Pashto

pashto
oma nimi پښتو
Maat Afganistan , Luoteis- Pakistan
Alueet Pashtunistan
virallinen asema  Afganistan Khyber Pakhtunkhwa
Kaiuttimien kokonaismäärä 40-60 miljoonaa
Luokitus 33
Tila turvallinen [1]
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet

indoeurooppalainen perhe

Indo-Iranin haara Iranilainen ryhmä Itä-Iranin alaryhmä Kaakkois-Iranin alaryhmä
Kirjoittaminen Arabialainen aakkoset , joihin on lisätty pashto-merkkejä
Kielikoodit
GOST 7.75-97 paina 550
ISO 639-1 ps
ISO 639-2 mätä
ISO 639-3 mätä - yleinen
pst -
keskipashta pbu - pohjoispashta
pbt - eteläpashta
WALS psh
Etnologi mätä
Linguasfääri 58-ABD-a
ABS ASCL 4102
IETF ps
Glottolog pash1269
Wikipedia tällä kielellä

pashto [n. 1] (itseni پښتو [paʂto:], [paʂto:], [pa:çte:] [huomautus 2] ) on pastun kieli , yksi Itä-Iranin kielistä . Se on Afganistanin (yhdessä Darin ) ja joidenkin Pakistanin alueiden virallinen kieli . Levitetty koko Etelä- ja Kaakkois-Afganistaniin ja Luoteis - Pakistaniin sekä Pashtun diasporaan. Edustaa suuri määrä murteita , jotka eri luokittelujen mukaan on yhdistetty kahteen, kolmeen tai neljään ryhmään.

Tietoja nimestä

Venäjän kielellä on kolme päätermiä tälle kielelle: pashto, pashto ja afghan (kieli).

"Pashto" on tällä hetkellä tämän kielen päänimi venäjänkielisessä kirjallisuudessa. Tämän muodon tarkkaa alkuperää ei tunneta. Tämä on luultavasti translitterointi kielen vanhentuneesta englanninkielisestä nimestä (Pushtu, [ p ʌ ʃ ˈ t u : ] .

Nimi " pasto " on tämän kielen oma nimi lounaismurteissa ( Kandahar , Harnay ) [2] . Se tulee sanasta * Parsawā - - "persia" [3] . Eri murteissa oma nimi kuulostaa erilaiselta, katso taulukko osiossa " Murteet ".

Tämän kielen äidinkielenään puhuvia kutsutaan venäjäksi pastuneiksi tai afgaaniksi . Jälkimmäinen voi tarkoittaa myös kaikkia Afganistanissa asuvia ihmisiä kansallisuudesta riippumatta. Pashtunien itsenimitys - yksikkö. h. pəʂˈtu: n / pəxˈtu: n , pl. h. pəʂˈta:ˌnə / pəxˈta:ˌnə ; Pakistanissa niitä kutsutaan myös pathaneiksi (pəˈʈʰɑ:n).

Erilaisten nimikkeiden jakelu venäjänkielisissä teoksissa
pashto pashto afgaani
  1. Pashto // Suuri venäläinen tietosanakirja.
  2. Aslanov M. G. Pashto-venäläinen sanakirja. M., 1985.
  3. Bertels E.E. Pashton kielen rakenne. L., 1936.
  4. Ganiev A. G. Esseitä kirjallisen pashton sanallisesta fraseologiasta. Taškent, 1985.
  5. Dvorjankov N. A. Pashton kieli. M., 1960.
  6. Kalinina ZM Esseitä nykyajan kirjallisen pashon leksikologiasta. M., 1972.
  7. Kalinina ZM Monimutkaiset lauseet nykyaikaisessa kirjallisessa pashton kielessä. M., 1966.
  8. Lebedev K. A. Pashton kielen kielioppi. M., 1970.
  9. Lebedev K. A., Yatsevich L. S., Konarovsky M. A. Venäjän-pashto-darin sanakirja. M., 1983.
  10. Lebedev K. A., Kalinina Z. M., Yatsevich L. S. Afganistanin kielen oppikirja (Pashto). M., 1963.
  11. Lebedev K. A., Jatsevich L. S., Kalinina Z. M. Venäjän-afganistani-sanakirja (pasto). M., 1973.
  12. Khaneev M. V. Pashton kielioppi taulukoissa. M., 2003.
  1. Lebedev K. A. Pashton kielen kielioppi. M., 1956.
  2. Livshits V. A., Oransky I. M. Afganistanin kielen (pashton) tutkimus kotimaisessa tieteessä // Esseitä iranin kielten tutkimuksen historiasta. M., 1962.
  3. Grunberg A. L. Essee afganistanilaisen kielen kielioppista (pasto). L., 1987.
  4. Moshkalo V. V. Afganistanin (pashto) kieli // Maailman kielet. Iranin kielet III. Itä-Iranin kielet. M.: 2000.
  1. Aslanov M. G. Afganistan-venäläinen sanakirja. M., 1966.
  2. Grunberg A. L. Essee afganistanilaisen kielen kielioppista (pasto). L., 1987.
  3. Grunberg A. L., Edelman D. I. Afganistanin kieli // Iranin kielitieteen perusteet. Uudet iranilaiset kielet: Itäinen ryhmä. M., 1987.
  4. Zudin P.B. Venäjän-afganistani-sanakirja. M., 1955; 2. painos M., 1963.
  5. Lebedev K. A., Kalinina Z. M., Yatsevich L. S. Afganistanin kielen oppikirja (Pashto). M., 1963.
  6. Lebedev K. A., Jatsevich L. S., Kalinina Z. M. Venäjän-afganistani-sanakirja (pasto). M., 1973.
  7. Livshits V. A., Oransky I. M. Afganistanin kielen (pashton) tutkimus kotimaisessa tieteessä // Esseitä iranin kielten tutkimuksen historiasta. M., 1962.
  8. Shafeev D. A. Lyhyt kielioppiluonnos Afganistanin kielestä // P. B. Zudin. Venäjän-afganistani sanakirja. M., 1955.
  9. Moshkalo V. V. Afganistanin (pashto) kieli // Maailman kielet. Iranin kielet III. Itä-Iranin kielet. M.: 2000.

