Kirgisian kieli | |
---|---|
oma nimi |
Kirgisia Tili Kirgisia |
Maat | Kirgisia , Uzbekistan , Kiina , Tadžikistan |
virallinen asema |
Kirgisia ,
|
Sääntelyorganisaatio | Kirgisian tasavallan presidentin alainen kansallinen kielitoimikunta |
Kaiuttimien kokonaismäärä | |
Tila | turvassa |
Luokitus | |
Kategoria | Euraasian kielet |
turkkilainen haara Kypchak tai Gorno-Altai ryhmä Kirgisian-Kypchak-alaryhmä [1] | |
Kirjoittaminen | Kyrillinen ja arabialainen aakkoset |
Kielikoodit | |
GOST 7.75-97 | kir/kyr 305 |
ISO 639-1 | ky |
ISO 639-2 | kir |
ISO 639-3 | kir |
WALS | kgz |
Etnologi | kir |
IETF | ky |
Glottolog | kirg1245 |
Wikipedia tällä kielellä |
Kirgisian kieli ( Kyrgyz. Kyrgyz tili , arabialainen kirjoitus - قىرعىز تئلى) on Kirgisian kieli ja Kirgisian valtionkieli , joka kuuluu kirgisia-kyptšakkien turkkilaisten kielten ryhmään . Vuoden 2009 Kirgisian väestönlaskennan mukaan kirgisia oli Kirgisian äidinkieli 3 830 556 ihmiselle, ja toinen 271 187 ihmistä ilmoitti toisena kielenä puhuvansa sujuvasti (mukaan lukien 212 063 etnistä uzbekkia ). Siten Kirgisian puhujien kokonaismäärä Kirgisiassa ylittää 4 miljoonaa ihmistä. Myös kirgisian äidinkielenään puhuvia kirgisejä ovat Uzbekistanissa , Tadžikistanissa , Kazakstanissa , Kiinassa , Venäjällä , Afganistanissa ja joissakin muissa maissa asuvat kirgiisit.
Kyrillis- ja latinalaisiin aakkosiin perustuva kirgisiankielinen kirjoitus luotiin vuonna 1924 osana neuvostoviranomaisten kansallis-aluerajojen ja kulttuurin rakentamisen politiikkaa. vuoteen 1928 asti (ja tähän päivään Kiinassa) kirgisian kielen kirjoitus on arabian aakkoset. Vuodesta 1928 vuoteen 1940 Neuvostoliitossa käytettiin latinalaisia aakkosia kaikille turkkilaisille kielille, jotka korvattiin kyrillisillä aakkosilla. Vuoteen 1924 asti kirgiisit, kuten kaikki Turkestanin kansat, käyttivät kirjoituskielekseen arabialaiseen kirjaimiin perustuvaa ylimurtetta chagatai .
23. syyskuuta 1989 kirgisian kieli sai valtionkielen aseman ( Kyrgyz SSR ).
Varhaiskeskiajan jeniseikirgiisit olivat niitä itäturkkilaisia, jotka keksivät ja käyttivät Orkhon-Jenisei-riimumaista aakkoskirjoitusta . I. V. Kormushinin ja muiden tutkijoiden mukaan Kirgisian (Jenisei) grafiikan versio on riimumaisen grafiikan Talas- ja Kochkor-muunnelmien vieressä.
Mahmud al-Kashgarin 1000- luvun kirjan Divan lugat at-turk mukaan :
"Kirgisit, uiguurit, kiptšakit, jagmat, chigilit, oguzit, tukhsit, ugrakit ja žarukit, heillä on puhdas turkkilainen yksittäinen kieli, kimakin ja baškiirien murteet ovat lähellä sitä. Helpoin murre on Oguz, oikeat ovat Yaghman, Tukhsin ja Ili- , Irtysh- , Atil -jokien laakson asukkaiden murteet . Kaikkein kaunopuheisin on Khakaniya-maan hallitsijoiden ja heihin liittyvien ihmisten murre.
On olemassa useita säilyneitä kivi- ja muita kirjoituksia, jotka on jättänyt suoraan varhaiskeskiaikainen Jenisei Kirgisia. Yksi niistä on niin kutsuttu Sudzhinskaya-kirjoitus (löytyy Pohjois-Mongoliasta), jonka kirgisian aatelinen jätti Kirgisian Khaganaatin aikakaudella (800 -luvun puoliväli).
Myöhäiskeskiajalta on jäljellä lukuisia kansanperinnetekstejä, joiden käsittely ei ole vielä läheskään valmis.
Uskotaan, että 1600-1700 - luvuilla , kun monet kirgisian heimot liittyivät Dzungar-khaaniin , kun taas toiset taistelivat itsenäisyytensä säilyttämiseksi, Tengir-Too (Tien Shan) kirgiseista itsestään muodostui lopullinen tieto muslimikansana. . Tänä aikana Kirgisian suurimman eepos " Manas " luominen valmistui. Kirgisian Tarbagatai-ryhmät joutuivat buddhalaisen (lamaistien) uskonnon kiertoradalle.
