Kurmanji (kurdin kielen murre)

Kurmanji

Kurmanjin levinneisyys kartalla
oma nimi Kurmancî, kurdi
Maat Turkki Syyria Irak Iran Saksa Azerbaidžan Armenia
Alueet Kurdistan
virallinen asema Länsi-Kurdistan , Etelä-Kurdistan Tunnustettu vähemmistökieli: Iran Armenia
 
 
Sääntelyorganisaatio Pariisin kurdiinstituutti
Kaiuttimien kokonaismäärä ~15,7 miljoonaa (2009) [1]
Luokitus 69
Tila turvassa
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet

indoeurooppalainen perhe

Arjalainen haara Iranin alaliike Länsi-Iranin kielet Luoteis kielet Kurdialaryhmä kurdi Kurmanji
Kirjoittaminen Howar aakkoset
Soran aakkoset
Kielikoodit
ISO 639-1 —
ISO 639-2 —
ISO 639-3 kmr
WALS kji ja krd
Etnologi kmr
IETF kmr
Glottolog nort2641
Wikipedia tällä kielellä

Kurmanji [2] [3] ( kurdi Kurmancî , کورمانجی [4] ), myös pohjoiskurdi ( kurdîya bakur ) [5] [6] [7] [8]  on yleisin kurdimurteista [9] .

Yksi kurdin kielen kirjallisista muodoista perustuu kaakkoiseen murteeseen, joka on yleinen Pohjois - Irakissa ja Hikkarin maakunnassa Turkissa [ 10] [11] .

Termin epäselvyys

Sanaa "Kurmanj" käyttivät myös aktiivisesti omanimenä kurdit , jotka puhuivat sorania ja zazakia [12] [13] [14] . Tämän seurauksena termiä "Kurmanji" voidaan käyttää myös kaikkiin kurdin kielen muotoihin, mutta nyt sekaannusten välttämiseksi on yleensä hyväksytty viittaamaan tällä termillä vain pohjoisen kurdin murreeseen .

Linguogeography

Kurmanji on yleinen Kurdistanin kaikissa osissa ( Turkki , Syyria , Irak , Iran ) [15] .

Turkissa , Syyriassa  - suurin osa kurdeista puhuu kurmanjia ( Irakissa ja Iranissa -  pääasiassa sorania ) [16] .

Myös Neuvostoliiton jälkeisen tilan maat, Euroopan maat ja Yhdysvallat .

Operaattorien lukumäärä

Äidinpuhujien määrä , 15 miljoonaa ihmistä vuonna 2009, mutta heidän määränsä vähenee vähitellen [17] . Se on yleisin kurdin muoto, ja se on myös kotoisin joillekin ei-kurdivähemmistöille Kurdistanissa , mukaan lukien assyrialaiset [1] [18] , armenialaiset [19] , tšetšeenit , tšerkessiläiset [20] ja bulgarialaiset [21] [22] .

Murrejako

Pohjoiskurdin murre sisältää monia keskenään ymmärrettäviä idioomeja . Yleisesti ottaen voidaan erottaa kuusi murretta [23] :

  1. Luoteis murre:
  2. Lounais murre:
  3. Pohjoinen murre (sarkhadi) :
  4. Eteläinen murre:
  5. Kaakkois murre (bakhdini):
  6. Anatolian murre:

Historia

Monet kuuluisat kurdirunoilijat kirjoittivat Kurmanjissa , kuten Ahmad Khani (1650-1707). Se on yleistä myös jesidismia harjoittavien kurdien keskuudessa, rukoukset laaditaan sen pohjalta .