Luokitus

Pashton kielessä, kuten myös muissa Itä-Iranin kielissä (Pamir), sukupuolen luokka ja ero suorien ja epäsuorien tapausten välillä on säilytetty . Niiden lisäksi erotetaan vocative-tapaus. Tapaussuhteet ilmaistaan ​​prepositioilla, joita täydennetään ja tarkennetaan jälkitavuilla. Foneetiikassa ja sanastossa naapurimaiden intialaisten kielten vaikutus on havaittavissa .

Sanasto koostuu varsinaisesta pastunista (esim.: "ورځ" wradz "päivä"), persiasta ("آسمان" ȃsemȃn "taivas") ja intialaisesta ("کړكۍ" kəṛkəy kớ ڹڹڹڹڀڹڀٍ- sanasta ڑ٩هʌ‍ Uskonnon, tieteen ja politiikan aloilla arabialainen sanasto (اجتماع ijtimȃ "kokous, yhteiskunta") vallitsee, lainattu pääsääntöisesti persialaisen välittäjän kautta (jonka seurauksena joidenkin arabian kirjainten persialainen ääntämys säilyy pastuksi - esimerkiksi: مريض ("sairas") arabiaksi - marȋdˤ korostetulla "dˤ", persiksi ja paštuksi he lausuvat marȋz ; اجتماع; ijtimȃʕ ( un ) ("yhteiskunta, kokoontuminen") arabiaksi " a'gunttural" ayn ", mutta pashton kielessä "ayn" ei lausuta: ijtimȃ .

Äidinkielen sanasto on arkaaista verrattuna muihin iranin kieliin, alla oleva taulukko havainnollistaa nämä erot. [neljä]

Venäjän käännös farsi tadžiki Shugnan Rushansky Sarykolsky Wakhan pashto Ossetialainen Avestan
"poika" pesær (پسر) virkailija laittaa puc pɯts putr zo:j , zu:j (زوي) furt putra
"tuli" ɒːtæʃ (اتش) otash joːts yuc työntyy rɯχniɡ wo:r , o:r (اور) taide atar
"vesi" ɒːb (اب) noin hatut hatut hatut jupk ubə , obə (ابه) don aiwyô , ap
"ranne" dæst (دست) tulee antamaan Ruoste ost ðɯst ðast lɑ:s (لاس) dus zasta
"pohja" pɒː (پا) päällä poːð puuro peð puuro pxa, pʂa (پښه) huono ?
"hammas" dændɒːn (دندان) dandon ðinðʉn Inion aikaisin ðɯnðɯk ɣɑ:x, ɣɑ:ʂ (غاښ) päivä päivä ?
"silmä" t͡ʃeʃm (چشم) kupit tsem nokka tsem tʂəʐm stərɡa (سترګه) cæstae chashman
"hevonen" æsb (اسب) asp voːrdʒ vurdʒ vurdʒ jaʃ ɑ:s (آس) aefsæ kylpylä
"pilvi" æbr (ابر) abr abri abr lämmin mur ʊrijədz (اوريځ) Aevragh ?
"vehnä" gændom (گندم) gundum ʒindam ʒindam ʒandam ɣɯdim ɣanəm (غانم) mænæwæ ?
"liha" ɡuʃt (گوشت) purskahtaa ɡuːxt ɡuːxt ɡɯxt ɡuʂt ɣwəxa, ɣwəʂa (غوښه) fid ?
"paljon" besjɒːr (بسيار) helmiä bisjór ghak, fana pɯr təqi ɖe:r, zijɑ:t (ډېر، زيات) bewræ paoiri , paoirish , pouru
"korkea" bolænd (بلند) muru biland biland bɯland bɯland lwəɻ (لوړ) bærzond berezo , berezañt
"kaukana" duːr (دور) tyhmä ar ar ar ir ləre: , lərə (لره، لرې) idard dûra , dûrât
"hyvä" xuːb (خوب) keskitin χub Bashand tʃardʒ baf xə, ʂə (ښه) xwarz vohu
"pieni" kuːtʃækʲ (كوچك)) khurd dzul bucik dzɯl dzəqlai ləɡ, ləʐ ((کوچینی )لږ) minkhij ?
"puhua" goftæn (گفت), guːy - (گوی) guftan , gyi - lʉvd luvd levd xənak wajəl (ويل) dzorun aoj- , mrû- , laulaa- _
"tehdä" kʲærdæn (كرد), kon- (کن) kardaani , kun - tʃiːd tʃigo tʃeiɡ tsərak kawəl (کول) kaenun kar- _
"nähdä" didæn (ديد), biːn- (بین) didan , bin - _ wiːnt wuːnt sauva voittaa li:dəl, wi:n- (ليدل، وینـ) winun dî -

