Mustalaisten kieltä

mustalaisten kieltä
oma nimi	Romáňi ĉib, Romáňi čhib
Maat	Jaettu ympäri maailmaa mustalaisten keskuudessa
Kaiuttimien kokonaismäärä	4,8 miljoonaa
Tila	on olemassa uhka sukupuuttoon
Luokitus
Kategoria	Euraasian kielet
indoeurooppalainen perhe Indo-Iranin haara Indoarjalainen ryhmä
Kirjoittaminen	latina , kyrillinen , devanagari
Kielikoodit
GOST 7.75-97	mustalainen 780
ISO 639-1	—
ISO 639-2	rom
ISO 639-3	rom
Maailman kielten atlas vaarassa	405
Etnologi	rom
ABS ASCL	3905
IETF	rom
Glottolog	roma1329
Wikipedia tällä kielellä

Mustalaisten kieli ( gypsy. Romany chib (Romány čib), Romáňi ĉib, ऋऒमञइ चइब ) on mustalaisten länsihaarojen kieli . Kuuluu indoeurooppalaisten kielten indoarjalaiseen haaraan .

Romanikieli kehittyi eristyksissä läheisesti sukua olevasta indoarjalaisesta kieliympäristöstä, säilyttäen vanhojen indoarjalaisten kielten pääasiallisen leksikaalisen rahaston ja typologisen läheisyyden keski-intialaisten ja uusien intialaisten kielten kanssa.

Romanin kielen pääpiirteet fonetiikan alalla : upeat soinnilliset toiveet : gh> kh, dh> th, bh> ph; aspiraation heikkeneminen: ch > c, th > t, bh > b; deserebralisaatio: ṭ > r, ḍ > r, ḍh > r, ṣ > s, ṣṭ > št; upeat affrikaatit : j > с jne. Morfologian alalla : postpositioiden muuntaminen uudeksi tapauskäännökseksi ; suoran tapauksen perustan ja epäsuoran perusteen vastakkain ; akusatiivisten tapausmuotojen puuttuminen elottomista substantiivista ; monimutkaisten tulevaisuuden muotojen syntyminen jne.

Mustalaisetniset ryhmät, jotka ovat käyneet läpi erilaisia ​​muuttopolkuja , puhuvat erilaisia ​​murteita , joihin on enemmän tai vähemmän vaikutteita ympäröivistä kielistä sanaston , fonetiikan ja syntaksin alalla . Pitkä oleskelu Bysantin alueella auttoi joidenkin monille Balkanin kielille yhteisten piirteiden tunkeutumiseen mustalaisten kieleen : artikkeli , tapa ilmaista infinitiivimuotoja jne.

Historia

Venäläinen mustalaistutkija L. N. Cherenkov kiisti useiden muuttoaaltojen teorian, jossa uskotaan, että mustalaisten esi-isät tulivat länteen eri ryhmissä useiden vuosisatojen aikana. Jos tarkastellaan romanien kieltä ilman eurooppalaisten kielten vaikutteita, se edustaa yhden etnisen ryhmän kieltä. Jos Dom-kastin edustajat, Zottit ja Rajputit muuttaisivat Intiasta eri aikoina ja sekoittuivat sitten Euroopan mustalaiskansoihin, jokainen ryhmä toisi mukanaan oman kielioppinsa ja sanastonsa, jota ei noudateta. Moderni Romanes osoittaa alkuperäisen murteen johdonmukaisuuden. Lisäksi myöhemmät aallot, jos sellaisia ​​on, olisivat tuoneet mukanaan arabialaisia ​​lainauksia (muslimien 7. vuosisadalla valloittamista persialaisista maista), joita kielitieteilijät eivät myöskään huomaa. Intiasta tulevien siirtolaisten polku Persian, Armenian ja edelleen alueen läpi voidaan jäljittää paikallisista kielistä lainattujen lainojen ansiosta. Tämä liike ei ollut yhtenäinen [1] .

Kielioppi

Artikkeli

Romanikielellä on määrätty artikkeli. Pohjoisvenäläisessä murteessa se on valinnainen, toisissa sitä käytetään laajalti. Se vaihtelee sukupuolen ja lukumäärän mukaan .

Substantiivi

Romanin substantiivit hylätään seitsemässä tapauksessa:

• nominatiivi
• akkusatiivi
• datiivi
• keskeyttävä
• omistushaluinen
• instrumentaalista
• vokatiivista

Maskuliinisten substantiivien yksikön nimitapauksessa on yleensä painotettu pääte -o , -ё , -iben / -yben , -ipen / -ypen  - tai nolla. Naispuoliset substantiivit yksikössä nominatiivissa on yleensä painotettu pääte -ы , -и  - tai nolla.

Substantiivin käänne ei riipu pelkästään sukupuolesta ja päätteestä, vaan myös siitä, tarkoittaako se elävää vai elotonta objektia ja onko se syntyperäinen vai lainattu .

Melkein kaikki abstrakteja käsitteitä ilmaisevat substantiivit ovat maskuliinisia.

Adjektiivi

Adjektiivien deklinaatio riippuu siitä, viittaavatko ne substantiiviin vai ovatko ne lauseessa yksinään.

