Luoteis-Mari

Luoteis-Mari
oma nimi yötnümӓl-kӓsvel tamma yӹlmӹ
Maat Venäjä
Alueet Kirovin alue ,
Nižni Novgorodin alue ,
Mari El
Kaiuttimien kokonaismäärä OK. 7000 (2010)
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet

Uralin perhe

suomalais-ugrilainen haara Permisuomalaiset kielet marin kieli Vuoristomarin kieli
Kirjoittaminen Kyrillinen ( mari-kirjoitus )
Glottolog yara1249

Luoteismarin kieli ( Marin kielen luoteismurre (Vetluga) [1] ; Luoteismar. yötnӫmӓl-kӓsvel mare yӹlmӹ ) on luoteismarin kieli , kirjoitettu kieli, joka perustuu marin kielen luoteiseen murteeseen . Jaranin murre on levinnyt Kirovin alueen Yaranskyn , Tuzhinskyn , Kiknurskyn , Sanchurskyn , Sanchurskyn , Nižni Novgorodin alueen Tonshaevskyn , Sharangskin ja Tonkinskyn piirikuntiin . Missään Venäjän federaation muodostamassa yksikössä sillä ei ole virallisen kielen asemaa. Yhdessä vuoristomarin kielen kanssa se miehittää marin kielten levinneisyyden läntiset alueet.

Luoteismarin kielessä on joitain piirteitä sekä vuoristo- että niitty-idän marikielistä. Yhteisiä piirteitä niitty-itämarin kielelle: kolina, huuliharmonia, useiden sanojen monien morfologisten muotojen yhteensattuma. Vuorimarilla - foneemien ӓ, ӹ esiintyminen, palataalisen harmonian, joitain morfologian hetkiä, stressiä [2] . Luoteismarilla on tiettyjä vaikeuksia ymmärtää kahden muun marin kielen puhujia. Viime aikoihin asti näitä vaikeuksia pahensi se tosiasia, että huolimatta luoteisen murteen suuremmasta samankaltaisuudesta ja geneettisestä suhteesta vuoristomurteen kanssa, luoteisen murteen puhujille opetettiin niitty-idän kirjallisuuskieltä [3] .

Numero

Kuljettajien määrä on noin 7 000 henkilöä. Tarkkaa lukua ei voida antaa, koska koko Venäjän väestölaskennassa luoteiskieli otettiin huomioon osana niittymaria tai yksinkertaisesti marin kieltä. Likimääräinen puhujien määrä on johdettu luoteismaristen 15 000 ihmisen kokonaismäärästä. ( vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan ) [4] ja marin kielen taitoprosentti heistä - 58,5 % vuonna 2002 [5] .

Kielentutkimuksen historia

Ensimmäiset yritykset luoda kirjallisia tekstejä Keski-Povetluzhjessa asuville mareille tehtiin jo 1700-luvulla . Nižni Novgorodin teologisen seminaarin toiminta , joka perustettiin vuonna 1721, liittyy tähän työhön . N. I. Isanbaevin mukaan tuolloin julkaistu 5-kielinen Damaskoksen sanakirja on koottu "pääasiassa marin kielen vuoristo- ja luoteismurteiden materiaaliin". Kaikista murteista ei kuitenkaan tuolloin tehty erillistä luoteismurteen analyysiä.

Tunnettu suomalais-ugrilainen tutkija Mihkel Veske vertasi ensimmäisenä marien puhetta heidän asuinpaikkansa eri alueilla. Matkallaan Yaran Mariin vuonna 1888 hän valitsi heidän kielensä erilliseksi murteeksi osaksi vuoristo (länsi) murretta toisin kuin niitty (itä).

Ensimmäinen, joka ehdotti luoteismarin kielen erottamista erilliseksi murteeksi, joka poikkesi sekä vuoristo- että niittymarin kielestä, oli V. A. Mukhin . Vuonna 1934 suoritetun kielellisen tutkimusmatkan tulosten jälkeen hän myönsi mahdollisuuden pitää sitä erillisenä Sanchur-Yaran-kielenä (pohjoinen vuoristomari).

Luoteismurteen asema erillisenä, marin kielen neljäntenä murteena vahvistettiin lopulta L. P. Gruzovin ja I. S. Galkinin vuonna 1958 suorittaman MarNIYALIn dialektologisen tutkimusmatkan materiaaleissa [6] .

9. huhtikuuta 2019 A. V. Solomin rekisteröi (yhteistyössä MarNIYALIn työntekijän A. V. Chemyshevin kanssa ) hakemuksen ISO 639-3 -standardin määrittämiseksi Kansainvälisen standardointijärjestön jmy -koodikielelle . Kuitenkin 23.1.2020 koodin antaminen todettiin sopimattomaksi [7] .

Kielentutkijat

Kielelliset ominaisuudet

Fonetiikka ja fonologia

Luoteiskieli erottuu marin kielen suurimmasta vokaalimäärästä, niitä on 12 [8] : eturivi - ja, e, ӧ, ӓ, ӱ, ӫ, ӹ , takarivi - a, o , u, ө, s . Konsonantismia edustavat bilabiaaliset konsonantit - p, v, m , etukieli - l, p, d, s, t, c, n, s, w, w , keskikieli - n, l, d, t , takakieli kieli - k, ҥ, g . Myöhäisvenäläisissä lainoissa on - f, x, b, h [9] .

Luoteismarin kielen murteissa havaitaan sekä palataal-velaarinen että labiaalinen vokaaliharmonia . Sanallinen painotus kohdistuu pääasiassa toiseksi viimeiseen tavuun, kuten vuoristomarin kielessä.

Morfologia

Pronomini
  • henkilökohtainen, esimerkiksi mӹn  "minä",  tӱdӧ "  hän", minä  "me", ne  "sinä", nӱnӧ " he  ";
  • demonstratiivinen, esimerkiksi tedӹ  "tämä", sӓдӹ  "se", tenӓрӹ  "niin monta";
  • kysely, esimerkiksi kӱ  "kuka", ma  "mitä";
  • lopullinen, esimerkiksi painot  "toinen", kӓzhnӹ  "kaikki", tӹlӓ  "kaikki", shke  "itse, oma".
Substantiivi

Luoteismarin kielen substantiiville, samoin kuin kirjalliselle marikielelle, ovat ominaisia ​​seuraavat piirteet: sillä on numeromuoto, tapausmuutoksia, voidaan muodostaa possessitiivisufikseilla, määritellään adjektiiveilla, partisiippeilla, demonstratiivilla ja attributiiviset pronominit, samoin kuin numerot, joissakin olosuhteissa, se esiintyy yhdessä postpositioiden kanssa, voivat suorittaa minkä tahansa lauseen jäsenen tehtävän.

Nimen adjektiivi

Merkityksensä ja kieliopillisten ominaisuuksiensa mukaan adjektiivit jaetaan kvalitatiivisiin ja suhteellisiin. Possessiivisia adjektiiveja ei ole. Esineen, tosiasian, ilmiön kuulumisen henkilöön tai muuhun elottomaan esineeseen ilmaisemiseksi käytetään substantiivia joko nominatiivin tai genitiivin muodossa. Esimerkiksi: shur asteikot "lehmän sarvi"; pi pats "koiran häntä", ӓtӓmӹn pӧrtshӧ "isän talo".

Numerot
Määrällinen tiivistelmä Määrällisesti täydellinen Tavallinen
yksi ik ikt, ikt ennen, ensin
2 kokki koktyt paino, paino, tori
3 kom komot komsho
neljä nol ei vielä nӹlӹmshӹ
5 vӹts vuzat vӹzӹmshӹ
6 kut kudyt kudymsho
7 shum shӹmat shumsha
kahdeksan kӓntғҥӹsh kӓntҥҥӹshӹ kӓntӓҥӹmshӹ, kӓntғҥӹshӹmshӹ
9 intiҥӹsh intiҥӹshӹ intiҥӹmshӹ, intiҥӹshӹmshӹ
kymmenen lu — lumsho
yksitoista latik latiqtӹ, latiqtӹt ?
12 latkok latkoktyt latkoktymsho, latkoktymsho
13 latkom latkömöt latkomsho
neljätoista latnul latnӹlӹt latnӹlӹmshӹ
viisitoista Latvialainen latvӹzӹt, Lutsk Latvialainen
16 latkut latkudyt latkudumsho
17 Latvialainen latshӹmӹt latshӹmshӹ
kahdeksantoista latkғntғҥӹsh latkӓntӓҥӹshӹ latkӓntӓҥӹmshӹ, latkӓntӓҥӹshӹmshӹ
19 latintiҥӹш latintiҥӹшӹ latintiҥӹmshӹ, latintiҥӹshӹmshӹ
kaksikymmentä colo ? ?
21 colo ik kolo ikt ?
kolmekymmentä komlo ? ?
40 nӹldӹ ? ?
viisikymmentä vӹtlӹ ? ?
60 cutlo ? ?
70 shamlu ? ?
80 kғntғҥӹshlu ? ?
90 intiҥӹshlu ? ?
100 shudӧ ? ?
Tapaukset

Luoteismarin kielellä on 11 tapausta. Tämä on suurin luku kaikista neljästä marin kielestä (niitty ja itä 9, vuori 10). Kielessä on kausaalitapaus (causative), joka puuttuu muissa marin kielissä ja joka muodostetaan päätteillä -lanen, -lenen , esim.: oksalanen  - "rahan vuoksi"; kintӹlenӓnen  - "leivän vuoksi", ja deprivatiivitapaus -de, -te , esimerkiksi: imnide  - "ilman hevosta" [10] .

