Kissel

Kissel hapan vilja

kaurapuuro hyytelö
Sisältyy kansallisiin ruokiin
Valkovenäjän keittiö ja venäläinen keittiö
Alkuperämaa Kiovan Venäjä
Komponentit
Main viljat , jauhot
mahdollista suola
Aiheeseen liittyviä ruokia
Muissa keittiöissä raha
Wikikirjojen logo Resepti Wikikirjoista
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa
Kissel makeita hedelmiä ja marjoja
Sisältyy kansallisiin ruokiin
Valkovenäjän keittiö ja venäläinen keittiö
Alkuperämaa
Komponentit
Main tärkkelys
mahdollista sokeri, hedelmät, marjat, maito
Aiheeseen liittyviä ruokia
Muissa keittiöissä hyytelö , kompotti
Wikikirjojen logo Resepti Wikikirjoista
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Kissel  on hyytelömäinen ruokalaji, joka on valmistettu tärkkelyksestä tai viljoista (kaura, ruis, vehnä, hamppu, herneet) [1] [2] [3] [4] [5] [6] .

Hapan viljakisselli (lähteet: venäläinen kissel [6] , valkoinen kissel [7] , perinteinen kissel [8] ) on hyytelömäinen itsenäinen toinen ruokalaji , joka valmistetaan fermentoimalla vesiseosta viljan tai kauran , rukiin , vehnän jauhojen kanssa [9 ] [6] [10] . Venäläinen kansanruoka, josta sana "kissel" tulee. Ruis-, kaura- ja vehnäjauhoista valmistettua kisseliä syödään täysmaidon , maidon tai voin kanssa [11] . Hernehyytelöä (tuoretta, ilman käymistä) syödään lihaliemen kanssa. Kaurapuuroa, ruista, vehnäkisseliä laitetaan taikinaan ja hapantaikinaan [10] . Toisin kuin tärkkelyksen päällä oleva marja-hedelmähyytelö , joka on jälkiruoka tai juoma, jauhohyytelö toimii itsenäisenä ruokalajina [9] , jota nykyaikaiset kulinaariset asiantuntijat viittaavat ensiruokiin (nestemäisenä) [12] tai muroina (paksuneena). lomake) [13 ] . Viljapohjaisia ​​kisselejä oli olemassa jo 9000 vuotta sitten muinaisessa Anatoliassa ja Mesopotamiassa, niistä mainitaan myös sumerilaisissa ja akkadilaisissa teksteissä [14] . Kaurapuurohyytelöön ( zhur ) perustuva keittoon yksi puolalaisen ja valkovenäläisen keittiön tunnusomaisista kansallisruoista.

Hedelmien ja marjojen makea hyytelö (joissakin lähteissä " red jelly " [7] ) on makea jälkiruoka hyytelömäinen tai nestemäinen [3] kolmas ruokalaji , joka valmistetaan tuoreista ja kuivatuista hedelmistä ja marjoista, hedelmä- ja marjamehuista, siirapeista , hilloista , maitoa, johon on lisätty peruna- tai maissitärkkelystä , sokeria tai hunajaa [15] . Kissel valmistuu nopeasti. Useimmat kisselit valmistetaan lisätyn sokerin kanssa . Yleensä perunatärkkelystä  lisätään hedelmä- ja marjahyytelöön ja maissitärkkelystä maitoon ja mantelihyytelöön . Laimennetun tärkkelyksen nopea kaataminen kiehuvaan liuokseen varmistaa hyytelön homogeenisuuden. [16]

Kissel alkaa keittää valmiista kuivista tiivisteistä tai sekoittamalla ainesosia. Veden ja tärkkelyksen suhteesta riippuen on olemassa hyytelömäisiä, puolinestemäisiä ja nestemäisiä kisselejä. Tiheydestä riippuen niitä käytetään itsenäisenä jälkiruokaruokana , jälkiruokien kastikkeena , juomana [6] .