Oli muitakin jenisein kirgisisia ryhmiä ( Mantšuriassa , Mongoliassa ja Siperiassa ), jotka vähitellen integroituivat muihin turkkilaisiin ja mongolienkielisiin etnisiin ryhmiin. Nämä tosiasiat[ mitä? ] osoittavat myös, että jenisei-kirgiisit etnisenä ryhmänä muodostettiin kauan ennen 1400-lukua ja Keski- ja Sisä-Aasian ja Etelä-Siperian laajalle alueelle , eivät nykyaikaisen Kirgisian alueelle.
XVIII - XIX vuosisadalla kirgisiat asuivat sekä Kokandin khanatessa että Itä-Turkestanissa ja Afganistanin Pamirissa , XX vuosisadan alkuun saakka, kirgisiat käyttivät yleistä turkkilaista turkkia kirjoituskielenä .
Mitä tulee kirjoittamattomaan kieleen, kirgisiankielisten tekstien tallentamiseen yritettiin toistuvasti käyttää arabialaisia aakkosia, joten kirgisiankieliset käsinkirjoitetut kirjat kirjoitettiin arabialaisilla kirjaimilla, ja vain muutama niistä julkaistiin 1800-luvun lopulla. - 1900-luvun alku. (kertoja Tynybekin " Manas " jaksot " Japy uulu ", kirjat " Moldo Kylych Shamyrkan uulu ", " Osmonaly Sydyk uulu ", " Eshenaly Arabai uulu " jne.), eli ennen vuoden 1917 vallankumousta. Vasta Neuvostoliiton aikana kehitettiin oikeat kirgisian aakkoset (ensin latinan ja sitten kyrillisen pohjalta), mikä loi perustan joukkolukutaidottomuuden poistamiselle ja muodosti nykyaikaisen kirgisiankielisen kirjoitetun kulttuurin.
Nykyaikainen kirgisian kieli IVY - maissa käyttää kyrillistä kirjoitusta [3] :
Kirje | JOS |
---|---|
A a | a |
B b | b |
sisään | v |
G g | g~ɣ |
D d | d |
Hänen | e, je |
Hänen | jo |
F | dʒ |
K h | z |
Ja ja | i |
th | j |
K to | k~q |
L l | l |
Mm | m |
N n | n |
Ң ң | ŋ |
voi voi | o |
Ө ө | ø |
P s | s |
R p | r |
C kanssa | s |
T t | t |
sinä u | u |
Y Y | y |
f f | f |
x x | x |
C c | ʦ |
HH | ʧ |
W w | ʃ |
sinä u | ʃ |
b b | |
s s | ɯ |
b b | |
uh uh | e |
yu yu | ju |
olen | ja |
Kiinan ja Afganistanin kirgisissä käytetään arabialaista kirjoitusta.
Labial | Alveolaarinen | Etukielinen | takaisin kielellinen | Uvular | ||
---|---|---|---|---|---|---|
Nenän | m | n | ŋ | |||
Klusiili | Kuuro | s | t | k | q | |
ääneen saanut | b | d | ɡ | ʁ | ||
afrikkalaiset | Kuuro | (t͡s) | t͡ʃ | |||
ääneen saanut | d͡ʒ | |||||
frikatiivit | Kuuro | (f) | s | ʃ | (x) | |
ääneen saanut | (v) | z | ||||
Approximants | β̞ | l | j | |||
Rullaa | r |
edessä | Takaosa | |||
---|---|---|---|---|
Tuhoamaton | pyöristetty | Tuhoamaton | pyöristetty | |
Korkeat vokaalit | i | y | ɯ | u |
Keskipitkät vokaalit | e | ø | o | |
Matalat vokaalit | (æ) | ɑ |
suluissa olevia ääniä ei löydy alkuperäisestä sanastosta
Kirgisian kielessä käytetään pitkiä vokaaleja . Kirjeessä ne näytetään kaksinkertaistamalla kirjain. Pitkän vokaalin korvaaminen lyhyellä muuttaa joskus sanan merkitystä: uu l uu "myrkyllinen" - ul uu "suuri, vanhin" - uu lu "(jonkun) poika"; kanssa aa t "tunti" - istui "myy" [4] . Kahdeksasta kirgisian vokaalista vain kuusi voi olla pitkiä - a , e , o , u , ө ja ү [4] .
Kirgisian kielellä on hyvin kehittynyt pastoraalinen ja ratsastussanasto . Vuonna 1984 tehdyssä tutkimuksessa kirgisian kielen ratsastussanastosta löydettiin yli kymmenen määritelmää pelkästään hevosten ikäryhmien nimeämiselle [5] .
Sukulaisuustermijärjestelmä on bifurkatiiv-collateral eli erilainen isän ja äidin puolelta: chon ata ”isoisä isän puolelta”, tayata ( tai ata ) ”isoisä äidin puolelta”. Myös työiän mukaan on eroja: nuorempi veli - ini , vanhempi - bike . Vanhemman veljen (tai muun sukulaisen) vaimo on zhenye , nuoremman veljen vaimo kelin . Vanhemman sisaren/sukulaisen aviomies - zhezde , nuoremman - kuyo -bala
Sanasto sisältää useita arabian , persian , venäjän ja mongolian lainoja. Tästä huolimatta kirgisian kieli on vähiten alttiina arabialais-persialaisvaikutukselle itsenäisten turkinkielisten maiden turkkilaisista kielistä .
