Amerikanenglanti ( englanniksi American English , lyhenne : AmE, AE, AmEng, USEng; en-US [1] ) on englannin kielen kieliversio , joka on kehittynyt Yhdysvalloissa .
Englannin kielen Yhdysvalloissa ja muilla sen levinneisyyden alueilla brittiläiset siirtolaiset (pääasiassa britit ) toivat Pohjois-Amerikkaan 1600-1700-luvuilla, minkä jälkeen useiden ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksesta. , siinä on kehitetty useita omituisia piirteitä kaikilla kielillä. Yhdysvalloissa itsessään amerikkalainen englanti on kotoisin 80 %:lle maan väestöstä, ja sillä on opetusjärjestelmässä ja tiedotusvälineissä kiinteät ominaisuudet oikeinkirjoituksen, kieliopin ja sanaston alalla. Sitä, kuten englantia yleensä, ei kuitenkaan ole kirjattu liittovaltion perustuslakiin koko Yhdysvaltojen virallisena kielenä, vaikka todellisuudessa se on. Viime aikoina latinalaisamerikkalaisen väestön kasvun myötä liike on voimistunut antaakseen englannin kielen amerikkalaiselle versiolle valtion aseman, mikä on jo saavutettu monien osavaltioiden (osavaltioiden) tasolla . Toisen maailmansodan päätyttyä englannin kielen merkittävä alueellinen ja määrällinen kattavuus, jota tukevat merkittävät Yhdysvaltain taloudelliset resurssit, auttoi englannin kielen saamaan laajemman maailmanlaajuisen merkityksen ja vaikutuksen muihin kielijärjestelmiin.
Englanti toivat Pohjois-Amerikkaan brittiläiset siirtolaiset 1600- ja 1700- luvuilla . Kun laajamittainen brittiläinen siirtolaiskolonisaatio alkoi, täällä asui jo huomattava määrä intialaisia kansoja - valtavan määrän alkuperäisten kielten kantajia. Lisäksi paikoin on jo muodostunut merkittäviä romaaninkielisten kansojen ja yhteisöjen syntyperäisiä espanjalaisia ja vähäisemmässä määrin ranskalaisia ryhmiä . Näiden kielten substraattivaikutus englannin kieleen vaikutti osittain amerikanenglantiin, vaikka amerikkalainen vaikutus ei ollut yhtä merkittävä, toisin kuin espanja Meksikossa . Englanninkieliset ryhmät hallitsivat edelleen Yhdysvaltoihin suuntautuvaa muuttovirtaa vapaussodan puhkeamiseen saakka vuonna 1776 , jolloin 2,8 miljoonasta amerikkalaisesta valtaosa (82 % valkoisista) oli protestanttisia englantilaisia . Lisäksi Yhdysvaltoihin saapui alkuvaiheessa huomattava määrä muiden, pääasiassa germaanisten kielten puhujia, joista merkittävimmät olivat hollanti , saksa , ruotsi , norja sekä kelttiläisten kielten puhujia : iiri . , walesi ja gaeli . Germaanien kielten läheisyys englannin kanssa sekä kelttiläisten kansojen , joista suurin osa oli jo brittiläisen kruununhallituksen alainen, lisääntyvä kaksikielisyys johti siirtolaisten nopeaan assimilaatioon , mutta heidän kielensä vaikuttivat joihinkin Yhdysvaltain englannin suuntauksiin. .
Vieraiden kielten vaikutuksen lisäksi tärkeä tekijä oli kronologinen kehys kielen kielimuunnelman muodostumiselle Yhdysvalloissa: sen perustana siirtomaakaudella oli brittiläinen puhe 1600-1700-luvuilla. Itsenäistymisen jälkeen, joukkotiedotusvälineiden puuttuessa, 1800- ja 1900-luvun alussa metropolin kielessä tapahtuneet muutokset (esim. retroflexin /r/ menetys vokaalien jälkeen) eivät pääsääntöisesti toteutuneet. heijastuu Yhdysvaltojen puheeseen, fonologiaan ja sanastoihin , jotka ovat edelleen arkaaisia .