Etymologia

Sana kisel tulee tavallisesta slaavilaisesta " kisel " (hapan, marinoitu), jolla on sama varsi kuin kysati [17] , sanasta hapan kisel m., ukraina. hapan, hapan , kirkon kunnia. kysl, kysel , bulgaria. kisel m., kisel w. , Serbohorv. kȉseo m., kȉsela j., soita. kȉsao m., kȉsla j. , Slovenia kisel , tšekki. kysely , slovakki kyslý , puol . kisɫу "hapan", kisiel m. "kissel", v. lätäköt. kisaɫy "hapan". Toinen vuorotteluvaihe: kvass (katso). Kirjasta *kūts-, vrt. lat.  kûsât "keittää", kūsuls "avain, kevät", sitten luultavasti muihin Ind. kuthitas "haiseva", kōthayati "anna sen mätää" [18] . Puolan sanan kisiel merkitys on sama kuin venäjän kisel , ukrainalainen harja , kun taas slovakki. kysel ( kyselica , parovec ) tarkoittaa hapanpataa tai paksua hapanta "hapanta" ruokaa, joka on alun perin valmistettu kohotetulle taikinalle, joskus jauhoille, leseille, heralle, suolahapolle, hapankaalimehulle [8] .

Hyytelön historia

Hyytelön saamiseksi muinaisina aikoina käytettiin kauramaitoa (saatiin sekoittamalla kaurapuuroa veteen tai puristamalla liotettuja viljoja), mistä syystä sana hyytelö syntyi [15] .

Kaurapuuro, ruis, vehnähyytelö ovat vanhimpia venäläisiä ruokia. Kisselit olivat arkiruoka, samoin kuin rituaali muistojuhlissa [15] . Kuuma kaurahyytelö syötiin useammin pellava- tai hamppuöljyn kanssa ja jäähdytettynä ja sakeutettuna (vrt. dezhen ) leikattiin veitsellä ja syötiin maidon, hillon tai paistetun sipulin kanssa [11] .

1600-luvulla Venäjälle ilmestyi kissellit eli kisselit, jotka tuottivat kisseliä suuria määriä ja myivät sitä tynnyreistä basaareissa ja kaduilla . XVI-XVIII vuosisadalla se oli yleinen ammatti. Kiselnikit asettuivat yleensä yhdelle alueelle (Kiselnaja Sloboda [19] ), mistä johtuivat sellaiset nimet kuin Bolshoy , Maly ja Nizhny Kiselny kaistat sekä Kiselnyn umpikuja .

Makeat hedelmä- ja marjakisselit, jotka ilmestyivät myöhemmin 1800-luvulla, kun perunat ja halpa perunatärkkelys levisivät Venäjälle , perivät tämän nimen. Tällaisten kissellien laajempaa käyttöönottoa helpotti niiden yksinkertaisempi resepti ja lyhyt kypsennysaika, koska kypsennyksen aikana ei tapahtunut käymistä. Euroopan maissa sana "kissel" on lainattu venäjän kielestä. Joten esimerkiksi est. kissel , latvia. ķīselis , lit. kisielius , saksa  kissel  - tarkoittaa kaurapuurohyytelöä. Tärkkelyspohjaisilla hedelmä- ja marja-makeilla kisselillä ei ole yleistä nimeä millään länsieurooppalaisella kielellä (ne luokitellaan hedelmäpuuroiksi, jauheiksi, kastikeiksi, sulteiksi, hedelmäkastikkeiksi ja niin edelleen).

Hapan viljahyytelö tuli venäläiseen kansanperinteeseen, ja se mainitaan kronikoissa, saduissa ja sananlaskuissa. Tarina siitä, kuinka kissel pelasti kaupungin, on tallennettu antiikin venäläiseen kronikkaan " Tarina menneistä vuosista " [20] , jonka Nestori on kokoanut : nälänhätä alkoi Petsemian piirittämässä kaupungissa, mutta asukkaat vanhimman neuvosta , keitti kisselliä kaurasta, vehnästä, leseestä ja hunajasta ja kutsui useita petenegejä katsomaan, miten kaupungissa menee. Pechenegit kokeilivat hyytelöä, he pitivät siitä kovasti. Sen jälkeen he ottivat hyytelövalmisteita, joita he keittivät leirissä ruhtinaille, ja saatuaan kyllin pois piirityksen.

