Kabardino-cirkassilainen kieli

kabardino-cirkassilainen kieli
oma nimi adygebze
Maat Venäjä , Turkki , Jordania , Syyria , Saudi-Arabia , Saksa , Yhdysvallat
Alueet Kabardino-Balkaria , Karatšai-Tšerkessia , Adygea , Pohjois-Ossetia , Krasnodarin alue
virallinen asema

Venäjä Kabardino-Balkaria

Karatšai-Tšerkessia
Kaiuttimien kokonaismäärä Venäjällä - 515 672 [1]
Tila haavoittuva [2]
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet

Pohjois-Kaukasian kielet

Abhas-Adyghe-perhe Adyghe-ryhmä
Kirjoittaminen Kyrillinen ( kabardilainen kirjoitus )
Kielikoodit
GOST 7.75-97 kaa 250
ISO 639-1 —
ISO 639-2 kbd
ISO 639-3 kbd
WALS kab
Maailman kielten atlas vaarassa 1065
Etnologi kbd
IETF kbd
Glottolog kaba1278
Wikipedia tällä kielellä

Kabardi- tsirkassi tai itä-adyghe-kieli (itsenimi - Adygebze ) - kabardilaisten ja tšerkessien kieli , on yksi Kabardino -Balkarian ja Karatšai-Tšerkessien tasavaltojen valtionkielistä.

Jotkut kielitieteilijät pitävät kabardino-cirkassia ja adyghe -kieliä yhteisen adyghe-kielen murteina. Adyghit, kabardit ja tšerkessilaiset itse kutsuvat kieltään Adyghebze , joka tarkoittaa "adygheen kieltä". Yleisen nimen olemassaolosta huolimatta venäjän kielellä on myös erilliset nimet - adyghe-kieli , kabardin kieli ja tšerkessikieli .

Vuoteen 1924 asti kirjoittaminen perustui arabialaisiin aakkosiin ja kyrillisiin , vuosina 1924-1936 latinalaisiin aakkosiin, vuodesta 1936 lähtien jälleen kyrillisiin aakkosiin.

Suku- ja aluetiedot

Kabardi-tsirkassialainen kieli kuuluu yhdessä adygheen , ubykhin , abhaasin ja abazan kanssa Abhas-Adyghe- kieliperheeseen ( Luoteis-Kaukasian kielet ).

Nyt kieltä puhutaan pääasiassa Venäjällä ja Lähi-idässä: Venäjällä kieltä puhutaan Kabardino-Balkariassa , Karatšai-Tšerkessiassa , Adygeassa , Krasnodarin alueella , Stavropolin alueella ja Mozdokin alueella Pohjois-Ossetiassa .

Ulkomailla kabardino-cirkassilainen kieli on laajalti edustettuna Lähi-idän maissa. Erityisesti sellaisissa maissa kuin Turkissa , Jordaniassa , Syyriassa , Saudi-Arabiassa sekä Saksassa ja Yhdysvalloissa .

Sosiolingvistinen tieto

Venäjällä vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan noin 516 000 ihmistä [3] puhuu äidinkielenään kabardi-tsirkassia. Heistä väestönlaskennan tulosten mukaan noin 460 000 puhuu myös venäjää.

Yhteensä maailmassa on 1 628 500 kabardia puhuvaa ihmistä, joista 36 700 on yksikielisiä [4] .

Vuonna 1995 se hyväksyttiin valtionkieleksi Kabardino-Balkarian tasavallassa (yhdessä balkarin ja venäjän kielellä), vuonna 1996 - valtion kieleksi Karatšai-Tšerkessiassa.

Murteet

Kabardino-cirkassialaisessa kielessä on 8 murretta [4] : ​​Baksansky, Beslenejevski, Khabezsky, Suuren Kabardan murre, Pienen Kabardan murre, Kuban, Malkinsky, Mozdoksky.

