Khori burjaatit

Khoriburjaatit ( Bur. Khoriin Buryaaduud ) ovat etnoalueellinen ryhmä burjaattien etnisessä ryhmässä . Sijaitsee laajalle alueelle, jota idästä rajoittaa Yablonovin vuoristo . Suurin osa väestöstä on asettunut Selengaan laskevan Uda-joen laaksoon, Khilok - joen ja sen sivujokien laaksoon Selengan itäpuolella .

Vuonna 1822 Khori-Buryat- maiden keskelle perustettiin Khori- Spoon duuma . Vuonna 1839 Aginskyn pääulkoneuvostosta muodostettiin erillinen Aginsky-arojen duuma . Siten Khori-burjaattien sisällä muodostui kaksi etnoterritoriaalista ryhmää: Khori-burjaatit ja Agin -burjaatit .

Heimokokoonpano

Khori-buryaattien etnoalueryhmään kuuluvat sellaiset heimot kuin Galzud, Huatsai, Khubdud, Sharayd, Guchid, Khargana, Khuday, Bodongud, Khalbin, Batanay, Sagan, Shono, Khengelder. Suurin osa Khori-buryaattien etno-alueellisesta ryhmästä on suuren Khori -heimon edustajia , joka koostuu yhdestätoista pienestä heimosta. Khori-buryaattien etnoterritoriaaliseen ryhmään kuuluvat myös ekhirilaisten klaanit: Shono, Khengelder, Olzon, Bulagat - klaani Alaguy, Länsi-Buryat-klaanit: Khaital, Nokhoi (Nokhoyurug) [1] .

Khori-Buryat-klaanien khukhurit

Hori-Buryat-klaanit on jaettu khukhureihin (haaroihin):

• batanai : dogshid (dokshit, tughed, tugchid), shaldan (saldan), boohay (bohoy, boohoy, bohon), hedegene, malan (malaakhan, malgaakhan), zayamkha (zahimkha), shubge;
• bodonguud : orgodoy (orgoody, orgoytoy), zalair , budan (bodon), huuri (baira), harmaita (harmaitai), teshei, zartagan (zertehen), sonkhon, ormol, helgo [2] ;
• galzuud : zhenghen (zhenheni, zhinhen, zhinhan), deldeger (deldger, deldegyr, deldegor [2] ), dorgosho (dorgoshi), sarbada (harbada, harbado [2] ), dagankhan (dagaankhan, daahai, dagaahai ), habagai (Ershem), Onkhot (Onkhon), Khaital, Shono, Olzon (Olzon), Nokhoi Urag (Nokhoi-Urug), Khatagin, Kharchin, Khorchin, Shara- Nokhoi , Alilkhai (Alaakhai), Mongol, Sagaatan (Sagaatanda), Nogoogod ( nogod, nogoon), saadagta (haadagta);
• gushad (guchid) erotetaan seuraavat huhurit: hara gushad (buhe-hara, hara baatar), shara gushad (shara-mergen, mergen shara);
• sagaanguud : ubegtei, ubege (ubegei, ubgei, ubegui, ubgen), bayangu (bayangui), henzegei (henzege), ulinghai (ulyaanhai), hushuusha (khugshuusha), butei (buday), shono;
• halban (halbin) : gutar (gutaar, guutar), khurigai (khurgai, horigoi), mengei (mengee), zhirokhon (zhorohon), teskhei, barigai, mushen (musen), zurguud (zurgad, zuragaad);
• hargana : khoohei, mootgon (mootgan, mootogon, moodkhon, mootkhon, motogon [2] ), baatarzhan (batarzhan, batorzhan, baatarzhaan), abga (abkhan, abakhan, avgan [2] ), baitai (baitalai), huheneet (khunek) hүhe), onhot, tangut (tanguud, tangad), baryahan (baryaakhai, baryuukhai), hoodoy (huudai), shuudai (shudai, shigudai, siguudai, saguudai), khushuun, horan, batanai (batnai), khursa hutagata, [ mohoho hutagata 2] ;
• huasai : barshyukha (barshuukha, barshuukha, barshiukha, borshikho, borshiiho, borishkha, baryuushkha), begter (bektyr, bedetur, bukhter, bogdor, bogtor), bookhoy (bokhoy), sagaan-malgay (sagaan (sagaan malgata , ) togdor), ongor (obogor, ongoodor), baabagar (babgar, babagar), harilkhan (khurilkhan, khurigakhan), tabakhal (taabahal), bayahan, uheelei;
• hubduud : leglut (lyglut, legluud, liglid), ulaalzai (ulalzai, uryalze [2] ), baitai (boytoi), nokhoi (nokhoi-Urug), tsagalzai (sagaalzai, sagalzha, sagaalzha), temurchin (tumershe), borytumuhaershen (boryuukha, baryuukha, buryuukha, borigooho), badlay, urgash;
• khuday : zalgyur (zalkhi, zaltir), kudui (khuduy, khuudei, khuugedei), mikhan, alagui, khara-tului (khara toolei), khonton (hunda, hunduu), betsikhey (betseehei), zemkhet (zhemged), bushharhei, . (shalhar), rimgid;