Alkuperäinen teksti  (vanha slaavi.)[ näytäpiilottaa] ...samaan aikaan näit pechenzin, kuin ntun prinssin, ja tulit stashan lähelle Bylagorodia. Ja älä anna persettä kaupungista, ole tasainen kaupunkia kohtaan, älä auta Volodimeria, älä tappele hänen kanssaan, mutta leipureita on paljon. Ja jatka kaupungissa seisomista, ja sileys on mahtavaa. Ja luotuani kaiken kaupunkiin ja kiirehtimään: "Katso, minä haluan jo kuolla nälänhätään, mutta auta minua ruhtinaalta. Olisiko meidän parempi kuolla? Mennään maksaan, mutta ketä elää, ketä tappaa; Kuolemme jo nälkään." Ja sitä sinä teet. Mutta vain yksi vanha mies ei ollut kotona ja kysyi: "Mitä se siitä johtui?" Ja ihmiset kertoivat hänelle, että ihmiset haluavat viettää aamun keksillä. Sen kuultuaan kaupungin vanhimmat lähettivät suurlähettilään, ja hän sanoi heille: "Kuulkaa, ikään kuin haluaisitte Petsengiltä lähetyksen." He ovat rsha: "Älä kestä ihmisten nälänhätää." Ja he sanoivat heille: "Kuulkaa minua, älkääkä antako kolmessa päivässä, niin minä teen, mitä käsken." Kommunikoinnin vuoksi he kuuntelevat ja sanovat heille: "Ota särky * ja kourallinen kauraa tai vehnää tai lesettä." He menivät voiton vuoksi. Ja hän käski naisia ​​valmistamaan tszhzh*, keittämään hyytelöä siinä ja käski heitä kaivaa kaivon ja laittamaan sinne cad ja kaatamaan tszha cad. Ja hän johdatti toisen kaivon kaivamaan, ja pani sinne kastin ja vei hänet etsimään hunajaa. He kävelivät ja ottivat hunajasipulia, joka oli haudattu medushan ruhtinaisiin. Ja hän tilasi velmin kasteen ja kaatoi cadiin ystäväkaivoihin. Aamulla hän käski lähettää pechengylle. Ja venäläisen kaupunkilaiset maksavat: "Ymmärrä omaa talliasi * meidän, ja mene 10 miehen luo kaupunkiin, jotta näet mitä syödä kaupungissamme." Menneisyyden vuoksi, luulen, että keksejä varten, ikään kuin antautuessaan kaipaamaan, vyöttämään vyötärönsä, ja he itse valitsivat perheensä parhaat miehet ja lähettivät heidät kaupunkiin ja katsomaan kaupunkiin mitä syödä *. Ja kun hän tuli kaupunkiin ja sanoi heille kansalle: "Miksi tuhoat itsesi? Milloin voit pysäyttää meidät? Jos kannatat 10 litiä, mitä voit tehdä meille? Minä ruokin sinut maasta. Jos et valehtele, anna silmäsi nähdä." Ja toin sen aarteeseen, ja sitten menin ja kauhoitin vdromin ja lyashan laastareina. Ja ikään kuin keittäisi hyytelöä ja olisi tullut heidän kanssaan toiseen aarrekammioon, ja kauhat ovat täynnä * ja syöt useammin itse ensimmäisen asian, sitten maksan. Ja yllättynyt, ja rekosha: "Meidän ruhtinaillamme ei ole valheita, elleivät syö itseään." Ihmiset sen sijaan nalyasha korchagu tszhzha ja ovat täynnä kaivosta, ja vdasha maksalla. He tulivat povdashaan koko entisen. Ja keittämällä yassia, keksien prinssiä ja ihmettelemistä. Ja parempi vyötärösi ja anna sen mennä, nouse rakeista, mene kotiin. - Tarina menneistä vuosista [21] [22]