Besleneyn murre on väliasemassa kabardino-cirkassian ja adyghe-kielten välillä, ja sitä pidetään joskus myös adyghe-kielen murteena. Sitä levitetään pääasiassa Beslenein ja Vako - Zhilen kylissä Karachay-Cherkessiassa sekä Krasnodarin alueen Uspenskin alueella .

Kirjoittaminen

1800-luvun alkuun asti kabardialaisella kielellä yritettiin luoda kirjoitettu kieli arabian kirjoitusten pohjalta useita kertoja.

Vuonna 1829 Pietarin yliopiston opettaja Ivan Gratsilevsky loi kabardilaiset aakkoset kyrillisin graafisesti. Ensimmäinen kabardilainen kouluttaja Shora Nogmov vuosina 1832-1835 kokosi kabardilaisia ​​aakkosia ensin kyrillisillä graafisilla perusteilla ja sitten arabian kielellä. Myöhemmin 1800-luvun aikana arabialaiseen kirjaimeen perustuvaa kabardialaista kirjoitusta muutettiin useita kertoja.

Siten kabardilainen kirjoitus vuoteen 1924 asti perustui arabialaiseen ja kyrilliseen aakkostoon, vuosina 1924-1936 kirjoitus sovitettiin latinalaisiin aakkosiin. Vuodesta 1936 tähän päivään, kirjoitettu kyrillisen pohjalta.

Typologiset tiedot

Kieliopillisten merkityksien ilmaisutyyppi

Kabardin kieli on polysynteettinen kieli.
Fykydshchyyashch
/fə-q'ə-d-śəh-ɑ-ś/
2PL.S.-DIR-1PL.IO-quarrel-AOR-IND Riitelitte
kanssamme.


Katso ue uzogadzhhe.
/ wz-əɣɑ-žə/
2PL.DO- 1SG.S-CAUS-read
Minä opetan sinua.

Morfologisen rakenteen tyyppi

Agglutinaatio fuusioelementeillä.

1) Tkhylyr ekhuehashch.
/ thəɬə-r yəx̂ʷəh-a-ś /
book-ABS.DEF fall-AOR-IND
Kirja (tiedämme mikä) on pudonnut.

2) Tkhyl ekhuehashch.
/thəɬ yəx̂ʷəh-a-ś/
book-ABS.INDEF fall-AOR-IND
Kirja (jotkut) on pudonnut.

Merkintätyyppi

Nimellisryhmässä  - kaksinkertainen:
Kueshym ja tkhyl.
/q'ʷəšə-m yə thəɬ/
veli-ERG. 3SG.POSS kirja
Veljen kirja.
ja tkhyl - "hänen kirjansa" (lit.)
ja - omistuskyvyn indikaattori (POSS) 3 l. yksikkö Se suorittaa morfologisesti ilmaistun omistusmääritteen tehtävän ja saa "hänen" merkityksen. Ilmaisee haltijan numeron, ei hallussa olevan kohteen.

Predikaatiossa  - kaksinkertainen:
Shalam tkhylyr il'eguashch.
/śʼɑɮə-m thəɬə-r ɪ-ɬɑɣʷ-a-ś /
guy-ERG book-ABS 3SG-see-AOR-IND
Kaveri näki kirjan.

Roolikoodaustyyppi

Ergatiteetti.
1) Esim.'edzhakue-r kek'uashch.
/yəɣəsd͡ʒɑqʼʷə-r qə-qʼʷ-a-ś/
opettaja-ABS DIR-go-AOR-IND
Opettaja tuli.

2) We1eryse-r ekhuehashch.
/məʔərəsə-r yex̂ʷəx-ɑ-ś/
apple-ABS fall-AOR-IND
Omena on pudonnut.

3) Schiale-m kirjain-r ithasch.
/śʼɑɮə-m pʲɪsʲmo-r ɪ-th-ɑ-ś/
boy-ERG letter-ABS 3SG-write-AOR-IND
Poika kirjoitti kirjeen.