Linguogeography

Maantieteellinen levinneisyys

Afganistanin kansalliskielenä paštua puhutaan pääasiassa maan idässä, etelässä ja lounaisosassa sekä erillisissä erillisalueissa pohjoisessa ja lännessä. Eri arvioiden mukaan paštu on äidinkieli 35–60 prosentille Afganistanin väestöstä. [5] [6] [7] [8] [9]

Pakistanissa pastu on alueellinen kieli, jota puhuu noin 15,42 % koko Pakistanin väestöstä [10] [11] . Suurin osa pashun puhujista on keskittynyt Khyber Pakhtunkhwan maakuntaan ja heimoalueelle sekä Pohjois- Balochistaniin . Lisäksi pashta puhutaan Miyanwalin ja Attockin läänissä Punjabin maakunnassa sekä suurissa diasporoissa Karachissa ja Hyderabadissa. [12] [13]

Pashtun yhteisöjä on Tadžikistanissa, Jammussa ja Kashmirissa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, Saudi-Arabiassa, Koillis-Iranissa (pääasiassa Itä-Khorasanin maakunnassa, lähellä Afganistanin rajaa) sekä Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Thaimaassa, Kanadassa ja Saksassa. , Hollanti, Ruotsi, Qatar, Australia, Japani, Venäjä, Uusi-Seelanti, Kazakstan jne. [14] [15] [16] [17] [18] [19] [20]

Murteet

Omanimen ääntäminen pashton eri murteissa
Kaupunki Ääntäminen
Isäntä Pācte
Wardak Pacto
Bannu , Wana Liitä
Quetta Pasto
Kandahar Paʂto
Kabul Paxto
Jamrud Paxto
Peshawar Puxto

Pashton murteiden luokittelussa on useita vaihtoehtoja. Yleensä erotetaan neljä alueellista standardia (arvostettuja murteita): Peshawar (luoteinen), Kabul (koillinen), Kandahar (kaakkoinen), Kwetti (lounais).

Historiallisten ja heimojen kriteerien mukaan erotetaan karlanin murteet (kaikki "foneettiset" keskeiset). Konsonantismin piirteiden mukaan eteläinen (länsi) ja pohjoinen (itäinen) haarat jaetaan: ensimmäisessä ʃ~ʂ ja ʒ~ʐ ja toisessa x ja g. Vokalismin erityispiirteiden mukaan erotetaan keskeiset (eteläiset) murteet: niissä kirjallinen vokaali ɑ vastaa vokaalia ɒ~o, ne puolestaan ​​jaetaan eteläisiin (ʃ ja ʒ sekä siirtymillä o>e, u>i), pohjoinen (x:n ja g:n kanssa, ilman o:n ja u:n muutoksia) ja siirtymävaiheen (x:n ja g:n kanssa kuten pohjoisissa ja siirtymillä o>e, u>i kuten eteläisissä).

Keski- ja "ulkomurteiden" puhujien keskinäinen ymmärtäminen on vaikeaa. Jopa 15 % kaikista pashan puhujista puhuu keskeisiä murteita. He asuvat Paktian ja Khostin maakunnissa, Paktikan maakunnan pohjois- ja itäosissa Afganistanissa sekä useissa Nangraharin ja Wardakin maakunnissa. Pakistanin alueella eteläisten murteiden puhujat ovat asettuneet laajalle alueelle, joka kattaa kokonaan Kurramin, Pohjois-Waziristanin, Etelä-Waziristanin virastot sekä osan Bannu-alueesta [21] .

Suurin osa pashun puhujista puhuu pohjoisen haaran murteita, vaikka eteläiset murteet ovat maantieteellisesti laajempia.

1. Eteläinen haara (tai länsi-, lounais-, "pehmeä" pashto)

2. Keskimurteet (tai eteläiset)

Eteläinen: Siirtymävaihe: Pohjoinen:

3. Pohjoinen haara (tai itäinen, koillinen, "kova" kirnupiimä)

Kandahari (eteläinen) Quettinskiy (kaakkois) Sherani Vazirvola Masudwola Marwati Bannuchi Tanya isännät Hattaki Bangash-turi Wardaki Gilzai Pohjoinen Yusufzai Afridi Zadrani Hogyani Vanetsi


Historia

Pashtuja pidetään usein Herodotoksen kirjoituksista peräisin olevina paktiyoina tai Rig Vedan paktha-kansaina [22] . Vielä ei ole selvää, kuinka tämän kansan muinainen historia samoin kuin heidän kielensä kehittyi.

800-luvun Amir Kroren [23] [24] säkeitä pidetään vanhimpina esimerkkeinä tällä kielellä kirjoitetusta kirjallisuudesta , vaikka tämä väite onkin kiistanalainen.

Keskiajalla Afganistanin aateliston kieli oli dari tai farsi-kabuli, mutta pashtun eliitin joukossa luotiin monia taiteellisia ja historiallisia teoksia, esimerkiksi 1400-luvun Sheikh Malin maarekisterikirja.

XVIII vuosisadan alusta. kaikki silloisen Afganistanin hallitsijat (lukuun ottamatta Khabibula Kalakania ) olivat etnisiä pastuneja ja puhuivat pashtota toisena kielenä. Kuitenkin persiaa (Dari) käytettiin hovissa, kun taas paštu oli pashtun heimojen kieli.