Vasily Belov kirjoitti: "Kaurapuurohyytelö on venäläinen suosikkiruoka" [23] . Hänestä on laadittu sananlasku: "Tsaarille ja kisselille tulee aina tarpeeksi tilaa." Kaurapuurohyytelön reseptit löytyvät 1500-luvun " Domostroysta " ja luostarin resepteistä, joissa hyytelö mainitaan välttämättömänä ruokalajina paaston aikana: runsas ja ei vaadi paljon aikaa ruoanlaittoon. 1700-1800-luvuilla kiinteiden hyytelöiden myyjät, hyytelönvalmistajat, kävelivät Moskovassa ja Pietarissa [24] . Ulkomaalaiset kutsuivat kaurahyytelöä "venäläiseksi balsamiksi" [25] . Hyytelön valmistukseen oli erilaisia ​​keraamisia muotoja - laastareita, hyytelöä. Sisältä ne peitettiin monivärisellä lasiteella, reunoilla oli aaltoilevat ääriviivat ja alareunaan ne tekivät kuvan syövästä tai kalasta (Vologdan maakunta) tai samankeskisiä ympyröitä (Novgorodin lääni). Jäädytetty hyytelö asetettiin astialle kuviolla ylöspäin [26] .

Perinteinen hyytelö on kiehuvalla vedellä höyrytettyjä jauhoja, useimmiten kaurahiutaleita, harvemmin hirssiä, vehnää ja muita, jotka on makeutettu ja jätetty käymään ("käyminen") lämmössä, sitten suodatettu ja haihdutettu uunissa, kulutettu kylmänä. Perinteistä hyytelöä pidettiin pakollisena herkkuruokana koiran ja pannukakkujen kanssa . Yleensä ateria alkoi pannukakuilla, mutta joissain paikoissa tarjoiltiin ensin hyytelö: Kostroman maakunnassa tarjoiltiin "hyytelöä veljen kanssa" (eli ripillä  - kaurapuuro-infuusio), Vilnan maakunnassa - nestemäistä hyytelöä sienien kanssa. - zhur [8] . Kissel keitettiin kalenterin päämuistopäivinä . venäläiset - "vanhempien" lauantaisin ja suurena torstaina ; Puolalaiset - kuolleiden päivinä ( Kaikkien pyhien muistopäivä 1. marraskuuta ja kuolleiden sukulaisten sielujen muisto 2. marraskuuta ) [8] .

Puolalaisten , slovakkien ja osittain Moravanin keskuudessa hapankisseli ja zhur kuuluivat aina jouluateriaan (vrt. paastonborssi itäslaavien keskuudessa ) [27] . Valkovenäjät, ukrainalaiset ja venäläiset tuntevat joulun ja uudenvuoden rituaalin, jossa Moroz ruokitaan kaurahyytelöllä . Polissyassa yksi ruoista, joita laulajille tarjottiin leivän ja leivonnaisten ohella, oli hyytelö [28] . Tšekkien keskuudessa perinteinen hyytelö on pitkään ollut ja on edelleen yleinen koillisessa, Puolan rajalla sijaitsevassa Giant Mountainsissa , tarjoiltuna keittona sieniliemellä, kuten jur , mutta sillä ei ole erityistä juhlallista merkitystä.

Kissel oli yleinen ruoka paaston aikana. Kostroman maakunnassa suuren paaston ensimmäisen viikon perjantaina vävyt kohtelivat vaimonsa vanhemmat hyytelöllä voilla. Paaston aikaan venäläisten keskuudessa tarjottiin myös brownie-herkkua - keskiyöllä St. Blaisella 11. helmikuuta ( 30. tammikuuta ) he keittivät kisseliä ja huusivat: "Mene, rakas, mene kissel yisti!" [29] . Kisselin ja jurin symbolinen merkitys paastonruokina näkyy erityisesti suuren paaston rituaaleissa. Puolalaisten keskuudessa kiselin ja zhurin rituaalinen tuhoaminen ja karkottaminen , joka tapahtui suuren paaston viimeisinä päivinä , symboloi sen loppua. Jotkut slovakialaiset ja määriläiset kisselin karkotusritit ovat muodoltaan lähellä puolalaista zhurin karkottamista. Moravanissa yksi miehistä kiipesi puuhun "hyytelöruukun" kanssa ja kaatoi sitä alla seisovien päälle. Unkarin slovakkien keskuudessa nuoret kävivät palmusunnuntaina "ottamassa hyytelöä", eli he kiertelivät kylää hyytelökullalla, jonka he sitten murskasivat maahan [27] . Slovakialaisten ja moravanien keskuudessa "kiselin karkoittaminen" oli pääasiallinen teko olkinukkella (nimeltään kiselica tai kýsel ), joka on samanlainen kuin Madderin tai kuoleman tuominen esiin . Samaan aikaan tytöt lauloivat: ”Kannamme, kannamme hyytelöä, se roikkui neljä vuotta, putosi viidenneksi, kaatui ja kuihtui. Kuolema, kuolema on julma ja hyytelö on mautonta. Syömme kisselitsua ja hukutamme kuoleman." Joissakin länsislaavilaisissa perinteissä kiselin ja zhurin "ajamisen" riitit sisälsivät rituaalitoimia, kuten raivoa [ 30] .