Amerikan englanti on luonut tuhansia sanoja ja lauseita, jotka ovat tulleet sekä yleiseen englannin kieleen (hitchhike, landslide) että maailmanlaajuiseen sanakirjaan ( okei , teini ).
Erityisesti kieleen vaikuttivat merkittävät erot siirtokuntien elämässä ja elämäntavoissa Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa . Erilainen ilmasto, luonto, ympäristö ja elämäntapa johtivat uusien sanojen ja käsitteiden sopeutumiseen ja syntymiseen paikallisessa englannissa. Tähän luokkaan kuuluvat sanat, jotka ovat peräisin nimenomaan Yhdysvalloista ja jotka eivät yleistyneet Englannissa: Pohjois-Amerikan mantereen kasvien ja eläinten nimet ( hirvi - "Pohjois-Amerikan hirvi " englanniksi hirvi , joka USA:ssa sai merkityksen hirvi ), eri ilmiöitä, jotka liittyvät valtiollisiin ja poliittisiin rakennamme Yhdysvaltoja ( dixiecrat - " demokraatit eteläisestä osavaltiosta "), amerikkalaisten elämään ( apteekki - " apteekki - välipalabaari").
Erityinen ryhmä muodostuu sanoista, joita käytetään sekä Englannissa että USA:ssa ja joissa vain yksi niiden luontaisista merkityksistä on nimenomaan amerikkalainen (markkinat - "ruokakauppa", ura - "ammattilainen"). Sanaa tiedekunta käytetään Englannissa merkityksessä " faculty " ja Amerikassa "opetushenkilöstö". Substantiivi pavement tarkoittaa " pavement " englanniksi ja "pavement" amerikkalaiseksi. Amerikkalaisten luokkaan kuuluvat myös sanat, jotka ovat Englannissa muuttuneet arkaismeiksi tai dialektismeiksi , mutta ovat edelleen laajalle levinneitä USA:ssa: syksy - "syksy" ranskalais-normannien sijaan syksy, asunto - "asunto" tasaisen sijaan, myöhäinen - "myöhäinen". ", rautatie rautatien sijaan - "rautatie", metro maanalaisen sijaan - "metro, metro" ja muut.
Lainausprosessissa joitain amerikkalaisuutta Britanniassa mietitään uudelleen. Esimerkiksi vaalikokous - "puolueen johtajien suljettu kokous" on saanut Englannissa uuden merkityksen: "vaalipetospolitiikka", "äänestäjiin kohdistuva paine" jne.
Amerikan englannin ja muiden eurooppalaisten kielten sanastossa oli jonkin verran vaikutusta.
Espanjan kielen vaikutus on voimakkaampi Yhdysvalloissa, erityisesti lounaassa. Tällaisia tavallisia espanjalaisia ja espanjalaisia intialaisia lainauksia, kuten adios, solo, rancho , buckaroo, tapas, tacos, guacamole, latino/a, käytetään laajasti puheessa ja kirjallisuudessa antamaan sille kaikenlaisia tyylillisiä, ironisia ja muita sävyjä. Myös erilaiset väärät latinalaisamerikkalaiset sanat, kuten cheetot, doritot jne., ovat yleistyneet.
Gallismilla , jotka ovat yleisesti englannin kielessä laajalti edustettuina, on hieman eri taajuus amerikanenglannissa. Yleisimpiä ovat klerikalismit , joissa on ranskankielinen partisiippiliite [ée], joka on vastakohtana [er]:n erottamiseksi subjektin ja toiminnan kohteen välillä: tutor (tutor) ja tutee (opiskelija), työnantaja (työnantaja) ja työntekijä (työntekijä, työntekijä).
Saksan kielen vaikutus amerikanenglantiin oli vähemmän merkittävä, mutta varsin havaittavissa. Toisaalta saksan kieli tai pikemminkin sen eri murteet olivat kotoisin merkittävimmälle siirtolaisaalolle. Ja nykyään noin 20 % Yhdysvaltain väestöstä (noin 60 miljoonaa ihmistä) on kokonaan tai osittain saksalaista alkuperää . Toisaalta saksan kielen virallisen aseman puuttuminen on johtanut sen vaikutuspiirin vähenemiseen (tänään vain 1,5 miljoonaa amerikkalaista pitää sitä äidinkielenä). Saksan vaikutus tuntuu joissain sanoissa ja sanakirjan uudelleentulkinnoissa (esim. "tyhmä" merkityksessä tyhmä, vrt. saksalainen dumm).
