Satakahdeskymmeneskuudes psalmi raamatullisesta psalmikirjasta . Masoreettisessa tekstissä , kuten myös länsimaisissa käännöksissä, psalterin [1] numero on 127. Se viittaa psalmien 119-133 sarjaan, jota yhdistää kirjoitus " Song of Ascension ". Tunnetaan latinankielisestä incipitistä "Nisi Dominus aedificaverit domum" ( Vulgatan mukaan ; usein lyhennettynä "Nisi Dominus"), kirkon slaavilaisessa käännöksessä - "Ellei Herra rakenna taloa" ( Elizabetin Raamatun mukaan ). Länsi-Euroopassa 1500-1700-luvuilla Ps. 126 on yksi suosituimmista pyhän musiikin teksteistä .
Satakahdeskymmenesennenteen psalmiin on kaiverrettu kuningas Salomon nimi , mutta raamatullisten eksegeettien yleisen mielipiteen mukaan se ei osoita kirjoittajaa, vaan sitä, että psalmi on omistettu Salomolle. Psalmin merkitys: kaikki ihmisten ponnistelut ovat turhia, jos Herra ei auta heitä. Psalmi puhuu myös pojista palkkiona Herralta - he eivät säikähdä, kun he kohtaavat vihollisen.
Psalmin viidessä säkeessä käytetään psalmirunoudelle perinteisiä retorisia ja tyylillisiä keinoja - anaforaa , metaforaa , rinnakkaisuutta .
| Septuaginta | Clementine ja Psalterium Romanum |
Elisabetin Raamattu |
|---|---|---|
| 1 ὰὰν μὴ κύριος οἰκοδομήσῃ οἶκον, ἰς μάτην ἐκοπίασαν οἱ οἰκοδομντες · ν μὴ κύριος φυλάηἰἰ μάτηνν ὁ ὁ φ φ φλάηἰηἰ φ φ φλάηἰην φ φ φλάηἰην φ φ Φυλάηἰην φ φ φ φ φλάη epäonn 2 εἰς μάτην ὑμῖν ἐστι τὸ ὀρθρίζειν, ἐγείρεσθαι μετὰ τὸ καθῆσθαι, οἱ ἐσθίοντες ἄρτον ὀδύνης, ὅταν δῷ τοῖς ἀγαπητοῖς αὐτοῦ ὕπνον. 3. 4. 5 μακάριος ὃς πληρώσει τὴν ἐπιθυμίαν αὐτοῦ ἐτῶν · καταισχυνθήσονται, ὅταν λαλῶσι τοῖλ ἐἐρρρὐ ἐ ύ ύλαι minä | 1 Nisi Dominus aedificaverit domum, in vanum laboraverunt qui aedificant eam. Nisi Dominus säilytti civitatem, frustra vigilat qui custodit eam. 2 Vanum est vobis ante lucem surgere: surgite postquam sederitis, qui manducatis panem doloris, cum dederit dilectis suis somnum. 3 Ecce haereditas Domini filii, merces fructus ventris. 4 Sicut sagittae in manu potentis, ita filii excussorum. 5 Beatus vir, qui implevit desiderium suum ex ipsis: non confundetur cum loquetur inimicis suis in porta. | 1 Ellei Herra rakenna huonetta, rakentajat vaivaavat turhaan. Jos ei, Herra varjelee kaupunkia, turhaan bde streg. 2 Turhaan sinä syöt aamuisin, sinä nouset harmaantumisen jälkeen, syöt sairauden leipää, kun nukut rakkaansa. 3 Tämä on Herran omaisuutta, pojat, sikiön palkka [2] . 4 Niinkuin nuolet väkevän kädessä, niin ovat särkyneiden pojat. 5 Siunattu olkoon se, joka täyttää heidän tahtonsa. He eivät häpeä, kun he sanovat vihollisensa porteissa. |
Jo siunaus. Hieronymus , joka korjasi psalteria heprealaisesta tekstistä, huomasi epätarkkuuksia Ps.:n kreikankielisessä käännöksessä. 126 ja käsitteli niitä kirjeessään Marcellukselle (n. 384). Neljännen säkeen joukossa ovat "järkytettyjen", toisin sanoen karkotettujen, kohtalon armoille hylättyjen pojat ( muut kreikkalaiset οἱ υἱοὶ τῶν ἐκτετιναγμένωναγμένων in poikia ) , jotka ovat oikein syntyneet nuorena. ] (muutettuna "juutalaisten mukaan" Jerome - latinaksi filii iuventutis , l. "nuorten pojat").
Toinen esimerkki epätarkkuudesta on sana ἐπιθυμία (halu, intohimo; siis Clementine desiderium ja CS -käännös "halu") viidennessä jakeessa, antaen lauseen μακάριος ὃς πληρώσει τὴν ἐπιθυμαν heidän kauttaan - ”), jonkinlainen seksuaalinen konnointi, kun heprealaisessa alkuperäisessä metafora kehittyy tähän: psalmin kirjoittaja vertaa Jumalan lahjaa - poikia - nuoliin, joilla onnellinen aviomies "täyttää nuolinsa" (Heronmen käännöksessä "juutalaisille" - implevit faretram suam ex ipsis ) .