Venäläiset viettivät Natalia Nataljan päivää (26. elokuuta O.S.) kaurahyytelöllä, jolloin paikoin aloitettiin ja toisissa lopetettiin kauran korjuu.

Häiden kaurahyytelö oli merkki siitä, että oli aika lähteä (vrt. sen venäläinen nimi vygonets ).

Venäläisissä saduissa [31] hyytelön yhteys kuolleiden maailmaan heijastuu juoniin, joissa sankari päätyy " toiseen maailmaan " tai (mikä on sama asia [29] ) Kaukan kaukaiseen valtakuntaan , hän näkee maito- tai hunajajokia hyytelömäreillä [29 ] [32] .

Edullisen perunatärkkelyksen tultua käyttöön 1800-luvulla hyytelön valmistusmenetelmä on muuttunut merkittävästi. Venäjällä tärkkelyksen esiintyminen yhdistetään tiedeagronomin, Free Economic Societyn jäsenen A. T. Bolotovin työhön [33] . Bolotov kehitti yksinkertaisen ja taloudellisen menetelmän tärkkelyksen saamiseksi perunanmukuloista, koska aiemmin käytetty menetelmä oli erittäin aikaa vievä ja vaati suuria materiaalikustannuksia [34] . Marja- ja hedelmähyytelön resepti syntyi vasta 1900-luvulla [35] .

Tällä hetkellä happamat kisselit valmistetaan viljajauhoista tai hiutaleista. Makeat kisselit valmistetaan sekä tärkkelyksestä, että kuivia jauhemaisia ​​tai briketoituja tiivisteitä valmistetaan teollisesti (valmistamiseen keittämällä tai veteen liukenevia) [36] [37] [38] .

Perinteisten kisseleiden tyypit

Kaurapuuro

Kaurapuurohyytelö oli 1800-luvulla laajalle levinnyt venäläisten, ukrainalaisten, valkovenäläisten, länsislaavien ja myös Baltian kansojen keskuudessa [39] . Pohjois-Venäjällä kaurahiutaleita kutsuttiin "karkotetuksi", "hajautetuksi", koska sen tarjoilu juhlapöydällä merkitsi juhlan loppua [40] .

Keittomenetelmä. Laimenna illalla kaurapuuro vedellä, lisää leipähapanta tai laita siihen pala mustaa hapanleipää. Yöllä jauhomassa happamoituu. Suodata aamulla siivilän läpi, lisää suola ja keitä jatkuvasti sekoittaen, kunnes se on kypsä. Saatu massa kaadetaan syvään astiaan tai erityiseen muotoon ja annetaan jäähtyä. Tarjoillaan kasviöljyn tai mantelimaidon kanssa [41] . Pohjois - Venäjällä kuumaa kaurapuurohyytelöä tarjoillaan voin kanssa ja kylmää hyytelöä maidon kanssa [42] .

Dairy with rip

Vehnä- tai ruislese siivilöidään, kaadetaan kylmällä vedellä ja jätetään vuorokaudeksi, suodatetaan, kaadetaan uudelleen kylmällä vedellä, sekoitetaan, annetaan laskeutua, vesi valutetaan nesteellä ja pestään vielä 2-3 kertaa. Tämä repäisy otetaan useaan lusikkaan, kaadetaan maidolla tai maidon ja kerman seoksella, kiehautetaan ja keitetään sekoittaen, kunnes hyytelö sakenee. Sitten se kaadetaan kulhoon, jäähdytetään ja tarjoillaan kerman kanssa [43] .

