| Alan kieli | |
|---|---|
| Maat | Alanya |
| Alueet | Pohjois-Kaukasia |
| Sukupuuttoon kuollut | XIII vuosisadalla jälkeläisiä ovat osseetialaiset ja jaskikielet |
| Luokitus | |
| Kategoria | Euraasian kielet |
| Indo-Iranin haara Koillis-alaryhmä | |
| Kirjoittaminen | kirjoittamaton, harvoin kreikkalainen kirjoitus |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | — |
| ISO 639-3 | xln |
| IETF | xln |
Alanian kieli on alaanien kieli , joka tunnettiin 1. vuosisadalta eKr. n. e. ja erotettu sarmatialaisyhteisöstä . 1. vuosituhannen alussa jKr. e. alaanit asettuivat Ciscaucasiaan, Azovinmerelle, Krimille , Donin altaalle . Alanian kieli oli lukuisista lähteistä päätellen lähellä ossetian kieltä , ja itse alanilainen heimoliitto tuhoutui lopulta mongolien ja tamerlanin hyökkäyksen aikana . Kaukasuksen vuoristossa on säilynyt alaanien jäänteet nykyisten osseetien esi-isimpien muodossa . Toinen osa alaaneista voisi ehkä olla XIII vuosisadalla. muuttaa Unkariin , missä 1800-luvulle asti. piti kielensä . Päämateriaali, jonka avulla voit opiskella alaanien kieltä, on toponyymia ja muinainen antroponyymia sekä lukuisat lainaukset, jotka ovat juurtuneet muiden kansojen kieliin [1] .
Kaikesta saatavilla olevasta kieliaineistosta Zelenchukin hautakiven kirjoitus, joka on tehty kreikkalaisella kirjoituksella, pidetään varsinaisena alaniankielisenä. Sen perusteella uskotaan, että X-XIII vuosisadalla. Alanilla oli kirjoitettu kieli.
Toinen tunnettu todiste alanialaisesta kielestä on bysanttilaisen kirjailijan John Tsetsin (1100-luvulla) Theogoniassa olevat alanilaiset lauseet.
Unkarilainen bysanttilainen I. Moravcik löysi Vatikaanin kirjastossa sijaitsevasta käsikirjoituksesta Barberinus (XV vuosisata) vuonna 1927 Theogony-epilogin koko tekstin, ja vuonna 1930 hän julkaisi ensimmäisen kerran sen osan teoksesta, joka sisältää kirjoituksia kreikkalaisten aakkosten tervehdyskaavojen perusta eri kielillä, joiden kanssa Bysantin valtakunta joutui kosketuksiin 1100-luvulla : "Skythian" (itse asiassa Polovtsy-komaanien kielellä ), "Persia" (todellisuudessa, Turko-Seljuk ), latina , arabia , venäjä , juutalainen ja alanialainen. Tämä on siis ainoa alanian kielen kirjallinen muistomerkki, jonka etno-lingvistinen kuuluvuus on sen kirjoittaja todistanut.
S. M. Perevalov julkaisi vuonna 1998 käännöksen kreikkalaisesta ja latinalaisesta translitteraatiosta "barbaarisilla" kielillä olevista lauseista-tervehdyksistä:
τοις Άλανοις προσφθέγγομαι κατά' την τούτων γλώσσαν
[Puottelen alaneja heidän kielellään:]καλή' ήμερα σου, αυ'θέτα μου, αρχόντισσα, πόθεν είσαι;
["Hyvää päivää, herra, archontissa, mistä olet kotoisin?"]ταπαγχας μέσφιλι χσινά κορθι καντά, και ταλλα.
[Tapankhas mesfili khsina korthi kanda ja niin edelleen]αν δ'εχη Άλάνισσα παπαν φίλον, α'κουσαις ταύτα.
[Jos Alankalla on (pyhä) isä rakastajana, kuulet tämän:]Ουκ αίσχύνεσαι, αυθέντριά μου, να' γαμη το μουνίν σαππσαπ
["Etkö häpeä, rouva? Loppujen lopuksi isälläsi on yhteys sinuun ”]Se on φάρνετζ κίντζι μέσφιλι καιτζ φουα σαουγγε.