Myös viidennessä säkeessä tutkijat panevat merkille ristiriidan Septuaginta (ja sitä seuraavan CS-tekstin) ja Vulgatan (Klementinuksen versiossa) välillä: Septuagintassa "vihollinen porteissa" kohtaa pojat ( καταλστυνθαήσ - molemmat monikkoverbit), Clementine - perheen isä ( confundetur, loquetur - molemmat verbit yksikössä). Tämä epäröinti johtuu siitä, että Masoran teksti tässä vaiheessa on mahdollisesti vioittunut. Merkittävä saksalainen raamatuntutkija G. I. Kraus huomauttaa, että Masorassa on monikko ja negatiivisen konstruktion (he eivät häpeä) sijasta positiivinen (he häpeävät), ja muuttaa tekstiä "kriittisessään" painos, kuten hän uskoo, "merkityksen mukaan" ( sinngemäß) - vastaavasti "ei häpeä" (masoreettisen tekstin "sie werden zuschanden" sijasta - "er wird nicht zuschanden") ja "sanoo" (sen sijaan "sie reden" - "er redet") [4] .
Трудность для понимания представляет также вторая половина первого стиха — εἰς μάτην ὑμῖν ἐστι τὸ ὀρθρίζειν, ἐγείρεσθαι μετὰ τὸ καθῆσθαι, οἱ ἐσθίοντες ἄρτον ὀδύνης, ὅταν δῷ τοῖς ἀγαπητοῖς αὐτοῦ ὕπνον , в церковно-славянском переводе — «Всуе вам есть утреневати, востанете по седении, jotka syövät sairauden leipää, kun he nukkuvat rakkaansa." Tämän C. F. Keilin ja Franz Delitzschin (1867) saksankielinen käännös heprean kielestä on ymmärrettävämpi, minkä kanssa on samaa mieltä myös Jewish Publication Societyn (1917) englanninkielinen käännös - "turhaan nouset aikaisin ja istut myöhään syö surullista leipääsi, kun taas rakkaasi Hän antaa [sitä] omalleen unessa” [5] . Saksalaiset tiedemiehet selittävät verbin "istu" ( καθῆσθαι ) sillä tosiasialla, että juutalaiset söivät istuessaan - toisin kuin nykyajan kreikkalaiset (ja roomalaiset, jotka kopioivat heitä), jotka söivät makuuasennossa ja vaativat myös adverbialista syntaktista tehtävää. syyttävä (Jumala antaa unessa , jumalan sijaan antaa unen ) tarjoaa jakeen 2 sisältämän uskonnollisen retoriikan johdonmukaisuuden (mitä uskottomat saavuttavat vain surullisella työllään väsymättä, uskovalle annetaan helposti, "unessa") [6] ; Juutalainen julkaisuseura ( niin Hän antaa rakkailleen unessa ) ja Kraus [7] noudattavat samaa tulkintaa .
Näistä ja joistakin muista tekstiongelmista huolimatta, Ps. 126, se oli Septuaginta-luku, joka oli kiinnitetty käännöksiin vuosisatojen ajan venäläisessä ortodoksisessa ja latinalaisessa katolisessa perinteessä, se oli liturgisten tekstien ja kirkon laulujen perusta [8] . Psalterin protestanttiset käännökset perustuvat perinteisesti suoraan heprealaiseen alkuperäiskappaleeseen, esimerkiksi Psalmin 127 "ongelmalliset" jakeet (numeroitu saksalaisen Raamatun mukaan) Lutherin käännöksessä (vuoden 1535 painoksessa) näyttävät tältä:
| Luther (1535) | Käännös |
|---|---|
| 2 Es ist umb sonst das ir frue auffstehet / und hernach lange sitzet / und esset ewr brod mit sorgen / Denn seinen freunden gibt ers schlaffend. | 2 Turhaan sinä nouset aikaisin ja vasta paljon myöhemmin istut alas ja syöt leipääsi murheessa, sillä Hän antaa sen ystävilleen unessa. |
| 4 Wie die pfeile inn der hand eines starcken / also geraten die jungen knaben. 5 Wol dem der seine[n] köcher derselben vol hat… | 4 Kuten nuolet vahvan miehen kädessä, niin ovat nuoret pojat. 5 Siunattu olkoon hän, joka täytti viideensä niillä... |
Tämän psalmin latinankielinen teksti on yksi muinaisten eurooppalaisten säveltäjien Psalterin suosikkiteksteistä, yleensä motetti- ja kantaattigenreissä . Ps.126:n tekstiin perustuvia musiikkiteoksia ovat kirjoittaneet O. Lasso (kokoelmassa Cantiones sacrae , 1562), C. Monteverdi (osa hänen kuuluisasta Neitsyt Vesperistä), A. Grandi , F. Cavalli , A. Dumont , M A. Charpentier , G. I. F. von Bieber , G. F. Handel , J. D. Zelenka , A. Vivaldi (2 kantaattia) jne. H. L. Hasler kirjoitti Ps.126:n saksankieliseen käännökseen "Wo Gott zum Haus" , toiseen (luterilaiseen) käännökseen "Wo der Herr nicht das Haus baut" - G. Schutz (SWV 400).
| Psalmit | |
|---|---|
| Sisältyy psalttiin _ |
|
| Apokryfi |
|
| Terminologia | |
| Tekstit |
|
| * Sisältyy Septuagintaan , ei Tanakhiin | |