Ruis ja vehnä (jauhot)

Ruis- tai vehnätaikina valmistetaan kuten leivät tai piirakat, laimennetaan vedellä, suodatetaan, lisätään hieman suolaa, keitetään, kunnes se paksuuntuu ja kaadetaan öljyllä voideltuihin lautasiin tai kulhoihin. Voit syödä tätä hyytelöä aivan kuten kaurapuuroa, ei vain kylmänä, vaan myös kuumana. Kylmä hyytelö tarjoillaan hunaja sytin (veteen laimennettu hunaja) kanssa ja kuuma hyytelö melassin tai hunajan kanssa [44] .

Paksu hyytelö muuttuu puuroksi. Ruis- tai vehnäjauhoista ja maltaista valmistettua puuroa kutsutaan kulagaksi , ja hapan- tai mallasruistaikinasta valmistettua puuroa kutsutaan saladukhaksi [45] .

Ohra

Ohrajauhot ja akanat kaadetaan vedellä ja laitetaan uuniin. Sitten se suodatetaan siivilän läpi ja laitetaan takaisin uuniin, kunnes se on hyvin kiehuvaa. Kisseliä syödään kuumana tai kylmänä paastopäivinä maidon ja smetanan kanssa, paastopäivinä  marjojen ja rypäleen kanssa [46] .

Herne

Hernejauho kaadetaan vähitellen kuumalla vedellä jatkuvasti lusikalla sekoittaen ja keitetään miedolla lämmöllä, kunnes hyytelö sakenee. Sitten lisätään suolaa, sekoitetaan ja kaadetaan lautasille [47] . Hernehyytelöä kulutetaan sekä kuumana että useammin kylmänä [48] . Ennen tarjoilua, kaada päälle kasviöljyä [47] (aiemmin käytetty pellava- tai hamppuöljy).

Terveysvaikutukset

Tärkkelyspohjainen hyytelö on ravitseva, runsaskalorinen ruokalaji tärkkelyspitoisuutensa ansiosta, se säilyttää monia vitamiineja. Kisselillä on mahalaukun limakalvoa ympäröivä vaikutus kuin tarjoavat suojaavan vaikutuksen mahanestettä vastaan , mikä on erittäin tärkeää ihmisille, jotka kärsivät korkeasta happamuudesta tai gastriittista ja mahan ja pohjukaissuolen mahahaavasta .