Esimerkkejä lainatuista sanoista:
Internationalismit tunkeutuivat kirgisian kieleen venäjän kielen kautta ja kirjoitetaan venäjän kielen fonetiikan mukaisesti.
Substantiivilla ei ole sukupuoliluokkaa . Monikko muodostetaan käyttämällä päätettä , jolla on 12 foneettista muunnelmaa ( -lar , -ler , -lor , -lөr , -dar , -der , -dor , -dor , -tar , -ter , -tor , -tor ). Suffiksien valinnan määrää vokaalin harmonian laki , ja se riippuu myös pohjan lopullisesta äänestä: dos - dostor "ystävä - ystävät"; leija - leija "kirja - kirjat"; gul - guldor "kukka - kukat"; shaar - shaarlar "kaupunki - kaupungit".
Jos substantiivin mukana on määrällinen numero , sitä käytetään yksikkömuodossa : eki kүn "kaksi päivää", besh uy "viisi taloa" .
TapauksetKirgisian kielellä on 6 tapausta .
Kirgisian kielessä on omistuspronominien lisäksi omistusliitteitä , mikä on tyypillistä kaikille turkkilaisille kielille, ja omistuspronominit jätetään usein pois:
(menin) dos um "ystäväni"; (bizdin) shaarybyz "kaupunkimme".
Substantiivit voivat konjugoida , eli muuttua kuten verbit, samalla kun ne ottavat henkilökohtaisia verbipäätteitä, jotka pohjimmiltaan ovat analogeja verbille "olla", jota käytetään laajalti romaanisissa ja germaanisissa kielissä. Persoonallinen pronomini voidaan jättää pois. Esimerkiksi Sen okuuchusun tai okuuchu sun käännetään "olet opiskelija", biz balykchylar byz tai balykchylar byz käännetään "olemme kalastajia" jne.
yksiköitä h. | pl. h |
---|---|
miehet - "minä" | biz - "me" |
sen - "sinä" | tiiviste - "sinä" |
Sisko - "Sinä" | Sizder - "Sinä" |
al - "hän, hän" | alar - "he" |
Siz - kohtelias vetoomus yhdelle henkilölle "Sinä", Sizder - usealle. Sileriä käytetään viitattaessa ihmisryhmään, joista jokainen voidaan osoittaa "sinulle", itse asiassa se on monikko. numero sen . Subjektin toiminnassa persoonalliset pronominit jätetään usein pois, koska verbin muoto osoittaa selvästi henkilön ja numeron: ( Men ) kyrgyzcha suiloymun "Puhun kirgisia"; ( Sen ) kachan keldin? "Milloin tulit / saavuit?"
Henkilökohtaiset pronominit muuttuvat tapauskohtaisesti, kuten substantiivit. Kolme pronominia ( men, sen, al ) muodostavat hylättynä erikoismuodot, loput hylätään substantiivien tavoin.
nominatiivi | miehet | syys | al |
---|---|---|---|
genetiivi | menin | senin | anyn |
datiivi | taikuri | saaga | Joo |
akkusatiivi | minä | katos | Ana |
paikallinen | mende | lähetä | ja |
alkukirjain | menden | senten | andan |
Ydinfonteissa on täysi sarja laajennettuja kyrillisiä kirjaimia . Esimerkiksi Windowsissa riittää, että järjestelmäasetuksissa määritetään venäjän kielen sijaan kirgisia ja oikealla Alt -näppäimellä näppäimet [О], [Н], [У] tulostavat kirjaimet Өө , Ңң , Үү , vastaavasti . Muissa käyttöjärjestelmissä ongelma ratkaistaan eri tavoin. Esimerkiksi käyttöjärjestelmässä, jossa on Linux-ydin , näppäimiä -, +, \ käytetään kirjoittamaan Өө , Ңң , Yү .
Kielten leksikaalisten yhtäläisyyksien ja erojen määrittämiseksi prosentteina käytetään 100-sanaista Swadesh-luetteloa . Tämä luettelo sisältää sanoja, jotka liittyvät niin kutsuttuun perussanastoon, joka kestää historiallisia muutoksia parhaiten kaikilla maailman kielillä . Mitä suurempi osuuksien prosenttiosuus kielissä on, sitä läheisemmin ne liittyvät toisiinsa.
Kirgisian kielen ja yksittäisten turkkilaisten kielten suhteesta tehdyn leksikotilastollisen analyysin tulokset 215-sanaisen Swadesh-luettelon perusteella [6] :
Yli 85 prosentin sanan samankaltaisuus tarkoittaa, että kaksi vertailtavaa kieltä ovat sukua toisilleen, luultavasti saman kielen sukulaismurteina.
Temaattiset sivustot | |
---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
Bibliografisissa luetteloissa |