Baski

baski

Baskimaan alue
oma nimi euskara
Maat Espanja , Ranska
Alueet Baskimaa
virallinen asema

 Espanja

Sääntelyorganisaatio Euskaltzaindia
Kaiuttimien kokonaismäärä 1 miljoona
Tila Haavoittuvainen
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet
eristetty
Kirjoittaminen latinan kieli
Kielikoodit
GOST 7.75-97 Tankki 085
ISO 639-1 eu
ISO 639-2 baq(B); eus(T)
ISO 639-3 eus
ISO 639-5 euq
WALS bsq , bqb , bqg , bqh , bqi , bql , bqn , bqo , bqr , bqs , bqz ja bso
Maailman kielten atlas vaarassa 415
Etnologi eus
Linguasfääri 40-AAA-a
ABS ASCL 2901
IETF eu
Glottolog basq1248
Wikipedia tällä kielellä

Baskimaan kieli (bask. euskara [ eus̺ˈkaɾa ]) on baskien kieli - Baskimaassa  ( Baskimaassa ) - Espanjan pohjoisilla alueilla ja Ranskan viereisillä eteläisillä alueilla  asuvien ihmisten kieli .

Viittaa agglutinoituviin ergatiivisiin kieliin [1] .

Baski, toisin kuin useimmat muut Euroopan kielet , ei kuulu mihinkään indoeurooppalaisiin eikä mihinkään muuhun tunnettuun kieliperheeseen , ja se on niin kutsuttu pseudoeristetty kieli . Kielen geneettisiä yhteyksiä ei ole selvitetty, mutta baski on perinteisesti sisällytetty tutkijoiden ns. " paleo -espanjan " kieliin ja laajemmassa merkityksessä luokittelemattomaan ja luultavasti heterogeeniseen Välimeren kielten ryhmään [ 2] .

Puhujien kokonaismäärä on noin 800 000 ihmistä, joista suurin osa (700 tuhatta) asuu Baskimaan alueella, joista yli 500 tuhatta asuu sen espanjalaisessa osassa. Pieni määrä puhujia asuu myös muilla Euroopan alueilla, Amerikassa ja Australiassa .

Baskikieli koostuu useista murteista , jotka joskus ovat hyvin erilaisia ​​​​toisistaan, mikä estää äidinkielenään puhuvien keskinäisen ymmärryksen [3] . Kielitieteilijä Koldo Michelena loi yhtenäisen kirjallisen baskikielen ( euskara batua , "yhtenäinen baskikieli") 1960-luvulla . Protobaskin kielen rekonstruoinnin suorittivat Michelena, A. Tovar ja L. Trask [4] [5] .

Otsikko

Espanjaksi baskin kieltä kutsutaan nimellä vasco (ja nykyaikana se tunnettiin Venäjällä nimellä " Vascuenza " [6] ) , englanniksi ja ranskaksi baskiksi  . Molemmat nimet juontavat juurensa antiikin kreikkalaiseen οὐασκώνους ( ouaskōnous ) [7] .

Eri murteissa kielen oma nimi voidaan lausua eri tavalla. Yleisnimi on euskara , mutta myös seuraavat vaihtoehdot ovat mahdollisia: euskera (tämä omanimen muoto on yleisin espanjaksi [3] ), euzkera , euskala , eskuara , eskuera , eskara , eskera , eskoara , euskiera , auskera , uskara , üskara , oskara , uskera , uskaa , uska [8] .

Uskotaan, että kielen itsenimi tulee protobaskin sanasta * enau (t)si (nykyinen esan , "puhua") + -(k)ara (nykyaika , "tapa") [9] [10 ] .

Historia

Maantieteellisesti baskikieli on romaanisten kielten ympäröimä , mutta se on itse täysin eristetty kieli , jonka alkuperästä keskustellaan edelleen. Se on Länsi -Euroopan esiindoeurooppalaisen alustan viimeinen jäljellä oleva jälkeläinen , koska loput ovat nyt kuolleita [7] . Näin ollen baskin kielen historiaa ei voida rekonstruoida vertailevalla tavalla muuten kuin soveltamalla sitä kielen murteiden välisiin eroihin. Baskin kielen alkuperästä tiedetään vähän, mutta varhainen muoto saattoi olla kieli, jota puhuttiin Euroopassa ennen indoeurooppalaisten puhujien saapumista [11] .

On esitetty , että baskikieliset sanat aizto "veitsi", aizkora "kirves" ja aitzur "kuikka" muodostettiin haitz "lohkareesta"; näin ollen tämä saattoi tarkoittaa, että baskin kieltä puhuttiin esihistoriallisessa Euroopassa , jolloin nämä esineet tehtiin kivestä [12] [13] . L. Traskin mukaan sana "aizkora" on kuitenkin lainaus kansanlatinan kielestä (< *asciolam ), ja veitsi- ja kuokkatermit juontavat muotoon *anetz , joka ei liity baskinkieliseen nimeen. kivi [14] . Roman Aquitanian latinalaisissa kirjoituksissa on säilytetty henkilönimiä , jotka ovat samankaltaisia ​​kuin nykyajan baskilaiset sanat: esimerkiksi Nescato ja Cison , jotka ovat samanlaisia ​​kuin nykyajan baskilaiset sanat neska ja gizon ja tarkoittavat "tyttöä" ja "mies".

Baskia kutsutaan yleisesti akvitaniaksi  , kieleksi, jota puhuttiin Länsi- Pyreeneillä jo ennen roomalaisten valloitusta .

Vuodesta 2006 [15] vuoteen 2008 uskottiin, että vanhimmat baskikieliset kirjoitukset olivat 3. vuosisadalla jKr. e. löydetty kaivauksissa roomalaisesta kaupungista, ehdollisesti nimeltään Irunya-Veleia (alueen nykyisen nimen mukaan); myöhemmin seitsemäntoista asiantuntijan riippumaton komissio havaitsi, että nämä kirjoitukset olivat väärennettyjä [16] .

Ensimmäinen baskinkielinen kirja, Bernard Echeparen runokokoelma nimeltä Linguae Vasconum Primitiae , kirjoitettiin vuonna 1545.

Francisco Francon hallituskaudella (1939-1975) baskin kieli muiden vähemmistökielten ohella kiellettiin [17] .

Baski on ollut Baskimaan virallinen kieli vuodesta 1982 (espanjan ohella). Tämän alueen maantieteelliset erityispiirteet vaikuttivat osaltaan kielellisten piirteiden säilymiseen. Tämä saa jotkut kielitieteilijät uskomaan, että baskin kieltä on 7 lajiketta. Voittaakseen tämän jaon vuonna 1919 perustettu Baskimaan kuninkaallinen akatemia loi viralliseen käyttöön standardoidun baskin kieliopin nimeltä " batua " [18] [2] [3] ("yhdistetty").

Hypoteeseja ulkoisesta suhteesta

Baski ei liity mihinkään tunnettuun kieliperheeseen . On olemassa oletus sen yhteydestä Akvitanian kieleen (katso linkit iberialaista kirjoittamista käsittelevässä artikkelissa ).

Baski -iberialainen hypoteesi baskin kielen suhteesta Espanjan iberialaiseen kieleen on edelleen melko suosittu. Huomio siihen kasvoi sen jälkeen, kun Manuel Gomez-Moreno pystyi tulkitsemaan iberialaisen käsikirjoituksen 1930-luvulla . 1950-luvulla, toisistaan ​​riippumatta, kaksi tunnettua kielitieteilijää, Antonio Tovar ja Koldo Michelena , tulivat useiden Iberian merkkien lukeman selventämisen perusteella siihen tulokseen, että hypoteesi oli kestämätön [19] . Tästä huolimatta hypoteesi on suosittu tähän päivään asti, vaikka monet teokset perustuvat yksittäisten sanojen mekaaniseen vertailuun, joka on kielellisesti virheellinen. Saksalaisen kielitieteilijän Theo Fennemannin " vascon-hypoteesi " perustuu iberobaskilaisten sukulaisuushypoteesiin , joka ei ole saanut akateemista laajempaa leviämistä - tämän hypoteesin mukaan baskin kieli on ainoa elävä kieli muinaisessa "vascon"-kieliperheessä. . Iberobaskilainen hypoteesi sai "uuden hengityksen" Eduardo Orduña Aznarin teoksissa, jotka tutkivat baski-iberialaista morfologiaa ja määrittelivät myös useimpien baskilaisten ja iberialaisten numeroiden identiteetin [20] . Kehittäen edelleen basko-iberilaista hypoteesia E. B. Ferrer sisällyttää myös paleosardin kielen palautettuun kieliperheeseen .

Neuvostoliiton alueella 1920-luvulta lähtien hypoteesi baskin kielen suhteesta " iberilais-kaukasialaisiin kieliin " on saavuttanut suosiota. Huolimatta monien sen säännösten ristiriitaisuudesta, aina siihen tosiasiaan asti, että itse termi "iberilais-kaukasialaiset kielet" tunnustettiin kestämättömäksi, tällä hypoteesilla oli myönteinen rooli, koska se johti baskitutkimuksen koulun syntymiseen Neuvostoliitossa. - pääasiassa Georgian alueella . Tämän hypoteesin kuuluisia kannattajia olivat N. Ya. Marr , Sh. V. Dzidziguri ja Yu. V. Zytsar . Nykyaikaiset kiistanalaisen nostraattisen hypoteesin kannattajat ( S. A. Starostin ym.) ehdottavat baski- ja pohjoiskaukasialaisten kielten välistä suhdetta (osana kiinalais-kaukasialaiseen makroperheeseen ; joskus oletetaan olevan myös suhdetta länsikaukasialaisten kielten kanssa ), mutta hylkäävät sen yhteys Kartvelianiin .

