroa soinnillisten ja äänettömien konsonanttien välillä. Äänikonsonanteissa ei ole äänettömiä pareja ja päinvastoin. Kuitenkin nuolenpääkirjoituksista käy selvästi ilmi, että äänettömät konsonantit (paitsi /ts/) olivat soinnillisia parimuotoja, jotka syntyivät tietyissä ääniyhdistelmissä, esimerkiksi kahden vokaalin välissä. Tällaisissa yhdistelmissä kirjoitettiin soinnillinen konsonantti, nimittäin b ( p :n sijaan ), d ( t :n sijaan ), g ( k :n sijaan ), v ( f :n sijaan ) ja ž ( š :n sijaan ), joskus myös ĥ ( h / ĥ ) sijaan ). Kaikki konsonantit, paitsi /w/ ja /j/, voivat olla pitkiä tai lyhyitä. Pitkät konsonantit ( geminaatit ) esiintyvät vain kahden vokaalin välissä. Sekä nuolenkielisessä että latinalaisessa transkriptiossa konsonanttien pituus välittyy sen kaksoiskirjoituksella: tavussa se näyttää …VC-CV… (V on vokaali, C on konsonantti). Lyhyet konsonantit kirjoitettiin …V-CV… , esimerkiksi mānnatta ("minä ()") kirjoitettiin ma-aa nn aa tt a .
Koska sumerilaisesta nuolenpääkirjoituksesta puuttui /f/-ääni, hurrilaiset käyttivät sen sijaan tavuja, joissa oli /p/, /b/ tai /w/. /f/:n läsnäolo voidaan tunnistaa tapauksissa, joissa annetut konsonantit vaihtelevat sanan oikeinkirjoituksessa. Jos sanan todistavat vain muodot, jotka sisältävät äänen p , niin on mahdotonta arvioida yksiselitteisesti, onko kyseessä vastaava ääni vai /f/. Tavun lopussa, vokaalin a jälkeen, konsonantti /f/ muuttui [u]:ksi, esimerkiksi sanassa tānōšau (<*tān-ōš-af) "tein (se)". /s/ on perinteisesti käännetty kirjaimella š , koska näitä ääniä ei erotettu nuolenkirjoituksessa. Ääni /ts/ välitetään yleensä z :n , /x/:n kautta ĥ :n tai h :n kautta . Äänet /l/ ja /r/ eivät koskaan esiinny sanan alussa.
| edessä | Keskikokoinen | Takaosa | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuhoamaton | pyöristetty | Tuhoamaton | pyöristetty | Tuhoamaton | pyöristetty | |
| Ylä (suljettu) | i | u | ||||
| Keskikokoinen | e | o | ||||
| Alempi (avoin) | a | |||||
Kuten konsonantit, kaikki hurrianin vokaalit voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Nuolenkielisellä kirjoituksella lähetettäessä kahden tavumerkin CV-VC väliin lisättiin lisäksi vokaalimerkki (C - konsonantti, V - vokaali). Siten lyhyet vokaalit välitettiin näin: CV-VC ja pitkät näin: CV-V-VC. Transkriptiossa pitkät vokaalit osoitetaan makron yläindeksillä: ā , ē , ī , ō ja ū . /o/:lle, joka puuttui sumerin kielenkirjoituksesta, käytettiin merkkiä U , kun taas /u/ -merkkiä käytettiin "kaksois-u"-merkille Ú .
Koska hurrian -ääntämisestä ei ole löydetty nykyaikaisia todisteita, on mahdotonta arvioida luotettavasti painostusta tai prosodiaa tai sitä, oliko kielellä sävyjä . Tallennetut tekstit eivät myöskään anna meille mahdollisuutta esittää hypoteeseja tästä. Niin sanotut "aksenttimerkit" (´ tai `), joita käytetään translitteraatiossa, tarkoittavat itse asiassa vain erilaisia nuolenkielisiä merkkejä, joilla on sama ääni.
Toisin kuin kielet, kuten venäjä tai (etenkin) saksa, hurrianin sanoja ei muodostettu yhdistämällä kahta tai useampaa juuria (kuten "helikopteri", "pitkäsoitto" jne.). Sen sijaan Hurrian käytti lukuisia jälkiliitteitä muodostaakseen uusia sanoja juurista. Esimerkkejä: attardi (esi-isät) attaista (isä), Putki (poika) Putista (todistaa), aštoĥĥe (nainen) aštista (vaimo), šenippuzzi (veljeni mukaan) šenippusta (veljeni). Verbeille oli olemassa myös suuri määrä jälkiliitteitä esimerkiksi niiden transitiivisuuden-intransitiivisuuden merkitsemiseksi.