Yhdysvalloissa, kuten Isossa- Britanniassa , on useita ääntämismurteita (kutsutaan alueellisiin aksentteihin). Yhdysvalloissa ei ole virallisesti hyväksyttyä "oikeaa" aksenttia. Useimpien liittovaltion tiedotusvälineiden (ensisijaisesti CNN :n ) puhujat käyttävät kuitenkin niin sanottua yleistä amerikkalaista aksenttia. Keskilännen aksentti valittiin kenraaliamerikkalaiseksi. Vaikka sitä puhuu hyvin pieni osa Yhdysvaltain väestöstä (Nebraska, Iowa ja Illinois), sen ymmärtävät kaikki amerikkalaiset. Yhdysvaltain sodanjälkeisistä presidenteistä kenraali American puhuivat D. Eisenhower , R. Nixon , J. Ford , R. Reagan ja B. Obama .
Seuraavat ovat ominaisuuksia, jotka ovat tyypillisiä useille Yhdysvaltain alueellisille aksenteille kerralla. Suurin osa näistä ominaisuuksista on myös General Americanissa. Mutta ei ole yhtä ominaisuutta, joka olisi tyypillinen kaikille yhdysvaltalaisille aksenteille kerralla ja joka puuttuisi brittiläisestä englannista. Lisäksi koillis-Yhdysvalloissa on murteita, joiden ääntäminen on käytännössä mahdotonta erottaa British Received Pronunciationista .
Tyypillinen piirre amerikkalaiselle pääjoukolle on arkaaisen retroflexin r säilyminen vokaalien jälkeen (ääntäminen /r/ sellaisissa sanoissa kuin part tai girl ), mikä on myös Irlannin, Skotlannin ja Kaakkois-Englannin murteissa (ja 1700-luvulla lähes koko Englanti). Poikkeuksia ovat jotkin etelän alueet, New England , New York, afroamerikkalainen murre jne.
Amerikan englannissa on vähemmän r-vokaalieroja kuin brittienglannilla. Sanat merry, marry ja Mary ääntävät samalla tavalla amerikkalaiset standardipuhujat (erot kuitenkin säilyvät monissa Yhdysvaltain alueellisissa aksenteissa).
Vokaalien pituus (merkitty [ː]) on vähemmän tärkeä amerikanenglanniksi kuin brittiläisessä RP :ssä (jossa pitkät vokaalit useimmiten korvaavat puuttuvan [r]-äänen).
Yksi amerikkalaisen englannin tyypillisimmistä piirteistä on brittiläisten vokaalien [ɔː] (samanlainen kuin venäjän pitkä "o") ja [ɒ] (samanlainen kuin lyhyt venäläinen "o", jota joskus merkitään [ɔ) siirtyminen monissa sanoissa. ]) ääneen [ɑ] (lähempänä venäläistä "a" kuin "o") (vertaa sanan "cop" brittiläistä ääntämistä [kɔp], [2] ja amerikkalaista [kɑp] [2 ] [3] ).
Siirtymäaste [ɔː] ja [ɒ] ääneen [ɑ] on erilainen eri sanoissa (se riippuu myös alueellisesta aksentista). Jotkut sanat, jotka brittiläisessä RP:ssä sisälsivät äänen [ɔː] tai [ɒ], sisältävät saman äänen amerikkalaisessa versiossa (esimerkiksi sanat koira, pitkä, suklaa), toiset amerikkalaiset lausuvat täsmälleen samalla tavalla kuin [ɑ] sanassa. isä (esimerkiksi sanat hot, dot, box), kolmannet ovat väliasemassa. Erityisesti, jos brittiläisessä RP:ssä lause "hot dog" lausutaan [hɒt dɒg] (suunnilleen "hot dog"), niin tavallisessa amerikkalaisessa (GA) sama lause lausutaan [hɑːt dɒːg] (noin "hat dog"). tai jopa [ hɑːt dɔːg], eli kirjain "o" sanoissa hot ja dog lausutaan tavallisessa amerikkalaisessa kielessä eri tavalla. (Mutta joissakin Yhdysvaltojen alueellisissa murteissa voit kuulla "hot dog" ja jopa "hat dag").