Pashton popularisointiprosessi alkoi Amanullah Khanin alaisuudessa ja sai eräänlaisen valtion ideologian aseman [25] . 1930-luvulla aloitti toimintansa pashan kielen käytön laajentaminen julkisessa elämässä ja valtion toimistotyössä, mikä johti Kabulin yliopiston perustamiseen vuonna 1932 ja kansannousuun Pashto Tolyna -akatemiassa vuonna 1937. Näistä tapahtumista huolimatta Afganistanin eliitti piti daria edelleen älymystön kielenä ja "kulttuurikasvatuksen symbolina". Vuonna 1933 Zahir Shah antoi asetuksen Darin ja Pashton opiskelusta ja käytöstä virkamiesten toimesta, ja kolme vuotta myöhemmin pashto sai virallisesti valtion aseman täydellä käyttöoikeudella hallinnossa ja koulutuksessa. Samaan aikaan etnisesti pashtun kuninkaallinen perhe ja suurin osa virkamiehistä jatkoivat darin puhumista. Näiden toimenpiteiden seurauksena pashton kieli sai kansalliskielen aseman ja siitä tuli Afganistanin kansallisliikkeen symboli. Maan perustuslakikokous vahvisti kielen virallisen aseman vuonna 1964, ja samalla Afganistanin persian kieli nimettiin uudelleen Dariksi. Kansallislaulu käännettiin myös pashtaksi.

Pakistanissa englannilla ja urdulla on virallinen asema . Alueellisesti kielellä on asema Khyber Pakhtunkhwassa ja Pohjois- Balochistanissa . Vuonna 1984 saatiin oikeus käyttää kieltä opetuksessa peruskouluissa. Pashtun alueilla sijaitsevissa julkisissa kouluissa pastu on nykyään opetuskielenä luokilla 1–2 sekä pakollinen aine luokkaan 5 asti, ja urdu on edelleen pääasiallinen opetuskieli. Englanninkielisissä yksityiskouluissa ei opeteta pashtua edes ala-asteella. Joidenkin tutkijoiden mukaan urdun käyttöönotto opetuskielenä aiheutti monien Pakistanin alkuperäiskansojen kielen, mukaan lukien pashun, rappeutumisen [26] .

Kirjoittaminen

Todennäköisesti pashtunien kirjoituskulttuuri alkaa kehittyä 1500-luvulta lähtien, mutta kirjoituksen tarkkaa alkuperää ei tiedetä. Vanhin päivätty pastonkielinen asiakirja on sufi Bayezid Ansarin kirja Khairul-Bayan (خیرالبیان - "Hyvä uutinen") , joka on päivätty 6. syyskuuta 1651. Aiemmin 1900-luvun puoliväliin asti päivätyt asiakirjat katsotaan nykyään myöhemmiksi väärennöksiksi. Pastonkielinen maallinen kirjallisuus luotiin 1600-luvun alussa, sen suurin edustaja on Khushal Khan Khattak . Tiedetään, että Khattakin seuraajat (riippumatta Bayazid Ansarista) mukauttivat persialaisia ​​aakkosia pashun kirjoittamiseen. Heitä pidetään modernin pashto-kirjoituksen perustajina. Täysin modernia oikeinkirjoitusta alettiin käyttää jossain XVIII vuosisadan puolivälissä. Varhaisin nykyaikaisen ortografian käsikirjoitus on kopio Ahmad Shah Abdalin divaanista, joka löydettiin Peshawarista, vuodelta 1750. Nykyajan oikeinkirjoituksen muodostumisen ajoitus ja olosuhteet ovat kuitenkin edelleen kiistanalaisia. [27] [28] [29]

Toisin kuin arabian ja persian kielet, pashto ei tunne erilaisia ​​käsinkirjoituksia [24] . Naskh on yleisimmin käytetty painetussa tekstissä, ja Nastaliqia (etenkin Pakistanissa paikallisten murteiden osalta) ja sen yksinkertaistettuja muunnelmia (Tahriri jne.) käytetään useimmiten kursiivikirjoituksena. Afganistanin kouluissa 1-6 luokilla opetetaan kalligrafiaa - "حسن خط" ("hyvä käsiala" tai "oikea kirjoitus"), joka antaa oppilaille tietoa kalligrafian perusteista käsinkirjoituksen "naskh" ja "nastaliq" mukaan. .

Pashtun aakkosissa on joitain kirjaimia, joita ei löydy arabian ja persian aakkosista. Aivokonsonanteille lisättiin merkit, jotka muodostettiin lisäämällä pieni ympyrä (kutsutaan " panḍak ", " ğaṛwanday " tai " skəṇay ") puhtaaseen konsonanttimerkkiin. Kirjaimet ښ ja ږ lisättiin edustamaan ääniä x/ś ja g/ź. Lisäksi lisättiin kirjaimia affrikaateille ts ja dz (niistä tuli څ ja ځ), sekä useita arabiankieliseen ي perustuvia kirjaimia.