Kabardian kielessä roolikoodausta suorittavat kuitenkin myös verbin henkilökohtaiset indikaattorit (liitteet).
1/2
lit.: Yksittäisen verbin agentti ja potilas ilmaistaan ​​samalla tavalla henkilökohtaisten liitteiden avulla, esim.:
c-o-lage
1SG-E- workPRES
I work(Ag);
(E-epenteettinen morfeemi)

s-o-same
1SG-E-sleepPRES
Nukun (Pt).
Kaksoisverbin agentti ja potilas ilmaistaan ​​samoilla henkilöliitteillä, mutta ero agentti- ja potilasliitteen välillä on, että niillä on eri kiinteä asema (potilas on ensimmäisellä paikalla ja agentti toisella): phi(Pt)-з( Ag)-o -tx
2PL-1SG-E-writePRAES
Kirjoitan sinut muistiin.

3. arkki: Yhden verbin agentti ja potilas ilmaistaan ​​samalla tavalla affiksilla ma (me) (foneettiset muunnelmat): me-laje 3SG-
workPRAES he works (Ag)

ma-same
3SG-sleepPRES
hän nukkuu(Pt).

Duaaliverbin agentti ilmaistaan ​​liitteellä i-:
∅-i-th-a
-sch ∅Pt-3SG-write-AOR-IND
he(Ag) kirjoitti;
Kahden hengen verbin potilas ilmaistaan ​​nollaliitteellä:
∅-i-th-a
-sch ∅Pt-3SG-write-AOR-IND
hän kirjoitti (jotain∅)Pt.
Siten voimme päätellä, että kabardialaisessa kielessä on kolmiosainen roolikoodaus.
Tämän seurauksena meillä on kaksi erilaista strategiaa tapauksille ja verbiindikaattoreille.

Sanajärjestys lauseessa

Periaatteessa SOV. SCHIAle-m kirjain-r ithasch. (Poika kirjoitti kirjeen.)

Aakkoset

Kabardino-cirkassilainen kirjoitus perustuu kyrillisiin aakkosiin ja sillä on seuraava muoto [5] :

A a uh uh B b sisään G g gu gu Гъ гъ gu gu D d j j
dz dz Hänen Hänen F Elää K h Ja ja th K to ku ku
KI KI kau kau K k Kuku Khy khy Khu khu L l l l LI LI Mm
N n voi voi P s ПІ ПІ R p C kanssa T t TI TI sinä u f f
FI FI x x hu hu huh huh xh xh hu hu C c CI CI HH W w
sinä u SHI SHI s s b b yu yu olen minä Іy

Fonetiikka ja fonologia

Konsonantit

Kabardin kielessä on 48 konsonanttifoneemia [6] .

Labial. Alveolit. Postalveol. Palatal. Velar Uvular Fariangal. Glottal.
Keski. Lateraalinen. Tavallinen Labial. Palatal. Tavallinen Labial. Tavallinen Labial.
nenän- m n
räjähtävä Soitto. b d gʷ gʲ
Kuuro. s t kʷ kʲ q qʷ ʔ ʔʷ
Abr. p' t' kʷ' kʲ' q' qʷ'
afrikkalaiset Soitto. d͡z
Kuuro. t͡s
Abr. t͡sʼ
frikatiivit Soitto. v z ɮ ʒ ʑ ʁ ʁʷ ʕ
Kuuro. f s ɬ ʃ ɕ x xʷ χ χʷ ħ
Abr. f' ɬ' ɕ'
Approximants l j w
Vapina r
Vokaalit

Kabardissa on vain kaksi vokaalifoneemia: /ə/ ja /a/. Foneettisesta ympäristöstä ja stressin asennosta riippuen niillä voi olla erilaisia ​​merkityksiä. Vokaaleja on siis 7. Kabardin kielen nykyaikainen vokaalijärjestelmä erottaa lyhyet ja pitkät vokaalit.
Siinä on kaksi lyhyttä vokaalia - /ə/ ja /a/. Loput ovat pitkiä.