IPA:ta käyttävät sanakirjat eivät lue "keskitason" ääniä. Jos ääni lausutaan lähempänä [ɑ], se merkitään [ɑ] (tai [ɑː], jos kirjoittajat haluavat korostaa äänen pituutta).
Sanoista, jotka lausuttiin [ɔː] tai [ɒ] brittiläisessä RP:ssä, useimmat amerikkalaiset lausuvat ne yleisimmin [ɑ]:llä (tai lähellä [ɑ]) sanoissa, jotka sisältävät wha, wa (esim. mitä, haluan, pesu ), al (esim. puhu, soita, sali), aw (esimerkiksi sulaa, sahaa, hankala), au (esimerkiksi kirjoittaja, tauko), ot (esim. piste, kuuma, paljon) ja jotkut muut.
Toisaalta sanoja, jotka sisältävät kirjainyhdistelmiä tai (esim. sport, lord, fork) ja joitain muita, amerikkalaiset eivät melkein koskaan lausu [ɑ]:n kautta.
[ɔː]-vokaalin "katoamisen" seurauksena useimmat amerikkalaiset lausuvat sanat kuten cot ja catch samoin (ns. cot- caught merger , yleistä myös Kanadassa ja joissakin maissa). Skotlannin murteet).
| avainsana | RP | amerikkalainen | Esimerkkejä |
|---|---|---|---|
| PAKKI | ɪ | ɪ | laiva, repeämä, himmeä, henki |
| PUKEUTUA | e | ɛ | askel, lasku, helma, kauhu |
| ANSA | æ | æ | huono, taksi, kinkku, nuoli |
| LOT | ɒ | ɑ | pysäyttää, ryöstää, joutsen |
| STRUT | ʌ | ʌ | pentu, hiero, hum |
| JALKA | ʊ | ʊ | täynnä, katso, voisi |
| KYLPY | ɑː | æ | henkilökunta, lukko, tanssi |
| KANGAS | ɒ | ɔ | yskä, pitkä, laakeripuu, alkuperä |
| SAIRAANHOITAJA | ɜː | ɝ | satuttaa, termi, työ |
| FLEECE | iː | i | siemen, avain, koko |
| KASVOT | eɪ | eɪ | paino, sade, pihvi |
| PALM | ɑː | * | rauhallinen, rintaliivit, isä |
| AJATELLI | ɔː | ɔ~ɑ | laki, kiinni, puhu |
| VUOHI | əʊ | oʊ | saippua, sielu, koti |
| HANHI | uː | u | kuka, ryhmä, muutama |
| HINTA | aɪ | aɪ | kypsä, heimo, käytävä, kuoro |
| VALINTA | ɔɪ | ɔɪ | poika, tyhjä, kolikko |
| SUU | aʊ | aʊ | pussi, substantiivi, joukko, kukka |
| LÄHELLÄ | ɪə | ɪr | olut, laituri, kovaa, vakavaa |
| NELIÖ | ɛə | ɛr | hoito, ilma, kuluminen, Mary |
| ALKAA | ɑː | ɑr | kaukana, terävä, maatila, safari |
| POHJOINEN | ɔː | ɔr | sota, myrsky, puolesta, ääni |
| PAKOTTAA | ɔː | tai | lattia, karkea, malmi, suullinen |
| PARANTAA | ʊə | ʊr | köyhä, kiertue, raivo |
* jos sen jälkeen ei ole /r/
Huomautus: Noin puolet amerikkalaisista (noin lännessä ja maan keskiosassa, Uusi-Englannissa) vokaali sanoissa "THOUGHT" ja "LOT" on sama ([ɑ]), ja siten heidän puheessaan sanat cot ja catch ovat homofoneja (ns. cot- caught -fuusio ). Toisen puoliskon amerikkalaisten puheessa vokaalit sanoissa "THOUHT" ja "LOT" ovat erilaisia ([ɔ] ja [ɑ], vastaavasti).
