Bulgarin kieli

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 12.6.2022 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 1 muokkauksen .
bulgarin kieli
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet

Altailaiset kielet (kiistanalainen)

turkkilainen haara Bulgarian ryhmä
Kirjoittaminen Bulgarian riimut , kreikkalaiset aakkoset (VI-IX-luvuilla), arabialaiset aakkoset
Kielikoodit
ISO 639-1 —
ISO 639-2 —
ISO 639-3 xbo
IETF xbo
Glottolog Bolg1250

Bulgarin kieli  on yleinen nimi useille sukupuuttoon kuolleille bulgaarien sukulaiskielille, jotka olivat olemassa Balkanilla , Keski- Volgan alueella ja Pohjois-Kaukasiassa ja jotka yhdessä nykyaikaisen tšuvashin kielen ja mahdollisesti sukupuuttoon kuolleen kasaarin kanssa muodostavat turkkilaisten kielten bulgarin ryhmän .

Genesis

Nykyaikaiset tiedot bulgarin kielen synnystä perustuvat fonomorfostatistisiin ( O. A. Mudrak [1] ) ja leksikostatistisiin ( A. V. Dybo [2] ) kielten luokitteluihin.

A. V. Dybon suorittama kahden sadan sanan kysely ja turkkilaisten kielten sukupuun suhteellisen kronologian määrittäminen leksikaalisten ja tilastollisten tietojen perusteella osoitti, että pöytäkirjan romahtamisen alku Turkkilainen kieli liittyy tšuvashin erottamiseen muista kielistä, mikä yleensä määritellään bulgaariryhmän erottamiseksi . Molemmissa sukupuussa vastaava ensimmäinen solmu on päivätty noin 30-0 eKr. e. A. V. Dybo yhdistää tämän päivämäärän osan Xiongnun muuttoon Länsi-Mongoliasta länteen, Pohjois - Xinjiangin kautta Etelä-Kazakstaniin , Syr Daryaan vuonna 56 eaa. e.

Molempien sukupuidemme ensimmäinen solmu on tšuvashin erottaminen muista kielistä, mikä yleensä määritellään bulgaariryhmän erottamiseksi.

— Dybo, AB Turkkilaisten kielten kronologia ja varhaisten turkkilaisten kielelliset kontaktit. - M .: Akatemia, 2004. - S. 766.

Bulgarin kielten paikka turkkilaisten joukossa

Bulgaariryhmän ja varsinaisten turkkilaisten (yleisten turkkilaisten) ryhmien välinen vastustus tunnustetaan yleisesti.

Bulgaarikielille on ominaista seuraavat muutokset prototurkkilaiseen valtioon verrattuna:

Verbin käännökselle on tunnusomaista edellisen toiminnan gerundi -se -muodossa analogisen partisiipin -yp:n sijasta muissa turkkilaisissa kielissä sekä käännösliitteen muunnelmien esiintyminen -r-:n kanssa, jotka ovat peräisin proto- turkkilainen *-d-.

Varhainen bulgarialainen kieli

Varhainen bulgarialainen kieli oli laajalle levinnyt 5. - 7. vuosisadalla . Azovinmeren ympärillä niiden heimojen joukossa, jotka muodostivat suuren Bulgarian perustan . Kuuban alueella oli kuban-bulgaaria kieli , jonka puhujat olivat mustia bulgaareita , jotka mainittiin lähteissä aina 1000-luvulle asti . Kumpikaan murte ei jättänyt taakseen kirjallisia muistomerkkejä.

Tonavan-bulgarian kieli

Tonavan-bulgarin kieli oli laajalle levinnyt 7. - 10. vuosisadalla . Balkanilla. Se oli ensimmäisen Bulgarian kuningaskunnan perustajien sosiaalisen eliitin äidinkieli, ja se katosi slaavilaisten assimiloitumisen seurauksena . Hänestä jäi kiiltoja sekä adstraataali- ja substraattilainoja Balkanin kansojen kielillä ja unkarin kielellä . Leksikaalisten lainausten lisäksi se tunnetaan Preslav-kirjoituksesta [3] IX vuosisata , tehty kreikkalaisilla kirjaimilla erityisellä kirjoitusasulla; Bulgarian khaanien nimikirjan mukaan  - slaavilainen lainaus kadonneesta kronologiasta, joka on kirjoitettu erityisellä kyrillisellä ortografialla, samoin kuin kreikkalaisilla kirjaimilla kirjoitetun kirjoituksen mukaan yhdessä Nagy-St. Miklosin aarteen astioista , jonka ortografia vastaa Preslavin ortografiaa. On ehdotuksia, että eurooppalaisten avaarien kieli , joka oli yleinen Pannoniassa 6.-9. vuosisadalla , oli lähellä Tonavan-bulgarialaista kieltä [4] .