Yleisyys maailmassa

äidinkielenään puhuvien määrä

Baskin kieltä puhuu tällä hetkellä noin 700 000 ihmistä - pääasiassa Espanjan pohjoisosassa ja Ranskan lounaisosassa [17] ( baskimaa ). Tietoja äidinkielenään puhuvista Baskimaan ulkopuolella ei ole saatavilla , mutta arvioiden mukaan 90 000 ihmistä muualla Euroopassa ja Amerikassa puhuu tai ainakin ymmärtää baskia. Näin ollen puhujien kokonaismäärä maailmassa on noin 800 000 ihmistä [21] .

Eri instituutiot ja julkaisut antavat eri määrän puhujia: vuoden 1998 Encyclopedia Britannica antaa suuremmat luvut; Ethnologue 2006 käyttää vuoden 1991 väestönlaskennan tietoja, ja arvioi puhujien lukumääräksi 650 000 . EU :n tilastotoimisto Eurostat sisältää tiedot 690 000 ihmisestä Espanjassa vuonna 1999. Instituto Cultural Vasco laski vuonna 1997 Ranskassa 56 000 yli 15-vuotiasta baskia [2] [3] .

Lähes kaikilla baskin äidinkielenään puhuvilla on lisätietoa asuinmaansa virallisesta kielestä . Baskimaan espanjalaisessa osassa ( Guipuzcoan , Biskajan , Navarran ja Álavan maakunnat ) baski on ollut alueellinen virallinen kieli vuodesta 1978. Ranska ei kielipolitiikkansa mukaisesti edes suorita virallista äidinkielenään puhuvien väestölaskentaa. Baskiyhteisöt arvioivat puhujien kokonaismääräksi 2 miljoonaa ihmistä, mutta eivät erota aktiivisia ja passiivisia puhujia. Espanjassa noin 4,5 miljoonalla ihmisellä on baskilainen sukunimi.

Toisen maailmansodan aikana baskikieliset salaradiooperaattorit käyttivät sitä vähän tunnetun baskikielen vuoksi radio- ja puhelinlähetyksiin Yhdysvaltain armeijassa [22] yhdessä Pohjois-Amerikan intiaanikielten (esimerkiksi navajo - kielten) kanssa. kieli ).

Maantieteellinen levinneisyys

Tällä hetkellä baskin kieltä puhutaan 50 km leveällä rannikkokaistaleella. - Espanjan Bilbaosta Bayonnen kaupunkiin Ranskassa; jakelualueen kokonaispinta-ala on noin 10 000 km² . Espanjassa kielen levinneisyysalueeseen kuuluvat Gipuzkoan maakunnat, osa Biskajasta ja Navarrasta sekä Alavan pohjoisosa. Monet äidinkielenään puhuvat asuvat suurissa kaupungeissa jakelualueen ulkopuolella, mukaan lukien hallinnollisissa pääkaupungeissa Vitoriassa ja Pamplonassa sekä Madridissa . Ranskassa kieltä puhutaan pääasiassa Atlantin Pyreneiden departementin länsiosassa .

Baskimaan lisäksi äidinkielenään puhujat asuvat Yhdysvalloissa , Latinalaisen Amerikan maissa , Australiassa , Filippiineillä ja muilla alueilla Euroopassa.

Kielelliset ominaisuudet

Baskin kielen typologinen samankaltaisuus naapuriromaanin ja muiden indoeurooppalaisten kielten kanssa puuttuu kokonaan: suffiksiaalinen deklinaatio , kieliopillisen sukupuolen puute ja monimutkainen verbaalinen morfologia , jossa jokaisessa verbin äärellisessä muodossa on merkitty yhdestä neljään henkilöä .

Aakkoset

Baskimaan aakkoset perustuvat latinalaisiin aakkosiin ja koostuu 22 kirjaimesta [23] :

siellä on myös digrafeja :

Ü / ü käytetään yhdessä Pyrenees-Atlantiquesin ( Ranska ) murteista ja se tarkoittaa vokaalia [y], joka puuttuu peruskielestä.

Aksentti

Stressi baskin kielessä on uloshengittävää tai voimakasta; sanoissa ei ole kiinteää painoarvoa - tämä tarkoittaa, että painon muuttaminen ei muuta sanan merkitystä, jota lauluissa usein käytetään. Espanjan kielen vaikutuksesta baskiin toiseksi viimeinen tavu on kuitenkin äskettäin korostettu ; kun lyhyt pääte tai määrätty artikkeli lisätään ja tavuja on enemmän, paino siirtyy toiseksi viimeiseen tavuun. Nelitavuisissa sanoissa - lisäpaino viimeiselle tavulle [26] .

Kielioppi

Typologisesti baskikieli kuuluu agglutinatiivisiin ergatiivisiin kieliin, joilla on joitain nominatiivisia poikkeamia.

Morfologiaa kehitetään sekä nimessä (on tapausluokkia , numero , määrittelyä) että verbiin (on aikamuoto , aspekti , mieliala , lupaus , henkilö, numero, joissain tapauksissa sukupuoli (useimmissa tapauksissa sukupuoli puuttuu [27] [23 ] ), nimellismuodot). On olemassa analyyttisiä muotoja (etenkin verbissä), monipersoonallinen konjugaatio . Nimen ja pronominien tapaukset ilmaisevat sekä syntaktisia että aika-aikasuhteita, verbin tapausten analogit korvaavat alalauseet .

Numerojärjestelmä  on vigesimaalinen . _

Määritelmät muodostavat yhden ryhmän nimen kanssa.

Sanajärjestys on suhteellisen vapaa, mutta "subjekti - objekti - predikaatti " pidetään tyypillisenä. Sanajärjestykseen vaikuttaa lauseen varsinainen jako.

Pronominit

Pronominien käyttö baskin kielen lauseita rakennettaessa on valinnaista, koska apuverbi sisältää riittävästi tietoa, mutta puhekielessä niitä käytetään melko usein [28] [29] .

Yksikkö h. Mn. h.
1 l "minä" en "me" gu
2 l "sinä/sinä" zu , hei [1] "sinä" zuek
3 l "hän, hän, se" bera [2] ,
"hän" hura		 "he" haiek [3] [28]
1   Pronominiahikäytetään harvoin, yleensä käytetäänzu[28]. 2  Beraakäytetään mistä tahansa yksikön substantiivista. h. 3  Haiekkäytetään mitä tahansa monikkosubstantiivia. h. Substantiivi Artikkeli

Baskin kielessä määrätty artikkeli ilmaistaan ​​lisäämällä substantiivien pääte -a [30] , ja epämääräinen artikkeli ilmaistaan ​​sanalla bat (kirjaimellisesti: "yksi"), joka sijoitetaan substantiivin [31] [32] jälkeen :

  • amets bat "(jokin) unelma";
  • ametsa "(tietty) unelma".

Baskin kielessä määrätty artikkeli liitetään yleensä substantiivilauseen viimeiseen sanaan ( syntagma ) [1] [33] . Tämä tarkoittaa, että lause Etxea handia da "Tämä on iso talo" on virheellinen; oikea lause olisi Etxe handi a da [33] [34] [1] [35] [34] :

  • etxe handi bat "(joku) iso talo";
  • etxe handi "( tietyn ) ison talon";
  • etxe beltz handi bat "(joku) iso musta talo";
  • etxe beltz handi "( tietty ) iso musta talo";
  • etxe beltz handi ak "(tietyt) suuret mustat talot".

Kun substantiiviin ja adjektiiveihin lisätään määrätty artikkeli , muutoksia voi tapahtua [32] [29] :

  • txaku r bat "(joku) koira" - txakur ra "(tämä) koira", eder ("kaunis") - eder ra ;
  • ga u bat "(joku) yö" - ga ba "(tänä yönä)."

Jos sana päättyy -a :een , ei tapahdu muutosta lisättäessä määrättyä artikkelia:

  • nesk lepakko "( joku ) tyttö" - nesk " (tämä) tyttö" [36] .

On syytä muistaa, että baskin kielen määrätty artikkeli laitetaan aina, kun puhuja tietää hänelle varmasti. Joten, jos englanniksi voit sanoa, että olen taiteilija , jolla on epämääräinen artikkeli, niin baskin kielellä tässä lauseessa on tarpeen laittaa määrätty artikkeli - Ni irakasle a naiz "Olen opettaja", koska puhuja tietää tarkalleen kuka hän on [37] .

Omissivisella pronominella

Vaikka substantiivin kanssa käytettäisiin possessive-pronominia, se voi liittää määrätyn artikkelin (toisin kuin esimerkiksi englannin kielessä) [38] [38] :

  • nire ume " lapseni";
  • zure mendi " vuoresi ";
  • bere ahots a "hänen äänensä";
  • gure eguzki " meidän aurinkomme" jne.