Amerikan englannin tyypillinen piirre on ns. shokkiliuku (flapping) - äänen [t] (ja [d]) ääntäminen kahden vokaalin välillä alveolaarisena yksipainoisena konsonanttina [ɾ] (espanjaksi r sanassa pero , samanlainen kuin venäläinen post-alveolaarinen vapina p (kuten esimerkiksi sanaleikki ) ). Tämä ilmiö esiintyy myös britti-englannissa.
Ääniyhdistelmä -nt- vokaalien välillä (sanoissa, kuten kaksikymmentä, Internet ja center) lausutaan yleensä amerikanenglanniksi soinnillisena alveolaarisena nasaalisena yksipainoisena konsonanttina (IPA [ɾ̃] transkriptiossa), harvinainen ääni, joka yhdistää samanaikaisesti nenäkonsonantin ("n") ja alveolaarisen yksipainokonsonantin (espanjaksi "r") ominaisuudet.
Palatalisaation tyyppi , joka tunnetaan englanniksi nimellä yod-coalescence (klusterien [dj], [tj], [sj] ja [zj] muuntaminen vastaavasti [dʒ], [tʃ], [ʃ] ja [ʒ] ) on yleinen ilmiö kaikilla englannin kielen muodoilla, ja monet tällaisen palatalisoinnin tapaukset ovat jo pitkään tulleet kirjallisiksi (sanoja nature, paine, mitta ei lausuta [tj]:n, [sj]:n ja [zj]:n kautta missään nykymuodossa. englanniksi), mutta tällä hetkellä se on tyypillisempi brittienglannille.
[tj]-klusterin katoaminen sanoissa, kuten sävelmä ja tiistai , esiintyy molemmissa englannin kielimuodoissa; kuitenkin useimmissa amerikkalaisissa murteissa [j] yksinkertaisesti katoaa (ns. yod-dropping ), jolloin nämä sanat kuulostavat toonilta ja Toose-daylta, kun taas puhekielessä brittiläisissä sanat kuulostavat choonilta ja Choose-day ( yod-coalescence ) .
Brittiläisen ja amerikkalaisen ortografian suurimmat erot juontavat juurensa Noah Websterin uudistuksiin ja hänen vuoden 1828 amerikkalaisen englannin sanakirjaan .
Jotkut erot amerikkalaisten ja brittiläisten muotojen välillä:
| Amerikkalainen muoto | brittiläinen muoto |
|---|---|
| väri, suosio, työ jne. | colo u r, favo u r, labo u r |
| matkustanut, peruutettu jne. | matka l ed, peruuta l ed |
| luettelo, dialogi jne. | katalogi , dialogi ue |
| teatteri , mittari , keskus , sapeli jne . | teatteri , mittari , keskus , sapeli _ |
| puolustaa , teeskennellä jne . | puolustaa c e, teeskennellä c e |
| organ z e, analy z e jne. | organ s e, analy s e |
| matematiikka (lyhenne) | matematiikka ( lyhenne ) |
| tarkista ( n.) | che que (n.) |
| gr a y | gr e y |
| t i re | t y re |
| liikunta , ripuli, alumiini , polyethyleeni | mies o euv re , ripuli , alumiini , polyeteeni |
| viski ( Yhdysvallat ja Irlanti) | viski (skotlantilainen) |
| ohjelmoida | ohjelmoi minut |
| jai l | gao l (vanhentunut) |
Kun puhutaan viimeaikaisista tapahtumista tai kun käytetään sanoja jo, vain ja vielä, brittienglanti vaatii nykyhetken täydellisyyttä. Amerikanenglannin puhujat käyttävät näissä tapauksissa enimmäkseen yksinkertaista menneisyyttä, vaikka molempia pidetään oikein amerikanenglanniksi.
"Olen juuri saapunut kotiin." / "Saavuin juuri kotiin." "Olen jo syönyt." / "Söin jo."
Osittain tämä ilmiö siirtyy myös brittienglantiin (mainoslauseena on "Cable wideband just got nopeammin").