ا
ā, -
/ɑ, ʔ/		 b
/ b
/		 p
/ p
/		 ت
t
/t̪/		 ټ
ṭ
/ʈ/		 s
/ s
/		 ج
j
/d͡ʒ/		 ځ
ź
/d͡z/		 چ
č
/t͡ʃ/		 څ
c
/t͡s/		 ح
h
/h/		 خ
x
/x/
د
d
/d̪/		 ډ ḍ
/
ɖ/		 z
/ z
/		 ﺭ
r
/r/		 ړ
ṛ
/ɺ˞~ɻ/		 z
/ z
/		 ژ
ž
/ʒ/		 ږ
ǵ ( tai ẓ̌)
/ʐ, ʝ, ɡ/		 ó
s
/s/		 ش
š
/ʃ/		 ښ
x̌ ( tai ṣ̌)
/ʂ, ç, x/
ص
s
/s/		 z
/ z
/		 ط
t
/t̪/		 z
/ z
/		 ع
-
/ʔ/		 غ
ğ
/ɣ/		 ف
f
/f/		 ق
q
/q/		 ک
k
/k/		 ګ
g
/ɡ/		 ل
l
/l/
م
m
/m/		 ن
n
/n/		 ڼ
ṇ
/ɳ/		 و
w, ū, o
/w, u, o/		 ه
h, a, ə
/h, a, ə/		 ي
y, ī
/j, i/		 ې
e
/e/		 5
ay, y
/ai, j/		 ۍ
əi
/əi/		 ئə
i, y
/əi, j/

Diakriittiset

Pashto käyttää seuraavia vokaaleja:

Äänitys Nimi Ääntäminen
َـ zwar , fatha [a]
ٙـ zwarakəy [ə]
ِـ zer , kasra [i]
ُـ pes , zamma [u]
ـٗ pes , zamma [o]
ْـ sukan vokaalin puuttuminen

Kielelliset ominaisuudet

Fonetiikka ja fonologia

Vokaalit
edessä Ei-jännite edessä Keskikokoinen Ei-jännite takaosa Takaosa
Yläosa
minä: u: ɪ ʊ e: ɵ: ɤ: • o: ə ɛ: ʌ • ɔ:


a ɑ: • ɒ:
Ei-jännite
ylempi
Keski-ylempi
Keskikokoinen
Keski-alempi
Ei-jännite
alempi
Alempi

Äänien sijainti- ja murremuunnelmat on korostettu lihavoituna. Muunnelmat /ʌ~ə~ʊ/, /a~ɑ:/, /o:~ɤ:~ɵ:~e:/, /ɑ:~ɒ:~ɔ:~o:/, /u:~i : / (ensimmäisessä tapauksessa variantit annetaan eteläisistä murteista pohjoisiin, muissa - uloimmista murteisiin). Äänet /ɛ:/ ja /ɔ:/ ovat muunnelmia diftongista /ai/ ja /aw/ koillismurteissa. Korostamattomissa tavuissa seuraavien rivien vokaalien oppositio heikkenee: /u - o - ʊ/, /e - i - ɪ/, /a - (ə)/ [2] [30] .

Jotkut tutkijat erottavat erilliset äänet /ʊ/ ja /ɪ/ [31] , toiset kuvailevat niitä lyhyiksi muunnelmiksi /u:/ ja /i:/ [30] [32] .

Pashton kielessä on ääni keskisarjasta ja keskikorkeudesta (zvarakai, pyöristetty sauma ), merkitty kyrillisellä transkriptiolla joko "ъ" (useimmissa Neuvostoliiton julkaisuissa) tai "ə". Monilla muilla kielillä (mukaan lukien venäjä) tämä ääni on myös läsnä, mutta pashton kielellä sillä on merkityksellinen merkitys. Se on myös samanlainen kuin korostamaton "o" sanassa "hustle" [33] [34] . Se esiintyy pääasiassa painotetussa tavussa [23] . Monin sanoin se vuorottelee [30] :n kanssa .

Lisäksi diftongeja on seitsemän: /ay/, /əy/, /ɑ:w/, /aw/, /o: y/, /ɑ:y/, /u: y/. Ne eivät ole "aitoja diftongeja ", ne voidaan hajottaa vokaaleiksi ja konsonanteiksi /y, w/ [30] .

Tätä kieltä puhuvien henkilöiden farsista (darista) lainaamissa sanoissa alkuperäinen vokalismi voidaan säilyttää. Farsia puhumattomien pashtunien puheessa vokaalien mukauttaminen tapahtuu seuraavan kaavion mukaisesti [30] :

farsi - dari i e̞ eː a(æ) ɒː o̞ o: u:
pashto i e(:) a/ə ɑ: o/u u:
Konsonantit
Labial hammaslääkärin Alveolit. Cereb. Postalveol. Palatal. Takakieli. Uvular. Glottal.
nenän- kuuntelen _ n kuuntele ɳ kuuntele ( ŋ kuuntele )
räjähtävä p kuuntele b kuuntele t̪ kuuntele d̪ kuuntele ʈ kuuntele ɖ kuuntele k kuuntele ɡ kuuntele ( kʷ kuuntele , ɡʷ kuuntele )
( q kuuntele ) ( kuule ) _
afrikkalaiset ( t͡s kuuntele d͡z kuuntele ) t͡ʃ kuuntele d͡ʒ kuuntele
frikatiivit ( f kuuntele ) s kuuntele z kuuntele ( ʂ kuuntele ʐ kuuntele ) ʃ kuuntele ( ʒ kuuntele )

( ɕ kuuntele ʑ kuuntele )