• sharaid : ahayd (ahaydai, akhaytai), dolood (taltta, doloogaad, doloon), khagshuud (khagshuul, hakshut, hogshuud, khoshuud, gegzhid, gegshed), khodontsa (hudansa, khursa hutagata (hudamsa), dobda toboota (toboota, dobda tabatay), deldei (daltai, deldee), sunit (sunid, sumid), subada, tanga, halbanag, puusagad, baltyagy [3] [4] [5] [6] [7] [8] [9] [10] [11] .

Lisäksi erotettiin seuraavat hallinnolliset klaanit: baruun-khuasai, zүүn-khuasai; baruun-hargana, zuun-hargana; baruun-khubduud, zүүn-khubduud [12] .

Katso myös

• Khori burjaatit
• Aginski burjaatit
• Hori Tumats
• Burjaattien etniset ryhmät, heimot ja klaanit

Muistiinpanot

1. ↑ Nanzatov B. Z. Burjaattien heimokokoonpano 1800-luvulla  // Siperian kansat ja kulttuurit. Vuorovaikutus muodostumisen ja modernisoinnin tekijänä. - 2003. - S. 15-27 .
2. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 Kradin N. N., Yankov A. G. Aginsky ja Ust-Orda: Länsi- ja Itäburjaattien identiteetin vertailevat ominaisuudet  // Ural Historical Bulletin. Etnokulttuurinen dynamiikka. - 2017. - Nro 2 (55) . - S. 96-105 .
3. ↑ Tsydendambaev Ts. B. Burjaatin historialliset kronikat ja sukuluettelot. Historiallinen ja kielellinen tutkimus. - Ulan-Ude: Burjaatin kirjojen kustantaja, 2001. - 664 s.
4. ↑ Nanzatov B.Z., Sodnompilova M.M. Aginsky Burjaatit 1800-luvulla: etninen koostumus ja asutus | Aginskin buryat 1800-luvulla: etninen kokoonpano ja asutus  // Venäjän tiedeakatemian Siperian sivuliikkeen Buryat-tieteellisen keskuksen tiedote.
5. ↑ Dasheeva S. N. Ug garbalaa meden yabaya . nsportal.ru. Käyttöönottopäivä: 25.6.2018. (määrätön)
6. ↑ Nanzatov B. Z., Sodnompilova M. M. Khorinsky steppe duuma 1800-luvulla (Khorinsky-buryaattien etninen kokoonpano ja uudelleensijoittaminen)  // Venäjän tiedeakatemian Siperian haaran Valko-Venäjän tieteellisen keskuksen tiedote. - 2016. - Nro 3 (23) .
7. ↑ HORIDOIMERGEN: HORI BURYADUUD . horidoimergen.blog.gogo.mn. Haettu: 29.7.2018. (määrätön)
8. ↑ BURYAD YNEN . burunen.ru. Haettu: 29.7.2018. (määrätön)
9. ↑ Hori buryaaduudai ug garbal . echozanchal.ru. Haettu: 29.7.2018. (määrätön)
10. ↑ Khori burjaatit . IRKIPEDIA - Irkutskin alueen portaali: tietoa ja uutisia. Haettu: 1.9.2017. (määrätön)
11. ↑ B. Adyaa, D. Dembereldorj. Ug ekhiin bichig . - Erdenet: Mongol Sudar, 1998. - S. 77. - 104 s.
12. ↑ Nanzatov B.Z. Burjaattien heimokokoonpano XIX vuosisadalla  // Siperian kansat ja kulttuurit. Vuorovaikutus muodostumisen ja modernisoinnin tekijänä. - 2003. - S. 15-27 .

Kirjallisuus

• Tsydendambaev Ts. B. Burjaatin historialliset kronikot ja sukuluettelot. Historiallinen ja kielellinen tutkimus. - Ulan-Ude: Burjaatin kirjojen kustantaja, 1972. - 664 s.
• Tsydendambaev Ts. B. Burjaattien historialliset kronikot ja sukuluettelot buryaattien historian lähteinä. - Ulan-Ude: Rep. tyyppi, 2001. - 255 s.
• Nanzatov B. Z. Burjaattien heimokokoonpano 1800-luvulla // Siperian kansat ja kulttuurit. Vuorovaikutus muodostumisen ja modernisoinnin tekijänä: Artikkelikokoelma. - Irkutsk, 2003. - S. 15-27.