Pronomini

Pronomineilla on vain kuusi tapausta (ei vokatiivia).

Verbi

Ei ole infinitiiviä (korvattu verbin henkilökohtaisella muodolla, joka on samanlainen kuin muut Balkanin kieliliiton kielet ). Useimmissa murteissa verbillä on neljä aikamuotoa (kaksi menneisyyttä, yksi tulevaisuus ja yksi nykyisyys + tulevaisuus täydellinen).

Syntaksi

Sanajärjestys lauseessa on suhteellisen vapaa, mutta SVO -rakenne on parempi . Adjektiivi edeltää yleensä substantiivia.

Murteet

Nykyiset murteet eroavat foneettisilta ja kieliopillisilta innovaatioilta protokielestä. Jokaisella suurella murrevyöhykkeellä puolestaan ​​on lukuisia murteita, jotka eroavat pääasiassa sanastoltaan (joskus morfeemilta), jotka on lainattu elinympäristön kielistä. Erot lainatussa sanastossa ja kieliopilliset innovaatiot estävät keskinäisen ymmärryksen jopa samaa murrealuetta edustavien, mutta eri murteita puhuvien romanien välillä, lukuun ottamatta yksinkertaisia ​​keskusteluja arkipäiväisistä aiheista.

On 4 suurinta murrealuetta:

• pohjoinen (sinti, venäläiset romanit, skandinaaviset mustalaiset, Suomen mustalaiset, Baltian mustalaiset);
• Keski- (Itävallan ja Tšekin murteet, jotkut Slovakian ja Unkarin alueet)
• Vlachian ( Vlachs , Kalderars , Lovaris );
• Balkan (Serbian, Bulgarian, Krimin mustalaiset);
• Servitzin murre on alkuperältään eteläistä (balkanista), mutta siihen on vaikuttanut voimakkaasti koillismurteet.

Ottaen huomioon vlashilaisen murreryhmän mustalaisten (ensisijaisesti kalderarien) intensiivisen muuttoliikkeen, heidän murrevyöhykkeensä leikkaa alueen kaikkien muiden murrevyöhykkeiden kanssa, mutta se löytää suurimman yhteisen Balkanin murrevyöhykkeen kanssa. Supramurteen Koine  , ”yleisen mustalaiskielen”, projektit perustuvat Kalderarin murteisiin.

Itä-Eurooppa

Itä-Euroopan alueella (mukaan lukien Venäjä) seuraavat murteet ovat yleisimpiä:

• Vlachin murre  - käytetään joskus nimityksenä useille vlachi-murteille , jotka ovat ominaisia ​​Ukrainan, Venäjän ja Tšekin tasavallan vlachi-mustalaisille ;
• Kotlyarsky (Kelderarsky) on melko konservatiivinen, sanastossa on suuri prosenttiosuus lainauksista romanian kielestä, venäjän kielen vaikutus on havaittavissa. Erilaisia ​​vlachin murteita ;
• Lovarsky (Carpatho-Gypsy) - sanastossa on lisääntynyt lainausprosentti unkarin ja romanian kielistä. Erilaisia ​​vlachin murteita ;
• pohjoisvenäjä  - sanastossa, syntaksissa ja sanamuodossa venäjän kielen vaikutus on erittäin havaittavissa - esimerkiksi artikkelia ei käytetä melkein koskaan, venäläistä alkuperää olevia etuliitteitä ja partikkeleita käytetään usein; monet lainat puolasta ja saksasta; liittyy puolalaisten, tšekkiläisten, slovakkien, liettualaisten mustalaisten sekä sintin mustalaisten murteisiin;
• Servitzin murre ;
• Balkanin murteet ovat ryhmä melko monimuotoisia murteita, jotka vallitsevat Balkanin niemimaalla Romanian eteläpuolella ja joiden yhteisenä piirteenä on huomattava konservatiivisuus fonetiikassa ja morfologiassa sekä romanian kielen huomattavan vaikutuksen puuttuminen; tyypillisiä edustajia ovat makedonian arli- ja bulgarialaiset erli-murteet; itäslaavilaisilta alueilta niitä löytyy vain Krimiltä ja lähialueilta Krimin pohjoispuolella;
• Karpaattien murteet  - laajalti käytetty Tšekissä, Slovakiassa (pohjoinen alaryhmä) ja jossain määrin Unkarissa ja Itävallassa (eteläinen alaryhmä); pohjoisessa alaryhmässä länsislaavilaisten kielten vaikutus on havaittavissa, mikä vaikuttaa esimerkiksi infinitiivin syntymiseen.

Länsi-Eurooppa

Länsi-Euroopassa on useita romanikielen murteita.

• Sintin mustalaiset puhuvat murretta , joka on sukua venäläisten ja balttilaisten mustalaisten murteille, mutta lainattu pääosin saksasta ja ranskasta.
• Useilla brittiläisillä mustalaisilla on omat murteensa, erityisesti Walesin mustalaisten kieli.
• Romaniasta tulevien romanien aktiivisen muuttoliikkeen yhteydessä käytetään aktiivisesti lovareja , kalderaria ja läheisiä murteita sekä lovarin murretta.
• Baskimaassa asuvat mustalaiset puhuvat Errominchela Creolea , joka perustuu baskin kielioppiin ja pääosin romanin (Kaldarari) sanastoon.
• Kreikassa on kehittynyt romani-kreikan sekakieli , joka on sukupuuton partaalla.

