Kashubian murteet

Kasubian kielen murteet ( Kashubian kaszëbsczé dialektë ) ovat kašubin kielen alueellisia muunnelmia, jotka ovat yleisiä Kashubiassa ( Pommerin voivodikunnan pohjois- ja keskialueilla ). Murrealueita on neljä: arkaaisin pohjoinen , innovatiivinen keski- ja eteläinen , joka on kokenut merkittävää puolalaista vaikutusta , joka jakautuu lounais- ja kaakkoisosiin [1] [2] .

Kashubian kielelle on ominaista merkittävä murteiden pirstoutuminen. Suhteellisen pienellä Kashubian alueen kattamalla alueella on laajalle levinnyt suuri joukko murteita, joissa murreeroja havaitaan kaikilla kielellisillä tasoilla [3] .

Luokitus

A.F. Hilferding ehdotti ensimmäistä kertaa kasubien murteiden luokittelua 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Hän jakoi ne sloveniaksi ja kasubiksi korostaen pommerin ja länsi-preussin kasubissa [2] :

  1. Slovenian ja kasubien murteet Preussin Pommerin maakunnassa , kuoli sukupuuttoon 1900-luvulla:
  3. Kashubian murteet Pomeraniassa:
  4. Kashubian murteet Länsi-Preussissa ( Zarnowiec ( kasubia . Żarnówc, Żarnowc ), Svazhevo ( kasubia . swôrzewò ) , chałupy ( kasubia . Chałëpë ) , wejherowo ( kashui kashu , kartuna ( kashubi. Kartuca : kartuca) ( kasubia . Wejrowòzy . Kòscérzna ), Lesno ( kašuulainen : Lesno ) , Skarszewy ( kašuulainen: Skarszewò )).

1900-luvun alussa F. Lorenz (pommeri F. Lorenzin terminologiassa) laati yksityiskohtaisen luokituksen kasubien murreista ja jakoi ne kahteen päämurteryhmään: pohjoispommeriin ( pomorszczyzna północna ) ja eteläpommeriin ( pomorszczyzna południowa ) [4] . Pohjois-Pomeranian murteesta hän erotti kaksi murreryhmää, sloviinin ( słowińszczyzna ), joiden murteet olivat jo useissa paikoissa kuolleet sukupuuttoon, ja pohjoiskasubin ( kaszubszczyzna północna ), joissa suurin osa luoteis-kasubin murteista on merkitty. ulos [5] . Etelä-Pomeranian murteesta erotettiin etelä-kashubian ( kaszubszczyzna południowa ), siirtymäkauden kasubi-zaborskie ( przejściowe narzecza kaszubsko-zaborskie ) ja zaborskie ( zaborszczyzna ) murreryhmät. Kashubian ja puolan kielen erottavat siirtymävaiheen Koczew -Zabor-murteet (dialekty przejściowe kociewsko -zaborskie ) ja Borovyack-Zaborskin murteet ( dialekty przejściowe borowiacko-zaborskie ) [6] . Yhteensä F. Lorenz havaitsi yli 20 eri hierarkkista tasoa olevaa ryhmää, mukaan lukien yli 70 murretta [2] [3] .

Pohjois-Pomeranian murre.

  1. Slovinsky-murteet (länsi (Gardninsky) ja itä (Smoldzinsky));
  2. Pohjois-kashubian murteet:
    • Luoteis-kashubian murteet ( Gluvchitsky (tavernoiden murre) , Tsetsenovski, Osietsky, Grenda-Salinsky, Gursky, Luzinsky-Weikherovsky ja muut);
    • Koilliskasubian murteet ( bylyak-murteet  - Yastarninsky , Khalupsky, Svazhevsky-Stshelinsky, Putsk City, Oksiv ja muut, ei-bylyak-murteet - Zharnovetsky, Putsk maaseutu, Redsky ja muut, sekoitettu bylyak-non-bylyak-murteet, Vito (Rmin ja muut) ;
    • Itä-kashubian murteet (Lesatsky, Kelensky, Khvaschinsky, Sopot ja muut);
    • pohjoiskasubilaiset strshepcha-murteet (Tempch ja Glodovsky);

Etelä-Pomeranian murre.

