Khaisla | |
---|---|
oma nimi |
X̅aʼislakʼala X̅enaksialakʼala |
Maat | Kanada |
Alueet | Brittiläinen Kolumbia |
Kaiuttimien kokonaismäärä | 25 [1] (1991), 80-146 [2] |
Tila | katoamassa |
Luokitus | |
Kategoria | Pohjois-Amerikan kielet |
pohjoinen ryhmä | |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | — |
ISO 639-2 | — |
ISO 639-3 | on |
WALS | hsl |
Maailman kielten atlas vaarassa | 260 |
Etnologi | on |
ELCat | 2385 |
IETF | on |
Glottolog | hais1244 |
Haisla on Pohjois-Amerikan haisla- intiaanien kieli, jotka asuivat Kanadan Brittiläisen Kolumbian provinssin pohjoisrannikolla , vastapäätä Haida Guai -saaria . Kuuluu Vakashin kieliperheen pohjoiseen haaraan ; menneisyydessä haislalaisia ja heidän kieltään kutsuttiin väärin "pohjois- kwakiutliksi " (kuten heidän naapureinaan Heiltsuk ja Wukinuhw ).
Nimi "khaisla" on johdettu sanasta x̣àʼisla tai x̣àʼisəla - "asuu joen suulla". Kieli koostuu kahdesta murteesta: kitamaat ( X̅aʼislakʼala ) ja kitlope ( X̅enaksialakʼala ) [3] . Aluksi sitä puhui noin 2000 ihmistä [4] , mutta eurooppalaisten saapuessa puhujien määrä alkoi laskea jyrkästi.
Kanadan kielet | |||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
viralliset kielet | |||||||||||||||
Alkuperäiskansat |
| ||||||||||||||
Pidginit ja kreolit | |||||||||||||||
Maahanmuuttajien kielet | |||||||||||||||
Viittomakielet |