Eturivi keskirivi Takarivi
Huippunousu /ɪ/ /u/
Keskinkertainen nosto /e/ /ə/ /o/
pohjan nosto /a/ /ɑ/
Aksentti

Stressi voi olla voimakasta tai heikkoa. Voimakas stressi vaikuttaa vokaalien kvantitatiivisiin ominaisuuksiin, kun taas heikko stressi ei.
Sanojen painotus on kiinteä (vahva) ja osuu yleensä toiseksi viimeiselle tavulle, jos sanat päättyvät vokaaliin: hade - 'puutarha', fade - 'juoma (alkoholi)'.
Sanoissa kuten suljetussa tavussa painotus (vahva) osuu viimeiseen tavuun: berak - 'banneri', ku(y) rag - 'napa'.
Jos yksitavuinen sana esiintyy jonkinlaisen liitteen kanssa, se lausutaan vahvalla korostuksella liitteen kohdalla: so-kaue - 'menen', g'a-pl'e - 'saa hänet katsomaan'.
Voimakas painotus osuu avoimeen tavuun osallistumismuodossa: lazha - 'työskenteli', bana - 'taisteli'.
Heikko aksentti esiintyy samoissa asennoissa kuin vahva: dzhyde - 'kirves', kheʹse - 'sänky'. Kaksitavuisissa ja yhdistelmäsanoissa viimeisen avoimen tavun heikko painotus löytyy Malkinin ja Terekin murteista: malk. Shykue - "Shukov" (sukunimet), Tersk. shcheky - 'vaa'at', dzhedykae - 'muna'.
Joissakin kolmi- ja monitavuisissa sanoissa, jotka ovat yhdistelmä sanan juuresta ja sanaa muodostavia liitteitä, pääpainon lisäksi, joka on vahva, on lisäpainos, heikompi: kyozak'e - 'puree sinua' , dogabane - 'saamme sinut haukkumaan'.

Morfologia

Substantiivit

Kabardino-cirkassian kielen substantiivit sisältävät seuraavat kieliopilliset luokat: sukupuoli, tapaus, numero, varmuus/epämääräisyys.

Suku

Kabardino-cirkassialaisessa kielessä ei ole kieliopillista sukupuolta, mutta joskus on mahdollista tehdä eroja esineiden sukupuolen mukaan.

tsӏyhu khu [
cˈəx̂ʷ-ə-x̌ʷ]
man-E-MASC
'mies'
(E-epenteettinen morfee)


tsӏyhu bz [ cˈəx̂ʷ
-ə-bz]
man-E-FEM
'nainen'
(E-epenteettinen morfee)


ujo khu
šə-x̌ʷ
hevonen- MASC
'hevonen'


ujo bz šə
-bz
hevonen-FEM
'hevonen'

Numero

Kabardialaisessa kielessä numeroluokan kaksi merkitystä erotetaan - yksikkö ja monikko. Yksikkö on merkitsemätön, monikko on merkitty.

Ainoa asia monikko
fiz [fəz]
naaras-SG-∅ABS		 fiz kher [fəz-ha-r]
nainen-PL-ABS
naiset
une [wəna]
house-SG-∅ABS		 une haer [wəna-ha-r]
house-PL-ABS
kotona
Case

Kabardin kielessä on 4 tapausta: nominatiivi (Absolutiivi), ergatiivi (Ergatiivi), postpositiivinen (Instrumentaali), adverbiaali (Predikatiivi).