Kaikki hurrian substantiivit päättyivät vokaaliin. Näistä vain muutama päättyi /a/ tai /e/. Kaikki muut substantiivit päättyivät /i/. Tämä vokaali katosi tiettyjen päätteiden - erityisesti vokaalilla alkavien tapauspäätteiden sekä artikkelin - läsnä ollessa. Esimerkkejä: kāz-ōš ("kuin lasi"), vrt. kāzi ("lasi"), awar-ra ("pellot"), vrt. awari ("kenttä").
Hurrian-tapausjärjestelmä on erittäin rikas - 13 tapausta. Yhdellä näistä, ekvativista , oli useita muotoja molemmissa päämurteissa. Pääte -ōš , käytetty vuosien kirjoituksissa. Hattusa ja Mari on merkitty vastineeksi I, ja "Mitannin-kirjoituksessa" käytetty muoto -nna vastineeksi II. Niin sanottu "e-case" on hyvin harvinainen, useimmiten genitiivin tai allatiivin merkityksessä.
Kuten monet muut alueen kielet, hurrian oli ergatiivinen kieli. Tämä tarkoittaa, että intransitiivisen verbin subjektin tapaus osui yhteen transitiivisen verbin objektin tapauksen kanssa. Tämä tapaus on merkitty ehdottomaksi . Transitiivisen verbin subjektille käytettiin eri tapausta, ergatiivia . Kieli erotti kaksi kielioppinumeroa (yksikkö ja monikko). Seuraavassa taulukossa on yleiskatsaus tapausindikaattoreihin.
| tapaus | Yksittäinen | monikko |
|---|---|---|
| Ehdoton | -Ø | -Ø , -lla |
| Ergatiivinen | -s | -(a)šus |
| Genetiivi | -pe , -me | (a)se |
| Datiivi | -Pa , -wa | (a)sa |
| Paikkakunta ( in, at, at ... ) |
-a | -(a)ša , -a |
| Allatiivi ( missä... ) |
-ta | (a)sta |
| Ablatiivi ( mistä ) |
-rusketus | (a)stan |
| Luova ( avulla ... ) |
-ae | ei todistettu |
| Ablatiiv-luova ( … avulla ) |
-n(i) , -ne | -(a)šani , -(a)šane |
| Komitatiivisuus ( yhdessä… ) |
-ra | -(a)šura |
| Assosiatiivinen ( kuten, kuten… ) |
-nn(i) | ei todistettu (usein oletetaan -(a)šunn(i) ) |
| Vastaava minä ( kuten, kuten... ) |
-ōš | ei todistettu |
| Ekvaatiivinen II | -nna | (a) sunna |
| "e-case" | -e | ei todistettu |
Joissakin ääniyhdistelmissä nämä kirjainpäätteet muuttuvat. Genitiivin ja datiivin f yhdistelmä edellisen p :n tai t :n kanssa muuttuu vastaavasti pp :ksi tai tt :ksi , esimerkiksi Tēššup-pe (Teshshup), ĥepat-te (Hepat). Assosiatiivisia ja luovia indikaattoreita voidaan yhdistää: šēna-nn-ae ("veli" + assosiatiivinen + luova) tarkoittaa "veljellistä", "veljellisillä aikeilla".
Artikkeli| tapaus | yksikkö | monikko |
|---|---|---|
| Ehdoton | -Ø | -ei |
| kaikki muut tapaukset | -ei |
Määrätty artikkeli liitettiin suoraan substantiiviin, ennen tapauksen ja numeron loppua, esimerkiksi tiwē-na-še ("sana/asia"-artikkeli pl-genitiivi pl) ("sanat/asiat"). Koska yksikön absolutiivissa olevalla artikkelilla ei ollut loppua, substantiivilla saattoi tässä muodossa olla sekä määrätty että epämääräinen merkitys, esimerkiksi kāzi - "(tietty) pikari" tai "(erityinen) pikari". Artikkelin tunnus /n/ sulautuu edellisen /n/, /l/ tai /r/ kanssa /nn/:ksi, /ll/ tai /rr/, esim. ēn-na (jumalat), ōl-la (muut) , awar-ra (pellot). Kuten jo mainittiin, juuren viimeinen vokaali putosi: vrt. ēni (jumala), ōli (muu), awari (pelto). Jos /l, r, n/ jälkeen juuressa on toinen konsonantti, kahden annetun äänen väliin lisättiin toinen vokaali, esimerkiksi ĥafur u n-ne-ta (taivasartikkelin yksikköallatiivi) (taivasta kohti), vrt. . ilman loppua: ĥafurni (taivas).
