Khuzdul

Khuzdul ( Khuzdul tai Khuzdûl - " kääpiöt") - kääpiöiden kieli J. R. R. Tolkienin teoksissa Keskimaasta . Yksi Tolkienin luomista keinotekoisista kielistä Quenyan ja Black Speechin ohella .

Khuzdul Ardan historiassa

Kirjassa " Silmarillion " kuvatun legendan mukaan Khuzdul keksi Aulen  - yhden Valarista . Aule loi kääpiöt kivestä ja alkoi opettaa heille keksimäänsä kieltä [1] . Tämä tapahtui ennen kuin kääpiöt nukahtivat uudelleen odottamaan, kunnes heidän heräämisensä tuli. Ja ennen kuin Erun lapset tulivat Keski-Maahan - haltiat ja miehet. Voimme siis sanoa, että khuzdul on Keski-Maan vanhin kieli (lukuun ottamatta Valarinia ja mahdollisesti entien kieltä ).

Kääpiöiden heräämisen jälkeen tämä kieli (kuten kaikki kielet ja kaikki muukin Ardassa ) muuttui ajan myötä eroten toisistaan ​​erillään olevissa kääpiöasutuspaikoissa. Mutta muutokset tapahtuivat niin hitaasti ja erot olivat niin pieniä, että jo kolmannella aikakaudella eri perheiden tontut ymmärsivät helposti toisiaan.

Muiden rotujen jäsenet tutkivat Khuzdulia harvoin ja vastahakoisesti. Ilmeisesti siksi, että tonttujen kieli oli monimutkaista ja dissonanttia. Ja tontut itse eivät todellakaan halunneet avata sitä vieraille. Heidän kielensä oli "salaisuus, jota he eivät vapaaehtoisesti paljastaneet edes ystävilleen" [2] . Kääpiöiden oikeat nimet, sellaisina kuin ne näemme Tolkienin teoksissa, on otettu ihmisten kielestä . Kääpiöt eivät paljasta salaisia, "sisäisiä" nimiään kenellekään. Niitä ei ole edes kaiverrettu hautakiviin. Taru sormusten herrasta ja muissa Tolkienin teoksissa Khuzdulia käytetään pääasiassa paikannimissä. Yksi harvoista Khuzdulissa puhutuista lauseista on Gimlin sotahuuto , jonka hän huusi Hornburgin piirityksen aikana : "Baruq Khazad! Khazad ai-menu!” ( Eng. Baruk Khazad! Khazad ai-menu! ) - “Kääpiöiden kirveet! Kääpiöt (tulkaa) luoksesi!”

Kuitenkin ensimmäisellä aikakaudella, kun Hadorin talon ihmiset tulivat Beleriandiin ja tapasivat Pitkäparran kääpiöt, näiden kahden kansan välille syntyi ystävyys, koska ihmiset taitavina ratsastajina pystyivät tarjoamaan kääpiöille suojaa örkeiltä . . Ja kääpiöt esittelivät ihmiset heidän kielelleen, mutta ihmiset kokivat Khuzdulin vaikeaksi ja oppivat hitaasti muutakin kuin yksittäisiä sanoja, joista monet muuttuttuaan tulivat omalle kielelleen [3] . Näyttää siltä, ​​että khuzdul vaikutti kansan ensisijaisen kielen - Taliskan - rakenteeseen , kuten voidaan nähdä myöhemmästä kansankielestä - Adunaik .

Khuzdulin historia

Tolkien kirjoitti, että Khuzdul "luotu luonnoksilla, joissa oli vähän rakenteellisia yksityiskohtia ja hyvin pieni sanavarasto" [4] . Se tapahtui varmasti 30-luvulla. Khuzdul- sanat Khazaddûm ja Gabilgathol esiintyvät Silmarillionin varhaisissa versioissa [5] . On selvää, että seemiläiset kielet toimivat sen perustana . Tolkien ei kuitenkaan jättänyt kielestä yksityiskohtaista materiaalia, joten tiedetään vain fraaseja rakenteesta sekä pieni sana- ja ilmaisusanakirja. Tiedämme vain muutamia nimiä, nimiä; Kaiverrus Balinin haudalla - " Balin Fundinul uzbad Khazaddûmu " - "Balin, Fundinin poika, Morian hallitsija" ja Gimlin taisteluhuuto - " Baruk Khazâd!" Khazâd ai-menu! - "Kääpiöiden kirveet! Tontut päällesi!

Tietoa on[ mitä? ] että Tolkienin luonnoksissa on täydellinen khuzdulin kielioppi, mutta se on yhden lingvistisen Tolkien-lehden holvissa. .

Monet arda-kielten tutkijat: Lisa Starr, Helge Fauskanger, David Salo, Freyr Stronghart, Magnus Aberg, Roland Mückstein, Stefan Grignon ja D. Rodionov olivat kiinnostuneita Khuzdulista, mutta melkein kukaan ei ollut vakavasti mukana sen rekonstruoinnissa tai kieliopin kehittämisessä. Joten Khuzdulista ei ole vielä mahdollista koota oppikirjaa, jonka mukaan sitä voitaisiin tutkia.