Une-'talon käänne
Yksittäinen
numero		 monikko
_
Niitä. une r /wəna-r/ une kher /wəna-ha-r/
Erg. une m /wəna-m/ une kinkku / wəna -ha-m/
Kestää une kae /wəna-k'ʲa / (indef.)
une mkӏe /wəna-mk'ʲa / (tark.)		 une hekӏe /wəna-ha-k'ʲa / (määrittelemättömäksi)
une hemke /wəna-ha-mk'ʲa / (määritykseen)
Obst. une u /wəna -w/ (määrittämättömälle)
une raue /wəna -r-awə/ (määräiselle)		 une heu /wəna -ha-w / (sekä määrätylle että määrittelemättömälle)
Määrityksen luokka (varmuus/epävarmuus)

Määrätyt substantiivit ovat substantiivit, jotka nimeävät tiettyjä puhujan tuntemia esineitä. Tiettyjen substantiivien morfologiset indikaattorit ovat liitteet -р ja -м.

Une-r slaguashch  - Näin tuon kuuluisan talon (eli talon, jonka puhuja tuntee)
Une-m syshchiyashch  - Olin tuossa kuuluisassa talossa.

Morfologinen epämääräisyys ilmaistaan ​​nollapäätteellä tai liitteiden puuttumisella. Substantiivi esiintyy puhtaan perustan muodossa: Myshchem dyguzhyir feebalatsesh. (sananlasku) - Susi näyttää liian takkuiselta karhulle.
Epämääräisillä substantiiviilla ei ole nominatiivisia ja ergatiivisia tapauksia, koska näiden tapausten indikaattorit toimivat myös attribuuttiliitteenä.

Pronominit

Henkilökohtaisia ​​pronomineja edustavat vain yksikön 1. ja 2. persoonan muodot. ja monet muut. tuntia:

yksikkö monikko
1. henkilö sa da
2. henkilö wa fa

Demonstratiivisia pronomineja käytetään ilmaisemaan 3. persoona : a / a /, mo / maw /, we / mə / Persoonallisten pronominien tärkein morfologinen piirre on nominatiivien ja ergatiivien puuttuminen. Persoonallisten pronominien postpositio- ja olosuhteiden tapausten muodot sekä demonstratiivpronominien muodot muodostetaan käyttämällä samoja päätteitä kuin substantiivien muodot.

Possessive pronominit. Ne on jaettu riippuvaisiin ja itsenäisiin. Riippumattomat esiintyvät lauseessa substantiivina tai predikatiivisena adjektiivina. Riippuvia omistuspronomineja ei koskaan hylätä, ne käyttävät aina prepositiota, kaikissa tapauksissa ne toimivat vain määritelmänä.
Possessive pronominit ilmaisevat haltijan moninaisuutta, eivät omistettujen esineiden moninaisuutta.

Adjektiivit

Kabardin kielessä erotetaan kvalitatiiviset (/pagʷə/page - ylpeä) ja suhteelliset (/nobərey/noberei - nykypäivä, / yɪk'ə/ik1e - viimeinen) adjektiivit. Laadulliset adjektiivit ilmaisevat merkin esineestä, joka voi ilmetä enemmän tai vähemmän.
Kabardino-cirkassialaisessa kielessä on kolme laatuadjektiivien vertailuastetta: positiivinen, vertaileva ja superlatiivi (superlatiivi).
Vertailuaste muodostetaan kvalitatiivisista adjektiiveista lisäämällä partikkeli /nax̌/nekh.
Adjektiivien superlatiiviaste voidaan muodostaa kahdella tavalla:

1) käyttämällä päätteitä /ša/, /ʔʷa/, /bza/, /ps/, /k'ʲey/;

2) käyttämällä hiukkasten /nax̌/nekh ja /dəda/dyde yhdistelmää.