  1. Etelä-kashubian murteet:
    • Länsi-Kashubian murteet (Stshep ja Svianowo-Serakovo-Govidlin);
    • Pshedkovsky murre;
    • Keski-kashubian murteet (Zhukovsky, Gzhibensky, Khmelensky, Kartuz-Gorenchinsky, Przyvidzsky ja muut);
    • Kaakkois-kashubian murteet (oliivi, brzezen, kappeli ja muut);
    • Sulenchinsky murre;
    • Parkhovskin murre;
    • Lounais-Kashubian murteet (Studzenitsky, Nebyszew-Brzezensky ja Bozhishkovsky);
  2. Siirtymäkauden kašubi-zabora-murteet:
    • länsimaiset murteet (Stenzhitsky ja Shenbarsky);
    • itämaiset murteet (Sikorsky, Klobuchinsky ja muut);
  3. Zaborskyn murteet:
    • Severnozaborsky-murteet (Grabovsky, Kosciezhsky, Skozhevsky, Lipushsky ja muut);
    • Etelä-Zaborsky-murteet (Lesnensky-Brussko-Velevsky, Svozhensky ja Konarsky);

Vuosina 1964-1978 laaditun kasubian kielen atlasen kirjoittajat tunnistivat seuraavat murrealueet [7] :

  1. Pohjois-kashubia , jolle on ominaista arkaaiset piirteet:
    • Koillismurteet ( Pucki powiat ), Helin niemimaan murteet ovat koostumukseltaan eristettyjä ;
    • Lounaismurteet ( Wejherovo ja osittain Puckin maakunta);
  2. Keski -kashubia ( Kartuzsky poviat , osittain Wejherovo ja Koscieża poviats ), jolle on ominaista joukko innovaatioita;
  3. Eteläkasubi , puolalaisten murteiden vaikutteita:
    • Lounaismurteet (osittain Bytow ja Chojnicki poviats );
    • Kaakkoismurteet (osittain Koscierz ja Chojnicki powiats), vahvimmin polonisoituja;

Pohjoisen, keskiosan ja etelän murret leikkaavat länsi-kasubin (säilyttää arkaismeja, myös etelässä) ja itä-kasubin (keski-kasubian murrevalikoiman itäosassa, jolle on ominaista innovaatioiden esiintyminen) murrealueet [2] [ 3] .

Murreerot

Kasubien murteille on ominaista kielellinen yhtenäisyys, niiden kielelliset piirteet vastustavat sekä viereisten Wielkopolskan murteiden piirteitä että puolan kirjallisen kielen piirteitä. Samaan aikaan kasubien murteet eroavat toisistaan ​​useissa kielellisissä piirteissä, kašubin kielen suurimmat eristyneet alueet ovat pohjoinen, keski- ja eteläosa. Nykyaikainen pohjoiskasubian murrejärjestelmä on säilyttänyt muinaisia ​​piirteitä, jotka yhdistävät sen muihin Pommerin murteisiin, mukaan lukien 1900-luvulla kuolleet sloveenien ja kabatkan murteet, sekä polabian kielen kanssa . Näitä ovat yleensä sellaiset leksikalisoidut foneettiset ominaisuudet, kuten metatisoitumattomien yhdistelmien esiintyminen *tort , pehmeyden säilyminen ennen *ŕ̥ , ja muut. Etelä-kasubien murrejoukossa pohjoispuolan murteiden vaikutus voidaan jäljittää siihen pisteeseen, että niistä saattaa usein puuttua joitain tyypillisiä kasubilaisia ​​piirteitä [1] [8] . Keskikasubian murteessa pohjoisen tai etelän murreilmiöt sekä niiden omat piirteet voivat olla yleisiä.

Sen lisäksi, että pohjois-kasubien murteiden yhdistelmässä *tort ei ole metateesia , toisin kuin keski-kasubin ja eteläkasubian murteiden metatetisoiduissa yhdistelmissä *tort , fonetiikan alalla erot kasubien murteissa ovat selkeimpiä. ilmenee stressinä. Pohjoisen kasubien murteille on ominaista liikkuva painotus, keski-kasubien murteissa painotus liittyy tiettyyn morfeemiin, lounaismurteissa painopiste osuu sanan tai baariryhmän ensimmäiseen tavuun, kaakkoisissa murteissa - toiseksi viimeinen tavu. Lisäksi koillismurteille on ominaista ł:n siirtyminen l : ksi , muissa Kashubian alueen murteissa - ł:n siirtyminen ṷ : ksi . Kaakkoisissa murteissa on sujuva e (useimmiten jälkiliitteissä ek , ec ), joka puuttuu muissa kasubien murteissa jne.

Morfologisia eroja on useita. Taivutusten supistuneiden muotojen -am ja -em puuttuminen pohjoisen kasubien murteissa sekä kaksoisluvun säilyminen elävän kategorian pohjoisosassa pronomineissa (nominatiivitapaus - ma , genitiivitapaus - naju , naji , datiivitapaus - nama ). Eteläkasubien murteille on ominaista käänteen ё esiintyminen maskuliinisten substantiivien käännöksessä yksikön genitiivissä ( mrozё ), muissa murteissa - taivutus a , u . Taivutuksen ё esiintyminen datiiviyksikössä koillismurteissa sekä kaikille muille murteille yhteisen owi / ewi , u ( chłopowi , chłopu ja chłopё ); taivutus ã instrumentaalissa luoteismurteissa, toisin kuin käännös em muualla Kashubian alueella jne. [3]

Kasubien kielen erityinen murre on Slovensky, jota sloveenit puhuivat - yksi kasubien alaetnisistä ryhmistä, joka katosi 1900-luvun puoliväliin mennessä. He asuttivat Lebskoe- ja Gardno-järvien välisiä maita (kashubian etnoksen pääalueen luoteeseen). 1800-luvulla jumalanpalveluksessa käytettiin vielä slovenian murretta, mutta slovenian puhujien määrä väheni nopeasti, sloveenit vaihtoivat saksaan ja 1900-luvun alkuun mennessä slovenian murteita puhui useita satoja ihmisiä. Heistä lännessä asui toisen alaetnisen kashubiryhmän - tavernoiden - edustajia, joiden murteet olivat myös sukupuuton partaalla 1900-luvun alussa. Toisen maailmansodan jälkeen slovenian ja kabatin murteet katosivat kokonaan. Nämä murteet muodostivat pohjoiskasubian murteen länsialueen, ne havaitsivat tyypillisten länsimaisten lekittiläisten piirteiden säilymisen (esim. *TorT > TarT : warna , *TelT > TloT : mlou̯ko ) ja tällaisten innovaatioiden esiintymisen, kuten poissaolon. lopetus ʒ < *dj , *g ( saza ), esitetään paljon johdonmukaisemmin kuin muissa pohjoiskasubilaisissa murteissa [3] .

Kasubien murteet kirjallisuudessa

Kashubian kirjallisuuden teoksia luodaan yhden tai toisen murteen vaikutuksella niihin tähän päivään asti, mikä liittyy kasubien kielen täysin kehittyneen supramurteisen standardin puuttumiseen [1] . Koillisryhmän zharnovetsky-murteet olivat perustana F. Zeinovan ensimmäiselle kašubin kieliopille , kun hän yritti luoda kirjallista kieltä, koillisryhmän bylyak-murteet heijastuivat J. Dzhezdzhonin ja A. Netselin töihin, Etelä-Kasubian Velevsky- ja Keski-Hmelenskin murteet näkyvät teoksessa I. Derdovsky, Lubyanan ja Kartuzin ympäristön murteet - A. Maykovskyn teoksessa, Brussin ja Chojnicen kaupunginosien eteläkasubian murteet - teoksessa J. Karnovsky, keski-kasubien murteet, ensisijaisesti läntinen kartuz - B. Sykhtan ja J. Rompskin teoksissa J. Trepchikin ja A. Labudan teoksissa pohjoiskasubialaisia ​​piirteitä lisättiin keskikasubilaisten piirteiden joukkoon [9] .

Muistiinpanot

Lähteet
  1. ↑ 1 2 3 Skorvid S. S. Artikkeli Kashubian kieli // Suuri venäläinen tietosanakirja / Toim. toim. - S. L. Kravets . - M . : " Suuri venäläinen tietosanakirja ", 2009. - T. 13. - ISBN 978-5-85270-344-6 .  (Käytetty: 27. lokakuuta 2012)
  2. ↑ 1 2 3 4 Dialekty i gwary polskie. Kompendium internetowe pod redakcją Haliny Karaś  (puolalainen) . — Kaszubszczyzna. Zasięg terytorialny ja podzialy. 1.2 Zasięg i zróżnicowanie kaszubszczyzny języka (mowy) Kaszubow. Grupy lokalne (kirjoittaja: Jerzy Trader). Arkistoitu alkuperäisestä 18. lokakuuta 2012.  (Käytetty: 28. lokakuuta 2012)
  3. ↑ 1 2 3 4 5 Dulichenko A. D. Länsi-slaavilaiset kielet. Kashubian kieli // Maailman kielet. slaavilaiset kielet. - M . : " Academia ", 2005. - S. 383-403. — ISBN 5-874444-216-2 .
  4. ↑ Lorentz, 1927 , s. viisitoista.
  5. ↑ Lorentz, 1927 , s. 15-18.
  6. ↑ Lorentz, 1927 , s. 18-22.
  7. ↑ Dialekty i gwary polskie. Kompendium internetowe pod redakcją Haliny Karaś  (puolalainen) . — Schemat podziału dialektów kaszubskich wg Atlasu językowego kaszubszczyzny i dialektów sąsiednich (Józef Borzyszkowski, Jan Mordawski, Jerzy Treder, "Historia, geografia, język i piśmiennictwo Kaszubósk, G1"). Arkistoitu alkuperäisestä 19. joulukuuta 2012.  (Käytetty: 28. lokakuuta 2012)
  8. ↑ Ananyeva, 2009 , s. 93.
  9. ↑ Rastko-Kashubi - Rastkò-Kaszëbë - Rastko-Kaszuby  (puola) . - J. Kauppias: Kaszubszczyzna literacka (Cechy, fazy i tendencje rozwojowe). Arkistoitu alkuperäisestä 18. lokakuuta 2012.  (Käytetty: 28. lokakuuta 2012)

Kirjallisuus

Linkit