  • Nimeävä (nominatiivi)
  • Genitiivi (genitiivi) -n (-yn)
  • Dative (dative) -lan (-lan)
  • Akkusatiivi (akkusatiivi) -m (th)
  • Riistäminen (abbessiivinen) -te (-de)
  • Kausaalinen (syy) -lanen (-lanen)
  • Vertaileva (vertailu) -la (-la)
  • Yhteinen (komitatiivinen) -ke (-ge)
  • Paikallinen (inessive) -shty (-sht), -sht (-shto)
  • Suuntaava (illatiivi) -sh, -shky (-shkӹ), -shkӧ (-shko)
  • Olosuhteet (paikallinen) -sh (-esh)

Sanasto

Luoteismarin kielen sanasto sisältää yleistä suomalais-ugrilaista ( uralilaista ) alkuperää olevia sanoja, jotka tarkoittavat käsitteitä, jotka liittyvät ihmisen jokapäiväiseen fyysiseen, fysiologiseen ja henkiseen toimintaan, toimeentulon saamiseen (ӹlӓsh " elämään" , yal " jalka ") . . Sanasto sisältää joukon sanoja, jotka puuttuvat muilta marin murteilta. I. Jegorovin laskelman mukaan luoteismurteen Tonšajevskin murreessa on 29,2 % vuoristomurteen, 21,3 % niitty-itäisen ja 27,7 % vain tässä murteessa käytetyistä sanoista [ 11] , esimerkiksi qiqi ( niitty mar. shyl, yӧr , vuori mar. maksaa ) "liha", nӧrғ ( niitty mar. ӱmbal , vuori mar. patyl ) "kerma", karak ( niitty mar. kande , vuori mar. simsӹ ) "sininen" jne.

Värit
Venäjän kieli Gornomariyskiy Luoteis-Mari Niitty Itä-Mari Esimerkki
Punainen Yakshar Yakshar Joškar
Keltainen Sarah Pӓtӓ Sarah
Vihreä Yzhar Ozhar Uzhar
Sininen Sims Karak Cande
Valkoinen Osh Osho Osho
Harmaa Ludy Ludo Ludo
Musta Shim Shim Shem
Ruskea karan Karen Karen

Murteet

  • Yaranin murre on levinneisyydeltään ja puhujamäärältään suurin, kirjoitetun kielen perusta.
    • Kiknurin salaliitto
    • Tuzhinsky salaliitto
    • Sanchurin salaliitto
  • Sharangin murre on lähin vuoristomarin kieltä [12]
  • Tonšajevskin murre
  • Lipshinsky murre

Kirjoittaminen

Luoteismari-aakkoset

Kielellä on kirjoitetun kielen asema, kun vuonna 1995 julkaistiin ensimmäinen kokeellinen kirja - "Mare Primer". Se käytti kyrillisiä aakkosia sisältäen kaikki sekä niitty-itämari- että vuoristomari-kielten kirjaimet molemmissa kielissä esiintyvien foneemien mukaisesti. Kahteen vokaaliin, jotka puuttuivat muissa marin kirjallisissa normeissa, käytettiin kirjaimia ẙ, ӱ̊. Näiden kirjainten käyttö aiheutti tiettyä haittaa - yksikään niistä ei sisältynyt Unicodeen : ensimmäistä (ẙ) käytetään vain kahdella Pamirin kielellä ( Rushan ja Shugnan ), ja toinen (ӱ̊) on yleensä ainutlaatuinen, jonka on luonut kirjan kirjoittajat. Tällä hetkellä venäjänkielisissä julkaisuissa, joissa on lauseita luoteismarin kielellä, sekä mainostauluissa ja kylteissä Kirovin ja Nižni Novgorodin alueilla, käytetään aakkosia lisäkirjaimilla ө, ӫ [13] . Nämä merkit sisältyvät Unicode-järjestelmään ja niitä käytetään useiden Venäjän federaation kielten kirjoituksissa.