Verbi

Kabardin kielen morfologialle on ominaista monimutkainen verbijärjestelmä toisin kuin yksinkertaisemmassa substantiivijärjestelmässä.
Kabardin kielen verbeillä on seuraavat luokat: transitiivisuus ja intransitiivisuus, staattinen ja dynaaminen, henkilö, numero, jännitys, mieliala (modaalisuus), kausatiivisuus, versio, refleksiivisyys, potentiaalisuus, vastavuoroisuus (vastavuoroisuus) ja niin edelleen.
Kabardian verbillä on erittäin monimutkainen sanamuodostus, joka tapahtuu erilaisten liitteiden kautta.

Kabardin kielen kirkkaita piirteitä

Foneettiset perusominaisuudet

1) Pyöristetyt / pyöristämättömät kurkunpäät (glottaalit): ʔ / ʔʷ
2) Ejektiivisten frikatiivisten konsonanttien läsnäolo: f'/ ɬ'/ ś'

Morfologiset piirteet Kaltevuus

Kabardino-cirkassialaisella kielellä on melko monimutkainen mielialajärjestelmä. Tunnelmaluokka ilmaisee puhujan suhtautumisen tilanteeseen. Erotetaan seuraavat mielialat: indikatiivinen (indikatiivinen), kyselytila, yllätystila, toivottava (optatiivinen), pakottava (imperatiivinen), ehdollinen (subjunktiivi), subjunktiivi, todennäköisyystila (todennäköisyys).

Toiminnan moninaisuuden luokka

ilmaisee tilanteen osallistujien moninaisuuden ilmaisua: multiobjektiivisuuden ja multisubjektiivisuuden grammoja . Multisubjektiivisuus ja multiobjektiivisuus ilmaistaan ​​kuitenkin kabardialaisessa kielessä samalla indikaattorilla de(dy)-:
sy-b-d-olage
1SG-2SG-MULT-workPRES
“Työskentelen sinun kanssasi”.

dy-z-d-olage
1SG-2SG-MULT-workPRES
"työskentelemme yhdessä".

Potentialis luokka

Verbiluokkaa, joka ilmaisee toiminnon suorittamisen mahdollisuutta, kutsutaan potentsiaalseksi. Morfologisesti se ilmaistaan ​​prefiksaalisesti ja suffiksiaalisesti. Tästä johtuvat ehdolliset nimet "etuliitepotentsiaalis" ja "liitepotentsiaalis".
Prefiksi potentsiaalses muodostuu kaksipaikkaisista ja kolmipaikkaisista verbeistä. Potentiaalisen etuliite grammema on etuliite sävy-. Se sijoitetaan sen oikean kohteen indeksin jälkeen, johon se liittyy:
c-hue-shkh-kyym
1SG-POT-is-NEG
"ei voi syödä".
Pääasiassa ominaista verbin negatiivisille muodoille.
Suffiksi potentsiaalses muodostetaan käyttämällä päätettä -f-. Päinvastoin kuin etuliite potencialis, päätettä potentsiaalses käytetään yhtä lailla positiivisessa ja negatiivisessa muodossa:
ma-kӏue-f
3SG-go-POT
"voi mennä".

Kirjallinen kieli

Useat kabardi- ja tsirkassilaiset kirjailijat ja runoilijat kirjoittivat kabardilais-cirkassialaisella kielellä, joista suosituimmat olivat:

Kabardialaiset kirjailijat Tšerkessiläiset kirjailijat

Kirjoja ja sanomalehtiä julkaistaan ​​kabardino-cirkassialaisella kielellä (" Adyge psal'e ", " Tšerkessilainen heku " jne.)

Kabardi-cirkassilainen Wikipedia

Wikipedia - osio  on kabardi-cirkassian kielellä (" Kabardino-Circassian Wikipedia "), ensimmäinen muokkaus tehtiin vuonna 2011 [7] . 3.11.2022 klo 16.38 ( UTC ) osiossa on 1595 artikkelia (sivujen kokonaismäärä - 6744); Siihen on rekisteröitynyt 9258 osallistujaa, joista yhdellä on ylläpitäjän asema; 16 osallistujaa on tehnyt jotain viimeisen 30 päivän aikana; osion olemassaolon aikana tehtyjen muokkausten kokonaismäärä on 43 950 [8] .