Baskin omistuspronomini voi olla sekä epämääräinen että määrätty. Possessiivipronomini on tietyssä muodossa, kun tämä pronomini toimii itsenäisenä subjektina [38] : Nire abestia hobea da eta zure a txarragoa da "Minun lauluni on parempi, mutta sinun on huonompi."

Havainnollistavilla pronomineilla

Määräävää artikkelia ei käytetä demonstratiivpronominien kanssa: abesti hau "this song" [34] .

Monikko

Substantiivin -k  - monikkopääte menee aina määrätyn artikkelin -ak kanssa . Jos sinun on asetettava substantiivi monikkomuodossa, mutta epämääräisessä muodossa, käytetään sanaa batzuk ("useita") [32] [30] :

  • mutil batzuk "pojat (epämääräinen)".

Koska baskilause on syntagma, adjektiiviin on liitettävä monikkopääte määrättyyn artikkeliin: mutil indartsu ak "vahvat pojat (definite)" [34] .

Tapaukset Ydintapaukset Ehdoton
Yksikkö tuntia artikkelin kanssa Mn. tuntia artikkelin kanssa
-a -ak
Ergatiivinen tapaus
Yksikkö tuntia artikkelin kanssa Mn. tuntia artikkelin kanssa Ilman artikkelia ja erisnimisiä
-ak -ek -(e)k [39] [1] [36]
  • Zu k etxe bat lortuko duzu "Saat talon" (kirjaimellisesti: "Saat talon"), jossa pronomini zu "sinä" on ergatiivissa.
  • Lagun ak ura edaten du "Ystävä juo vettä" (kirjaimellisesti: "Ystävä juo vettä").
  • Lagun ek ura edaten dute "Ystävät juovat vettä" (kirjaimellisesti: "Ystävät juovat vettä").
  • Martin ek etxe bat erosten du "Martin ostaa talon" (kirjaimellisesti: "Martin ostaa talon") [40] .

Persoonalliset pronominit ergatiivissa [41] :

  • ni  - nik , _
  • hei  - hik , _
  • zu  - zuk , _
  • hura  - har k , bera - bera k ,
  • gu  - guk , _
  • zuek  - zuek , _
  • haiek  - haiek . _

Substantiivin ergatiivin ja monikon päätteet voivat usein osua yhteen - tällaisissa tapauksissa lauseen todellinen merkitys voidaan ymmärtää vain kontekstista .

Tätä koteloa käytetään myös instrumentaalin sijaan : Ni ke eraikitako harresia "The wall I build ".

Genitiivinen hallussapito (omistusvoimainen genitiivinen)
Yksikkö tuntia artikkelin kanssa Mn. tuntia artikkelin kanssa Ilman artikkelia ja erisnimisiä
-aren -en -(r)fi [42] [1]
  • maitasun aren indarra "rakkauden voima";
  • gizon aren erabakia "miehen päätös";
  • gizon en erabakia "miesten päätös".
Substantiivien datiivitapaus
Yksikkö tuntia artikkelin kanssa Mn. tuntia artikkelin kanssa Ilman artikkelia ja erisnimisiä
-ari -ei -(r)i [43]
  • Nik ura txakurr ari ematen diot "Annan koiralle vettä";
  • Nik ura txakurr ei ematen ruokavalio "Annan vettä koirille"
  • Neskak janaria katu ari ematen dio "Tyttö antaa kissalle ruokaa";
  • Neskak janaria katu ei ematen die "Tyttö antaa kissoille ruokaa."
Datiivipronominit
Yksikkö h. Mn. h.
1 l niri guri
2 l zuri zuei
3 l hari haiei
Paikallisia tapauksia Inessive : "Missä? kun?"
Yksikkö tuntia artikkelin kanssa Mn. tuntia artikkelin kanssa Ilman artikkelia kunnollisia nimiä
-(e)an -etan -(e)rusketus -(e)n [44] [1] [44]
  • etxe "talo" + -an = etxe an " talossa , kotona";
  • lepo "kaula" + -an = lepo an " kaulassa " ;
  • etxe etan " taloissa " ;
  • lepo etan " kaulassa ".
  • Nik laguna goize an ikusi dut "Näin ystävän aamulla ."

Jos sana päättyy konsonanttiin , muodostetaan paikallinen tapaus lisäämällä pääte -ean :

  • maitasu n " rakkaus" + -ean = maitasu nean " rakastunut".
  • biho tz "sydän" - biho tzean "sydämessä".

Lukemattomien substantiivien kanssa käytetään sekä päätettä -an että - ( e ) tan : ur "vesi" - ur etan "vedessä", esne "maito" - esne an "maidossa", su "tuli" - su tan " tulessa."

Baskin kielen paikanadverbeissä on jo inessiva -an pääte , joten kun niitä käytetään, substantiivin pääte. ei tarvitse lisätä sen sijaan lisätään genitiiviliite [45] :

  1. aurrean "edessä, edessä";
  2. atzean "takana, takana";
  3. gainean "yläpuolella, yläpuolella, yli";
  4. azpian "alla, alla, alla";
  5. ondoan "vierellä";
  6. artean "välillä, joukossa";
  7. ezkerran "vasen";
  8. eskuinelainen "oikea" [45] .
  • Esimerkki: etxe aren aurrean " talon edessä ".

Paikan adverbeja voidaan käyttää nimien adjektiiveina - silloin ne muuttavat päätteen -n muotoon -ko [45] :

Mahai azpi ko txakurra pozik da "Koira pöydän alla on onnellinen" [45] .

Suffiksi inessiivi ja muut baskitapaukset on liitettävä epämääräiseen artikkeliin, adjektiiviin ja possessiivipronominiin, kun ne ovat syntagman loppusanoja :

  • Itsaso zoragarri bat ean " ( jossakin) ihanassa meressä";
  • Negu hotz ean "Kylmänä talvena (Kylmänä talvena)".
Ablatiivi 1: "mistä? mistä?"
Yksikkö tuntia artikkelin kanssa Mn. tuntia artikkelin kanssa Ilman artikkelia kunnollisia nimiä
-(e)ko -etako -(e)tako -ko/-go [46] [36] [46]

Tarkoittaa substantiivin kuulumista mihin tahansa paikkaan [46] :

  • Errusia ko "Venäjältä";
  • baso ko gizona "mies metsästä";
  • etxe etako gauzak "asioita taloista";
  • baso etako jendea "ihmiset metsistä (metsäihmiset, metsäihmiset)".

Jos sana päättyy -n , niin -go lisätään :

  • ei "missä?" - ei ngo "mistä?" [47] .
Ablative 2: "mistä? mistä paikasta?
Yksikkö tuntia artikkelin kanssa Mn. tuntia artikkelin kanssa Ilman artikkelia kunnollisia nimiä
-(e)tik -etatik -(e)tatik [48] [49]
  • Banoa hiri etik " Tulen kaupungista";
  • Banoa baso etatik "Tulen metsistä."
Allative : "Minne? minkä vuoksi?"
Yksikkö tuntia artikkelin kanssa Mn. tuntia artikkelin kanssa Ilman artikkelia kunnollisia nimiä
-(e)ra -etara -(e)tara -(r)a [49] [48]
  • mendi ra "vuorelle";
  • mendi etara " vuorille";
Muut tapaukset Instrumentaalinen tapaus : "mitä? Miten?"
Yksikkö tuntia artikkelin kanssa Mn. tuntia artikkelin kanssa Ilman artikkelia ja erisnimisiä
- ( a ) z -ez -(e)z, -(e)taz
  • Ez dakit euskara z "En puhu baskia" (kirjaimellisesti: "En osaa baskia");
  • Begi ez ikusten dut "Näen silmilläni."

Instrumentaalin pääte -z voidaan myös liittää ja tarkoittaa "suorittamalla jonkin toiminnan" (se käännetään usein venäjäksi gerundilla ): Beldurra gutxitu z iristen da "Tämä saavutetaan vähentämällä pelon tunnetta"; Era zuzena aurkitu z garaitu dut " Voitin löytämällä oikean tien/polun." Lisäksi instrumentaalia käytetään prepositiossa "o": Ez nekien horr etaz "En tiennyt siitä ."

Yhteinen tapaus : "kenen kanssa? millä?"
Yksikkö tuntia artikkelin kanssa Mn. tuntia artikkelin kanssa Ilman artikkelia ja erisnimisiä
- arekin -ekin -(r)ekin [29]
  • lagun arekin "ystävän kanssa (tietyn)" - lagun ekin "ystävien kanssa";
  • txori arekin "lintujen kanssa" - txori ekin "lintujen kanssa";
  • nesk arekin "tytön kanssa" - nesk ekin "tyttöjen kanssa";
  • lagun bat ekin "ystävän kanssa (määrittelemätön)".
Pronominien yhteinen tapaus
Yksikkö h. Mn. h.
1 l nirekin gurekin
2 l zurekin zuekin
3 l Hurekin haiekin
Edunsaaja : "kenelle? minkä vuoksi?"
Yksikkö tuntia artikkelin kanssa Mn. tuntia artikkelin kanssa
(a)rentzat , -rako -entzat , -etarako
  • mutil arentzat "pojalle" - mutil entzat "pojille" (tai mutil rako  - mutil etarako ).
Sananmuodostus Johdannaisliitteet ja päätteet

Suffiksit -tasun , -pen , -keta , -tza ja -era muodostavat substantiivit verbeistä ja adjektiiveista, eli ne perustelevat niitä:

  • sendo "vahva, vahva" - sendo tasun "voimaa, voimaa", alai "iloinen" - alai tasun "hauskaa";
  • itxaron "odota" - itxaro kynä "odottaa, toivo", itzuli "palauttaa, kääntää" - itzul kynä "käännös";
  • luze "pitkä, pitkä" - luze ra "pituus", egon "olla, olla" - egoe ra "tila, asema, tilanne", sortu "luoda" - sorr era "luominen";
  • aztertu "tutkimaan, analysoimaan, tutkimaan" - azter keta "analyysi, tutkimus";
  • jakin "tietää" - jakin tza "tieto", zaindu "suojaa, vartioi" - zain tza "suojaus".

Liitteet -( l ) ari ja -le muodostavat ihmisten nimet ammatin ja ammatin mukaan ja jälkiliite -tzaile  - numeroita ilmaisevat substantiivit:

  • abestu "laula" - abes lari "laulaja", guda "sota" - gud ari "soturi";
  • irakatsi "opeta (jotain), opettaa" - irakas le "opettaja", ikasi "opeta (jotain), opiskele" - ikas le "opiskelija, opiskelija";
  • erabili "käytä" - erabil tzaile "käyttäjä", suntsitu "tuhoa" - suntsi tzaile "tuhoaja", sortu "luo, luo" - sor tzaile "luoja, luoja".

Adjektiivit, erityisesti säähän liittyvät, muodostetaan usein päätteellä -tsu (sen merkitys on "täynnä jotain"):

  • haize "tuuli" - haize tsu "tuulinen",
  • euri "sade" - euri tsu "sade",
  • laino "sumu" - laino tsu "sumuinen",
  • zorion "onnellisuus" - zorion tsu "onnellinen",
  • mendi "vuori" - mendi tsu "vuori",
  • ospe "kunnia" - ospe tsu "kuuluisa, kuuluisa".

Joskus -tsu -liitteen lisääminen voi kuitenkin muuttaa sanan merkityksen kokonaan, esimerkiksi gogo "mieli, ajatus, halu (tehdä jotain)" - gogo tsu "innostunut, innostunut, halukas" ( Gogotsu egingo dut hori "I tekee sen mielellään »); ezti "hunaja" - ezti tsu "sweet" (ei "hunaja").

Pääte -kor ilmaisee taipumusta johonkin:

  • aldatu "muuttaa (s)" - alda kor "muutettavissa",
  • hosto "lehti", erori "pudota" - hostoeror kor "lehtipuu".

Verbit päättyvät yleensä -tu ja -du ; heidän avullaan voit muodostaa verbejä useimmista adjektiiveista ja monista substantiivista:

  • lasai "rauhallinen" - lasai tu "rauhallinen (sya)",
  • leun "pehmeä, sileä" - leun du "sileä, tasoittaa",
  • geldi "stationary" - geldi tu "pysähdy, stop",
  • haserre "viha, raivo" - haserre tu "olla vihainen",
  • erro "juuri" - erro tu "juurtua".

Baskin kielen deminutiiviliite on -txo :

  • hanka "leg" - hanka txo " leg".

Päätettä -( t ) ar käytetään asukkaiden nimien muodostamiseen: Errusia "Venäjä" - errusi ar "venäläinen, venäläinen", Bilbo " Bilbao " - bilbo tar "Bilbaon asukas", hiri "kaupunki" - hiri tar " kansalainen".

Suffiksi - ( t ) zale tarkoittaa "rakastaa tehdä jotain" tai "rakastaja, fani jostakin": lagundu "auttaa" - lagun zale "rakastaa auttaa", aberri "kotimaa" - aber tzale "isänmaalainen", garbi " puhdas - garbi zale "puhtauden rakastaja, puristi ".

Suffiksi - ( eta ) ko voi muodostaa myös substantiivit, esimerkiksi: oin "jalka" - oin etako " kenkä", euri sade - euri tako "sateenvarjo".

Sukulaisia ​​merkitsevät sanat päätyvät usein -ba :aan: ala ba "tytär", bilo ba "pojanpoika / tyttärentytär" jne. On syytä huomata, että baskikieli käyttää eri sanoja esimerkiksi naisen veljelle ( neba ) ja miehen veljelle. veli ( anai ).

Yhdistetyt sanat

On myös monia yhdistelmäsanoja , jotka on muodostettu useista juurista:

  • hiztegi "sanakirja" - sanoista hitz "sana" ja -tegi "rakennus",
  • eskubide "oikea (tehdä jotain)" - sanoista esku "käsi" ja bide "tie, tie",
  • itsasontzi "laiva, merialus" - sanoista itsaso "meri" ja ontzi "laiva, kontti",
  • ahots "ääni" - sanoista aho "suu" ja ots "ääni".

Sanoja aldi "aika, aika" ja alde "puoli" käytetään usein erilaisissa yhdyssanoissa:

  • lehen ( sitten ) "ennen" + aldi = lehenaldi "menneisyys", egurats "ilma, tunnelma " + aldi = eguraldi "sää", hitz "sana" + aldi = hitzaldi "luento" jne.;
  • lur "maa" + alde = lurralde "alue, alue", herri "ihmiset" + alde = herrialde "maa, osavaltio", goiz "varhainen" + alde = goizalde "aamu", etxe "talo" + alde = etxalde "maatila" , barnyard", su "tuli" + alde = sukalde "keittiö" jne.

Joskus verbejä yhdistetään uusien substantiivien luomiseksi: hartu "ottaa" + eman "antaa" = harreman "suhde (jonkun kanssa)", joan "kävellä, lähteä" + etorri "tule" = joan-etorri "matka"; tai verbi substantiivilla: jo "beat" + muga "border" = jomuga "tavoite", heldu "saapua" + bide "tie, tie" = helbide "osoite"; tai jopa adjektiivi substantiivin kanssa: esku "käsi" + zabal "leveä" = eskuzabal "antelias".

Adjektiivi

Baskin kielessä adjektiivi sijoitetaan useimmissa tapauksissa sen substantiivin jälkeen, johon se viittaa; Epämääräinen artikkeli tulee aina adjektiivin jälkeen:

  • Baso handi bat "(joku) iso metsä" [34] .

Jotkut adjektiivit ovat kuitenkin poikkeuksia ja näkyvät aina vain ennen niiden määrittelemää sanaa, kuten beste "muu" [36] .

Kuten substantiivit, adjektiivit voivat lisätä määrällisen artikkelin ja tapauspäätteen [50] :

  • baso handi " (tämä) iso metsä",
  • baso handi tik "(tästä) suuresta metsästä".

Päätteen - ( e ) ko liittäminen sanoihin voi muuttaa niiden merkitystä ja muodostaa adjektiiveja, esimerkiksi etengabe "jatkuvasti, jatkuvasti" - etengabe ko "jatkuva, jolla on jatkuvuutta"; guretzat "meille" - guretza ko "se meille"; berehala "välittömästi, välittömästi" - barehala ko "välitön, välittömästi". Useimmat näistä adjektiiveista tulevat ennen substantiivit, joihin ne viittaavat.

Adjektiivien vertailut

Baskimaan adjektiivien vertailuaste muodostetaan lisäämällä pääte -ago ( -a ) ja superlatiivi - -ena :

  • garai ( -a ) "korkea" - garaiago "korkeampi" - garaiena "korkein".

Ainoa poikkeus: päällä ( -a ) "hyvä" - hobe ( -a ) "parempi" - onena / hoberena "paras".

Verbi

Useimmat baskilaiset verbit eivät vaihda aikamuodoissa , sukupuolissa ja numeroissa (mukaan lukien kaikki verbit -tu / -du poikkeuksetta ), mutta on verbejä (vanhimpia), jotka verbi izan tavoin konjugoidaan [51] [52 ]  - alla on joitain niistä (lisäksi on huomattava, että apuverbiä, jolla on samankaltaisia ​​verbejä, ei vaadita lauseessa):

  • ukan "olla",
  • ego "olla jossain",
  • etorri "tule",
  • joan "mennä (mennä jonnekin)",
  • ibili "kävellä, kävellä (kävellä)",
  • eduki "olla",
  • jakin "tiedä",
  • esan "puhua",
  • ekarri "tuoda",
  • eraman "kuluminen",
  • etzan "valehtelee",
  • iraun "kestämään".
Kieltäminen

Baskin kielen kieltäminen ilmaistaan ​​käyttämällä partikkelia ez ("ei"), joka on aina lauseen alussa tai ennen apuverbiä (tässä tapauksessa se ei välttämättä ole lauseen lopussa) [53] :

  • Ez dugu hizkuntza hau ulertuko "Emme ymmärrä tätä kieltä";
  • Txakurra ez da gaztea "Koira ei ole nuori";
  • Txakurrak ez dira gazteak "Koirat eivät ole nuoria."