A a Ӓ ӓ B b sisään G g D d Hänen Hänen
F K h Ja ja th K to L l Mm N n
ҥ voi voi Ӧ ӧ Ө ө Ӫ ӫ P s R p C kanssa
T t sinä u Ӱ ӱ f f x x C c HH W w
sinä u b s s Ӹ ӹ b uh uh yu yu olen

Vuodesta 2022 lähtien Jaranskissa on ilmestynyt kuukausittain tiedotuslehteä "Irkӓs" (Utrom i vesche) , jossa on materiaalia venäjän ja luoteismarin kielillä.

Muistiinpanot

  1. ↑ Mari kielet. Suuri venäläinen tietosanakirja . Haettu 4. tammikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 7. toukokuuta 2020.
  2. ↑ Marin kielen murteet // Mari Elin tasavallan tietosanakirja / Toim. toim. N. I. Saraeva. - Joškar-Ola, 2009. - S. 337-338. — 872 s. - 3505 kappaletta.  - ISBN 978-5-94950-049-1 .
  3. ↑ Eric Yuzykain. Joitakin näkökohtia marien tietoympäristöstä. Suri.ee. _ Haettu 14. tammikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 5. huhtikuuta 2016.
  4. ↑ Vuoden 2010 koko Venäjän väestönlaskennan virallinen verkkosivusto. Tiedotusmateriaalia vuoden 2010 koko Venäjän väestönlaskennan lopputuloksista . Haettu 14. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 7. tammikuuta 2019.
  5. ↑ Encyclopedia of the Republic of Mari El, 2009 , s. 524.
  6. ↑ Galkin I.S., Gruzov L.P. Joitakin tuloksia MarNII:n dialektologisesta tutkimusmatkasta vuonna 1958 // Proceedings of the MarNII.- Vol. XIII - Joškar-Ola, 1960. - S. 191.
  7. ↑ Muutospyyntöasiakirjat: 2019-001. ISO 639-3 . Haettu 1. helmikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 1. helmikuuta 2020.
  8. ↑ Encyclopedia of the Republic of Mari El, 2009 , s. 338.
  9. ↑ Suomalais-ugrilaisen kielitieteen perusteet (mari, perm ja ugrilaiset kielet) - M., 1976. - s. 14.
  10. ↑ Ivanov I. G., Tuzharov G. M. Mari kielen luoteismurre / Marien kielen murteet - Numero. I. - Joškar-Ola, 1970. - P. 110-111.
  11. ↑ Proceedings of the MarNII. - osa V. - Joškar-Ola - S. 164.
  12. ↑ Mari. Historiallisia ja etnografisia esseitä - Joškar-Ola, 2013. - S. 137.
  13. ↑ marin kieli. Kielet - ParaType Reference . Haettu 21. huhtikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 22. heinäkuuta 2019.

Kirjallisuus

  • Dmitriev S.D., Dmitrieva V.M., Tuzharov G.M.
  • Ivanov I. G., Tuzharov G. M. Mari kielen luoteismurre / Mari kielen murteet. I. - Joškar-Ola, 1970.
  • Ivanov I. G., Tuzharov G. M. Mari kielen luoteismurteen sanakirja / Mari kielen murteet. II - Joškar-Ola, 1971.
  • Marin kielen murteet // Mari Elin tasavallan tietosanakirja / Toim. toim. N. I. Saraeva. - Joškar-Ola, 2009. - S. 337-338. — 872 s. - 3505 kappaletta.  - ISBN 978-5-94950-049-1 .
  • Luoteis-Mari // Mari Elin tasavallan tietosanakirja / Toim. toim. N. I. Saraeva. - Joškar-Ola, 2009. - S. 523-524. — 872 s. - 3505 kappaletta.  - ISBN 978-5-94950-049-1 .
  • Ivanov I. G. Marin kielen Tonshaevin murteen fonetiikka. Diss. cand. philol. Tieteet - Tartto, 1965.
  • Tuzharov G.M. Yaransky marin kielen murre (morfologiset ominaisuudet). Diss. cand. philol. Tieteet - Tartto, 1966.
  • Utyatin A. A. Sharangin murre mari-murrejärjestelmässä. Diss. cand. philol. Tieteet - Joškar-Ola, 2006.
  • Andrianova E. M. Luoteismurre marin kielen murrejärjestelmässä. Diss. doc. philol. Tieteet.
  • Egorov I. Marin kielen luoteismurteen sanasto // Proceedings of the MarNII. - vol. XV - Joškar-Ola, 1961.
  • Lisova T. V. Adjektiivin nimen morfologia marin kielen lipsha-murteella // Suomalais-ugrilaisen filologian todelliset ongelmat. Professori I. S. Galkinin 70-vuotispäivälle omistetun kansainvälisen tieteellisen konferenssin aineisto - Joškar-Ola, 2003. - S. 21-23.

Linkit