( ç kuuntele ʝ kuuntele ) x kuuntele ɣ kuuntele ( xʷ kuuntele ɣʷ kuuntele )
h kuuntele
Approximants minä kuuntelen j kuuntele w kuuntele
vapisevat sonantit ɾ kuuntele ( r kuuntele ) ɽ kuuntele

Suluissa on lainattuja, murre- ja paikkaääniä. Äänet /q, f/ eivät ole puštulle ominaisia, ne sisältyvät lainauksiin ja ne voidaan korvata yleisessä kielessä vastaavasti /k:lla, p/:lla. Ääni n ennen aivoja lausutaan muodossa /ɳ/ ja ennen taustakieliä /ŋ/. Labialisoidut /xʷ, ɣʷ, kʷ, ɡʷ/ voidaan esittää muodossa /xw, ɣw, kw, gw/, mutta paikoissa ennen /u/, joissa niitä käytetään säännöllisesti, labialisointia ei välttämättä mainita.

Pohjoisissa murteissa sanan alussa ja lopussa (vokaalin vieressä) oleva /h/-ääni voidaan jättää pois, ja sanan sisällä olevien vokaalien välissä se voidaan lausua muodossa /j/.

Ääni /ɽ/ (kuvattu muodossa ړ) on äänen [r] aivomuunnos, jonka korva havaitsee epäselvänä [rl]. Cerebraalinen /ɳ/ voidaan lausua ja kirjoittaa muodossa /ɳɽ/.

Yleisesti uskotaan [24] , että pashtolle ei alun perin ollut ominaista aivoäänet (retroflex) ja nykyään esiintyvät äänet ovat lainattuja intialaisista kielistä. Tämä oletus voidaan kumota seuraavasti: urdussa on vain kolme aivokonsonanttia - ڑ , ڈ , ٹ (ʈ, ɖ, ɽ), pashton kielessä on niiden lisäksi myös itsenäinen ڼ (ɳ, urduksi se on paikallinen), ja usein ښ ja ږ (ʂ, ʐ) murteissa. Myös Pashtun ړ (ɽ), sanan ڑ urdulainen vastine , voi esiintyä sanan alussa ( ړندون ɽandu: n "sokeus"), mikä ei ole sallittua urdussa.

Yleisimmät konsonanttiryhmät ovat /t̪l/, /kl/, /bl/, /ɣl/, /lm/, /nm/, /lw/, /sw/, /br/, /t̪r/, /ɣr/, /pr /, /d̪r/, /wr/, /kɺ̢/, /mɺ̢/, /wɺ̢/ /xp/, /pʃ/, /pʂ/, /xr/, /zb/, /ʒb/, /d͡zm/ , / md͡z/, /t͡sk/, /sk/, /sp/, /ʃp/, /ʂk/, /xk/, /ʃk/, /kʃ/, /kx/, /kʂ/, /ml/, / gm/ , /ʐm/ jne.

Englannista lainatuissa sanoissa äänet /d, t/ lausutaan aivoiksi ja niitä merkitään ډ ja ټ, vastaavasti.

Morfologia

Pashton kielellä on useita pronominiluokkia (persoonallinen, omistus-, demonstratiiv-, suhteellinen jne.). Suurin osa niistä hylätään kahdessa tapauksessa (suora ja epäsuora), ja ne eroavat myös lukumäärältään. Jotkut pronominit eroavat sukupuolen mukaan.

Pashton kielellä on monimutkainen ja haarautunut verbijärjestelmä. Partiisiipit, adverbit ja verbaaliset substantiivit (substantiivit) sisältyvät perinteisesti tähän järjestelmään arabian kieliopin mallin mukaisesti. Pashton verbin varsi on infinitiivi, joka päättyy aina ـٙل -əl, ja se on myös verbaalinen substantiivi (sama ilmiö näkyy farsissa ja urdussa) ja hylätään vastaavasti. Transitiivisten ja intransitiivisten verbien konjugoinnissa on joitain eroja, mutta on intransitiivisia verbejä (noin 40), jotka konjugoidaan transitiivin tyypin mukaan. On myös seitsemän epäsäännöllistä verbiä, joilla on omat erikoismuodonsa. Pashton kielessä on kaksi kieliopillista aikamuotoa: nykyisyys-tulevaisuus (jaettu nykyisyyteen ja tulevaisuuteen) ja menneisyys (jaettu menneisyyteen yksinkertainen, menneisyys (täydellinen) ja pitkä menneisyys (plus-täydellinen)). Myös verbit voivat muodostaa passiivisia muotoja. Pashto erottaa neljä mielialaa: indikatiivinen, oletettu, ehdollinen-toivottava, imperatiivinen sekä verbin erityinen potentiaalinen muoto.

Substantiivit ja adjektiivit eivät erottele selkeästi pashton kielessä, joten ne voidaan yhdistää yhdeksi puheosuudeksi. Nimi voi toimia minkä tahansa lauseen jäsenenä. Pashton nimissä on kolme tapausta (neljä toisen luokituksen mukaan), kaksi kielioppinumeroa (yksikkö ja monikko) ja kaksi sukupuolta (maskuliini ja feminiininen). Pashtun tapauksille on olemassa kaksi luokitusjärjestelmää: kolmikirjaiminen (suora - epäsuora - vokatiivi) ja nelikirjain (suora - epäsuora I - epäsuora II - vokatiivi). Deklinaatiosäännöistä on muutamia poikkeuksia. Jotkut numerot hylätään myös kahdessa tapauksessa.