Suffiksien lisääminenHurrian kielen, samoin kuin sen sukulaisten urartin ja naapurikartvelilaisten kielten , hyvin tyypillinen piirre on ns. suffiksien lisääminen. Tämä tarkoittaa, että substantiivista riippuvaiset sanat lisäävät kirjainkootun päätteitä. Riippuvan substantiivin ja tapauspäätteen yhdistävä partikkeli on artikkeli, joka on kieliopillisesti yhtäpitävä suhteellisen sanan kanssa. Tässä on esimerkki:
| (yksi) | ĥurwoĥĥeneš ōmīnneš | ||
| ĥurw-oĥĥe-ne-š | ōmīn-ne-š | ||
| "Hurrits" - adjektiivin ilmaisin - artikkeli yksikkö - ergatiivi yksikkö | "maa" -yksikkö -ergatiivi | ||
| "Hurrian maa" | |||
Attribuuteille liitetään myös päätteet. Tässä tapauksessa substantiivia, josta genitiivi riippuu, käytetään yleensä yhdessä possessiivisen pronominin kanssa, joka on persoonassa ja numerossa samaa mieltä genitiivin kanssa. Genitiivi edeltää substantiivia.
| (2) | šēnippufenefe ōmīnīpe | ||
| šēn-ippu-pe-ne-pe | ōmīni-i-pe | ||
| "veli" - "minun" - yksikkö yksikkö - artikkeli yksikkö - genitiivinen yksikkö | "maa" - "hänen" - genitiivinen yksikkö | ||
| "veljeni maa" (lit.: veljeni maa) | |||
Jos alisteinen substantiivi on lokatiivissa, instrumentaalissa tai ekvivatiivissa I, loppuliitettä ei tapahdu. Yksiköissä suffiksien absoluuttista lisäämistä ei ole todistettu, koska sekä tässä tapauksessa että artikkelissa ei ole päätteitä. Jos useampi kuin kaksi genitiiviä on viritetty päällekkäin, jälkiliitteet lisätään vain aivan viimeiseen genitiiviin, kuten seuraava esimerkki osoittaa:
| (3) | ōmīni Mizrinepenee eprīpe aštīnna | ||||||
| ōmini | Mizri-ne-pe-ne-pe | epri-i-pe | asti-i=nna | ||||
| maa | Egypti-taide.sing.-genitiivi yksikkö-art.sing.-genitiivi yksikkö | Hallitse hänen genitiivinsä yksikkö | vaimo-to be/hän=hän/hän/se | ||||
| "Hän on Egyptin maan hallitsijan vaimo" | |||||||
Hurrian verbin morfologia on melko monimutkainen, mutta indikaattoreina käytetään vain jälkiliitteitä (translitteraatiossa ne erotetaan merkillä "-") ja kliikkaa (translitteraatiossa ne erotetaan merkillä "="). Klikit lisättiin jälkiliitteinä. Verbit erotetaan morfologisesti selvästi transitiivisiksi ja intransitiivisiksi. Vain transitiiviset verbit, jotka sovittiin henkilökohtaisesti ja lukumääräisesti kohteen kanssa. Suora objekti ja intransitiivinen subjekti, kun lauseessa ei ollut substantiivia, merkittiin kliinisillä persoonapronomineilla. Useita jälkiliitteitä voidaan lisätä suoraan verbin varteen.
Suuntaviivojen muodotNykyajalla ei ollut loppua. Suffiksi -ōš merkitsi preteriittiä ja jälkiliite -ēt tulevaisuutta. Preteriitin ja tulevan ajan päätteiden jälkeen intransitiivisissa mutta ei antipassiivisissa verbimuodoissa on -t -liite , joka ilmaisee intransitiivisuutta. Tämä pääte ei ole tällä hetkellä käytössä. Toista päätettä -t voidaan käyttää kaikkien aikamuotojen kanssa transitiivisissa lauseissa. Hän osoitti, että aihe on 3. l. monikko. Suuntaviivojen muodoissa se oli pakollinen ja kaikissa muissa muodoissa valinnainen. Näiden jälkiliitteiden homonyymian vuoksi syntyi moniselitteisiä muotoja. Esimerkiksi unēta voi tarkoittaa toisaalta "he tuovat", mutta myös "hän/hän/se tulee".
Näitä päätteitä seuraa transitiivisuutta osoittava vokaali. Se kuulostaa -a , jos verbi on intransitiivinen, tai -i , jos verbi on antipassiivinen, tai -o (tai -i mitanian kielellä) transitiivisille verbeille. Loppuliite -o (tai -i ) puuttuu heti taivutusliitteiden jälkeen. Transitiivisissa verbimuodoissa -o (tai -i ) esiintyy vain nykymuodossa, ja muissa aikamuodoissa transitiivisuus ilmaistaan jälkiliitteen -t läsnäololla tai puuttumisella (katso edellä).