Sanonnat ja sananlaskut

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ Kisel  // Elävän suuren venäjän kielen selittävä sanakirja  : 4 osassa  / toim. V. I. Dal . - 2. painos - Pietari. : M. O. Wolfin  kirjapaino , 1880-1882.
  2. ↑ Kisel Arkistokopio päivätty 31. maaliskuuta 2022 Wayback Machinessa , Venäjän kielen selittävä sanakirja Efremova T. F.
  3. ↑ 1 2 Kisel Arkistokopio 31. maaliskuuta 2022, Wayback Machine , S. I. Ozhegov, N. Yu. Shvedova. Venäjän kielen selittävä sanakirja.
  4. ↑ Kissel Arkistokopio 5. maaliskuuta 2016 Wayback Machinessa , Ushakovin venäjän kielen selittävä sanakirja.
  5. ↑ Logashova, 1998 , s. 84.
  6. ↑ 1 2 3 4 V. V. Pokhlebkin, 2015 .
  7. ↑ 1 2 Kisel Arkistoitu 28. tammikuuta 2020 Wayback Machinessa // REM
  8. ↑ 1 2 3 4 Valentsova, 1999 , s. 496.
  9. ↑ 1 2 Bodanov et ai., 2002 , s. 267.
  10. ↑ 1 2 Brockhaus ja Efron, 1890-1907 .
  11. ↑ 1 2 Sud'ina, 2013 .
  12. ↑ PTNKRO, 2001 , s. 93.
  13. ↑ Cheryomukhina, 2013 , s. 133.
  14. ↑ Bakteriosiinia tuottavat maitohappobakteerit, jotka on eristetty Bozasta, perinteisestä fermentoidusta juomasta Balkanin niemimaalta - eristämisestä käyttöön (linkki ei saatavilla) . Haettu 31. maaliskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 13. kesäkuuta 2018. 
  15. ↑ 1 2 3 Humanististen tieteiden sanakirja, 2002 .
  16. ↑ V.G. Znachkova. Halpa pöytä. - Moskova. - Sotilaskustantamo, 1993. - S. 361. - 415 s. — ISBN 5-203-01591-0 .
  17. ↑ Shansky, Bobrova, 2004 .
  18. ↑ Vasmer, 1986 , s. 239.
  19. ↑ Etusivu / Keskushallintopiiri / Meshchansky Arkistokopio 4. maaliskuuta 2016 Wayback Machinessa , sivustolla Your Moscow .
  20. ↑ Folklore menneiden vuosien tarinassa . Haettu 14. elokuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 3. maaliskuuta 2016.
  21. ↑ Solovjov S. M. Lukemat ja tarinat Venäjän historiasta Arkistokopio 19. huhtikuuta 2015 Wayback Machinessa . / Comp. ja intro. Taide. S. S. Dmitrieva; Comm. S. S. Dmitrieva ja L. P. Doynikova. - M . : Pravda, 1989
  22. ↑ Legenda Belgorodin kisselistä . Haettu 14. elokuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 27. maaliskuuta 2014.
  23. ↑ Kovalev et ai., 2000 , s. 411.
  24. ↑ 1 2 3 4 5 Dahl, 1880-1882 .
  25. ↑ Belov, 2011 .
  26. ↑ Voronina, 1999 , s. 411.
  27. ↑ 1 2 Agapkina, 1999 , s. 227.
  28. ↑ Kabakova, 1999 , s. 569.
  29. ↑ 1 2 3 Valentsova, 1999 , s. 497.
  30. ↑ Agapkina, 1999 , s. 228.
  31. ↑ Esimerkiksi " Joutsenhanhet ". Brileva I.S. ym. Venäläinen kulttuuritila: linguokulturologinen sanakirja - M . : Gnozis, 2004-318 s. - ISBN 5-94244-003-4  - s. 287
  32. ↑ Maitojoet kissel pankkeja // Venäjän kielen suuri fraseologinen sanakirja. - AST-Press. - M. , 2006.
  33. ↑ Kovalev et ai., 2000 , s. 413–414.
  34. ↑ Berdyshev, 1988 .
  35. ↑ Olkhov, 2015 , s. 126.
  36. ↑ Hyytelön keittäminen pakkauksesta: valmistusohjeet Arkistoitu 5. maaliskuuta 2016 Wayback Machinessa , Teammy .
  37. ↑ GOST 18488-2000. Ruokatiivisteet makeisiin ruokiin. Yleiset tekniset tiedot arkistoitu 15. syyskuuta 2015 Wayback Machinessa , ZAO Kodeksissa .
  38. ↑ Kuivat pikajuomat Arkistoitu 22. syyskuuta 2015 Wayback Machinessa , Pitportal.ru - Catering in Russia .
  39. ↑ Gontar, 2001 , s. 114.
  40. ↑ Voronina (Vilja), 2004 , s. 129.
  41. ↑ Simonenko, 1892 , s. 301.
  42. ↑ Vlasova, 2001 , s. 398.
  43. ↑ Kovalev et ai., 2000 , s. 411–412.
  44. ↑ Kovalev et ai., 2000 , s. 413.
  45. ↑ Voronina (Perinteet), 2004 , s. 51.
  46. ↑ Shangina, 2004 , s. 207.
  47. ↑ 1 2 Kovalev et ai., 2000 , s. 191.
  48. ↑ Kushner, 1960 , s. 159.
  49. ↑ Sananlaskuja ja sanontoja kisselistä . Haettu 10. lokakuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 18. syyskuuta 2020.

Kirjallisuus

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
  • Brockhaus ja Efron