Sanojen suhde lauseessa ilmaistaan ​​partikkeleilla, joihin kuuluvat konjunktiot, prepositiot ja postpositiot jne. Tässä suhteessa pasto eroaa farsista postpositioiden läsnäolossa (farsissa on vain yksi partikkeli, jota joskus kutsutaan postpositioksi - را ra) ja myös urdusta, jossa ei ole lainkaan ehdotuksia.

Tekstiesimerkkejä

Ote Kalama Rahman Babasta :

زه رحمان په خپله ګرم يم چې مين يمه

چې دا نور ټوپن مې بولي ګرم په څه

Zə Rahmɑn pə xpəla gram jam t͡ʃe majan jama
t͡ʃe d̪ɑ nor ʈopan me boli gram pə t͡sə

"Minä, Rahman, syytän itseäni rakkaudestani,
miksi muu maailma syyttää minua tästä?"

Sananlasku ( matal ):

اوبه په ډانګ نه بېليږي

Obə pə ḍāng na belegī

"Vettä ei saa aidata" (mitä luonnollisista syistä pitäisi olla yhdessä, ei voida erottaa).

Oppimisen historia Venäjällä

Keisarillisella Venäjällä paštua alettiin opiskella ensimmäisen kerran vuonna 1855, jolloin Aasian kansojen historian ja kirjallisuuden akateemikko B. A. Dorn sai korkeimmalla määräyksellä opettaa pashun kieltä Pietarin yliopistossa. Akateemikko Dorn tiesi vain pashton kielen teoreettiset perusteet heidän yleisymmärryksessään suhteessa Itä-Iranin kielten järjestelmään, mutta hän ei osannut juuri lainkaan paštua. Vuonna 1856 hänen luennoilleen osallistui useita Pietarin yliopiston itämaisten kielten tiedekunnan opiskelijoita. Jäi epäselväksi, edettiinkö opetusta seuraavina vuosina, samoin kuin miten itse opetus organisoitiin. Vuonna 1911 Turkestanin sotilaspiirin päämajassa sijaitsevassa Tashkentin upseerikoulussa itämaisten kielten kielen opiskelu järjestettiin erityisen ohjelman mukaisesti. Pashton kielen kurssin opettaja oli koulusta valmistunut kapteeni V. V. Losev, joka opiskeli tätä kieltä kielikoulutuksen aikana Intiassa (1905-1906). Losev valmisteli myös ensimmäisen pashun kielen kieliopin - "Afganistanilaisen kielen kielioppi (Pashto)". Tashkent, okei. 1910 .