Supramurteen normi

Keskinäinen ymmärrys luoteisvyöhykkeen maantieteellisesti kaukaisten murteiden puhujien välillä sekä heidän ja kaakkoisalueen murteiden puhujien välillä on vaikeaa paikallisen sanaston huomattavan sanavirran ja paikallisten kieliopillisten innovaatioiden vuoksi. Samaan aikaan kaakkoisalueen murteet ovat useimmiten keskenään ymmärrettäviä [2] .

Romanin kielen yleisesti hyväksyttyä ylimurteista normia ei vielä ole olemassa. Fiktio- ja opetus- ja propagandajulkaisut kirjoitetaan yleensä paikallisilla murteilla [3] , kuten Kelderarin murteella, Lovarin murteella, Itä-Slovakian romanimurteella, Makedonian romani "Arli", Bulgarian Yerli- ja Sliven Romani -murteilla, Venäjän romanien murteilla. murre jne. Vlachin ja erityisesti Kalderarin murretta käytetään kuitenkin useammin kuin muita kansainvälisten mustalaisjärjestöjen julkaisuissa, koska se on yleistynyt kaikkialla maailmassa. Siksi se usein vaikuttaa jonkin verran muilla murteilla kirjoitettuihin julkaisuihin.

Jotkut tutkijat ovat esittäneet projekteja romanikielen ylimurteesta koine . Niinpä mustalaiskielitieteilijä Kokhanovski ehdotti normia, jota hän kutsui khetani romaniksi , "yleiseksi mustalaisiksi", ja jonka hänen mielestään olisi pitänyt perustua hänen omaan balttialaiseen murteeseensa konservatiivisuutensa vuoksi. Kielitieteilijä Marcel Courtiade esitti eklektisemmän normin, joka perustui ensisijaisesti Balkanin ja jossain määrin vlachin murteisiin. Toistaiseksi enemmistö mustalaisista ei ole hyväksynyt heistä yhtäkään. [neljä]

Sekakieliä mustalaissanastolla

Monissa romanien ja muiden Euroopan paimentokansojen etnisissä ryhmissä mustalaisten kieltä ei ole säilytetty, mutta on syntynyt sekakieliä , jotka käyttävät merkittävää kerrosta mustalaista sanastoa.

• Länsi-Eurooppa
  • anglo-romani ( Englanti )
  • Walesin mustalainen ( Wales )
  • Scottish Kant (skotlantilaisten matkailijoiden kieli).
• Pohjois-Eurooppa ja Baltia
  • Scandoromani ( Skandinavia )
  • Laius (viro-mustalainen, kadonnut)
  • suomalainen kalo
• Kaukasus
  • Lomavren ( Armenia )
• Iberian niemimaa :
  • Errominchela ( baskimaa )
  • Kahlo (Espanja)
  • portugalilainen kalo (Portugali)
• Kaakkois-Eurooppa
  • romani kreikka
  • romani-serbian kieli
• Itä-Eurooppa
  • Servitzin murre

Äidinpuhujien maantieteellinen jakautuminen

äidinkielenään puhuvien määrä on noin.

Kirjoittaminen

Mustalaiset käyttävät yleensä niiden kansojen kirjoituksia , joiden keskuudessa he elävät.

Perustuu kyrillisiin aakkosiin

Neuvostoliitossa yritettiin 1920- ja 1930-luvuilla luoda kirjallinen mustalainen kieli, jonka määritti varhaisen Neuvostoliiton kansallinen politiikka , joka pyrki tukemaan pienten kansojen kulttuuria. Perustana käytettiin venäläisten mustalaisten etnisen ryhmän kieltä , johon lisättiin kirjallisia lainauksia muista murteista. Valinta johtui oletettavasti venäläisten romanien suurimmasta assimilaatiosta, joista monilla oli alkuperäinen lukutaito ja he olivat enemmän alttiina bolshevikkien ideologialle . Bolshevikkien politiikan mukaan vallankumousta edeltävinä aikoina sorrettujen pienten kansojen kulttuurista tuli uuden hallituksen tultua sisällöltään sosialistiseksi, mutta silti kansalliseksi. Periaatteessa marxilais-leninistisen kirjallisuuden käännöksiä, Leninin , myöhemmin Stalinin puheita ja puolueen päätöslauselmia julkaistiin ja lähetettiin kolhoosiin uudella kirjallisella mustalaiskielellä. Lisäksi julkaistiin paljon alkuperäistä kaunokirjallisuutta, joka oli alun perin kirjoitettu romanikielellä. Yleisesti ottaen tämän toiminnan laajuus oli kuitenkin merkityksetön [24] .

Vuodesta 1927 Neuvostoliiton mustalaiset ovat käyttäneet venäjänkielistä aakkostoa, johon on lisätty kirjain Ґ ґ ja vähennetty kirjaimet Ш ш ja ъ ( venäläisten mustalaisten murre ).

