Keskimaan murre

Keskimaalainen murre ( hollantilainen.  Stadsfries , länsifriisi. Midslânsk , Midsland. Meslânzers ) on hollantilais-friisilainen sekoitettu murre, jota puhutaan Frieslandin maakuntaan kuuluvan Terschellingin saaren keskiosassa . Se ilmestyi Terschellingissä vuosisatoja kestäneen hollantilaisen hallinnon seurauksena, jonka aikana saaren hallinnollisen keskuksen Midslandin kylän lähellä oleva alue sai voimakkaasti vaikutteita hollantilaisesta hallintokielestä. Midslandin murre on erityisen lähellä amelandia . Westerin ja Asterin , kahden muun Terschellingissä puhutun murteen kanssa on paljon vähemmän yhtäläisyyksiä, koska ne ovat friisiläisiä kielen muotoja .

Historia

Vaikka kielitieteilijä G.G. Kluke väitti jo 1900-luvun alussa, että jos länsifriisiä puhuttiin aiemmin länsifriisiksi , niin samaa kieltä puhuttiin alun perin Friisisaarilla , tätä ei heti hyväksytty. Vuonna 1934 Groningenin yliopiston professori Klaas Heroma, joka itse oli kotoisin Terschellingistä, ehdotti, että hänen saarensa oli luultavasti alunperin frankkilainen , koska hän näki suuria yhtäläisyyksiä Midslandin ja Vlielandin , Texelin , Wieringenin ja Drechterlandin (lähellä Enkhuizeniä ) murteiden välillä. ja Zaandam . Hänen mukaansa tällä murreryhmällä ei ollut mitään tekemistä friisiläisen kielen kanssa, ja jopa kaupunkifriisiläisillä oli täysin erilainen alkuperä. Hän uskoi, että kaksi friso-kielistä aluetta Terschellingin ääripäässä polveutuivat suhteellisen uusista friisiläispesäkkeistä, jotka olivat peräisin Zuidwesthoekin alueelta.

Nykyään uskotaan, että tärkein syy samankaltaisuuksiin, joita Heroma näki mainittujen keskimaan ja hollannin murteiden välillä, on itse asiassa friisiläinen substraatti. Näin ollen nykyinen perinteinen näkemys on läheisemmin linjassa Kluken perustelujen kanssa. Aluksi Terschellingin täytyi puhua yksinomaan friisiä, mutta myöhemmin saaren miehitti Albrecht Baijerilainen , Hollannin kreivi Friisi-Hollannin sotien aikana vuonna 1396, ja sitten se joutui Alankomaiden vallan alle, joka kesti vuoteen 1942. Koska Midsland toimi myös hallinnollisena keskuksena useita vuosia, hollannin hallintokielen vaikutus oli täällä suurin, ja siten Midsland ympäröivine kylineen ja kylineen siirtyi vähitellen hollantilaiseen murteeseen, kuten Frieslandin mantereella kaupungeissa tapahtui. Tämän prosessin uskotaan alkaneen jo 1500-luvulla.

Mitä kauempana paikka oli hallinnollisesta keskustasta, sitä vähemmän hollantilaisten vaikutus oli, joten Terschellingin länsi- ja itäpäässä paikalliset murteet säilyttivät friisiläisen luonteensa. Siitä huolimatta saaren keskimaalaisen murteen tehtävä oli eräänlainen lingua franca , yhteinen kieli, jota eivät puhuneet vain keskimaalaiset itse, vaan myös länsi- ja asterimurret puhujat. Tällä tavalla Midslandin murre vaikutti vuorovaikutusprosessiin, joka jätti selkeät jäljet ​​myös kahteen muuhun murteeseen.

Kirjallisuus

• Jansen, Mathilde, en Oostendorp, Marc van. Taal van de Wadden  (n.d.) . - Den Haag: Sdu Uitgevers, 2004. - ISBN 978-9 01 20 97 130 .
• Jansma, Klaas. Friesland en Zijn 44 Gemeenten  (n.d.) . - Ljouwert: Frysk Deiblêd, 1981. - ISBN 9 06 48 00 154 .
• Jonkman, Reitze J. en Versloot, Arjen P. Fryslân Land van Talen: Een Geschiedenis  (n.d.) . - Ljouwert: Afûk, 2018. - S. 76-77. — ISBN 978-9 06 27 39 264 .
• Roggen, Cornelis. Wêdenboek fon et Aasters  (Frieze) . - Ljouwert: Fryske Akademy, 1976. - ISBN 9 06 17 14 907 .