Seuraavassa paikassa oli negaatio-liite. Transitiivisissa lauseissa tähän käytettiin päätettä -wa . Intransitiiviset ja antipassiiviset lauseet hylättiin jälkiliitteellä -kkV , jossa V tarkoittaa vokaalia. Jos se on /a/, niin molemmat vokaalit muuttuvat muotoon o . Jos intransitiivista negatiivista päätettä seuraa välittömästi kliittinen persoonapronomini (paitsi =nna ), niin jälkiliitteen vokaali kuulostaa /a/ riippumatta edellisen tavun vokaalista, esim. mann-o-kka=til=ān (olla-ei-siirtymä.(!)-negatiivinen=1st l.pl. absoluuttinen=ja) "emmekä me ole...". Seuraava taulukko tarjoaa yleiskatsauksen jännitys-, transitiivisuus- ja negaatiomerkit:
| Transitiivisuus | Nast. temp. | Mennyt temp. | Bud. temp. | |
|---|---|---|---|---|
| neperekh. verbi | ei kielletty | -a | -ōšta | -etta |
| kielletty | -okko | -ōštokko | -Gettokko | |
| antipassiivinen verbi | ei kielletty | -i | -ōši | -ēti |
| kielletty | -ikki | -ōšikki | -Getikki | |
| transitiivinen verbi ilman päätettä |
ei kielletty | Mari/Hattusa -o Mitanni -i |
Mari/ Hattusa -ōšo Mitanni -ōši |
Mari/ Hattusa -ēto Mitanni -ēti |
| kielletty | Mari/ Hattusa -owa Mitanni -iwa |
Mari/ Hattusa -ōšowa Mitanni -ōšiwa |
Mari/ Hattusa -ētowa Mitanni -ētiwa | |
| transitiivinen verbi jälkiliitteellä |
ei kielletty | -Ø | Mari/ Hattusa -ōšo Mitanni -ōši |
Mari/ Hattusa -ēto Mitanni -ēti |
| kielletty | - wa | Mari/ Hattusa -ōšowa Mitanni -ōšiwa |
Mari/ Hattusa -ētowa Mitanni -ētiwa |
Sen jälkeen transitiivisissa verbimuodoissa aihe merkitään. Seuraavat lomakkeet ovat saatavilla:
| 1 hengen yksikkö |
1 henkilö pl. |
2 hengen yksikkö |
2 henkilöä pl. |
yksikön 3. persoona /pl. | |
|---|---|---|---|---|---|
| päätteellä -i "transitivity" (vain Mitanni) |
-af , -au |
-ausa | -io | -*aššo , -*ašsu |
-ia |
| päätteellä -wa "negatio" |
-uppu | -uppus(a) | - wa-o | -ussu | -wa-a |
| toisella morfeemilla (ei fuusiota) |
-…-ap , -…-au |
-…-auša | -…-o | -…-aššo , -…-aššu |
-…-a |
Yksikön ja monikon ensimmäisen persoonan sekä monikon toisen persoonan jälkiliitteet. sulautuvat edeltäviin transitiivisiin ja negatiivisiin päätteisiin ( -i (vain Mitanni) tai -wa ). Marin ja Hattusan kirjoituksissa käytetylle ja transitiivisuutta ilmaisevalle jälkiliitteelle -o fuusiota ei kuitenkaan tapahdu. Ero yksikön ja monikon välillä 3. persoonassa tehdään jo kuvatun monikkoliitteen avulla. -t , joka sijoitetaan välittömästi väliaikaisen muodon päätteen jälkeen. Kolmannessa persoonassa kohdemerkin jälkeen sijoitettavan negatiivisen -wa -liitteen kanssa -ma -liitettä voidaan käyttää myös aihemerkin jälkeen ilmaisemaan kieltämistä, esimerkiksi irnōḫoš-i-ā-ma (settle-transitivity -3 henkilöä-negaatio ) "hän (se) ei ratkaise."
Vanhassa hurrian kielessä Hattusan alueella, yksikön kolmannen persoonan loppu. kuulosti -m , monikossa. - it . Tämän aikamuodon intransitiivisilla ja antipassiivisilla verbeillä oli myös aihemerkintä. Kolmannelle henkilölle se on -p , muita henkilöitä ei todisteta. Ei tiedetä, käytettiinkö tätä päätettä myös siirtymäkohteessa. Jos verbimuoto nominalisoidaan esimerkiksi muodostamaan alalause, tähän muotoon liitetään lisäliite -šše . Nominalisoidut verbimuodot voivat lisätä jälkiliitteitä. Lisäksi verbimuotoa voivat seurata myös enkliittiset liittolaispartikkelit, katso partikkeliosa.