Oletettavasti murfatlarista ( Romania ) kotoisin olevat bulgarialaiset riimut ovat kirjoitettu bulgariaksi.

Volga-bulgaria kieli

Volga-bulgarialainen r-kieli ( termiä keskibulgarialainen kieli käytetään myös kielitieteessä [5] ) oli laajalle levinnyt Volga Bulgariassa ja Kultahorden bulgaarisessa uluksessa . Sen suora jälkeläinen on tšuvashin kieli [6] . Tunnettu 1200-1300-luvuilla arabialaisilla kirjaimilla kirjoitetuista hautakirjoista. Keski-Volgan alueella (ns. "2. tyylin" kirjoitukset) [7] . Erilliset lekseemit tunnetaan Ibn Fadlanin muistiinpanosta 1000-luvulla [8] ja lainauksista Volgan ja Cis-Uralin kansojen nykykielillä [9] .

Tämän kielen ohella D. M. Ishakovin ja I. L. Izmailovin mukaan yleisen turkkilaisen tyypin s-kieli toimi Bulgarian Volgassa [10] . Se tunnetaan myös ns. "bulgarialaisesta kielestä", josta jotkut Kaspianmeren alueella [11] lokalisoidut sanat on tallennettu Mahmud Kashgarin (XI vuosisadan) "turkkilaisten murteiden kokoelmaan". Se ei korreloi Volga-bulgarialaisen r-murteen kanssa, vaan se on Kashgarin "Kypchak"-nimisen kielen z-murre. Kashgari pani merkille läheisyytensä suvari- [12] ja peteneg - kieliin foneettisissa, kieliopillisissa ja leksikaalisissa termeissä [13] . Toisen ja pienemmän Volgan epitafien ("1. tyylin" kirjoitukset) kieli kuuluu samaan kieleen. Tämä kieli on määritelty Volga turkiksi ja sitä pidetään modernin tataarin edeltäjänä [14] . Turkin kielen kaikkien alueellisten muunnelmien Oguz-Karluk-Kypchak sekaluonteen vuoksi sitä ei kuitenkaan voida täysin korreloida minkään nykyaikaisen turkkilaisen kielen kanssa [15] . Tatarstanin yksittäisten tiedemiesten ( M. Z. Zakiev ) joukossa on näkemys, että bulgarit puhuivat aina Z-tyyppistä kieltä. Tämän teorian kannattajien mukaan on oleellista, että al-Bulgarin ja al- Suvarin nisbit löytyvät vain "1. tyylin" epitafien nimistä.

Bulgarian, tataarin ja tšuvashin sanojen vertailutaulukko [16] [17] (joitakin murteita ja tärkeitä muunnelmia on myös annettu):

Sana Volga-bulgariaksi (r-tyyppi) Likimääräinen translitteraatio Moderni tšuvashin vastine Moderni tatarilainen vastine Sanan merkitys
هیر hir xĕr kyz tytär, tyttö
اول avl (kylä) yvăl

evl (sarja)

st (kulma, kulmat) poika
آیح aih uyăh (oyăh [18] )

uh (suu)

ai (aigy) kuukaudessa, kuukaudessa
جال jal çul, çol [18] (~kăçal) söi vuosi
ﺍﻜ kuten ik(ĕ) kuten kaksi
تواتو، تواتة tuatu, tuatu tăvat(ă) durt neljä
آلط، آلطی altti, altto ultă (oltă [18] ), ult (olt [18] ) alty kuusi
جتی، جیات jiat, j-ti, jiet çich, çichĕ җide seitsemän
سکر s-to-r sakăr siguez kahdeksan
طحر، طحور t-hur, t-x-r tăkhăr tugyz yhdeksän
وان pakettiauto, yksi voitti(ă), voitti(ă) [18] un kymmenen
جیریم، جرم jirim, j-r-m çirĕm egerme kaksikymmentä
ووطر wut-r vătăr utyz kolmekymmentä
جور jur çĕr joz sata
ﺍﺣﺮﺖ akhirah Ahrat akhirāt tuonpuoleinen, ystävä (Tat.), poikkeuksellinen, muuallainen (Chuv.) [lainattu. arabiasta]
ﺩﻨﻴﺎﺮﻦ dayyadan, dunyadan, dunyaran (dunyaran) toncheren

tĕnchetan [18]

donyadan maailmasta [laina. arabiasta, lukuun ottamatta liitettä , jonka bulgari- ja tšuvashinkieliselle versiolle on tunnusomaista ns toinen rotasismi ]
ﺑﺎﻘﻲ Baky pakkui Baky ikuinen (tat.) [lainattu. arabiasta]

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ Mudrak O. A. Proto-turkilaisen foneemijärjestelmän kehitys
  2. ↑ Dybo, AB Turkkilaisten kielten kronologia ja varhaisten turkkilaisten kielelliset kontaktit. Arkistoitu alkuperäisestä 11. maaliskuuta 2005. - M.: Akatemia, 2004.
  3. ↑ Lebedev E. G. Preslavin kirjoitus (2011) . Käyttöpäivä: 6. heinäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 24. heinäkuuta 2011.
  4. ↑ Mudrak O. A. Avaarikielinen kirjoitus alukseen Nagy-Saint-Miklosin aarreesta (2007) (pääsemätön linkki) . Käyttöpäivä: 12. joulukuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 19. tammikuuta 2013. 
  5. ↑ Akhmetyanov R.G. Tataarin ja Chuvashin kielten vertaileva tutkimus. "Science", M., 1978 . - s.8.
  6. ↑ Chuvash Encyclopedia. Bulgaro-tšuvashin kieliyhteisön teoria . Haettu 23. lokakuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 30. syyskuuta 2017.
  7. ↑ Ivanov V.P., Nikolaev V.V., Dimitriev V.D. Chuvash: etninen historia ja perinteinen kulttuuri. - Cheboksary: ​​DIK, 2000. . Haettu 12. kesäkuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 20. elokuuta 2020.
  8. ↑ Bulgarian kieli TES - P.95
  9. ↑ Napolskikh V.V. Bulgarin aikakausi Volgan ja Cis-Uralin suomalais-ugrilaisten kansojen historiassa Arkistokopio päivätty 13. huhtikuuta 2021 Wayback Machinessa // Tataarien historia muinaisista ajoista: 7 osassa Vol. 2 : Volga Bulgaria ja Suuri aro. - Kazan, 2006. - S. 100-115.
  10. ↑ Iskhakov D. M., Izmailov I. L. Tataarien etnopoliittinen historia VI - 1500-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Kazan, 2000. - P.36.
  11. ↑ Mahmud al-Kashgari . Divan Lugat at-Turk / Käännös, esipuhe ja kommentit Z.-A. M. Auezov. Indeksit on laatinut R. Ermers. - Almaty: Dike-Press, 2005. - 1288 s. + 2 s. sis. ISBN 9965-699-74-7 . — S.70 — Katso myös kommentit. Arkistoitu 28. joulukuuta 2021 Wayback Machinessa
  12. ↑ Tämä ei viittaa Volga-Kaman, vaan Kaspian suvarien kieleen (katso Kashgari, Mahmud, op. cit.)
  13. ↑ "Sanat, jotka chigilit ja muut turkkilaiset lausuvat kirjaimella "z" (dz) Venäjää ja rommia rajaavien kypchakkien, imekkien, suarien, bulgaarien kielessä lausutaan yksinkertaisesti "z":llä (z) "{{ subst: AI}}
  14. ↑ TES :n bulgaro -tatarilaiset epigrafiset monumentit - P.95
  15. ↑ Egorov N. I. TURKIN KIELI Arkistokopio 6.6.2020 Wayback Machinessa . — Artikkeli Electronic Chuvash Encyclopediasta.
  16. ↑ Ivanov V.P., Nikolaev V.V., Dimitriev V.D. Chuvash: etninen historia ja perinteinen kulttuuri. - DIK, 2000. - 100 s. — ISBN 5-8213-0044-4 .
  17. ↑ Zakiev M. Z. Volgan bulgaarien kieli-etniset piirteet . Haettu 29. syyskuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 2. heinäkuuta 2011.
  18. ↑ 1 2 3 4 5 6 Chuvashin kielen ratsastusmurteesta, katso esimerkiksi: Sergeev L.P. CHUVASIN KIELEN MUIRTEET Arkistoitu 5. kesäkuuta 2020 Wayback Machineen . — Artikkeli Electronic Chuvash Encyclopediasta.

Kirjallisuus

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
Bibliografisissa luetteloissa