Muissa tapauksissa perinteinen ero nykyisen täydellisen ja yksinkertaisen menneen välillä havaitaan molemmissa englannin kielen muodoissa.
Yksinkertaisen tulevaisuuden ajan nimitys ensimmäisessä persoonassa sanan tulee (I will) kanssa on käytännössä kadonnut amerikanenglannista ja katoaa brittiläisestä, mutta sitä käytetään edelleen virallisessa brittienglannissa . Lomakkeen käyttö yksinkertaista tulevaisuutta varten (menen lääkäriin sen sijaan, että tulen/näen lääkäriin) on noin kaksi kertaa yleisempää amerikkalaisessa kuin britti-englannissa.
Useissa tapauksissa amerikanenglannin kielessä epäsäännölliset verbit menevät säännölliseen konjugaatioon: kirjoitettu > kirjoitettu. Muissa tapauksissa amerikkalainen englanti säilyttää usein verbien epäsäännöllisen muodon, jota Britanniassa pidetään dialektisina tai arkaaisina (esimerkiksi get - gotten, sneak - snuck, dive - dove).
Englannin kielen murrekuva Yhdysvalloissa eroaa Iso-Britannian tilanteesta. Huolimatta paljon suuremmasta alueesta, Yhdysvaltain väestön suurempi liikkuvuus on estänyt syvän murteiden pirstoutumisen, joka on yleisempää Brittein saarilla. Kielessä on kuitenkin paikallisia eroja. Erityisesti Yhdysvaltojen eteläosien murteet , afroamerikkalainen englanti ja sen kreolisoitunut gula , jota jotkut tutkijat pitävät itsenäisenä kielenä, Uuden-Englannin murteet jne. eroavat toisistaan.
Englanninkieliset opetusvälineet ja puhekulttuuri useimmissa maailman maissa perustuvat pääasiassa brittiläiseen versioon (ns. Received Pronunciation ). Jos otamme esimerkkinä Neuvostoliiton , niin koko sen historian ajan englantia opetettiin lukioissa yksinomaan sen brittiläisessä versiossa . Ei ole enää mahdollista määrittää, onko tämä hyväksytty ideologisista tai muista syistä. Toisaalta on maita (esimerkiksi Filippiinit ), joissa opetetaan amerikkalaista versiota.
Siitä huolimatta 1900-luvun 50-60-luvuilta lähtien amerikanismi on lisääntynyt brittien, australialaisten, uusiseelantilaisten, kanadalaisten ja irlantilaisten englanninkieliseen puheeseen ja 70-luvulta ja varsinkin 90-luvulta lähtien vieraita puhuvien kansojen puhe. Erityisen intensiivisesti amerikanismit tunkeutuvat kielten leksikaaliseen koostumukseen suhteellisen pienellä määrällä puhujia, jotka käyttävät myös latinalaisia aakkosia ( ranska , italia , puola jne.) sekä muita germaanisia kieliä (hollanti, saksa, ruotsi) , tanska jne.). Vähemmän alttiita tälle prosessille ovat espanjan kieli (jossa perinteisesti suositaan uuslatinismeja), samoin kuin kielet, joissa on ei-latinalainen aakkosto ( venäjä ) ja kiina (jossa alkuperäisten elementtien koostumus on yleinen). . Useita maita edustava humanitaarinen älymystö on äskettäin ilmaissut huolensa motivoimattomien amerikanismien hallitsemattomasta tulvasta, kun näillä kielillä on vastaavat vastineet. Useat kielet käyttävät purismia ja jäljitystä hallitsemaan amerikkalaisuuden tulvaa (vrt. "courriel" tai "sähköposti" "sähköpostille" ranskaksi ja suomeksi , vastaavasti).
| Englannin murteet ja muunnelmat mantereittain | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Afrikka |
| ||||||
| Aasia | |||||||
| Euroopassa |
| ||||||
| Pohjois- Amerikassa |
| ||||||
| Etelä-Amerikka | |||||||
| Australia ja Oseania |
| ||||||
| Yksinkertaistetut kansainväliset kieliversiot |
| ||||||