Venäjän mustalaisten murteen mustalainen aakkoset [25] :

Neuvostoliitossa julkaistiin monia tätä aakkosta käyttäviä romaninkielisiä julkaisuja ennen toista maailmansotaa (katso " Romano-luettelo " [26]  - luettelo romanikielisistä julkaisuista vuosina 1928-1938, tallennettu Venäjän valtionkirjastoon ). 1930-luvun lopulla, kun kaikki mustalaiskieliset ohjelmat supistettiin, aakkoset katosivat käytöstä. 1950-luvulta lähtien sitä käytetään uudelleen muutamissa julkaisuissa. Demeter-Charskoy-sanakirjassa merkki ґ välitetään muodossa "g heittomerkillä" ja sitä pidetään jälkimmäisen muunnelmana [27] .

Vuonna 1990 ehdotettiin vaihtoehtoista romaniaakkosta Kalderarin murteelle ; se eroaa edellisestä toisella typografisella merkillä aspiroidulle "g":lle, ja yhdistelmiä "ph", "kh" jne., jotka välittävät muita aspiroituja konsonantteja, sekä "pp" pidetään itsenäisinä kirjaimina [28] :

Vuonna 2008 Lutskissa (Ukraina) julkaistiin mustalainen aluke, jossa käytettiin 32 ukrainan aakkosten kirjainta [29] .

Opetusjulkaisuissa käytetyt aakkoset Lovarin, Kalderarin, Chisinaun murteissa (2009) [30] : A a, B b, C c, G d, Ґ ґ, D e, E e, E e, F f, F 'zh', Z z, I ja, Y y, K k, Kx kx, L l, M m, N n, O o, P p, Px nx, R r, C s, T t, Tx tx, U y, F f, X x, C c, H h, H'h', Sh w, Sh'w', S s, b b, E e, Yu yu, I i .

Serbiassa käytetyt romaniaakkoset [31] : A a, B b, C c, D d, D d, Ђ ђ, E e, F f, Z z, I u, Ј ј, K k, Kh kh, L l , Љ љ, M m, N n, Њ њ, O o, P p, Px nx, R r, PP rr, C s, T t, Tx tx, Ћ ћ, Ћx ћx, U y, F f, X x, C c, H h, Chh ch, Џ џ, Sh w, b y .

Perustuu latinaan

Entisessä Jugoslaviassa käytettiin latinalaisia ​​aakkosia: A a, Ä ä, B b, C c, Č č, Kj kj, D d, Gj gj, Dž dž, E e, F f, G g, H h, X x , I i, J j, K k, L l, Lj lj, M m, N n, Nj nj, O o, P p, Q q, R r, S s, Š š, T t, U u, V v, Zz, Ž z . Juuri näitä aakkosia käytetään "Common Romani" -kieliprojektissa, joka perustuu Kalderarin murteisiin, sekä EU :n julkaisuissa . Käyttää mustalaisryhmä Boyashi , johon on lisätty akuuttia kirjainta (osoittaa pituusastetta).

Tämän aakkoston mukautettua versiota käytetään I. Hancockin vlachin murteen oppikirjassa (yhdistelmiä aspiroituneille konsonanteille kh , th jne. sekä uvulaarinen rr on lisätty ). Wikipedian mustalaisversiossa käytetään erilaista mukautettua versiota tästä aakkosesta: merkit, joiden yläindeksi on "gachek", korvataan yhdistelmillä ch , sh , jne., ja y : tä käytetään j :n sijaan .

Vuonna 2002 Romaniassa julkaistiin mustalainen aluke " Alfabetizaciaqo lil anθ-i rromani ćhib vaś e ćhave, terne thaj baremanuśa " , joka sisältää seuraavat aakkoset: A a, Ǎ ǎ, Ä ä, à, B b, C c, Ć ć, Ćh ćh, Ç ç, D d, E e, Ë ë, ě, è, F f, G g, H h, I i, П ï, ǐ, м, J j, K k, Kh kh, L l, M m, N n, O o, ǒ, ò, P p, Ph ph, Q q, R r, Rr rr, S s, Ś ś, T t, Th th, U u, ǔ, ù, V v, X x, Z z, Ź ź, Ӡ ӡ, θ . Jatkossa sitä käytettiin myös useissa muissa mustalaiskoulujen julkaisuissa.

Li:n Kalderarin murteen oppikirjassa ehdotetaan seuraavaa aakkostoa (pääasiassa foneettisiin tarkoituksiin eli murteen foneetiikan välittämiseksi mahdollisimman tarkasti): A a, Â â, Ã ã, B b, Ch ch, D d, Dj dj, E e , Ê ê, F f, G g, H h, I i, Î î, K k, Kh kh, L l, Ly ly, M m, N n, Ng ng, Ny ny, O o, Ô ô, P p, Ph ph, R r, Rr rr, S s, Sh sh, T t, Th th, Ts ts, U u, Û û, V v, W w, X x, Y y , Z z, Zh zh [ 32] .

