Monismi ( toisesta kreikasta μόνος - vain yksi) on filosofinen näkemys, jonka mukaan esineiden monimuotoisuus laskeutuu lopulta yhteen periaatteeseen tai aineeseen [1] . Toisin kuin dualismi ja pluralismi , joissa oletetaan kahden ja usean substanssin olemassaoloa, monismille on ominaista suurempi sisäinen johdonmukaisuus ja lujuus [2] .
Filosofiassa on kolmenlaisia monismia :
Muut tuotteet kuuluvat johonkin yllä olevista luokista.
Funkcionalismi , joka väittää, kuten materialismi, että ajattelu voidaan pelkistää aineelliseksi luonnoksi , mutta ei sen substraatin (aineellisessa) ymmärryksessä, vaan toiminnallisena kokonaisuutena . Ajattelu ei ole erityisiä fyysisiä prosesseja, hermoston solujen - hermosolujen vuorovaikutusta , vaan niiden toiminnallisia suhteita. Neuronien sijaan ajatteluprosesseja voidaan tuottaa myös toisessa substraatissa . Tämä käsite on erityisen suosittu kognitiivisissa tieteissä sekä tekoälyn ( AI ) kehittämiseen liittyvillä tieteenaloilla.
Eliminativismi väittää, että ajattelusta puhuminen on epätieteellistä sen määrittelemättömän luonteen vuoksi [3] . Aivan kuten hylkäsimme antiikin kreikkalaiset käsitykset maasta, tulesta, vedestä ja ilmasta maailmankaikkeuden ensimmäisinä periaatteina, meidän on myös hylättävä ajattelun käsite. Eliminativismin kannattajat ovat radikaaleja biheivioristeja ( Skinner BF )
Donald Davidsonin vuonna 1970 poikkeava monismi . Teoria lähtee siitä tosiasiasta, että ensinnäkin ajatteluprosessit liittyvät fyysisiin tapahtumiin ja toiseksi ajatusprosessit ovat epänormaaleja (poikkeavia normista). Toisin sanoen fysikaalisia determinantteja ei voida tunnistaa näille prosesseille, niitä ei voida kuvata tiettyjen fysikaalisten lakien avulla .
Singularismi saa kaikki maailman piirteet, kaiken sen monimuotoisuuden monismin periaatteesta.
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|
---|---|
Bibliografisissa luetteloissa |
|
Tietoisuuden filosofia | |
---|---|
Filosofit | |
teorioita | |
Käsitteet | |
ajatuskokeita | |
muu | Tekoälyn filosofia |