Joskus kieltäminen voidaan ilmaista myös toisella sanalla - esimerkiksi sana ezin tarkoittaa "ei voi, olla kykenemätön":

  • Ezin sanoi harri zailak eraman "Hän ei voi kantaa raskaita kiviä."

Kielteessä substantiiviin lisätään partitiiviliite -rik : Zalatza rik gabe gauza hau galduko dute "He varmasti menettävät tämän asian", Ez dut etxe rik "Minulla ei ole kotia".

Nykyaika Yhdistävällä verbillä

Baskin kielen yhdistävä verbi "olla" on useimmissa tapauksissa lauseen lopussa [54] ; lauluissa ja puhekielessä se siirretään usein toiseen paikkaan:

  • Gizon ederra da "Komea mies";
  • Gizon ederrak dira "Kauniit miehet";
  • Gizon hori ederrena da etxe honetan "Tuo mies on komein tässä talossa."

Kysymyslauseiden lopussa ei ole yhdistävää verbiä: Nor da hura? "Kuka hän on?" [55] .

Verbin joan "mennä" [49] [56] nykyaikainen konjugaatio on yksi niistä verbeistä, joiden kanssa yhdistävää verbiä ei vaadita lauseessa:

Yksikkö h. Mn. h.
1 l noa ( banoa ) goaz
2 l zoaz , hoa zoazte
3 l doa doaz

Verbiä izan ("olla") käytetään linkkinä, joka konjugoidaan seuraavasti [32] [57] :

Yksikkö h. Mn. h.
1 l naiz gara
2 l zara , haiz zarete
3 l da dira

Esimerkkejä:

  • Ezohiko mutila zara "Olet epätavallinen poika";
  • Haiek sendoak dira "He ovat vahvoja";
  • Banoa eskolara "Menen kouluun" [58] .

Vastataksesi kysymykseen "Missä on ...?", et kuitenkaan voi käyttää verbiä izan ; tässä tapauksessa sinun on käytettävä verbiä egon "olla, olla, jäädä jonnekin", joka on konjugoitu, eli sen mukana ei vaadita apuverbejä. Se konjugoituu seuraavasti [59] :

Yksikkö h. Mn. h.
1 l Nago gaude
2 l zaude, hago zandete
3 l eteläeurooppalainen daude

Esimerkkejä:

  • Non daude gizaki atsegin guztiak? "Missä (ovat) kaikki mukavat ihmiset?";
  • Non dago toki onena hizkuntzak ikasteko? "Missä on paras paikka oppia kieliä?";
  • Ni haitzuloan nago "Olen (olen) luolassa."
Semanttisella verbillä

Lause, jossa on semanttinen verbi nykymuodossa, muodostetaan käyttämällä verbin ukan "olla" konjugaatiota partisiippimuodossa olevan semanttisen verbin kanssa [60] .

Se muodostetaan seuraavasti:

  1. jos verbi päättyy -tu ( -du ), -ri , -li tai mihin tahansa muuhun vokaaliin kuin -i , loppu ( -tu , -du tai -i ) hylätään ja korvataan -tzen :llä [61] , mutta vokaali (ellei se ole -i ) säilyy aina:
    1. begira tu "katso" - begira tzen ;
    2. j o "beat" - jo tzen ;
    3. ero ri "pudota" - eror tzen ;
    4. itzu li "palauta, käännä" - itzul tzen ;
    5. gord e "säilytä" - gorde tzen ;
    6. ken du "delete" - ken tzen ;
  2. jos verbi päättyy -n tai -si , niin ensimmäisessä tapauksessa -te- lisätään ennen -n ; toisessa tapauksessa -ten lisätään -i :n sijaan [ 61] :
    1. ja n "syö, syö" - ja ten ;
    2. iku si "nähdä" - ikus ten ;
    3. ika si "opeta, opiskele" - ikas ten ;
  3. jos verbi päättyy -ztu , -zi tai -tzi , niin ensimmäisessä tapauksessa -i ja -u jätetään pois ja -ten lisätään ; toisessa tapauksessa -t ja -i hylätään ja -ten lisätään :
    1. berei zi "erillinen" - bereiz ten ;
    2. u tzi "lähteä" - uz kymmenen ;
    3. aurke ztu "edustaa (mutta ei siinä mielessä" kuvitella ")" - aurke zten .
  4. kaksi verbiä päättyy -l : il "kuole" ja erail "tappaa" ( il kausatiivi ; tuskin käytössä nykyään, sen sijaan käytetään il ukan- verbin kanssa ); ne muuttuvat kuten iltzen ja airtzen ;
  5. kaksi verbiä päättyy -ni : ipini "laittaa, laittaa" ja eskaini "tarjoa" ( esku "käsi" + ipini ); ne muuttuvat kuten ipintzen ja eskaintzen ;
  6. jos verbi päättyy -ki , lisää vain -tzen : ido ki "poista, riistää" - ​​idoki tzen ;

Verbi ukan konjugoidaan seuraavasti [11] :

Yksikkö h. Mn. h.
1 l dut dugu
2 l duzu [1] duzue
3 l du [2] tehtävä [3]

Esimerkkejä lauseista, joissa on semanttinen verbi nykymuodossa:

  • Nik euskara ikas ten dut "Opin baskia";
  • Ez dut ikaslea ikus ten "En näe opiskelijaa";
  • Eskutitz asko jaso tzen ditugu "Saamme paljon kirjeitä" ( jaso "vastaanottaa").

Jos objekti on monikkomuodossa, tämä osoitetaan apusanassa. verbi missä tahansa kielioppimuodossa: d it ut , di tu zu , d it u , di tu gu , d it uzue , d it u z te (läsnä). Myös muut konjugoidut (ei apuverbit) ilmaisevat monikkoa: Abestia entzun dezakezu "Voit kuunnella laulua" - Abestiak entzun d itza kezu "Voit kuunnella lauluja", Harria daukazu "Sinulla on kivi" - Harriak dau z kazu " Sinulla on siellä kiviä.

Jotkut substantiivit ja adjektiivit, kun niitä käytetään apusanan kanssa verbit, voivat tarkoittaa tekoja - nämä ovat ns. modaaliverbejä, esimerkiksi behar ukan "tarvitsee, on pakko (tehdä jotain)" [62] :

  • Laguntza behar dut "Tarvitsen apua / tarvitsen apua."

Jotkut näistä verbeistä [62] :

  1. behar ukan "täytyä tehdä jotain, tarve";
  2. ahal ukan "kykeä, olla kykenevä";
  3. ohi izan "olla tapa, olla taipumus tehdä jotain";
  4. ari izan  - tarkoittaa, että toiminta tapahtuu juuri nyt, kuten englannin nykyinen jatkuva aika ( Present Continuous );
  5. nahi ukan "halua";
  6. maite ukan "rakastaa";
  7. bizi izan "elämään";
  8. beldur izan "pelätä jotain";
  9. gogoko ukan  - Sana gogoko tarkoittaa "rakas (leipä, urheilu)", mutta verbin ukan kanssa tätä sanaa voidaan käyttää ilmaisemaan, että pidät tai et pidä jostakin, esim. Bizimodu lasaia gogoko ez dugu "Emme pidä rauhallinen kuvaelämä."

Jotkut verbit muodostetaan vain yhdessä verbin egin "tehdä" kanssa, esimerkiksi lo egin "nukkua" - kirjaimellisesti: "tehdä unelma":

  • Lo egiten dut "Nukun."
Mennyt ja tuleva aikamuoto Mennyt aika

Mennyt aikamuoto , jos toiminta on juuri tapahtunut tai äskettäin, vaatii verbien ukan ( transitiivisille verbeille ) ja izan (intransitiivisille verbeille) konjugoinnin; semanttinen verbi ei muutu millään tavalla [49] .

Esimerkkejä baskilauseista menneessä aikamuodossa:

  • Orain erabaki dut "Olen nyt päättänyt";
  • Ardoa edan dugu "Joimme viiniä";
  • Emakumea gaur itzuli da "Nainen on palannut tänään."

Jos toiminta tapahtui kauan sitten, sinun on asetettava apulaite. verbi menneessä muodossa:

Izan ukan
nintzen Nuen
zine , hitzen zenuen , henuen
zen zuen
ginen Genuen
zineten zenuten
ziren zuten

Samalla voit käyttää verbin partisiippimuotoa korostaaksesi, että toiminta tapahtui useammin kuin kerran.

Esimerkkejä:

  • Berak laguna iaz aurkitu zuen "Hän löysi ystävän viime vuonna";
  • Lehenago basora joaten ziren sarritan "He kävivät usein metsässä."

Konjugoidun verbin jakin "tietää" konjugointi menneisyydessä:

Yksikkö h. Mn. h.
1 l nekien gekien
2 l zenekien , hekien zenekiten
3 l Zekien zekiten
Future tense

Tulevaisuuden muodostamiseksi verbit ukan ja izan konjugoidaan lisäämällä pääverbiin -ko ( -go , jos verbi päättyy -n ) [63] :

  • Nik ezkutua aurkitu ko dut "Minä löydän tämän kilven";
  • Gure ametsa bete ko dugu "Täytämme unelmamme";
  • Haiek beti elkarrekin bizi ko dira "He elävät aina yhdessä";

Sanoakseen "se tulee olemaan", käytetään ilmaisua izango da :

  • Bidai txundigarri bat izango da "Tästä tulee upea matka."