Unkarissa käytetyt romaniaakkoset [33] : A a, B b, C c, Ch ch, D d, Dy dy, E e, F f, G g, H h, X x, I i, J j, K k , Kh kh, L l, Ly ly, M m, N n, Ny ny, O o, P p, Ph ph, R r, S s, Sh sh, T t, Th th, Ty ty, U u, Vv , Zz, Zhzh, Dzhdzh .

Latviassa käytetyt romaniaakkoset [34] : A a, Ā ā, B b, C c, Č č, Čh čh, C̀ c̀, D d, Ď ď, Dz dz, Dž dž, E e, Ē ē, Ě ě , Ę̄ ę̄, F f, G g, Ğ ğ, X x, H h, I i, Ī ī, J j, K k, Kh kh, Ķ ķ, L l, Ļ ļ, M m, N n, Ņ ņ, O o, Ō ō, Ǒ ǒ, P p, Ph ph, R r, S s, Š š, T t, Ť ť, Th th, U u, Ū ū, V v, Z z, Ž ž .

Slovakiassa käytetyt romaniaakkoset [35] : A a, B b, C c, Č č, Čh čh, D d, Ď ď, Dz dz, Dž dž, E e, F f, G g, H h, Ch ch , I i, J j, K k, Kh kh, L l, Ľ ľ, M m, N n, Ň ň, O o, P p, Ph ph, R r, S s, Š š, T t, Ť ť, U u, V v, Z z, Ž ž .

Tällainen oikeinkirjoitusero , huolimatta romanien murteiden läheisestä suhteesta, vaikeuttaa suuresti kirjoitettujen tekstien keskinäistä ymmärtämistä.

Muut

Romanin kielen kirjoittamiseen yritetään käyttää devanagari -kirjoitusta . Sen kannattajat pitävät tätä kirjettä parhaiten sopusoinnussa intialaisten kielten, mukaan lukien romanien, foneettisen koostumuksen ja typologian kanssa. Etenkin Devanagaria käytettiin aiemmin vaihtoehtoisena käsikirjoituksena romanikielisessä Wikipediassa. Samaan aikaan monet äidinkielenään puhujat pitävät devanagarin käyttöä keinotekoisena ja melkein hankalana.

Romanilainasanat eurooppalaisilla kielillä

Vaikka romanit lainaavat enemmän tai vähemmän aktiivisesti sanoja muista kielistä, romanien sanasto tunkeutuu myös naapureiden kieliin, erityisesti katu-, ravintola- ja rikoskielissä .

venäjäksi _

• "lave" "raha" - mustalaisilta. rakkaus ("raha");
• "varastaa" "varastaa" - mustalaisilta. te styrdes ("vetää");
• "Hawat" "syö, syö" - mustalaisilta. hav ("syön");
• "Labat" - soittaa musiikki-instrumenttia - mustalaiselta. te dilabas ("laula, esitä laulu") [36] .

Englanniksi _

Brittienglanniksi on löydetty noin tuhat sanaa, jotka ovat tunkeutuneet romanien kielestä anglo-mustalaiseen kieleen ja sitten alempien yhteiskuntaluokkien (rikolliset, kodittomat, vaeltavat päivätyöläiset ) murteisiin ja edelleen nykyaikaisten kaupunkinuorten alakulttuurien kieli [37] , esimerkiksi:

• kaveri  "ystävä" - vrt. mustalainen phral ("veli");
• chav  "kid" - "kaveri" kadulta "", vrt. mustalainen . čavo ("oma, mustalaismies");

Mustalaisvaikutus on erityisen havaittavissa Pohjois-Englannin alakulttuureissa ja Skotlannin raja-alueilla [38] .

espanjaksi _

• Chingar  "suorittaa (pakotettua) sukupuoliyhteyttä, pettää" - vrt. mustalainen te čingires ("leikkaa, puukottaa, ruoskia"; allegorisesti: " sukupuoliyhteydessä ", pettää) ja čingar ("kiista, riita, tappelu");
• gachó  "mies" - vrt. mustalainen gadžo ("ei-mustalainen mies");
• chaval  "poika, poika" - vrt. mustalainen čavo ("mustanpoika, poika");
• parné  "raha" - vrt. mustalainen . parne ("valkoiset kolikot", kuvaannollisesti: "hopeakolikot");
• pinreles  "jalat" - vrt. mustalainen pire ("jalat, jalat");
• kamari  "vietellä" - vrt. mustalainen kamela ("rakastaa, haluaa", allegorisesti: "harrastaa seksiä").

Exploring

Venäjä, IVY, Neuvostoliitto

Huolimatta romanin kielen laajasta käytöstä entisessä Neuvostoliitossa, tälle kielelle (pääasiassa pohjoisvenäläiselle murteelle) on omistettu vain vähän teoksia.

1900-luvun alussa P. S. Patkanov (Istomin) julkaisi yksityiskohtaisen tutkimuksen pohjoisvenäläisestä murteesta. 1930-luvulla pohjoisvenäläisen murteen sanakirja julkaistiin M. V. Sergievskyn ja A. P. Barannikovin toimituksissa.