Erot keskikurdista

Foneettisesti ja juurikoostumukseltaan pohjoiskurdi ja keskikurdi ovat samanlaisia. Lisäksi sanastossa on suuri määrä sukulaisia , mutta keskikurdissa on enemmän lainauksia arabian kielestä . Pohjoiskurdin murre on historiallisen kehityksen kannalta konservatiivisempi kuin Keskimurre sekä foneettisesti että morfologisesti (esim. se on menettänyt sukupuolen ja tapauksen kategoriat ). Keskikurdiin on vaikuttanut muun muassa suurempi kulttuurinen sukulaisuus alueen kurdien puhumiin muihin kieliin , mukaan lukien arabia . Vakavat erot morfologiassa vaikeuttavat pohjoisen ja keskiosan kurdien ymmärtämistä . Tämä johtuu morfologisesta uudelleenjärjestelystä, jonka useimmat iranilaiset kielet kokivat keskiajalla .

Sorani eroaa Kurmanjista kuudella kieliopillisesti . Ilmeisesti tämä on seurausta Goranien vaikutuksesta Soraneihin . :

  1. Passiivinen konjugaatio : Soranin passiivinen morfeemi -r-/-ra vastaa sanaa -y-/-ya-  Goranissa ja Zazakissa , kun taas Kurmanji käyttää apuhatiinia ;
  2. Erityinen jälkiliite -eke , löytyy myös zazakista ;
  3. Tehostettu postverbaalinen verbi -uuhi , joka vastaa kirjaimellista vê kielellä Kurmanji ;
  4. "Avoin yhteys" -rakenne tiettyjen substantiivien -e -liitteen kanssa ;
  5. Kurmanjista ja Zazakista kadonneiden enklittisten persoonapronominien säilyttäminen ;
  6. Yksinkertaistettu izafet- järjestelmä ;

Morfologia

Pronominit

Henkilökohtaiset pronominit Persoonapronominit
Kasvot Yksittäinen monikko
1. henkilö Ez, min (riippuu tapauksesta) Em, minä (riippuu tapauksesta)
2. henkilö Tu, te (tapauksesta riippuen) Hûn, me (tapauksesta riippuen)
3. henkilö Voi, m.s. ewî f.p. uuhi (tapausriippuvainen) Ewana, wana (tapauksesta riippuen)

Substantiivit

Varmuus ja epävarmuus

Käytetään määrällisiä ja epämääräisiä artikkelia .

Varsinaisina - yksikön demonstratiivpronomineina ev "tämä", ew "se" ja monikko evan "nämä", ewan "ne".

  • Epämääräiset artikkelit: -ek (sanasta yek "yksi"), -ne tai -ine (sanasta hine "useita", "jotkut", "jotkut").
Sukupuolet ja tapaukset

Toisin kuin Sorani , tapausjärjestelmästä on säilynyt jäänteitä : suoria, epäsuoria ja vokatiivisia . Lisäksi, toisin kuin Sorani , substantiivien jako maskuliiniin ja feminiiniseen on säilynyt, ja lähes kaikki maantieteelliset nimet, termit ja lainaussanat esiintyvät feminiinissä .

Isafet

Persian tavoin käytetään isafetia  - formantit -а , -ê , -î , -êt , -ên , -ne , -е .

Numeronimi

Venäjän kieli Kurmanji Venäjän kieli Kurmanji Venäjän kieli Kurmanji
yksi Jep yksitoista yanzdeh
kaksi tehdä kaksitoista donzdeh kaksikymmentä rintakuva
kolme sê kolmetoista sezdeh kolmekymmentä si
neljä hiiltyä neljätoista cardeh neljäkymmentä cil
viisi rênc viisitoista panzdeh viisikymmentä pêncî
kuusi Sess kuusitoista Sanzdeh kuusikymmentä şest
seitsemän hevt seitsemäntoista hîvdeh seitsemänkymmentä heftek
kahdeksan heyst kahdeksantoista hejdeh kahdeksankymmentä heste
yhdeksän ei yhdeksäntoista nozdeh yhdeksänkymmentä newwêd
kymmenen deh sata sed tuhat hezar

Numerot kahdenkymmenen jälkeen, kuten venäjäksi , osoitetaan kymmenien nimien ja yksiköiden nimien yhdistelmällä: sî "kolmekymmentä", çil "neljäkymmentä". Satojen nimiä muodostettaessa lasketaan ensin sadan yksiköt, ja sitten seuraa sana sed "sata": dused "kaksisataa", sêsed "kolmesataa", çarsed "nelisataa".