Sama koskee pronomineja: izango naiz , izango zara , izango gara , izango zarete , izango dira :

  • Ni abeslaria izango naiz "Minusta tulee laulaja" jne.
Imperative (imperative)

Baskin kielen imperatiivi , harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, ei vaadi verbin muuttamista: ahaztu "unohda" - ahaztu! "unohtaa!" [64] .

Joskus baskin kielen imperatiivisessa tunnelmassa oleva verbi voidaan konjugoida: Esaidazu "Kerro (sinä) minulle" ( esan "sano", zu "sinä (kohteliaasti), sinä"), Barkaidazue "(Sinä) anteeksi" ( barkatu "anteeksi" , anteeksi ', zuek 'sinä (monikko)'), Begiraiguzu begitara 'Katso silmiimme' ( begiratu 'katso', zu 'sinä', gu 'me').

Ehdollinen mieliala

Ilmaistakseen ehdollista tunnelmaa "jos"-sanalla baskin kielessä käytetään partikkelia -ba : Ezagutuko ba duzu… “ Jos saat selville…” [64] .

On kaksi tapaa ilmaista ehdollinen mielipide c "by" baskin kielellä: käyttämällä tulevaisuuden ajan päätettä -ko ( -go ) + apuehtoverbiä tai käyttämällä samaa päätettä + menneen ajan apuverbiä:

  1. esango nuke "sanoisin", esango zenuke "sanoisitko / sanoisit (laulaa.)", esango luke "hän sanoisi", esango genuke "sanoisimme", esango zenukete "sanoisitko (pl .) . h.)", esango lukete "he sanoisivat";
  2. esango nuen , esango zenuen , esango zuen , esango genuen , esango zenuten , esango zuten .
Passiivinen ääni

Baskin kielessä passiivisen äänen tehtävää suorittavat refleksiiviset verbit ; muodostaaksesi refleksiivisen verbin, sinun on käytettävä linkitysverbiä izan "olla" ( da tai dira , zen tai ziren riippuen substantiivien määrästä ja verbin aikamuodosta lauseessa) yhdessä transitiiviverbin kanssa gerundin muoto:

  • Etxeko lanak egin "Tee läksyjä" - Etxeko lanak egi ten dira "Läksyt on tehty / Kotitehtävät tehty";
  • Bizitza osatu "Muodostaa elämää" - Bizitza osa tzen da "Elämä muodostuu / Elämä muodostuu."
Kausatiivinen

Protobaskin kielessä infiksia -ra- käytettiin muodostamaan kausatiivi .

Monet nykyaikaiset verbit on luotu tällä tavalla:

  • ikusi "nähdä" - e ra kutsi "show" (eli "tehdä nähdä");
  • ikasi "opeta (jotain), opiskele, opi" - i ra katsi "opeta, opettaa";
  • entzun "kuule, kuuntele" - e ra ntzun "vastaa";
  • itzarri "heräämään" - i ra tzarri "heräämään";
  • ekarri "tuo" - e ra karri "houkuttele";
  • eman "anna" - e ra man "kanna, kanna";
  • egon "jäädä" - i ra un "kestää";
  • ja muut verbit, joissa on infiksi -ra- .

Nykyään kausatiivinen pääte on - ( t ) arazi : ohartu "huomaa" - ohar tarazi "varoittaa" (eli "huomauttaa") jne., vaikka useimmissa tapauksissa käytetään verbiä behartu "tehdä".

Ehtoollinen

Baskin partisiipit voivat olla kaikissa kolmessa aikamuodossa; ne voivat olla todellisia ja passiivisia:

  • nykyajan todelliset partisiipit: egin "tehdä" - egi ten duen gizona "mies tekee", doa "menee" - doa n gizona "kävelee mies";
  • todelliset menneisyyden partisiipit: egi ten zuen emakumea "nainen, joka teki", joan "mennä" - joa ten zen emakumea "kävelevä nainen";
  • tulevaisuuden ajan todelliset partisiipit: egin go duen gizona "mies, joka tekee (tekee)", joan go den emakumea "nainen, joka menee (menee)";
  • läsnä olevat passiiviset partisiipit: irakurtzen dut "Luen" - irakur tzen dudan eskutitza "kirjain, jota luen" tai "kirjain, jota luen" (muiden apuverbin muotojen kanssa: duzun , duen , dugun , duzuen , duten ) , egi ten den lana "tehtävä työ" (vertaa egiten duen lana "tehtävä työ");
  • entiset passiiviset partisiipit: irakur tzen nuen eskutitza / irakurri nuen eskutitza "kirjain, jonka luin" (vertaa sanaan eskutitza irakurri nuen "luin kirjeen"), esim. ten zen lana / egin zen lana "työ tehty" (vertaa sanaan egin zuen lana / egiten zuen lana "työ tehty" / "työ tehty");
  • tulevat passiiviset partisiipit: irakurri ko dudan eskutitza "kirje, jonka luen", egin go den lana "työ, joka on tehtävä / tehdään";
  • "täydelliset partisiipit": eskutitza irakurri ta dago "kirjain luettu" - irakurri ta dago en eskutitza "kirjain luettu", eskutitzak irakurri ta daude "kirjaimet luettu" - irakurri ta daude n eskutitzak "kirjaimet luettu"; tai: irakurri tako eskutitza ( irakurri tako eskutitzak ) "luettu kirje(t)".

Apuverbillä, jos ei ole alisteisia konjunkteja "mitä", "to" tai "koska", alalauseessa on aina partisiippipääte: Ez dakit zer egin behar dudan "En tiedä mitä minun pitää tehdä" , Ikusten al duzu, nola Eror tzen diren ? "Näetkö kuinka ne putoavat?"

Adverbi

Baskin kielen adverbit ovat pohjimmiltaan samoja kuin adjektiivit: bizkor "nopea" - Zoaz bizkor "Menet nopeasti."

Jotkut adjektiivit käyttävät kuitenkin edelleen adverbin päätettä:

  • eder "kaunis" - eder ki "kaunis, kaunis, ihana";
  • estu "kapea" - estu ki "tiiviisti, läheltä (liittynyt)";
  • on "hyvä" - tee " hyvä";
  • hobe "paras" (se, joka on parempi) - hobe to "parempi" (adverbi);
  • txar "huono" - txar " huono";
  • harrigarri "ihana, hämmästyttävä" - harrigarri ro "ihana";
  • ausart "rohkea" - ausar ki "rohkeasti" jne.

Komparatiiviset ja superlatiiviasteet muodostetaan samalla tavalla kuin adjektiiveilla: gogor “vahva, vahva” - gogorra go “vahvampi, vahvempi”.

Unioni

Baskin kielen alisteiset konjunktiot liitetään useimmissa tapauksissa apuverbiin, eli myöntävässä lauseessa ne ovat melkein aina lopussa:

  • konjunktio "mitä" näyttää postpositiolta -ela : Ederki badakit gaizkia d ela "Tiedän varsin hyvin , että tämä on huonoa" (vertaa Gaizkia da "Tämä on huono");
  • konjunktio "koska" näyttää tältä -elako : Ez zaitut ikusi nahi gauza gaizkiak egiten dituzu lako "En halua nähdä sinua, koska teet pahoja (pahoja) asioita";
  • konjunktio "kun" on - ( e ) nean : Zoriontsu bizi naiz zalantzarik ez duda nean " Kun minulla ei ole epäilystäkään, elän onnellisena";
  • liitto "to" liitetään verbin gerundimuotoon liitteen -ko avulla : sartu "mennä" - sartze ko "mennä" ( sartzen  on gerundimuoto), ebatzi "ratkaise (ongelma) ” - ebazte ko ”ratkaista” jne. .

Sanasto

Täydellisissä baskisanakirjoissa on jopa puoli miljoonaa sanallista kohdetta .synonyymien ja murremuunnelmien suuren määrän vuoksi . Baskimaan alkuperäissanojen lisäksi lainaukset latinasta , espanjasta , ranskasta , kelttiläisestä , arabiasta ja englannista ovat laajalti edustettuina [11] . Neologismit  ovat sekä ulkomaisia ​​lainauksia että varsinaisia ​​baskimuodostelmia.

latinasta:

  • denbora "aika" - lat. tempora ;
  • liburu "kirja" (alkuperäinen synonyymi  - idazki ) - lat. liber ;
  • katu "kissa, kissa" - lat. cattus ;
  • gaztelu "linna" - lat. castella ;
  • errege "kuningas" - lat. reg ;
  • kanpo "ulkopuolella" (alkuperäinen synonyymi - at ) - lat. kampus ;
  • inguru "suunnilleen, suunnilleen, ympäristö" (alkuperäinen synonyymi sanan "likimäärin" merkityksessä - gutxi gorabehera ) - lat. gyrumissa ;
  • gorputz "body" (alkuperäinen synonyymi - soin ) - lat. korpus jne.

Espanjasta: substantiivi dorre  on espanjasta. torre "torni"; verbi eskalatu  - espanjasta. escalar "nousta".