1930-luvun sortotoimien seurauksena. romanin kielen opintoja Neuvostoliitossa rajoitettiin ja jatkui 1960-luvulla, jolloin alkoi politiikka, jolla rohkaistaan ​​romanien siirtymistä vakiintuneeseen elämäntapaan. T. V. Wentzel ja L. N. Cherenkov ovat julkaisseet tutkimuksia romanin kielen dialektologiasta yleensä ja pohjoisvenäläisestä murteesta erityisesti [39] .

1980-luvulla Neuvostoliiton ainoa P. S. Demeterin ja R. S. Demeterin Kalderarin murteen sanakirja, jota on toimittanut L. N. Cherenkov , ilmestyy toistaiseksi . I. M. Andronikovan tutkimus ”Mustalaisten kieli on arvoituksia” julkaistiin postuumisti . Vuonna 2001 julkaistiin Lovarin murteen sanakirja, jonka on laatinut mustalainen proosakirjailija, runoilija ja kääntäjä G. N. Tsvetkov.

Tällä hetkellä romanikielisiä teoksia ovat julkaisseet F. A. Eloeva [40] , A. Yu. Rusakov [41] , V. G. Toropov (Krimin murre), V. V. Shapoval (Kelderarin ja venäläis-romani murteet), G. N. Tsvetkov ja M. V. Smirnova-Seslavinskaja-Seslavinskaja [42] . Blogia, jonka materiaalista merkittävä osa on omistettu mustalaiskielelle ja -kulttuurille, ylläpitää moskovalainen toimittaja L. M. Mazikina.

Muut maat

Ulkomailla romanin kielen opiskelu alkaa 1500-luvulla, jolloin ilmestyy ensimmäinen luettelo romanin sanoista. Mustalaisten kielen alkuperän vanhasta intialaisesta osoitti ensimmäisenä saksalainen kielitieteilijä Johann Rüdiger vuonna 1782 julkaistussa julkaisussa Von der Sprache und Herkunft der Zigeuner aus Indien ("Intian mustalaisten kielestä ja alkuperästä"). saksalaista alkuperää oleva venäläinen kielitieteilijä P. S. Pallas vuonna 1787 julkaistussa "Kaikkien kielten ja murteiden vertailevissa sanakirjoissa" [43] . Romanin kielen murteiden kuvaamisen, vertailun ja luokittelun alalla Franz Mikloshichista tuli edelläkävijä vuonna 1872, ja romanien englantilainen tutkija Bernard Gilliat-Smith vuonna 1915 esitteli jaon "vlachin" ja "nevlachin" murteisiin. , joka on edelleen ajankohtainen tähän päivään asti, vaikkakaan ei ole täydellinen. Tällä hetkellä Norbert Boretsky ja Birgit Igla harjoittavat mustalaisdialektologiaa Saksassa ja Yaron Matras Isossa-Britanniassa., Tšekin tasavallassa Viktor Elshik.

Romanikielen tutkimukseen antoivat merkittävän panoksen myös tšekkiläinen kielitieteilijä M. Hubshmannova (keskimurteet), kanadalainen kirjailija ja kielitieteilijä Ronald Lee (Kelderarin murteet), britti Jan Hancock(Vlachian murteet), makedonialainen Krumé Kepeski (balkanin murteet), bulgarialaiset Kiril Kostov (työskenteli Berliinissä) ja Hristo Kyuchukov , puolalainen Vanya de Gila-Kochanovski (työskenteli Ranskassa), ranskalainen Marcel Kurtiade.

Taiteessa

Romanin kieltä käytetään ensisijaisesti puhekielenä. On kuitenkin olemassa useita romaninkielisiä teoksia.

Romanikirjallisuudessa Mateo Maksimov , Papusha , Lexa Manush , Georgi Tsvetkov , Valdemar Kalinin , Panchenko Yanush , Dzhura Makhotin , Ilona Makhotina , Mikha Kozimirenko , Lilit Mazikina , Michal Mizhidar ja joukko muita, vähemmän tunnettuja kirjailijoita (kirjoittivat kirjoittaminen) romaniksi .

Romanikieliselle kirjallisuudelle on ominaista runouden ja pienten muotojen hallitsevuus. Syynä on ilmeisesti se, että runouden säveltäminen on tavanomaista, perinteistä kansanviihdettä, kun taas proosateosten kirjoittaminen vaatii tiettyä kirjallista valmistautumista.

Dramaturgiassa Pralipe- teatterissa esitetään romanikielisiä näytelmiä. Myös Nikolai Shishkinin ensimmäisessä mustalaisteatterissa operetteja esitettiin mustalaisilla.

Elokuvataiteessa vain kaksi romanikielistä fragmenttia käyttävää ohjaajaa ovat saavuttaneet mainetta: Tony Gatlif ja Emir Kusturica . Osittain tai kokonaan romanikielellä kuvattiin elokuvia, kuten " Gypsy Time ", " Black Cat, White Cat ", " Strange Stranger ", " Good Way ", " Lucky ", " Exiles ".

Elokuva " Jeesus " käännettiin kokonaan romanikielelle (Keldararin murre) .

