Iso-Britannian toponyymi

Ison-Britannian toponyymi  on joukko maantieteellisiä nimiä , mukaan lukien Ison-Britannian alueella olevien luonnon- ja kulttuurikohteiden nimet . Maan toponyymin rakenteen ja koostumuksen määrää sen maantieteellinen sijainti ja rikas historia .

Hallinnollisesti Iso-Britannia koostuu neljästä hallinnollis-alueellisesta yksiköstä - Englannista , Skotlannista , Walesista ja Pohjois-Irlannista , joiden toponyymia on melko hyvin tutkittu. Täällä kehittyneet maantieteelliset nimityypit ovat yleistyneet myös muissa englanninkielisissä maissa. Brittisaarilla on kehittynyt kaksi tärkeintä toponyymista taustaa - englanti ( Saka ) ja kelttiläinen , jotka ovat jakautuneet epätasaisesti saarille.

Iso-Britannian maantieteellisten nimien kirjoitusasujen venäläinen transkriptio on suurelta osin perinteinen ja muistuttaa hyvin epämääräisesti näiden toponyymien todellista ääntä kentällä. Tämä johtuu englanninkielisen transkription ja ääntämisen välisestä merkittävästä erosta .

Maan nimi

Osavaltion nykyaikainen monisanainen virallinen nimi - Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ( eng.  Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ) - on muodostunut yli 200 vuoden aikana. Osavaltion historiallinen ydin oli Englanti , johon Skotlanti liittyi vuonna 1707 , ja uutta osavaltiota kutsuttiin nimellä "Iso-Britannia" sen sijainnin perusteella Iso-Britannian saarella . Irlannin liityttyä Isoon-Britanniaan vuonna 1801, osavaltiosta tuli Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta . Sen jälkeen kun suurin osa Irlannista sai dominion -statuksen vuonna 1922, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, jonka Ison -Britannian parlamentti hyväksyi virallisesti vuonna 1927, otettiin käyttöön [1] . V. A. Nikonovin mukaan nimi Britannia tulee brittien - kelttiläisten heimojen - etnonyymistä  , jotka muodostivat Britannian suurimman väestön 800-luvulta eKr. e. 5-luvulle jKr e., ja termi "suuri" syntyi "pienen" Britannian ja ranskalaisen Bretagnen , jonka väestö on etnisesti sukua , vastustuksesta [2] .

Toponyymin muodostuminen ja kokoonpano

Englannin nimimerkki

Nimi Englanti [ 3] tulee vanhan englannin sanasta Englaland , joka tarkoittaa "kulmien maata" [4] . Varhaisin kirjallinen termi "Engla londe" on historioitsijan ja teologin Bede the Venerablen tutkielman Ecclesiastical History of the People of the Angles käännöksessä vanhaan englannin kielelle 800 -luvun lopulla .

Englannin alueella hallitsee englantilainen toponyymikerros. Kelttiläinen kerros Englannin keskustassa ja kaakkoisosassa on hyvin heikosti ilmaistu, sitä peittää tiheä massa myöhempiä anglosaksisia paikannimiä. V. A. Zhuchkevichin mukaan Englannin oikonyymissa voidaan erottaa kolme tyyppiä toponyymejä muodostumismuodon mukaan:

Englannin oikonyymien tyypillisimpiä formantteja ovat gem, -tone, -bi, -take (-boro, -bro), -chester, -stock, -wick . Jokainen näistä formanteista on yhdistetty tietyn merkityksen perusteisiin, mikä muodostaa Englannille tyypillisiä toponyymityyppejä. Siten formantti -gem (-gam) on hyvin vanha ja tarkoittaa "taloa, asuntoa, asutusta" ( Birmingham , Haigem , Rockingham , Dirgham jne.). Formanttisävyllä on sama merkitys kuin -hem , mutta sen alkuperä on myöhempi ( Broughton , Brighton , Marchington jne.). On ennakkotapauksia, joissa molemmat formantit löytyvät samasta toponyymistä - Northampton , Southampton jne. Formant -by tulee pohjoismaisesta ber  - "kylästä", ja se on erityisen laajalti edustettuna alueilla, joilla on vahva skandinaavinen vaikutus englannin toponyymiin: Derby , Whitby , Kernby , Grimsby yms . Formantti -stok on laajalle levinnyt , mikä on tyypillistä pienille siirtokunnille ja on jossain määrin analoginen venäläiselle "asetukselle" tai "uudelle asutukselle": Woodstock , Basingstoke jne. Vanha englanti on formantti -chester , joka tarkoittaa "leiriä, linnoitusta" : Chester , Rochester , Manchester , Kinchester , Chichester jne. Eräs muunnelma edellisestä on formantti -caster , jota löytyy alueilla, joilla on ollut skandinaavisia vaikutteita : Lancaster , Doncaster , Ancaster jne. Formant -take (-borough, - bro) löytyy useimmiten Länsi-Englannista ja tarkoittaa "linnoitusta": Salisbury , Shrewsbury , Malmesbury , Middlesbrough , Gainsbrough , jne. Formant -vik (-vich) on myös skandinaavinen alkuperä: Ip kytkin , Woolwich , Greenwich jne. [6] .

Monimutkaisissa englanninkielisissä toponyymeissä tyypillisiä formantteja ovat -silta ( silta), -don (vuori) , -town (kaupunki), -field (pelto) , -wood (metsä), -puro (puro), -ford (ford), - markkinat (markkinat), -talo (talo, maatila), -maa (alue, trakti ), -kirkko (kirkko) jne. Tyypillisiä esimerkkejä: Bridgestock , Cambridge , Stockbridge , Claydon , Puddletown , Uckfield , Eckfield , Byfield , Lockswood , Ringwood , Sharnbrook , Woolford , Blandford , Orford , Staumarket , Berkenmarket , Woodhouse , Crowland , Swelland , Dimchurch , Hernchurch , Christchurch jne. [7] . Suurin osa englannin kreivikuntien nimistä sisältää formant- shire : Cardiganshire , Devonshire , Pembrokeshire , Shropshire , Montgomeryshire jne.

Skotlannin nimimerkki

Skotlannin nimi tulee sanasta " skotit " ( lat.  Scoti ) - termistä, jota käytetään gaeleihin , alaetniseen heimoryhmään, joka asui Luoteis-Skotlannissa ja Hebrideillä . 5.-6. vuosisadalla skotlantilainen kelttiheimo muutti Irlannista Ison-Britannian saaren pohjoispuolelle . 800-luvun puoliväliin mennessä he valtasivat siellä asuvat kansat, minkä jälkeen heidän miehittämänsä alue kutsuttiin "Skotlantiksi" ( englanniksi  Scotland ) - "skottien maaksi". Venäjällä tätä nimeä käytetään perinteisesti muodossa "Skotlanti" [8] .

Kelttiläinen toponyymikerros on Skotlannissa varsin laajalti edustettuna: Dingwall , Sligahan , Aberdeen jne. Samaan aikaan kelttiläistä alkuperää olevat toponyymit kuvaavat useimmiten alueen piirteitä, ja määrätty tulee useimmiten määritelmän jälkeen toiseksi. Moniin gaelilaista alkuperää oleviin nimiin vaikuttivat skandinaaviset kielet, minkä jälkeen ne assimiloitiin englanniksi, mutta englanninkielisellä assimilaatiolla ei ollut juurikaan vaikutusta kelttiläisiin paikannimiin [9] .

Kelttiläistä alkuperää olevien paikannimien ohella Skotlannissa on myös kerros uusenglanninkielisiä nimiä - Newtown , Blackwater , Newport . Skotlannissa tämäntyyppisiä paikannimiä on jonkin verran enemmän Irlantiin ja Walesiin verrattuna [10] .

Walesin nimimerkki

Walesin toponyymi on useimmiten waleslaista alkuperää, sen muodostumiseen vaikuttivat myös kielelliset kontaktit roomalaisten , anglosaksien , viikinkien , normannien kanssa [11] . Tyypillisiä Walesin paikannimiä ovat Llanvillen , Llangollen , Llandudno , Llanelli . В Уэльсе находится деревня, полное название которой Лланвайрпуллгуингиллгогерихуирндробуллллантисилиогогогох ( валл .  Llan­fair­pwll­gwyn­gyll­go­ge­rych­wyrn­dro­bwll­llan­t y­si­lio­go­go­goch , IPA : [ˌɬan.vair.puɬ.ˌɡwɪ̈n.ɡɪ̈ɬ.ɡo.ˌɡɛr.ə.ˌχwərn.ˌdro.bu . ˈɡoːχ] l isten Pyhän Marian valkoisen pähkinän ontelossa myrskyisen porealtaan lähellä ja Pyhän Tisilion kirkko punaisen luolan lähellä") on lueteltu Guinnessin ennätysten kirjassa pisimpään ristisanatehtävässä käytettynä sanana [12] .

Walesin paikkanimitystutkimusta tukee Welsh Toponymic Society (Cymdeithas Enwau Lleoedd Cymru) [13] .

Walesin maantieteellisten kohteiden nimet voivat olla kiistanalainen aihe. Joissakin tapauksissa herää kysymys, pitäisikö käyttää sekä walesilaista että englanninkielistä nimeä vai vain toista niistä, ja kumpaa kannattaa käyttää. Walesin hallituksella ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisella karttavirastolla on käytäntö standardoida paikannimiä Walesin kielivaltuutetun ja Bangorin yliopiston paikannimitutkimuskeskuksen neuvojen perusteella .

Pohjois-Irlannin paikkanimi

Pohjois-Irlanti , joka sijaitsee Irlannin saaren koillisosassa , on hallinnollinen ja poliittinen osa Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa . Pohjois-Irlantia ei pidä sekoittaa Ulsteriin  , Irlannin historialliseen maakuntaan. Ulster koostuu 9 kreivikunnasta, joista vain 6 on osa Pohjois-Irlantia: Fermanagh , Tyrone , Londonderry , Antrim , Down ja Armagh (tunnetaan lyhenteillä FATLAD ja FATDAD ). Vuoden 1973 hallintouudistuksen jälkeen näillä läänillä ei ole omaa hallintoa, vaan ne on jaettu 26 piiriin, joilla on omat viranomaiset.

Pohjois-Irlannissa, samoin kuin koko Irlannin saarella, vallitsee kelttiläinen toponyymistausta [5] . Kielipolitiikan osalta Belfastin vuoden 1998 sopimuksissa tunnustettiin englannin lisäksi iiri ja ulster-skotit alueen virallisiksi kieliksi [14] . Ison-Britannian ja Irlannin hallitukset sitoutuivat vuonna 2003 yhdessä Pohjois-Irlannin vuoden 1998 lain periaatteisiin ja ilmoittivat valtion virastojen perustamisesta ohjelman toteuttamiseksi. Ulster-Skottien alueella St Andrewsissa vuonna 2006 tehdyssä sopimuksessa toteutettiin samanlaiset toimenpiteet kuin iirin kielen osalta. Erityisesti vuonna 2006 perustettiin Ulster Scots Academy, jonka tehtävänä oli säilyttää Ulsterin skottien kulttuurinen väri ja kieli [15] . Mitä tulee paikannimien sääntelyyn, esimerkiksi kaksikielisten liikennemerkkien asentaminen Pohjois-Irlannissa ei ole pakollista. Useilla paikkakunnilla - Fermanagh , Omagh , Armagh , Marafelt , Newry ja Murne ja Cookstown - kaksikieliset liikennemerkit on asennettu paikallisten valtuuston päätöksellä. Liikennemerkit voidaan kopioida iiriksi paikallisten asukkaiden pyynnöstä, jos riittävä tuki [16] [17] .

Toponyymipolitiikka

Yhdistyneiden kansakuntien maantieteellisten nimien asiantuntijaryhmän (UNGEGN) mukaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei ole erityistä toponyymipolitiikasta vastaavaa elintä [18] .

Katso myös

Muistiinpanot

  1. Pospelov, 2002 , s. 92.
  2. Nikonov, 1966 , s. 77-78.
  3. Vieraiden maiden maantieteellisten nimien sanakirja, 1986 , s. 17.
  4. Englanti . Online-etymologinen sanakirja. Haettu 2. tammikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 4. huhtikuuta 2013.
  5. 1 2 Zhuchkevich, 1968 , s. 285-286.
  6. Zhuchkevich, 1968 , s. 287.
  7. Zhuchkevich, 1968 , s. 287-288.
  8. Pospelov, 2002 , s. 475.
  9. Zhuchkevich, 1968 , s. 288.
  10. Zhuchkevich, 1968 , s. 289.
  11. Wyn Owen, Hywel. Walesin paikannimien sanakirja / Hywel Wyn Owen, Richard Morgan. - Llandysul: Gomer Press, 2008. - P. vii. - ISBN 978-1-84323-901-7 .
  12. Blogiarkisto » Guardian 25,102 / Rufus . Fifteensquared.net (30. elokuuta 2010). Haettu 28. toukokuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 28. lokakuuta 2020.
  13. Walesin paikkanimiyhdistys . Haettu 19. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 13. elokuuta 2020.
  14. Pohjois-Irlannin laki 1998 . Haettu 19. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 24. helmikuuta 2010.
  15. Ulster-Scots (downlink) . Haettu 19. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 15. marraskuuta 2015. 
  16. "Oikeudellinen neuvonta" Irlannin katukyltteistä - Ballymoney ja Moyle Times  (downlink)
  17. Unionistit lykkäävät irlantilaisten merkkien tarkastelua Rasharkinissa - Ballymoney ja Moyle Times (linkki ei saatavilla) . Haettu 19. elokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 15. heinäkuuta 2009. 
  18. ↑ KANSALLISTEN MAANTIETEELLISET NIMET VIRANOMAISTEN YHTEYSTIEDOT  . Haettu 22. syyskuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 1. lokakuuta 2020. )

Kirjallisuus

Linkit