Kelttiläisistä kielistä tuli esimerkiksi sana kai "satama, laituri" [35] . Myös seuraavat lainaukset ovat mahdollisia: hartz "karhu" (vrt. kelttiläinen taide ), maite "rakas, rakas" (vrt. irlantilainen maith , bretoni mat "hyvä", lisäksi protobaskin kielellä ei ollut ääntä [m ]), jne.

Monia alkuperäisiä baskin sanoja käytetään tuskin nykyään; Sen sijaan käytetään romanssia lainauksia, esimerkiksi alkuperäinen soin "body" on lainaava gorputz , alkuperäinen jazo "tapahtua, tapahtua" on lainaus gertatu (sanasta gertu  - latinaksi certu [65] ).

Baski on yksi Euraasian vanhimmista kielistä . Tämän seurauksena sukulaisuutta löytyy Euraasian eri kieliperheistä, kuten baski. ele "sana" - uralilainen * kele " kieli", baski guti (nykyaikainen gutxi ) "pieni" - dravidilainen kutti , guti "pieni" jne. [65]

Vaikutus muihin kieliin

Baskin kielestä sana ezker "vasen puoli" tunkeutui espanjaan ja esiintyy siellä nimellä izquierda [66] . Myös muut lainaukset ovat mahdollisia, esimerkiksi zarza " karhunvatukka " - baski. sasi .

Baskimaassa asuvat romanit puhuvat Errominchelaa , sekakieltä , joka perustuu baskin kielioppiin ja pääosin romanikieliseen sanastoon.

Lauseet ja ilmaisut
  • Bai Kyllä.
  • Ez No.
  • Kaixo Hei.
  • Ongi etorri "Tervetuloa".
  • Agur Hyvästi.
  • Eikä zara zu? "Kuka sinä olet?".
  • Nortzu dira haiek? "Mitä ne ovat?".
  • Nire izena…da ; … izena dut “Nimeni on…”.
  • Egunon "Hyvää iltapäivää."
  • Arratsalde "Hyvää iltaa".
  • Barkatu Anteeksi.
  • Gabon Hyvää yötä.
  • Mesedez Ole hyvä.
  • Zermoduz? "Mitä kuuluu? / Miten menee?" [55] .
  • Zer da hau / hori? "Mikä se on?".
  • Non dago (yksikkö) / daude (monikko) ... ? "Missä on … ?".
  • Eskerrik asko / Esker mila Kiitos paljon.
  • Ez horregatik "Ei mitenkään."
  • Lagunza behar dut "Tarvitsen apua."
  • Ni Bilbokoa naiz "I'm from Bilbao".
  • Ni Errusiakoa naiz "Olen Venäjältä".
  • Ez dut euskaraz hitz egiten / Ez dakit euskaraz "En puhu baskia."
  • Ez dut ulertzen "En ymmärrä."
  • Ez dakit "En tiedä."
  • Ondo egina "Hyvin tehty/Hyvää työtä".
  • Oso ondo "Erittäin hyvä."
  • Nola egiten da hau? "Kuinka tehdä se?".
Numerot

Baskin kielen numerojärjestelmä on vigesimaalinen [ 67] . Tämä tarkoittaa, että luvut jaetaan ryhmiin ei kymmenien, vaan kahdeskymmenesten mukaan [67] .

Laskettaessa substantiivi ei ole koskaan monikkoa, vaikka monikko ilmaistaan ​​silti apuverbissä: Hiru txori ikusi ditut "Minä näin kolme lintua" (kirjaimellisesti: "Kolme lintua näki minä-ne").

  • 0 - mökit
  • 1 - lepakko
  • 2- bi
  • 3 - Hiru
  • 4 - lau
  • 5 - bost
  • 6 - sei
  • 7 - zazpi
  • 8 - zortzy
  • 9 - bederatzi
  • 10- hamar
  • 11- hamaaika
  • 12 - hamabi
  • 13- hamahiru
  • 14- hamalau
  • 15 - hamabost
  • 16- hamasei
  • 17- hamazazpi
  • 18- hemezortzi
  • 19 - hemeretsi
  • 20 - hyvä
  • 21 - hogeita lepakko
  • 30 - hogeita hamar ( hogei-ta-hamar = 20+10)
  • 31 - hogeita hamaika ( hogei-ta-hamaika = 20+11)
  • 40 - berrogei ( ber-hogei = 2×20)
  • 50 - berrogeita hamar ( ber-hogei-ta-hamar = 2×20+10)
  • 60 - hirurogei ( hirur-hogei = 3x20)
  • 70 - hirurogeita hamar ( hirur-hogei-ta-hamar = 3×20+10)
  • 80 - laurogei ( laur-hogei = 4 × 20)
  • 90 - laurogeita hamar ( laur-hogei-ta-hamar = 4×20+10)
  • 100 - ehun
  • 200 - berrehun
  • 300 palkkaa
  • 1000 milaa
  • 2000 - kaksi miljoonaa
  • 1 000 000 milioi lepakko [67]

Järjestysluvut muodostetaan päätteellä -garren , joka liitetään numeroon: bi  - bigarren "second" [67] [33] . Poikkeus: lehena , legengo , lehengo "ensimmäinen" [67] [33] .

Kieliesimerkki

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta :

Gizon-emakume guztiak aske jaiotzen dira, duintasun eta eskubide berberak dituztela; eta ezaguera eta kontsientzia dutenez gero, elkarren artean senide legez jokatu beharra dute .

Kuuntele  ( info )

"Kaikki ihmiset syntyvät vapaina, koska heillä on yhtäläiset oikeudet ja ihmisarvo; heillä on järki ja omatunto, ja heidän tulee kohdella toisiaan veljinä.