Verbin modaalimuodotModaalisuuden (mahdollisuuden, halun jne.) ilmaisemiseen käytettiin erityisiä verbimuotoja, jotka erosivat selvästi ei-modaalisista (indikatiivisista, predikaattimuodoista). Toiveet ja käskyt muodostettiin optatiivisen käänteen - indikaattori -i avulla, joka seurasi heti verbin juuren jälkeen. Transitiivisten ja intransitiivisten verbien välillä ei ollut eroa, mutta lauseen aiheen kanssa oli samaa mieltä. Väliaikaisissa muodoissa ei ollut eroa toiveiden ja tilausten välillä. Seuraavat päätteet on todistettu:
| Henkilö/numero | Kielteisyys | Loppu | Käännös |
|---|---|---|---|
Yksikön 1. persoona |
ilman kieltämistä | -ile , /l, r/ -le tai -re jälkeen | "Haluan …" |
| kieltämisen kanssa | -ipalli | "En halua…" | |
| 1. persoona monikko |
ei todistettu | ||
Yksikön 2. persoona |
ilman kieltämistä | - minä , -e | "sinun täytyy..." ( pakko ) |
| kieltämisen kanssa | -ipa , -epa | "et saa …" | |
| 2. persoona monikko |
ilman kieltämistä | -i(š) , -e(š) | "sinun täytyy …" |
| kieltämisen kanssa | -ipa(š) , -epa(š) | "sinun ei pitäisi …" | |
Yksikön 3. persoona |
ilman kieltämistä | -en 1 | "hän/hän/se haluaisi/a/o..." |
| kieltämisen kanssa | -ipaen 1 | "hän/hän/se ei halunnut/a/o..." | |
| 3. persoona monikko |
ilman kieltämistä | -iten 1 | "he haluaisivat..." |
| kieltämisen kanssa | - itpaen 1 | "He eivät haluaisi..." | |
1 Mari/Hattusa-murteen 3. persoonan toivemuodoissa lopussa ei ole /n/, jos seuraava sana alkaa konsonantilla.
Niin kutsutulla lopullisella muodolla, jota käytetään alalauseiden muodostamiseen "to ...", on useita päätteitä. Yksiköissä käytetään päätteitä -ae , -ai , -ilae ja -ilai , joista molemmista /l, r/ jälkeen tulee -lae , -lai tai -rae , -rai . Monikossa käytetään samoja päätteitä, joihin lisätään monikkoliite. -ša , mutta ei kaikissa tapauksissa.
Mahdollisuuden ilmaisemiseen käytettiin niin sanottuja potentiaalisia muotoja. Suffiksi -ilepa tai -olepa liitettiin intransitiivisiin verbiin (/l, r/ -lepa tai -repa jälkeen ), ei ollut samaa mieltä subjektin kanssa. Transitiiviset potentiaalimuodot muodostettiin käyttämällä jälkiliitettä -illet tai -ollet , jota seurasi indikatiivisten transitiivisten verbimuotojen tavallinen konsonanttipääte. Tämä muoto on todistettu vain Mitannissa ja vain yksikön 3. persoonassa. Potentialis-muotoja on myös käytetty ilmaisemaan toivottavuutta.
Desideratiivisia muotoja käytetään ilmaisemaan äärimmäistä halukkuutta. Tunnetuissa monumenteissa ne esitetään vain 3. persoonassa ja vain siirtymälauseissa. Päättyy 3 l.s.ch. -ilanni , ja 3 l.pl. -itanni . Vielä ei ole selvää, mihin osiin nämä jälkiliitteet hajoavat. Hattusasta tunnetaan myös muita modaalimuotoja 3. persoonalle, mutta niiden merkitys ei ole vielä selvillä.