Katso myös

• Maailman romanikielen päivä

Muistiinpanot

1. ↑ Bessonov, 2007 .
2. ↑ Romanikielen käyttö Internetissä ja romanien identiteetti | Dmitri Lytov - Academia.edu
3. ↑ Yaron Matras. Romanien tulevaisuus: Kohti kielellisen moniarvoisuuden politiikkaa
4. ↑ http://lgi.osi.hu/publications/2003/248/ECMI-Vol-II.pdf  (linkki ei saatavilla) , Hancock, Ian. Kielikorpus ja kielipolitiikka: romanin standardoinnin tapaus. s. 277
5. ↑ Romanian etninen koostumus 2011
6. ↑ Bulgarian etninen koostumus 2011
7. ↑ Unkarin etninen koostumus 2011
8. ↑ Serbian etninen kokoonpano 2011
9. ↑ Tiedotusmateriaalia vuoden 2010 koko Venäjän väestönlaskennan lopputuloksista
10. ↑ Slovakian etninen koostumus 2010
11. ↑ Makedonian etninen kokoonpano 2002 (uusi divisioona)
12. ↑ Ukrainan valtion tilastokomitea. Koko Ukrainan väestölaskenta 2001. Väestön jakautuminen kansallisuuden ja äidinkielen mukaan.
13. ↑ Kroatian etninen koostumus 2011
14. ↑ Puolan etninen koostumus
15. ↑ Etninen koostumus: 2013 väestönlaskenta
16. ↑ Etninen koostumus: 2011 väestönlaskenta
17. ↑ Moldovan etninen koostumus 2014
18. ↑ http://pop-stat.mashke.org/montenegro-ethnic2011.htm Montenegron etninen koostumus 2011]
19. ↑ Valko-Venäjän etninen koostumus 2019
20. ↑ Tšekin etninen kokoonpano 2011
21. ↑ Etninen koostumus: 2019 arvio
22. ↑ http://pop-stat.mashke.org/slovenia-ethnic2002.htm Slovenian etninen kokoonpano 2011]
23. ↑ Liettuan etninen koostumus 2011<
24. ↑ Kirill Kozhanov (mustalaistutkija), Julia Bogatko . Kirill Kozhanov: "Tietyssä mielessä mustalaiset ovat valtiomme ihanteellisia kansalaisia . " Arzamas (arzamas.academy) . Arkistoitu alkuperäisestä 25. tammikuuta 2021. (määrätön)
25. ↑ Sergievsky M.V., Barannikov A.P.  mustalais-venäläinen sanakirja . M., 1938.
26. ↑ Romano-luettelo
27. ↑ Demeter-Charskaya O. S. Mustalais-venäläinen ja venäjä-mustalainen sanakirja. Pohjois-Venäjän murre. M. 2007.
28. ↑ Demeter R. S., Demeter P. S. Mustalais-venäläinen ja venäjä-mustalainen sanakirja (Kelderarin murre). Moskova, 1990. [1]
29. ↑ Komsomolskaja Pravda. Euroopan ensimmäinen mustalaispohjamaali painettiin Volhyniassa
30. ↑ Venäjän mustalaiskulttuurin tutkimuskeskus. Gypsy Educationia käsitteleviä julkaisuja (linkki ei ole käytettävissä) . Haettu 14. lokakuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 4. huhtikuuta 2011. (määrätön) 
31. ↑ Rromano graphemari: millaista se on romaniksi ...
32. ↑ Lee, opi romania. Das-dúma romanes. University of Hertfordshire Press. 2009 (3. painos)
33. ↑ Szeretettel köszöntelek a roma nyelvet tanulok között!
34. ↑ Leksa Manus. Romani chib ābeca. - 1996. - ISBN 9785796003831 .
35. ↑ Nastin mluvnice slovenské romštiny (pro pedagogické účely)
36. ↑ http://www.liloro.ru/romanes/shapoval14.htm Shapoval V. V. Mistä sana labukh tulee
37. ↑ Henry Hitchings. Sanojen salainen elämä: Kuinka englannista tuli englanti. - Macmillan, 2009. - S. 332. - ISBN 9781429941570 .
38. ↑ Yaron Matras. Romani Britanniassa: Kielen jälkielämä . - Edinburgh University Press, 2010. - s  . 25 . — ISBN 9780748639045 .
39. ↑ Cherenkov Lev Nikolaevich - Heritage Institute
40. ↑ F. A. Eloevan henkilökohtainen sivu
41. ↑ A. Yu. Rusakovin henkilökohtainen sivu
42. ↑ Venäjän mustalaiskulttuurin tutkimuskeskus
43. ↑ Pallas P. S. Kaikkien kielten ja murteiden vertailevat sanakirjat, Korkeimman henkilön oikean käden keräämät . - Pietari, 1787. - Osa 1 - S. v.