Muistiinpanot

  1. ↑ Tiedotusmateriaalia vuoden 2010 koko Venäjän väestönlaskennan lopputuloksista . Haettu 31. tammikuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 6. helmikuuta 2018.
  2. ↑ Unescon punainen kielten kirja
  3. ↑ Vuoden 2010 väestönlaskenta
  4. ↑ 1 2 Ethnologuen mukaan
  5. ↑ Guguet L. T., Zehuehu L. Hu. Adygebze (Edzhekӏere tkhekӏere zeryzrag'aschӏe tkhyl). - Nalshik: "Elbrus", 1984. - 160 s.
  6. ↑ Ethnology, vol. 5 s. 31 - 1966, University of Pittsburgh  (pääsemätön linkki)
  7. ↑ Kabardino-Circassian Wikipedia: ensimmäinen muokkaus
  8. ↑ Kabardino-Circassian Wikipedia: tilastosivu

Kirjallisuus

  • Shagirov A.K. Kabardin kieli // Venäjän federaation ja naapurivaltioiden kielet: Encyclopedia 3 osassa / Toim. hallitus: V. A. Vinogradov (puheenjohtaja), E. R. Tenishev (varapuheenjohtaja), V. M. Solntsev (†), A. M. Shakhnarovich (†), E. A. Potseluevsky (vastuullinen sihteeri), G. A. Davydova; Kielitieteen instituutti RAS . - M .: Science , 2001. - T. 2 (K-R). - S. 1-11. — XVI, 512 s. - 1200 kappaletta.  - ISBN 5-02-011267-4 ; ISBN 5-02-011268-2 . (käännettynä)
  • Kabardino-Circassian: Kaksi osaa. - Nalchik: KBR:n hallituksen ja KBNT:n RAS:n humanitaaristen tutkimusten instituutti; Tietokeskus "El-Fa", 2006. (T. I: Kirjoituksen luominen, fonetiikka ja fonologia, morfologia, syntaksi. 549 s.; T. II: Sanasto, fraseologia, dialektologia, suu-runollinen kieli, onomastiikka. 520 s. .)
  • Kardanov B. M., Bichoev A. T. Venäjä-kabardi-tsirkassi-sanakirja: 30 000 sanaa / Toim. A. O. Shogentsukova; Lyhyt kielioppiluonnos kabardilais-cirkassialaisesta kielestä, kirjoittanut B. M. Kardanova. - M .: Valtion ulkomaisten ja kansallisten sanakirjojen kustantaja, 1955. - 1056 s.
  • Tabukhov Kh.K. School venäjän-kabardino-cirkassilainen fraseologinen sanakirja. - Nalchik, 1997. - 456 s.
  • Apazhev M. L., Kokov J. N. kabardi -cirkassi-venäläinen sanakirja: noin 27 000 sanaa / Toim. B. Ch. Bizhoeva. - Nalchik: Elbrus, 2008. - 704 s.
  • John Colarusso The Grammar Of The Kabardian Language, University of Calgary Press, Kanada, 1992
  • Abitov M. L., Balkarov B. Kh. Kabardino-cirkassilaisen kirjakielen kielioppi, Neuvostoliiton tiedeakatemian kustantamo, M., 1957

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
Bibliografisissa luetteloissa
 Abhasian-Adigheen kielet
Abhasia
Adyghe
Ubykh
 Valtion ja viralliset kielet Venäjän federaation aiheissa
Venäjän valtion kieliVenäjän kieli

Liiton aiheiden valtionkielet
Kielet, joilla on virallinen asema
Venäjän kielet Wikipedia Venäjän kansojen kielillä Venäjän kansojen kirjallisuus Venäjän kansojen lauluja Sanakirjoja venäjän kielellä Media Venäjän kielillä