Esimerkkejä verbinSeuraavassa taulukossa on esimerkkejä verbeistä, jotka on hajotettu morfeemiksi, enimmäkseen mitannilaisesta kirjaimesta:
| Esimerkki | Lomake | Gramma. analyysi | Käännös |
|---|---|---|---|
| (neljä) | koz-ōš-o | hold-pretterite-2nd l. yksikkö | "Pidät" |
| (5) | pal-ia-mā-šše=mān | know-transition-3rd person yksikön-negaatio-nominalisointi = kuitenkin | "... jota hän ei kuitenkaan tiedä" |
| (6) | pašš-ēt-i=t=ān šeniffuta | send-future-tense-antipassive=1. henkilö yksikössä absoluuttinen="ja veljelleni" | "ja minä lähetän veljeni luo" |
| (7) | tiwēna tān-ōš-au-šše-na-Ø | "tekemistä" - preteriitti - yksikön 1. - nimitys - artikkeli. monikko - absoluuttinen | "asioita (asiat), joita olen tehnyt" |
| (kahdeksan) | ūr-i-uffu=nna=ān | toive-transitivity-negation+1st l.sing.=3. l.s.absolutive=and | "enkä halua sitä" |
| (9) | itt-ōš-ta | go-preterite-intransitive-intransitive | "Minä kävelin, sinä kävelit..." |
| (kymmenen) | kul-le | 1. l.sg. | "Haluan sanoa" |
| (yksitoista) | pašš-ien | lähetä-optiivinen 3. l.s.ch. | "hän/hän lähettäisi (haluaisi lähettää)" |
| (12) | pal-lae=n | tietää lopullinen = 3. l. yksittäinen absoluutti | "että hän tietää" |
| (13) | kepanol-lefa=tta=ān | send-potential=1st l.sg.absolutive=u | "ja voin/haluaisin lähettää" |
Hurrianilla oli osamuotoja ja infinitiivi . Perusteltu partisiippi I (present participle) muodostettiin päätteillä -iri tai -ire , esimerkiksi pari "rakennus", ḫapiri "liikkuva", "paimentolainen". Substantivisoitu partisipsi II (täydellinen partisiippi) -auressa on todistettu yhdellä Nuzin esimerkillä: hušaure "sidottu". Erityinen partisiippimuoto tunnetaan vain Hattusasta. Se voidaan muodostaa vain transitiivisista verbeistä ja sisältää ensimmäisen persoonan agentin , sen pääte on -ilia . Tämä partisiippi voisi liittää jälkiliitteitä:
| (neljätoista) | pailianeš suḫnineš | ||
| pa-ilia-ne-s | suḫni-ne-š | ||
| build-I-participle-artikkeli yksikkö-ergative yksikkö | seinä-artikkeli yksikkö-ergative yksikkö | ||
| "minun rakentama muuri" (tässä - transitiivisen lauseen aihe) | |||
Infinitiivi, jota voitiin käyttää myös substantiivina, muodostettiin päätteellä -umme , kuten faḫrumme "olla hyvä".
Hurrian kielessä omistuspronominit eivät toimineet itsenäisinä sanoina, vaan substantiiviin liitettyinä käännöksinä - omistajan indikaattoreita:
| asema | 1. arkki, yksikkö ( minun ) |
2. l., yksikkö ( sinun ) |
3. l., yksikkö ( hänen ) |
1. l., pl. ( meidän ) |
2. l., pl. ( sinun ) |
3. l., pl. ( ne ) |
|---|---|---|---|---|---|---|
| sanan lopussa | -ippe | -s | -i | -ippas | -šse | - joo |
| ennen konsonanttia (paitsi p/w) | -ipppu | -fu | -i | -ippas | -su | - joo |
| ennen f/w- tai vokaalia | -ipp | -f | -i | -ippas | ei kateellinen. | - joo |
Substantiivijuuren loppuvokaali jätetään pois, jos possessiivipronomini alkaa vokaalilla, esim. šenippe (veljeni, sanasta šena "veli"). Vokaali säilyy, jos sitä seuraa konsonantilla alkava pronomini: attaip (isäsi, sanasta attai "isä").
Muut pronominitHurrianilla oli useita demonstratiivisia pronomineja : anni (tämä), anti/ani (se), akki…aki (toinen…toinen). Näiden pronominien loppuvokaali /i/ on todistettu vain absolutiivissa, ja muissa tapauksissa se muuttui /u/:ksi, esimerkiksi akkuš (yksi) (ergatiivi), antufa (että).
Vapaasti vaihdettavat muodot iya tai iye on todistettu suhteelliseksi pronominiksi . Alalauseissa sillä on aina absolutiivin tehtävä, ja se on myös objekti transitiivisissa lauseissa tai subjekti intransitiivisissa lauseissa.
Kysymyspronomini (kuka/mikä) todistetaan vain ergatiivissa yksikössä. ( afeš ) ja kerran absoluuttisessa yksikössä ( au ).
Hurrian kielessä oli lukuisia vakiintuneita ilmaisuja erilaisten paikallisten ja abstraktien suhteiden välittämiseen. Ne muodostettiin useimmiten datiivin tai genitiivin avulla. Ne olivat lähes yksinomaan jälkipositiivisia. Tunnetaan vain yksi prepositiivinen ilmaus ( āpi (ennen) datatiivilla), mikä on todistettu Hattusan teksteissä. Kaikki adpositiot voivat liittyä substantiiviin pääasiassa allatiivissa, harvemmin datiivissa tai e-kirjassa. Tästä syystä jälkiliitteiden lisääminen tapahtuu jälkiasetuksen tapauksessa, jos substantiivi (N), jonka kanssa adpositiota käytetään, on genitiivissä.