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 3 4 5 6 Jean-Charles Beaumont. Laugarren ikasgaia // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - S. 20. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  2. ↑ 1 2 3 tuntematon. Johdanto // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 1.
  3. ↑ 1 2 3 4 Jean-Charles Beaumont. Johdanto // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - P. 1. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  4. ↑ Trask, RL (2008), Wheeler, Max W., toim., Etymological Dictionary of Basque , Falmer, UK: University of Sussex , < http://www.sussex.ac.uk/linguistics/documents/lxwp23-08_edb .pdf > Arkistoitu 7. kesäkuuta 2011 Wayback Machinessa 
  5. ↑ Trask, RL (1996), History of Basque , New York/Lontoo: Routledge, ISBN 0-415-13116-2 
  6. ↑ Pallas P. S. Kaikkien kielten ja murteiden vertailevat sanakirjat, korkeimman henkilön oikean käden keräämät Arkistokopio 15.7.2020 Wayback Machinessa . - Pietari, 1787. - Osa 1 - S. iii.
  7. ↑ 1 2 Trask, R. L. Baskimaan routledgen historia : 1997 ISBN 0-415-13116-2
  8. ↑ "euskara", paikassa Koldo Mitxelena: Orotariko Euskal Hiztegia Arkistoitu 2. syyskuuta 2013 Wayback Machinessa , Euskaltzaindiassa.
  9. ↑ Alfontso Irigoien (1977). "Geure hizkuntzari euskaldunok deritzagun izenaz" , Euskera , XII, 513-538 orrialdeak.
  10. ↑ Alfontso Irigoien (1990). "Etimología del nombre vasco del vascuence y las vocales nasales vascas descritas por Garibay", Fontes Linguae Vasconum , 56.
  11. ↑ 1 2 3 Jean-Charles Beaumont. Laugarren ikasgaia // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - S. 21. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  12. ↑ Journal of the Manchester Geographical Society , osat 52-56 (1942), sivu 90
  13. ↑ Kelly Lipscomb, Espanja (2005), sivu 457
  14. ↑ RL Trask. Baskin etymologinen sanakirja . - Sussexin yliopisto, 2008. - S. 82-83. — 418 s.
  15. ↑ Lopez de Lacalle Arizti, Lorena. https://www.araba.eus/publicar/Veleia/AFADFA_IV_Nota.pdf Arkistoitu 18. tammikuuta 2021 Wayback Machinessa
  16. ↑ Acta de la reunión de la comisión científico-asesora de Iruña/Veleia (pääsemätön linkki) . Haettu 29. heinäkuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 6. lokakuuta 2011. 
  17. ↑ 1 2 "Euroopan vanhimman kielen salaperäinen alkuperä" Arkistoitu 24. heinäkuuta 2017 the Wayback Machine , BBC, 24.7.2017
  18. ↑ Feltina A. N. "Kaikki Espanjasta"
  19. ↑ Euskararen historia | Baskin kielen historiasta Arkistoitu 24. heinäkuuta 2010.
  20. ↑ Buscador de expresiones ibericas Arkistoitu alkuperäisestä 4. tammikuuta 2008.
  21. ↑ Jean-Charles Beaumont. Johdanto // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - S. 2. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  22. ↑ Jesús J. Hernández, Un estudio desmiente que el euskera se usara en código en la Segunda Guerra Mundial Arkistoitu 17. toukokuuta 2018 Wayback Machine Sociedadissa , 25. kesäkuuta 2017  (espanja)
  23. ↑ 1 2 3 Jean-Charles Beaumont. Zazpigarren ikasgaia // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - s. 30. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  24. ↑ 1 2 3 4 Jean-Charles Beaumont. Johdanto // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - S. 4. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  25. ↑ tuntematon. Alkutunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 2.
  26. ↑ tuntematon. Alkutunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 3.
  27. ↑ Jean-Charles Beaumont. Johdanto // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - S. 9. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  28. ↑ 1 2 3 tuntematon. Ensimmäinen oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 4.
  29. ↑ 1 2 3 Jean-Charles Beaumont. Seigarren ikasgaia // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - s. 27. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  30. ↑ 1 2 Jean-Charles Beaumont. Bigarren ikasgaia // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - s. 12. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  31. ↑ Jean-Charles Beaumont. Hirugarren ikasgaia // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - S. 16. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  32. ↑ 1 2 3 4 tuntematon. Ensimmäinen oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 5.
  33. ↑ 1 2 3 4 Jean-Charles Beaumont. Zazpigarren ikasgaia // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - s. 31. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  34. ↑ 1 2 3 4 5 tuntematon. Seitsemäs oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 24.
  35. ↑ 1 2 Jean-Charles Beaumont. Bederatzigarren ikasgaia // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - s. 39. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  36. ↑ 1 2 3 4 Jean-Charles Beaumont. Bostgarren ikasgaia // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - s. 24. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  37. ↑ Jean-Charles Beaumont. Bigarren ikasgaia // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - S. 13. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  38. ↑ 1 2 3 tuntematon. Viides oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 18.
  39. ↑ tuntematon. Yhdestoista oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 34.
  40. ↑ tuntematon. Yhdestoista oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - S. 34-35.
  41. ↑ tuntematon. Yhdestoista oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 35.
  42. ↑ tuntematon. Viides oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - S. 18-19.
  43. ↑ tuntematon. Kolmastoista oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 40.
  44. ↑ 1 2 tuntematon. Kolmas oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - S. 11-12.
  45. ↑ 1 2 3 4 tuntematon. Kuudes oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 21.
  46. ↑ 1 2 3 tuntematon. Ensimmäinen oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - S. 5-6.
  47. ↑ tuntematon. Ensimmäinen oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - S. 5-6.
  48. ↑ 1 2 tuntematon. Neljäs oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 16.
  49. ↑ 1 2 3 4 Jean-Charles Beaumont. Zortzigarren ikasgaia // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - s. 35. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  50. ↑ Jean-Charles Beaumont. Hirugarren ikasgaia // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - S. 17. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  51. ↑ tuntematon. Kolmas oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 11.
  52. ↑ Jean-Charles Beaumont. Seigarren ikasgaia // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - S. 27-28. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  53. ↑ tuntematon. Bigarren ikasgaia // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 6.
  54. ↑ Jean-Charles Beaumont. Lehenengo ikasgaia // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - S. 8. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  55. ↑ 1 2 Jean-Charles Beaumont. Johdanto // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - S. 8. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  56. ↑ tuntematon. Neljäs oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 15.
  57. ↑ Jean-Charles Beaumont. Bigarren ikasgaia // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - S. 13. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  58. ↑ tuntematon. Kymmenes oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 31.
  59. ↑ tuntematon. Hirugarren ikasgaia // Euskal eskuliburua . — tuntematon: tuntematon, 2008.
  60. ↑ Jean-Charles Beaumont. Bederatzigarren ikasgaia // Iniciación al euskara . - Espanja: Assimil, 1998. - s. 39. - ISBN 2-7005-0242-6 .
  61. ↑ 1 2 tuntematon. Kolmas oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 12.
  62. ↑ 1 2 Morfologia: verbi / euskara exotica. eksoottisia kieliä . Haettu 8. elokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 9. elokuuta 2018.
  63. ↑ tuntematon. Kymmenes oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 31.
  64. ↑ 1 2 tuntematon. Kymmenes oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - s. 32.
  65. ↑ 1 2 Etymologinen baskisanakirja-ranska-espanja-englanti . projektbabel.org . Haettu 31. lokakuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 11. marraskuuta 2020.
  66. ↑ Joan Corominas. Diccionario crítico etimologico de la lengua castellana . - Osa 2. - Bern: Francke Verlag, 1954. - ISBN 978-84-249-1361-8 .
  67. ↑ 1 2 3 4 5 tuntematon. Kahdeksas oppitunti // Euskal eskuliburua . - tuntematon: tuntematon, 2008. - S. 26-27.

Kirjallisuus

  • Shishmarev VF Esseitä Espanjan kielten historiasta. - M.; L .: Neuvostoliiton tiedeakatemian kustantamo, 1941. - 340 s.
  • Bengtson JD Notes on Baski Comparative Fonology . Äidinkieli 8:21-39. 2003.
  • Bengtson JD Jotkut dene-kaukasian fonologian piirteet (erityisesti baskiin) . Cahiers de l'Institut de Linguistique de Louvain 30.4: 33-54. 2004.
  • Agirre, Eneko, et ai. (1992): XUXEN: Baskin oikeinkirjoituksen tarkistus/korjaus, joka perustuu kaksitasoiseen morfologiaan.
  • Gavel, Henri (1921): Elements de fonetique basque (= Revista Internacional de los Estudios Vascos = Revue Internationale des Etudes Basques 12, Paris. (Opiskelu murteista.)
  • Hualde, José Ignacio (1991): Baskimaan fonologia , Taylor & Francis, ISBN 978-0-415-05655-7.
  • Lakarra Andrinua, Joseba A.; Hualde, José Ignacio (toim.) (2006): Studies in Baski ja historiallinen lingvistiikka RL Traskin muistoksi — RL Trasken oroitzapenetan ikerketak euskalaritzaz eta hizkuntzalaritza historikoaz , (= Anuario del Seminario de Filología de Filología ja philology osa 40, nro 1-2), San Sebastian .
  • Lakarra, J. & Ortiz de Urbina, J. (toim.) (1992): Syntactic Theory and Basque Syntax , Gipuzkoako Foru Aldundia, Donostia-San Sebastian, ISBN 978-84-7907-094-6.
  • Orduña Aznar, Eduardo. 2005. Sobre algunos posibles numerales en textos ibéricos. Palaeohispanica 5:491-506. Tämä Palaeohispanica-lehden viides osa koostuu Acta Palaeohispanica IX:stä, joka on yhdeksännen paleohispalaisen tutkimuksen konferenssin julkaisu.
  • de Rijk, R. (1972): Studies in Baski Syntax: Relative clauses PhD Dissertation, MIT, Cambridge, Massachusetts, USA.
  • Uhlenbeck, CC (1909-1910): "Contribution à une phonétique comparative des dialectes Basques", Revista Internacional de los Estudios Vascos = Revue Internationale des Etudes Basques 3 [3] s. 465-503 4 [4] s. 65-120.
  • Zuazo, Koldo (2008): Euskalkiak: euskararen dialektoak. Elkar. ISBN 978-84-9783-626-5.

Kielen historia

  • Agirrezabal, Lore. 2003. Erromintxela, euskal ijitoen hizkera. San Sebastian: Argia.
  • Azurmendi, Joxe: "Die Bedeutung der Sprache in Renaissance und Reformation und die Entstehung der baskischen Literatur im religiösen und politischen Konfliktgebiet zwischen Spanien und Frankreich" Teoksessa: Wolfgang W. Moelleken ( Herausgeber ) ( Herausgeber schung , Peter J. . Kontaktlinguistik, Bonn: Dümmler, 1997. ISBN 978-3537864192
  • Hualde, José Ignacio; Lakarra, Joseba A. & R. L. Trask ( toim . ) (1996) : Towards a History of the Basque Language, "Current Issues in Linguistic Theory" 131, John Benjamin Publishing Company, Amsterdam, ISBN 978-1-55619-585-3.
  • Michelena ja Luis, 1990. Fonética historica vasca. Bilbao. ISBN 84-7907-016-1
  • Morvan, Michel 1996. Les origines linguistiques du basque. Bordeaux.
  • Lafon, René (1944): Le système du verbe basque au XVIe siècle, Delmas, Bordeaux.
  • Löpelmann, Martin (1968): Etymologisches Wörterbuch der baskischen Sprache. Dialekte von Labourd, Nieder-Navarra ja La Soule. 2 bde. de Gruyter, Berliini (epätyypilliset etymologiat; idiosynkraattinen).
  • Orpustan, JB (1999): La langue basque au Moyen-Age. Baigorri, ISBN 2-909262-22-7.
  • Pagola, Rosa Miren. 1984. Euskalkiz Euskalki. Vitoria-Gasteiz: Eusko Jaurlaritzaren Argitalpe.
  • Rohlfs, Gerhard. 1980. Le Gascon: etudes de philologie pyrénéenne. Zeitschrift fur Romanische Philologie 85.
  • Trask, RL: Baskimaan historia. New York/Lontoo: Routledge, 1996. ISBN 0-415-13116-2.
  • Trask, R.L. † ( toimittanut Max W. Wheeler ) (2008): Etymological Dictionary of Basque, University of Sussex (keskeneräinen). Myös "Joitakin tärkeitä baskilaisia ​​sanoja (ja vähän kulttuuria)" [27]
  • Zuazo, Koldo (2010) . El euskera y sus dialectos. Albertania. ISBN 978-84-9868-202-1.

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
 Baskimaa teemoissa
Portaali "Baskimaa"