| Kusunda | |
|---|---|
| Maat | Nepal |
| Alueet | Gandakin vyöhyke |
| Kaiuttimien kokonaismäärä | 7 (2005) |
| Tila | Uhanalainen |
| Luokitus | |
| Kategoria | Euraasian kielet |
| Eristää (oletettavasti samankaltainen andamanilaisten kielten kanssa ) | |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | — |
| ISO 639-3 | kgg |
| WALS | kus |
| Maailman kielten atlas vaarassa | 1259 |
| Etnologi | kgg |
| ELCat | 5873 |
| IETF | kgg |
| Glottolog | kusu1250 |
Kusunda on kieli, jota puhuu Kusunda- heimo tai Ban Raja ("metsäihmiset"), Nepalissa asuva heimo .
Kusundan kielen katsottiin aiemmin kuuluvan tiibeti -burmanien perheeseen , mutta nykyaikaisten käsitysten mukaan se on eristetty . Ilmeisesti se viittaa kieliin, joita paikallinen väestö puhui ennen tiibet-burmalaisten saapumista. D. Watters ( D. Watters , 2005 ) ehdotti, että kusundan kieli on sukua nihalin kielelle ja että se on jäännös hypoteettisesta indo-tyynenmeren perheestä , jonka Greenberg kuvasi ensimmäisen kerran 1970-luvulla. (Greenbergin mukaan Uuden-Guinean muut kuin austronesialaiset kielet sekä tasmania kuuluvat tähän perheeseen ). Toinen Greenbergin seuraaja, M. Rulen (1994) havaitsi, että kusundan kielen pronominijärjestelmä on täysin sama kuin andamanilaisten kielten pronominijärjestelmä , jotka myös liitetään hypoteettiseen indo-tyynenmeren perheeseen.
Kusundan kielen vokaalijärjestelmä sisältää kuusi ääntä, jotka on organisoitu kahteen synharmoniseen nousevaan ryhmään: ylempi (korostettu vaaleanpunaisella) ja alempi (korostettu vihreällä). Useimmat sanat sallivat kaksinkertaisen ääntämisen joko ylemmän tai alemman ryhmän vokaalien kanssa, minkä ansiosta voimme päätellä, että kusundassa on kolme vokaalifoneemia , jotka toteutetaan kuudella äänellä, ja vain pieni määrä sanoja lausutaan tiukasti vain yhden vokaalilla ryhmä. Näihin kuuluu muutama sana, joissa on uvulaariset konsonantit , jotka vaativat, kuten useissa muissa kielissä, alemman ryhmän vokaalit sekä joitain muita, vaikka näissä sanoissa vokaalijoukon rajoitus tulee havaittavaksi vain huolellisella sanelulla.
| Vokaalit | Eturivi | keskirivi | Takarivi |
|---|---|---|---|
| Yläosa | i | u | |
| Keskikokoinen | e | ə | o |
| Alempi | a |
Kusundan konsonanttifoneemien järjestelmässä ilmeisesti vain aktiivinen, mutta ei passiivinen elin on merkittävä . Esimerkiksi apikaaliset konsonantit voivat olla dentaalisia , alveolaarisia , retrofleksejä tai palataalisia : /t/ kuten [t̪] ennen /i/, [t] ennen /e, ə, u/, [ʈ] ennen /o, a/, ja [c], jos seuraava konsonantti on uvulaarinen, kuten [coq] ~ [tok] ('me').
Lisäksi monilla konsonanteilla on sekä plosiivi että frikatiivi: esimerkiksi vokaalien välinen /p/ näyttää lausuttavan /b/, kun taas /b/ samassa asemassa toteutuu kuin [β]). Aspiraatio kusundassa ilmestyi suhteellisen äskettäin. Kielestä puuttuu myös tälle alueelle tyypillisiä retroflex-konsonanttifoneemeja, ja päinvastoin on epätyypillisiä uvulaarisia äänteitä .
[ʕ] ei esiinny sanojen alussa, ja [ŋ] voi esiintyä vain tavun lopussa, toisin kuin ympäröivät kielet. [ɴʕ] (ehkä [ŋ+ʕ] ) esiintyy vain vokaalien välissä.
| Nepalin kielet | |
|---|---|