Joitakin esimerkkejä: N-fa āyita tai N-fenē āyē (läsnäolossa; sanasta āyi "kasvot"), N-fa etīta tai N-fa etīfa (for, koska; eti "vartalo, kasvot"), N- fenē etiyē (suhteessa), N-fa furīta (silmien edessä (jonkun); sanasta furi "katso, näkee"), ja myös Hattusissa: N-fa āpita (ennen, ennen; sanasta āpi "etuosa") . Tämän lisäksi sanaa ištani "aukko" käytetään monikon omistuspronominin ja lokatiivin kanssa ilmaisemaan lausetta "meidän/sinun/heidän välillä", esimerkiksi ištaniffaša (meidän välillä).
Vain muutama johdantokappale on todistettu. Toisin kuin /i/-päätteiset substantiivit, lopullinen /i/ ei muutu konjunktioissa ai (milloin) ja anammi (niin, näin) kliittisten persoonapronominien kanssa. Muita konjunktioita ovat alaše (joko), inna (milloin), inu (miten) ja panu (tosin). Hurrian kielessä oli vain muutamia adverbejä : ajan adverbit ḫenni (nyt), kuru (taas) ja unto ( nyt), sekä atī (niin, niin) ja tiššan (erittäin).
Clitics (liitospartikkelit, jotka on kirjoitettu yhdessä viereisten sanojen kanssa) voidaan lisätä mihin tahansa lauseen sanaan, mutta useimmiten ensimmäiseen lauseeseen tai verbiin. Usein on =ān (ja), =mān (mutta), =mmaman (eli (?)) ja =nīn (todella).
| (viisitoista) | atīnīn mānnattamān | ||
| atī=nīn | mānn-a=tta=mān | ||
| niin = todella | be-nontransition.=1.unit.h.absolute=but | ||
| "Joten joka tapauksessa olen todella" | |||
Epämääräisen numeron šūi (kukin) ohella todistetaan myös kardinaalilukuja 1-10 ja useita korkeampia arvoja. Järjestysluvut muodostettiin käyttämällä päätettä -(š) še tai -ši , joka /n/ jälkeen muuttui -ze tai -zi . Seuraava taulukko antaa yleiskatsauksen todistetuista kardinaali- ja järjestysluvuista:
| yksi | 2 | 3 | neljä | 5 | 6 | 7 | kahdeksan | 9 | kymmenen | 13 vai 30? | 17 vai 70? | 18 vai 80? | 10 000 | 30 000 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Määrä nro |
šukko , šuki |
sini | potkia | tumni | Nariya | sesse | Sinti | kiri , kira |
tamri | ēmani | kikmani | Sintimani | kirmani | Nupi | kike-nupi |
| Tilaus nro |
ei pyhää | sinzi | kiski | tumnušse | narisse | ei pyhää | Sintišse | ei pyhää | ei pyhää | emanze | ei pyhää | ei pyhää | kirmanze | ei pyhää | ei pyhää |
Distributiivisilla numeroilla oli pääte -ate , esimerkiksi kikate (kolme kumpaakin), tumnate (neljä kumpaakin). Suffiksi -āmḫa tarkoittaa kertojanumeroita, esimerkiksi šināmḫa (kahdesti, kahdesti), ēmanāmḫa (kymmenen kertaa, kymmenen kertaa). Kaikki kardinaaliluvut päättyvät vokaaliin, joka katoaa ennen joitakin päätteitä.
Tavallinen sanajärjestys on SOV . Lisäksi nimilauseessa nimi on pääsääntöisesti lauseen lopussa. Adjektiivit, numerot ja genitiiviattribuutit edeltävät niiden määrittelemää substantiivia. Alalauseissa substantiivi, joka määrittää suhteellisen lauseen, on kyseisen alalauseen sisällä. Hurrian kielessä oli muitakin vaihtoehtoja alalauseiden muodostamiseen. Tätä varten käytetään joko pronomini -osiossa jo käsiteltyä relatiivista pronominia iya tai iye tai verbaalista nimitysliitettä -šše , johon voidaan liittää muita jälkiliitteitä, kuten edellä on kuvattu. Kolmas mahdollisuus on kahden kuvatun markkerin samanaikainen käyttö (katso esimerkki (16)). Joka tapauksessa substantiivilla, joka määrittelee alalauseen, voi olla vain absolutiivin rooli alalauseessa, eli se voi olla vain intransitiivilauseen suora objekti (objekti) tai subjekti (subjekti).