Verbi

Yksikkömuodossa verbillä on kolmen henkilön muotoja, monikossa vain yksi muoto in , joka on yhteinen kaikille kolmelle henkilölle. Konjugoitaessa verbiä eri aikamuodoissa ja tunnelmissa käytetään kolmea henkilökohtaista päätettä : täysi, katkaistu ja toissijainen.

Syntaksi

Kurmanjin tavallinen sanajärjestys on subjekti-objekti-verbi. Määritelmät tulevat määritellyn jälkeen .

Kirjoittaminen

Nykyaikaisella kurdin romanisoidulla aakkosella on seuraava muoto [24] :

A a Bb c c Ç ç D d e e Ê ê F f G g HH minä i
О О Jj Kk l l M m N n O o Pp Q q R r S s
Ş ş T t U u Û û Vv W w X x V v Zz

Yezidi-skripti

Tunnetaan kaksi uskonnollisen sisällön jezidikäsikirjoitusta , jotka on kirjoitettu alkuperäisellä jesidikirjoituksella. Heidän kirjoitusaikansa on keskustelunaihe - niitä kutsutaan sekä XI-XII- että XVII-luvuiksi. Lisäksi monet asiantuntijat pitävät näitä käsikirjoituksia 1800-luvun väärennöksinä. Käsikirjoitukset julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1911. Tutkijoiden mukaan jesidi-kirjoitus on jatkoa nestorialaisesta tai jakobiittikirjoituksesta [ 25] .

Vuonna 2013 Georgian jezidien hengellinen neuvosto päätti elvyttää jezidien käsikirjoituksen. Tätä tarkoitusta varten Jezidi-käsikirjoitusten kirjoittaminen uudistettiin - lisättiin useita uusia merkkejä, ja monet aiemmin käytetyistä merkit jätettiin aakkosten ulkopuolelle. Nyt uudistettua jezidi-aakkosta käytetään uskonnollisessa käytännössä Tbilisin Jezidi-temppelissä , ja vuonna 2018 siitä julkaistiin rukouskokoelma [25] [26] .