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ Myös venäjäksi käytetään nimiä pashto, Afganistanin kieli (useammin), pashtu, pakhto, patkhani (erittäin harvinainen).
  2. ↑ Katso artikkelin murteiden taulukko.
  1. ↑ Unescon kieliatlas
  2. ↑ 1 2 Hallberg, Daniel G. 1992. Pashto, Waneci, Ormuri. Pohjois-Pakistanin sosiolingvistinen tutkimus, 4.
  3. ↑ Comrie, Bernard. Maailman tärkeimmät kielet. Oxford University Press, 1990
  4. ↑ Gawarjon (高尔锵/Gāo Ěrqiāng). Tadžikistanin kielen ääriviivat (Tǎjíkèyǔ Jiǎnzhì). – Peking: Nationalities Publishing House, 1985.
  5. ↑ Pashton kieli . Encyclopædia Britannica. Haettu 7. joulukuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 15. elokuuta 2010.
  6. ↑ Kielet: Afganistan (downlink) . Tiedustelukeskus . Maailman faktakirja. Haettu 18. syyskuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 15. lokakuuta 2013. 
  7. ↑ Brown, Keith; Sarah Ogilvie. Tiivis tietosanakirja maailman kielistä  (englanti) . - Elsevie, 2009. - S. 845. - ISBN 0-08-087774-5 . . — « Pashta, jota puhutaan pääasiassa Hindukushin vuorijonon eteläpuolella, on kuulemma 60 prosentin Afganistanin väestöstä äidinkieli. ".
  8. ↑ Pashto (downlink) . UCLA International Institute: Center for World Languages ​​. Kalifornian yliopisto, Los Angeles . Käyttöpäivä: 10. joulukuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 3. tammikuuta 2009. 
  9. ↑ AFGANISTAN v. kielet . Ch. M. Kieffer . Encyclopædia Iranica. - A. Viralliset kielet. Paṧtō (1) on 50-55 prosentin afganistanilaisten äidinkieli... ». Käyttöpäivä: 10. lokakuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 21. tammikuuta 2012.
  10. ↑ Pakistanin hallitus: Väestö äidinkielen mukaan Arkistoitu alkuperäisestä 17. helmikuuta 2006.
  11. ↑ سرائیکی ساؙی قومی زبان ہے: Pakistanin kielet . Haettu 13. syyskuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 3. marraskuuta 2014.
  12. ↑ Sharmeen Obaid-Chinoy. Karachin näkymätön vihollinen . PBS (17. heinäkuuta 2009). Haettu 24. elokuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 20. syyskuuta 2019.
  13. ↑ Etnisen kitkan kaupungissa, enemmän tinderiä . Kansallinen (24. elokuuta 2009). Haettu 24. elokuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 25. elokuuta 2011.
  14. ↑ Pashto, eteläinen . S.I.L. International . Etnologi: Maailman kielet, 14. painos (2000). Käyttöpäivä: 18. syyskuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 26. kesäkuuta 2008.
  15. ↑ Walter R Lawrence, Intian keisarillinen lehtimies. Provincial Series , s. 36-37, linkki arkistoitu 18. marraskuuta 2014 Wayback Machinessa
  16. ↑ Tutkimus Pathan-yhteisöistä neljässä Intian osavaltiossa . Khyber.org. Haettu 7. kesäkuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. toukokuuta 2009.
  17. ↑ Pashton foneminen luettelo (PDF). CRULP. Haettu 7. kesäkuuta 2007. Arkistoitu alkuperäisestä 23. heinäkuuta 2007.
  18. ↑ Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kielet . S.I.L. International . Etnologi: Maailman kielet. Käyttöpäivä: 27. syyskuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 31. tammikuuta 2013.
  19. ↑ Iranin kielet (linkki ei saatavilla) . S.I.L. International . Etnologi: Maailman kielet. Haettu 27. syyskuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 4. helmikuuta 2012. 
  20. ↑ Yhdistyneen kuningaskunnan kielet . S.I.L. International . Etnologi: Maailman kielet. Käyttöpäivä: 27. syyskuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 13. helmikuuta 2013.
  21. ↑ Satsaev E. B. AFGAANIN KIELEN ETELÄTEN MURTEIDEN FONEETTISET OMINAISUUDET
  22. ↑ Kääntäjä George Rawlinson. The History of Herodotus Luku 7  (englanniksi)  (linkki ei saatavilla) . Historiatiedostot. 440 eKr. (3. marraskuuta 2013). Käyttöpäivä: 8. maaliskuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 1. helmikuuta 2012.
  23. ↑ 1 2 Dvorjankov N. A. Pashton kieli. - Moskova: "Itäinen kirjallisuus", vuotta ei ole määritelty.
  24. ↑ 1 2 3 Bertels E. E. Pashton kielen rakenne. - Leningrad: Leningradin kielitieteen tutkimuslaitos, 1937.
  25. ↑ Tariq Rahman. Pashton kieli ja identiteetin muodostuminen Pakistanissa. Contemporary South Asia, heinäkuu 1995, osa 4, Issue 2, s. 151-20.
  26. ↑ Septfonds, D. 2006. Pashto. Julkaisussa: Tiivis tietosanakirja maailman kielistä. 845-848. Keith Brown / Sarah Ogilvie (toim.). Elsevier, Oxford: 2009.
  27. ↑ David Neil MacKenzie: Pashto-käsikirjoituksen kehitys. Julkaisussa: Shirin Akiner, Nicholas Sims-Williams (Hrsg.): Languages ​​​​and Scripts of Central Asia. School of Oriental and African Studies, University of London, London 1997, S. 140.
  28. ↑ David Neil MacKenzie: Pashto-käsikirjoituksen kehitys. Julkaisussa: Shirin Akiner, Nicholas Sims-Williams (Hrsg.): Languages ​​​​and Scripts of Central Asia. School of Oriental and African Studies, University of London, London 1997, S. 138 ff.
  29. ↑ Annemarie Schimmel: Suurten Mughalien valtakunta. Historia, taide ja kulttuuri. Kääntäjä Corinne Atwood. Reaktion Books, Lontoo 2004, ISBN 1-86189-185-7 , S. 250 f.
  30. ↑ 1 2 3 4 5 Grunberg A. L. Essee afganistanilaisen kielen kielioppista (pasto).
  31. ↑ Tegey, Habibullah; Robson, Barbara. Pashton kielioppi.
  32. ↑ Anna B. David. Pashton ja sen murteiden kuvaava kielioppi  (englanniksi) . - De Gruyter Mouton , 2014. - ISBN 978-1-61451-303-2 .
  33. ↑ Lebedev K. A. Afganistan: kieli, kirjallisuus, etnografia. - Moskova: "Ant", 2003.
  34. ↑ Yatsevich L. S., Ostapenko V. B. Pashton kielen oppikirja. Moskova, Ant Guide, 2001

Kirjallisuus

  • Mseriants L. Z. Artikkeli tieteellisen yhdistyksen "Afghanistan" kokoelmassa. - M. 1924 .
  • Raverty HG:n pushto- tai afgaanikielen sanakirja. 1867 _
  • Raverty HG Pushto käsikirja. - L. 1880 .
  • Geiger W. Die Sprache der Afghanen, Grundriss d. Iranin filologia. B. II. – Strassburg. 1895 - 1904 (yksityiskohtainen bibliografia).
  • Artikkeli perustuu Literary Encyclopedia 1929-1939 -materiaaliin .
  • N. A. Dvorjankov . Pashton kieli.
  • K. A. Lebedev. Afganistan: kieli, kirjallisuus, etnografia. - M. 2003.
  • M. G. Aslanov. Pashto-venäläinen sanakirja. - M. 1985.

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
Bibliografisissa luetteloissa
 Pakistanin kielet
urdu
Punjabi
pashto
Sindhi
  • Sindhin kielioppi
  • Sindhi aakkoset
    • hodges
    • Hudabadi
  • Sindin murteet
Balochi
  • Balochin kielioppi
  • Balochi kielen aakkoset
  • Balochin murteet
Muut kielet