| (16) | iyallānīn šēnippuš tiwēna tānōšāššena | ||||||
| iya=llā=nīn | šēn-ippu-š | tiwē-na-Ø | tān-ōš-ā-šše-na-Ø | ||||
| suhteellinen pronomini = 3. monikko absoluuttinen = todella | veli-ergatiivini-yksikkö | thing-article.pl-absolutive | lähetä-preterite-3.l.sing. subjekt-nominalizer-artikkeli monikko-absoluutiivinen | ||||
| "mitä veljeni lähettää" | |||||||
Kuten tapauksia käsittelevässä osiossa on jo kuvattu, hurrian transitiiviset verbit vaativat ergatiivin (subjekti) ja absolutiivisen (objekti) osallistujan. Bivalenttien transitiivisten verbien epäsuora kohde löytyy datiivista, lokatiivista, allatiivista tai joidenkin verbien kohdalla jopa absolutiivista:
| (17) | olappa catulle | ||
| ola-Ø=ppa | catul-le | ||
| other-absolutive=2.pl.absolutive | puhe-optiivinen.1.sg. | ||
| "Haluan sinua vatsalihakset. jotain muuta abs. kertoa". | |||
Meillä tuntema hurrian sanasto on hyvin homogeeninen, eli se sisältää vain muutaman lainauksen (esim . tuppi (savitaulu), Mizri (Egypti) - molemmat akkadista). Suhteellinen pronomini iya tai iye on mahdollisesti lainaus sanasta Mitanni Aryan , vrt. sanskriti . joo . Monet hurrian kielen sanat puolestaan siirtyivät akkadin kielen viereisiin murteisiin, kuten hurrian ḫāpiru (paimentolaiset). ḫāpiri (paimentolainen). On todennäköistä, että Kaukasuksen nykykielet sisältävät myös lainauksia hurrianista.
Tolkienin niin kutsutussa " mustassa puheessa " on useita hurrian kielen piirteitä sanastossa ja morfologiassa.
Suurin osa hurrilaisista teksteistä on kirjoitettu akkadilaisella nuolenpääkirjoituksella , kun taas ugaritin kielen tekstit on kirjoitettu ugaritin kielellä . Vain yksi tähän mennessä löydetty teksti on kirjoitettu luwilaisilla hieroglyfeillä . Hattusan lähistöltä löydettyjen lukuisten hurrian-heettiläisten kaksikielisten ansiosta hurrian kieli on suurelta osin ymmärrettävää. Mitanni-kirjoituksen selvitti vuonna 1932 Johannes Friedrich kirjassaan "Vähän Aasian kirjoittamisen muistomerkit" ( Kleinasiatische Sprachdenkmäler ). Ensimmäisen hurrian kielen kieliopin laati Ephraim Avigdor Speizer vuonna 1941.
Untomān iyallēnīn tiwēna šūallamān šēniffuš katōšāššena ūriāššena, antillān ēmanāmḫa tānōšau ( kirje Mitannilta , sarake IV, rivit 30-32):
| Sana jaettu morfeemiksi | Kielioppianalyysi |
|---|---|
| unto = mies | nyt = kuitenkin |
| iya=llē=nīn | suhteellinen pronomini = 3. henkilö, pl. luku, absoluuttinen = tosi |
| tiwē-na-Ø | asia - artikkeli, monikko luku on absoluuttinen |
| šū-a=lla=mān | kukin - locative = 3. persoona monikko ehdoton = kuitenkin |
| šēn-iffu-š | veli - minun - ergative, pl. määrä |
| kat-ōš-ā-šše-na-Ø | puhua - mennyt aika, siirtymä. vb. - 3 l. yksikkö, aihe - nimittäjä - monikkoartikkeli. - ehdoton |
| ūr-i-ā-šše-na-Ø | toive - transitiivinen - yksikön 3. persoona aihe - nominalisoija - monikkoartikkeli - ehdoton |
| anti=lla=an | that = monikon 3. persoona ehdoton = ja |
| ēman-āmĥa | kymmenen on monikko |
| tān-ōš-au | do - preteriitti transitiivinen - yksikön 1. persoona aihe |
Käännös: "Asioita, jotka veljeni todella sanoi ja toivoi yleensä, tein silti kymmenen kertaa."
| Muinainen Mesopotamia | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Historialliset alueet, suuret kuningaskunnat | |||||
| Suurkaupungit |
| ||||
| Väestö | |||||
| Kielet ja kirjoittaminen | |||||
| Tiede | |||||
| Kulttuuri ja elämä |
| ||||
| Tunnetuimmat persoonallisuudet |
| ||||
| Portaali "muinainen itä" | |||||
.jpg){kind=link}
.jpg){kind=link}