Kirjallisuus

• Luettelo romanikielisistä julkaisuista vuosina 1928-1938, säilytetty Venäjän valtionkirjastossa
• Konsolidoitu luettelo venäläisten romaninkielisten kirjailijoiden julkaisuista (1929-2010)
• Ventzel T.V., Gypsy language, M., 1964;
• Wentzel T. V. , Cherenkov L. N. Romanikielen murteet, kokoelmassa: Aasian ja Afrikan kielet, kirja. 1, M., 1976.
• Ventzel T. V. , Cherenkov L. N. Romanikielen murteet // Aasian ja Afrikan kielet. - Osa 1: Indoeurooppalaiset kielet. - M.: Nauka , 1978.
• Demeter R.S., Demeter P.S.  Mustalais-venäläinen ja venäjä-mustalainen sanakirja (Kelderarin murre). 5300 sanaa / Toim. Lev Nikolaevich Cherenkov . - M., 1990.
• Demeter-Charskaya O. S. Mustalais-venäläinen ja venäläinen-mustalasanakirja (pohjoisvenäläinen murre). - M., 2007.
• Dyachok M. T.  Romanien murteiden glottokronologia Euroopassa ja Aasiassa // Siperian kieliseminaari. Novosibirsk, 2001, nro 1. - S. 31-42.
• Istomin (Patkanov) P. S. Mustalaisten kieli. M., 1990.
• Kepeski K. Romska kielioppi. Skopje, 1980.
• Makhotin Jura . Ajutipe pre romani chib (mustankielinen käsikirja). Tver, 1993.
• Sergievsky M.V., Barannikov A.P.  Mustalais-venäläinen sanakirja. Moskova, 1938.
• Smirnova-Seslavinskaya M. V., Tsvetkov G. N. Kulttuurienvälinen venäläinen ja mustalainen kommunikaatio (yksityiskohtainen kielioppi Gypsy Lovarin ja Kalderarin kielestä, perustuu lovarin kieleen). Käsikirja oppilaitosten opettajille. M .: Federal Institute for the Development of Education, 2009. - S. 430.
• Smirnova-Seslavinskaya M. V., Tsvetkov G. N. Mustalaissanakirjat ja koulujen vuoropuhelut ryhmille: slovar, kelderari, Chisinaun asukkaat.
• Toropov V.G. Romanikielen tutkimuksen historia Venäjällä // Mustalaiset. la artikkeleita. Moskova: Etnologian ja antropologian instituutti im. N. N. Miklukho-Maclay, 1999. - S. 16-26.
• Toropov V. G. Mustalaisten kielen Krimin murre. Ivanovo, 1994.
• Toropov V. Krimin mustalaisten kieli ja kansanperinne (kirjoittajan joidenkin tutkimusten tuloksia). Tiede muistiinpanoja. T. 15. Temaattinen numero “Romi Ukraini: menneisyydestä tulevaisuudessa”.
• Tsvetkov G. N. Romane vorby. Mustalais-venäläinen ja venäjä-mustalainen sanakirja (Lovarian murre). Moskova, Apostrofi: 2001.
• Tsvetkov G. N. Äidinkielen toiminnallisuus vähemmistöjen integraatioongelmissa (romanikielen esimerkkinä) // Venäjän kansojen ystävyyden yliopiston tiedote, kielitiede-sarja, 2011, nro 3. S. 18-29.
• Cherenkov L. N. Mustalaisdialektologia Ukrainassa. Historia ja nykytila. Tiede muistiinpanoja. T. 15. Temaattinen numero “Romi Ukraini: menneisyydestä tulevaisuudessa”.
• Shapoval V. V. Mustalaisten kielen oma-ohjekirja (Venäjän romanit: Pohjois-Venäjän murre). M.: Astrel, 2007. - 447 s. — ISBN 978-5-17-043115-1
• Shapoval VV Gypsy Dictionary. Moskova, 2009. - 771 s.
• Kochanowski, J., Gypsy studies, v. 1-2, New Delhi, 1963.
• Marangozis J. Johdatus vlachin kielioppiin . Lincom Europa, 2010.
• Rishi WR, Multilingual Romani Dictionary, Chandigarh, 1974.
• Tcherenkov LN , Laederich S. The Rroma. Tunnetaan myös nimellä Gypsies, Gitanos, Γυφτοι, Tsiganes, Ţigani, Çingene, Zigeuner, Bohèmiens, Travelers, Fahrende jne. Voi. 1: Historia, kieli ja ryhmät. Voi. 2: Perinteet ja tekstit. Basel: Schwabe Verlag, 2004.
• Turner R.L., Romanien asema indoarjalaisessa kielessä, L., 1927.
• Wolf SA, Grosses Wörtebuch der Zigeunersprache (Romani tšiw), Mannheim, 1960.

Linkit

• Kokoelma romanikielisiä julkaisuja
• lähteitä mustalaiskielestä ja mustalaiskielistä kirjallisuutta Liloro.ru-sivustolla
• V.Kalinin, A.Rusakov. Katsaus entisen Neuvostoliiton, IVY:n ja Baltian maiden romanikirjallisuuteen
• Venäjän romanikulttuurin tutkimuskeskus , osiot Kieli ja romanikielisiä julkaisuja
• V. N. Dobrovolskyn (1908) keräämät pohjoisvenäläisten mustalaisten kansanperinnetekstit (venäläisen rinnakkaiskäännöksen kanssa)
• Bessonov N. Katsaus Lev Tšerenkovin ja Stefan Lederichin kaksiosaiseen "Gypsies" (The Rroma) teokseen . Venäjän mustalaiset (2007). (määrätön)
• Kozhanov K. Mustalaisten kieli . PostNauka (30. joulukuuta 2015). (määrätön)