Muistiinpanot

  1. ↑ 12 Gaunt , David. Teurastukset, vastarinta, suojelijat: muslimien ja kristittyjen suhteet Itä-Anatoliassa ensimmäisen maailmansodan aikana : [ eng. ] . - Gorgias Press, 2006. - S. 4. - ISBN 978-1-59333-301-0 .
  2. ↑ BDT, 2010 .
  3. ↑ Kirjoittajaryhmä. kurdit. Legenda idästä . - Pietari. : Gazpromneft, 2020. - s. 31. - 456 s. — ISBN 9780369404503 .
  4. ↑ Ferhenga Kurmancı̂-Inglı̂zı̂ : [ Kurd. ] . - Yale University Press, 2003.
  5. ↑ Ayfer Gokalp (elokuu 2015). "Kurdilasten kieli- ja lukutaitokäytännöt kodeissaan ja kouluissaan Turkissa" (PDF) . Arizona State University: 146. Arkistoitu (PDF) alkuperäisestä 30.03.2019 . Haettu 19.3.2019 . _ Käytöstä poistettu parametri |deadlink=( ohje )
  6. ↑ Yarshater, Ehsan , toim. (2008), Kurdish language I. History of the Kurdish language , Encyclopædia Iranica , Lontoo ja New York: Routledge , < http://www.iranicaonline.org/articles/kurdish-language-i > . Haettu 28. elokuuta 2013. . Arkistoitu 17. marraskuuta 2011 Wayback Machinessa 
  7. ↑ Georg Krotkoff. Humanismi, kulttuuri ja kieli Lähi-idässä. - 1997. - s. 299.
  8. ↑ Kapteeni RE Jardine. Bahdinan Kurmanji - Mosulin divisioonan ja Kurdistanin ympäröivien alueiden kurdien kurmanjin kielioppi. - Bagdad: Government Press, 1922. - P. ii.
  9. ↑ Kurdin kieli . Britannica . Haettu 22. maaliskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 4. kesäkuuta 2020.
  10. ↑ Kirjoittajaryhmä. kurdit. Legenda idästä . - Pietari. : Gazpromneft, 2020. - S. 22. - 456 s. — ISBN 9780369404503 .
  11. ↑ Kurmanji-kurdi . Käyttöpäivä: 24. helmikuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016.
  12. ↑ Kaya, Mehmet. Turkin Zaza-kurdit: Lähi-idän vähemmistö globalisoituneessa yhteiskunnassa. ISBN 1-84511-875-8
  13. ↑ Lähi-idän kielet . Haettu 23. joulukuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 18. tammikuuta 2012.
  14. ↑ Kurdien moderni historia: Kolmas painos - David McDowall - Google  Books . – Books.google.com, 2004.
  15. ↑ Kirjoittajaryhmä. kurdit. Legenda idästä / V.V. Naumkin, I.F. Popov. - Venäjä: Gazprom Neft, Arbor Publishing Group, 2018. - S. 22. - 450 s.
  16. ↑ Kirjoittajaryhmä. kurdit. Legenda idästä / V.V. Naumkin, I.F. Popov. - Venäjä: Gazprom Neft, Arbor Publishing Group, 2018. - S. 22-23. - 450 s.
  17. ↑ Kurmanji Ethnologuessa. – 2016.
  18. ↑ Biner, Zerrin Ozlem. Luku 4. Elä ikään kuin velkaantuneena // Luovutuksen valtiot  : [ eng. ] . — University of Pennsylvania Press, 2020. — S. 101–130. — ISBN 978-0-8122-9659-4 . - doi : 10.9783/9780812296594-006 . Arkistoitu 8. tammikuuta 2022 Wayback Machinessa
  19. ↑ Kürtler'le Ermeniler işte böyle karıştı!  (tur.) , Internethaber  (30. maaliskuuta 2010). Arkistoitu alkuperäisestä 8. tammikuuta 2022. Haettu 8. tammikuuta 2022.
  20. ↑ Aşiretler rapor. – 1. - Istanbul : Kaynak Yayınları, 2000. - ISBN 9753432208 .
  21. ↑ Philip G. Kreyenbroek, Stefan Sperl. Kurdit: nykyaikainen katsaus. - Routledge, 2005. - ISBN 1134907656 .
  22. ↑ Türkçe için getirilen Bulgarlar Kürtçe konuşuyor , Rudaw (17. toukokuuta 2017). Arkistoitu alkuperäisestä 8. tammikuuta 2022. Haettu 8. tammikuuta 2022.
  23. ↑ Epengin, Ergin; Hei, Geoffrey. Kurmanjin alueelliset vaihtelut: Murteiden alustava luokitus . - 2051-4883, (2014). Arkistoitu 14. joulukuuta 2021 Wayback Machinessa
  24. ↑ Seladet Alî Bedir-Khan. Elfabêya kurdî & Bingehên gramera kurdmancî . - Tukholma: NEFEL, 2002. - P. 11-13. - 112 s. — ISBN 91-89687-04-3 .
  25. ↑ 1 2 D. Pirbari, K. Amoev. Jezidin kirjoittaminen . - Tbilisi, 2013. - 32 s. - ISBN 978-9941-436-95-6 .
  26. ↑ Erdal Karaca, Dimitri Pirbari, Andrij Rovenchak. Alustava ehdotus Yezidi-skriptin koodaamiseksi UCS:n SMP:ssä (versio 1  ) . Unicode.org (20.8.2018). Haettu 2. syyskuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 2. syyskuuta 2018.

Kirjallisuus