Khuzdulin rakenne

Seuraavat konsonantit olivat läsnä tunnetuissa khuzdul-sanoissa: kaksi räjähdysmäistä aspiraattia - kh ja th , eli aspiroituneet "k" ja "t". Khuzdulilla on myös aspiroimattomia konsonantteja, kuten venäläiset "k" ja "t", mutta toisin kuin venäjä ja englanti, k ja t  ovat erillisiä foneemia, jotka on erotettava kh :sta ja th: stä . Myös Khuzdulissa on soinnillisia plosiiveja b , d , g ; äänettömät spirantit f , sh ja s ; äänekkäät spirantit z ja gh ; lateraalinen l ; elinvoimainen r ; nenän n , m ; puolivokaalit w ja y ; guttural h ja guttural plosive `.

Lyhyet vokaalit muodostavat klassisen viiden äänen järjestelmän: a , i , e , o , u . Pitkien vokaalien olemassaolo on varmaa: â , ê , o , û , ô . Siellä on diftongi ai . Vokaaleista /a/ ja /e/ on myös lyhennettyjä versioita, joita merkitään ə .

Lisäksi Angerthas Morian riimutaulukosta päätellen Khuzdul sisältää todennäköisesti muita ääniä - konsonantteja j , ch , v , mb , hw , dh , nj , ng , kw , gw , ghw , ngw , nw , rh , lh nd , ps , ts ; lyhyet vokaalit ö , ü . Mahdollisesti on myös diftongi oi ja muita diftongeja, jotka aiheutuvat puolivokaalien w ja y läsnäolosta . Siellä on myös symboli +h , jossa on erillinen riimu, joka mahdollisesti tarkoitti konsonanttien aspiraatiota (tainnutusta).

Khuzdulin perusrakenne on samanlainen kuin seemiläisten kielten. Varret, joista sanat muodostuvat, eivät itsessään ole puhuttuja sanoja, vaan koostuvat vain konsonanteista. Substantiivit, verbit, adjektiivit jne. muodostetaan lisäämällä tiettyjä vokaalia varren konsonanttien väliin: ( Khuzd ( ul ) - Khazâd  - Khizd ( in ) - mahdollisesta juuresta Kh-ZD ), ja joskus - ehkä kaksinkertaistamalla jokin konsonanteista .

Khuzdulissa, kuten seemiläisissä kielissä , juuri koostuu yleensä kolmesta konsonantista. Useita tällaisia ​​juuria mainitaan TI:174:ssä ja RS:466:ssa: BRZ  - "punainen", BND  - "top", KBL  - "hopea", NRG  - "musta". Esimerkki juuresta, jossa on kaksi konsonanttia, on ZN  - "tumma, epämääräinen, sumuinen" [6] . Yhdestä konsonantista koostuvat juuret ovat mahdollisia: ( -L- ) Ul  - "purot"; ( -Y- ) in aya  on "päällä".

Etuliitteitä ja jälkiliitteitä käytetään myös sananmuodostuksessa: ai- (prepositio "päällä"), -ul (adjektiiviliite), -ûn (mahdollisesti määrätty artikkeli), -în (adjektiivien monikkoilmaisin), -u (genitiivin kirjainmerkki ) ja jne. Konsonanttien juurien mutaatiot tai assimilaatiot yhdyssanoissa ovat mahdollisia ( MBR Barazinbarissa ) .

Kirjoittaminen

Kirjoittaessaan kääpiöt käyttivät pääasiassa tonttu Daeronin  - Angertasin (myös Kirt ) -keksimiä riimuja (vaikka Tolkienilla on lause, että kääpiöt itse keksivät riimut - mutta ehkä tämä koskee Hobitin kuun riimuja) - "käännetty" Tolkienin muunnelmilla germaanisista riimuista.

Linkit

• Khuzdul -  kääpiöiden salainen kieli
• Khuzdul - kääpiöiden salainen kieli  (venäjä)
• Chroniques chant de fer  (ranska)
• Il fosso di Helm  (italia)

Muistiinpanot

1. ↑ ( Silmarillion , luku 2)
2. ↑ (LotR, App. F)
3. ↑ Tolkien. JRR osa kaksi. Myöhäiset kirjoitukset // Keski-Maan kansat / Toim. C. Tolkien . - Boston: Houghton Mifflin, 1996. - S. 303. - 496 s. - (Keski-Maan historia). — ISBN 0-395-82760-4 .
4. ↑ Tolkien. JRR osa kaksi. Myöhäiset kirjoitukset // Keski-Maan kansat / Toim. C. Tolkien . - Boston: Houghton Mifflin, 1996. - S. 300. - 496 s. - (Keski-Maan historia). — ISBN 0-395-82760-4 .
5. ↑ Tolkien. JRR osa kaksi. Valinor ja Keski-Maa Taru sormusten herran edessä // Kadonnut tie ja muita kirjoituksia / Toim. C. Tolkien . - Boston: Houghton Mifflin, 1987. - S. 274. - 455 s. - (Keski-Maan historia). — ISBN 0-395-45519-7 .
6. ↑ Tolkien. JRR Luku XXV. Morian kaivokset // Varjon paluu / Toim. C. Tolkien . - Boston: Houghton Mifflin, 1988. - S. 466. - 497 s. - (Keski-Maan historia). — ISBN 0-395-49863-5 .