[Το 'farnetz kintzi mesfili kaitzfua saunge.']Näiden lauseiden kieli on ossetian kielen arkaainen muunnelma . Joten "Tapankhas" ("hyvä päivä") vastaa rautaa "dæ bon xorz", Digor "dæ bon xwarz" - "olkoon päiväsi hyvä". On huomionarvoista, että samanlainen ilmaus - "daban horz" - löydettiin vuoden 1422 Iasian sanastosta.
Molempia lauseita voidaan verrata täysin nykyaikaisiin Ossetian vastaaviin:
Ensimmäinen [Tapankhas mesfili khsina korthi kanda] vastaa nykyaikaista osseetiaa ( Digor ) :
Dæ bon xwarz, me 'fsijni 'xsijnæ. Kurdigæj dæ?tai
Dæ bon huarz, me 'fsiini 'hsiynæ. Kurdigæy dæ? "Hyvää iltapäivää, herrani emäntä (vaimo). Mistä olet kotoisin?"Toinen lause - [Farnetz kintzi mesfili kaitzfua saunge.] vastaa Ossetiaa
'F(s)arm neci ('j) kindzi 'fsijni, kæci fæwwa sawgini.tai
'F(s)arm netsi ('y) kindzi 'fsiini, kætsi fæuua turvalliseni. - "Ei ole häpeä(tä) miniä, joka sattuu olemaan pappi (antaa itsensä papille)" [2] .Yksityiskohtaisen kielellisen tutkimuksen alanialaisesta tekstistä Theogonyssa suorittivat R. Bielmeier, B. Munkachi , D. Gerhardt ja V. I. Abaev , T. T. Kambolov .
Iasi-sanasto vuodelta 1422, löydetty vuonna 1957 Unkarin valtionarkistosta.
Iasi-sanasto on oikeusasiakirjan kääntöpuolelta löytyvän tiiviin sanakirjan tieteellinen nimi. Sanakirjan, joka sisältää noin 35 sanaa, piti auttaa 1400-luvun virkamiestä ymmärtämään yasin kieltä .
Suurin osa Yas-sanoista on helposti verrattavissa nykyaikaiseen osseetiin , erityisesti sen arkaaiseen muotoon, Digor-murteeseen. Esimerkkejä:
| Yassky | Rautainen murre | Digorin murre | Unkarin kieli | Venäjän kieli |
|---|---|---|---|---|
| Kieltää | bon | bon | torkut | päivä |
| Pohja | basso | pohja | tasot | keitto |
| Ah | bæx | bæx | lo| lo | hevonen |
| carif | carv | carv | vaj | öljy |
| Cugan | cængæt | sigon (cigojnæ) | fazek | valurauta (pannu) |
| Dan | don | don | eli | vettä |
| Da | dæ | dæ | sidottu | sinun |
| Dicega | dugæ | docgæ (ghog) 'maito' (lehmä) | tehen | lehmä |
| sovi | fyd | fid | hus | liha |
| Fus | fys | fus | juh | lampaat |
| Gal | gal | gal | okor | sonni |
| Gizt | ænqyzt | ænghizt (fermentoitu) | kiertue | raejuusto |
| Xecav | xicaw | xecaw | gazda | hallita |
| Xuvar | xor | xwar | ezer | hirssi |
| Xuvas | xos | xwasæ | kasza | heinää |
| Ajka | ajk | ajkæ | tojas | kananmuna |
| Kafsen | kæf, kæsag | kaesalgae | borso | kala, kaviaari |
| Karak | kark | kark | tyuk | kana |
| Karba | kærvædz (ohratyyppi) | arpa | ohra | |
| Casa | kas | kasae | casa | puuroa |
| Kurajna | kwyroj | kurojnae | malom | mylly |
| Khever | khæbær | khæbær | kenyer | vahva |
| Manuona | maenæw | mænæwæ | buza | vehnä |
| Na | ei | Næxe | mienk | meidän |
| Odog | widyg | edug | kanava | lusikka |
| Oras | waeras | waeras | sorfeleseg | kvass |
| Osa | meille | osæ | nainen | nainen |
| Qaz | qaz | qaz | lud | hanhi |
| Sabar | syzĝy | zatxæ | zab | kaura |
| Saka | saeh | sæhae | kecske| kecske | vuohi |
| Sana | saen | täysijärkinen | bor | viiniä |
| Tabax | tæbæh | tæbæh | tal | lautanen |
| Vas | sauva | waess | borju | vasikka |
Ossetian kielen arkaaisen Digor-murteen fonetiikka on lähimpänä Alania . Tärkeimmät erot: