Adyghe kieli

Adyghe kieli
oma nimi	Adygabze [1]
Maat	Venäjä , Turkki , Jordania , Syyria , Israel , Pohjois - Makedonia , Irak , Saudi - Arabia
Alueet	Adygea , Krasnodarin alue
virallinen asema	Venäjä :  Adygea Rojava
Kaiuttimien kokonaismäärä	Venäjällä 117,5 tuhatta (2010) [2]
Tila	haavoittuva [3]
Luokitus
Kategoria	Euraasian kielet
Pohjois-Kaukasian superperhe (ei yleisesti tunnustettu) Abhas-Adyghe-perhe Adyghe-ryhmä
Kirjoittaminen	Kyrillinen ( adyghe-kirjoitus )
Kielikoodit
GOST 7.75-97	helvetti 020
ISO 639-1	—
ISO 639-2	ady
ISO 639-3	ady
WALS	adt , ady ja tuhka
Maailman kielten atlas vaarassa	1064
Etnologi	ady
IETF	ady
Glottolog	adyg1241
Wikipedia tällä kielellä

Adyghe-kieli (myös alatšerkessi , läntinen tšerkessi , läntinen adyghe ) on adyghien kieli , joka on osa abhaasiadighe-perhettä .

Adyghe-kielessä on neljä murretta , joiden nimet ovat samat kuin niiden puhujien nimet, nimittäin: Abadzekh (nyt lähes sukupuuttoon Venäjältä, mutta sitä käytetään edelleen Adyghe-diasporassa), Bzhedug , Temirgoev , Shapsug . Temirgoevin murre valittiin kirjalliseksi adyghe-kieleksi . Jotkut kielitieteilijät pitävät kabardino-cirkassia ja adyghe-kieliä yhteisen adyghe-kielen murteina [4] .

Adyghe-kielen puhujamäärä Venäjällä on 117 489 henkilöä (2010).

Yleistä tietoa

Venäjällä adyghe -kieltä puhutaan Adygeassa sekä Krasnodarin alueen Lazarevskin ja Tuapsen alueilla . Lisäksi kieli on yleinen suuressa adyghe-diasporassa , joka asuu Turkissa , Syyriassa , Libyassa , Egyptissä , Jordaniassa , sekä muutamissa diasporoissa Israelissa ja muissa Lähi-idän ja Euroopan maissa .

Useat tunnetut kielitieteilijät ( E. Forrer , E. Laroche, I. M. Dunaevskaya ja A. Kammenhuber ) onnistuivat selvittämään hattilaisen kielen kieliopillisen rakenteen , ja se heidän ilmaisunsa mukaan "osoittaa silmiinpistävää rakenteellista samankaltaisuutta. Länsi-Kaukasian kielet (Abhas-Adyghe)”, ja G. A. Melikishvilin ja G. G. Giorgadzen kielitutkimukset mahdollistavat myös sen, että Hattian on läheistä sukua kaskien kielelle [5] .

Adyghe-kieli sisältyy S. A. Starostinin 1980-luvulla ehdottamaan hypoteettiseen kiinalais-kaukasialaiseen kieliperheeseen .

Adyghe-kieli eroaa lähisukuisesta kabardino-cirkassiasta labialisoituneilla affrikaatilla dzu , tsu , spirants zhu , shyu , shӏu ja stop pӏu ; sekä kaltevuuden muodot, staattiset; kahden erityisen omistusluokan olemassaolo (perutettava/luovuttamaton ja luovuttamaton/luovuttamaton); käyttämällä negaatiopäätettä -ep (kabardino-cirkassiassa tämä on suffiksi  kym ); ergatiivis-epäsuoran tapauksen -sch indikaattori demonstratiivisissa pronomineissa (adyghe - Asch eupchi ja kabardia  - Aby eupschI  "Kysy häneltä").

Vertailun vuoksi:

1. Tsӏyfme yathyamykӏagyo ushdehashchhy huscht ep (adigheksi), Tsҏyhukhem ya tkhemyshkӏag'em ushdykhyeshkh khunukyym ( kabardiaksi ) - "Et voi nauraa jonkun muun epäonnelle: valitettavasti te voitte.
2. Bzylfyg'em dzhaner egykӏy (adyghe) ja Bzylkhugem dzhaner ezhyshchi ( kabardiaksi ) "Nainen pesee paidan"; Se osӏoneu syfai - Se bzhesӏenu sykhueysh  "Haluan kertoa sinulle."

Kielelliset ominaisuudet

Adyghe-kielen fonetiikka erottuu konsonanttien runsaudesta (murteissa - jopa 67). Vokalismi (kuten kabardino-cirkassian kielessä) on kolmiosainen [6] a - y - e , toisin kuin abhaasi- ja abaza-kieli, joiden pääjuurissa voi olla vain kaksi vokaalia: "a" ja "y". Tavujen supistumisesta muodostui e (hey = ye) ja (yy = yy), o (ue = ey) . Nimi muuttuu tietyssä deklinaatiossa neljässä tapauksessa - suorassa, epäsuorassa, luovassa ja transformatiivisessa, ja määrittelemättömässä - kahdessa, joskus kolmessa. Verbi, kuten kaikissa abhaasi-adyghe-kielissä, sisältää runsaasti henkilömuotoja, numeroita, aikamuotoja, tunnelmia, lupauksia. On olemassa monipuolinen, ns. monipersoonallinen konjugaatio, kun kaksi tai useampi henkilökohtainen etuliite, subjektin osoittimet, suorat ja epäsuorat objektit sisältyvät samanaikaisesti verbin konjugoituun muotoon.

Adyghe-kieli on polysynteettinen . Adyghe-kielelle on ominaista monikomponenttinen predikaatti, joka voi sisältää henkilökohtaisia ​​etuliitteitä, paikan, suunnan ja henkilökohtaisen suhteen etuliitteitä ja joskus nimellisiä juuria. Kuten lähes kaikki Pohjois-Kaukasian kielet , adyghe-kieli on ergatiivinen : intransitiivisen predikaatin subjekti ja transitiivisen verbin objekti ovat samassa tapauksessa (riippuen perinteestä, jota kutsutaan nominatiiviksi, suoraksi tai absolutiiviseksi ), transitiivisen predikaatin agentti . on ergatiivinen tai epäsuora tapaus. Suhteellinen määritelmä tulee ennen määritettävää asiaa ja laadullinen määritelmä määriteltävän asian jälkeen. Tavallinen sanajärjestys lauseessa on: subjekti, suora objekti, muut jäsenet, predikaatti.

Nykyaikaisen adyghe-kielen sanastossa erotetaan avoimen tavutyypin ensisijaiset juuret. Suurin osa adyghe-sanoista on muodostettu niiden yhdistelmästä. Lokakuun vallankumouksen jälkeen kirjoitus luotiin perustuen arabialaiseen aakkoseen, joka korvattiin vuonna 1927 latinalla ja vuonna 1938 kyrillisillä aakkosilla.

Aakkoset

Adyghe-aakkosten ja kirjainten nimet:

Adyghe-aakkosissa on 64 kirjainta: 7 edustaa vokaalia ja 57 konsonanttia. Kirjaimia e, k, b, b, y, i käytetään pääasiassa lainauksissa; "o" välittää diftongin ue/eu, kІ>chІ. Aikaisemmin aakkoset sisälsivät kirjaimet shІ , shҏu .

Adyghe-kielessä samoja kirjaimia käytetään merkitsemään ääniä (foneemia) kirjallisesti kuin venäjäksi. Niiden lisäksi kirjain I ("tikku") otettiin lisäksi Adyghe-aakkosiin.

Tiettyjen (kurkunpään, labiaalien, stop-, rako-, lateraali-) äänien osoittamiseen käytetään yhdistelmiä "y", "b", "b", "I": gu, gy, gyu, kъ, kyu, kІ, kӏu, zhъ, zhu, shъ, shhu, shІ, shӏu jne. Nämä kirjainyhdistelmät tarkoittavat yhtä ääntä (foneemia), kuten venäjäksi sanotaan: l, t, s .

Kabardin kielessä ja adyghessa zh ja zh lausutaan täsmälleen samalla tavalla, mutta ne eroavat oikeinkirjoituksen suhteen. Kabardian kielellä zhj:n sijaan he kirjoittavat zh ( zhy / zhy ​​"  vanha"), chI - schI ( chӏygu / schӏygu  "maa") sijaan sh - sch ( pshashye / pshashche  "tyttö"), sijasta shhu - f ( shuzy / fyz  "vaimo"; utsysh'o / udzyfe  "vihreä"), sijasta shІ - shchI ( pshӏy / pschӏy  "ten"), sijaan f - hu ( fai / khueysch "halua" ), ja sen sijaan shӏu - fІ ( shӏoi / fӏey  "likainen" ).

Murrekirjaimet

Sanomalehti " Adyge mak " ("Adyghen ääni") julkaistaan ​​adyghe-kielellä.

Numerot

Määrää määritettäessä kaikki kardinaaliluvut paitsi zy (yksi) sijoitetaan määritettävän substantiivin perään: zy kale  "yksi kaveri", kaelitau  "kaksi kaveria", mefe min  "tuhat päivää". Aperea ("ensimmäinen") lukuun ottamatta ne muodostetaan käyttämällä etuliitettä i- ja päätettä -nere .

Jakavat numerot muodostetaan toistamalla numeroa infiksilla -ry : zyryz "yksi kerrallaan", tҏurytӏu "kaksi", shyrysh "kolme", ​​plҏyryplІ "neljä", tfyrytf "viisi" jne. Lauseessa: Ejakӏohertӏt chaakheshtyg'eh "Oppilaat menivät kokeeseen pareittain."

Murtoluvut muodostetaan kvantitatiivisista loppuliitteen avulla - (a) ne : shchy "kolme" - shane "yksi kolmasosa", plӏy four - plӏane "yksi neljäsosa", hy "six" - hane "yksi kuudesosa", jne.

Adyghe Wikipedia

Wikipediasta on adyghe-kielinen osio  (" Adyghe Wikipedia "), ensimmäinen muokkaus tehtiin vuonna 2018 [7] . 3.11.2022 klo 16.37 ( UTC ) osiossa on 451 artikkelia (sivujen kokonaismäärä - 3180); Siihen on rekisteröitynyt 6220 osallistujaa, joista yhdellä on ylläpitäjän asema; 16 osallistujaa on tehnyt jotain viimeisen 30 päivän aikana; osion olemassaolon aikana tehtyjen muokkausten kokonaismäärä on 12 241 [8] .

Kirjallisuus

• Adyghe oikeinkirjoitus (Adyge speller) / Valmisteltu. D. A. Ashkhamaf, johon osallistui N. F. Yakovlev. - 2. painos - Maykop: Adygnatsizdat, 1938. - 24 s.
• Ashkhamaf D. A. Lyhyt katsaus adyghe-murteisiin. - Maykop: Adygnatsizdat, 1939. - 20 s.
• Yakovlev N. F., Ashkhamaf D. A. Adyghe-kirjallisen kielen kielioppi / Toim. toim. I. I. Meshchaninov, S. L. Bykhovskaya. - M.-L.: Neuvostoliiton tiedeakatemian kustantamo, 1941. - 464 s.
• Venäjän-Adyghe-sanakirja (Urys-Adyge Guschyal) / Toimittanut Kh. D. Vodzhdokov; Lyhyen adyghe-kielen kieliopillisen luonnoksen avulla 3. I. Kerasheva . - M .: Valtion ulkomaisten ja kansallisten sanakirjojen kustantamo, 1960. - 1098 s.
• Rogova G. V., Kerasheva Z. I.  Adyghe-kielen kielioppi. - Maykop: Krasnodarin kirjakustantajan Adyghe-haara, 1966. - 462 s.
• Kokoelma artikkeleita adyghe-kielen syntaksista / Otv. toim. B. M. Bersirov, K. Kh. Kurashinov. - Maykop, 1973. - 220 s.
• Adyghe-venäläinen sanakirja (Adyghe-Urys guschyal) / Toim. Zh. A. Shaova. - Maykop: Adyghe Research Institute, 1975. - 440 s.
• Adyghe-kieltä käsittelevä artikkelikokoelma / Toim. toim. M. A. Kumakhov ja K. Kh . Meretukov - Maykop, 1976. - 422 s.
• Lauserakenne adyghe-kielellä: la. Artikkelit/ Pääkirjoitus: Z. Yu. Kumakhova, Yu. A. Tharkakho. - Maykop, 1976. - 156 s.
• Blagoz Z. U. Adyghe-venäläinen kaksikielisyys. - Maykop: Krasnodarin kirjakustantajan Adyghe-haara, 1982. - 135 s.
• Tharkakho Yu. A. Adyghe-kirjallisen kielen tyylien ja normien muodostuminen / Toim. toim. 3. Yu Kumakhova. - Maykop: Krasnodarin kirjakustantajan Adyghe-haara, 1982. - 192 s.
• Sanasto ja sananmuodostus adyghe-kielellä: la. artikkelit / Rep. toim. Z. U. Blyagoz. - Maykop, 1987. - 158 s.
• Adygabzem igramtikere ileksikere yaofygo-kher (Adyghe-kielen kieliopin ja sanaston kysymyksiä) / Toim. K. Meretyko, K. Kaurashchyne. - Myekhuape, 1989. - 144 jKr.
• Tharkakho Yu. A. Adyghe-venäläinen sanakirja (Adyghe-Urys guschyal). - Maikop: Adyghe-kirjakustantaja, 1991. - 304 s.
• Testelets Ya. G. (vastaava toim.). Polysyntetismin näkökohdat: Adyghe-kielen kieliopin esseitä. Moskova: RGGU, 2009. - 715 s.

Muistiinpanot

1. ↑ Tharkakho Yu. A. Adyghe-venäläinen sanakirja. Maykop: Adyghe-kirjan kustantaja, 1991
2. ↑ Tiedotusmateriaalia vuoden 2010 koko Venäjän väestönlaskennan lopputuloksista . Haettu 31. tammikuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 6. lokakuuta 2021. (määrätön)
3. ↑ Unescon punainen kielten kirja
4. ↑ Aydın, Şamil Emre (2015), Çerkes Diyalektleri, ISBN 9786056569111 . Haettu 28. toukokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 27. toukokuuta 2020. (määrätön)
5. ↑ Djakonov, Igor Mihailovitš . Armenian kansan esihistoria: Armenian historia. ylämailla 1500-500 eKr e. Hurrilaiset, luvilaiset, proto-armenialaiset / AN Arm. SSR. Historian instituutti. - Jerevan: Armin tiedeakatemian kustantamo. SSR, 1968. - S. 11. - 264 s. Arkistoitu alkuperäisestä 17. heinäkuuta 2012.
6. ↑ Kumakhov M. A. , Shagirov A. K. , Abhasian-Adyghe kielet, kirjassa: Languages ​​of Asia and Africa, M., 1979
7. ↑ Adyghe Wikipedia: ensimmäinen muokkaus
8. ↑ Adyghe Wikipedia: tilastosivu

Linkit

• Puhumme adyghe - adyghe-kielen kurssia
• Adyghe-aakkoset ja kielioppi
• Adyghe-kielen sanakirja

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Hienoa norjalaista Iso venäläinen Britannica (verkossa)
Bibliografisissa luetteloissa	GND : 4084732-9 LNB : 000274504 NDL : 00576446 NKC : ph773856