| Cherokee -käsikirjoitus Esimerkki Cherokee-tavukirjoituksesta | |
|---|---|
|
Cherokee (ꮣꮅꮚ ꭺꮺꮅ ꮷꮒꮝꮪꭲꮝꮧ) kirjain postitoimistossa |
|
| Kirjeen tyyppi | tavuinen |
| Kieli (kielet | Cherokee |
| Tarina | |
| Luoja | Sequoia |
| luomispäivämäärä | 1821 [1] |
| Kausi | 1821 tähän päivään |
| Alkuperä | latinan kieli |
| Kehitetty | onko kiistanalaista |
| Ominaisuudet | |
| Kirjoituksen suunta | vasemmalta oikealle [d] [2][3] |
| Unicode-alue | 13A0–13FF |
| ISO 15924 | Cher |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Cherokee- kirjoitus on intiaani George Hessin (tunnetaan myös nimellä George Gist tai Chief Sequoyah) vuonna 1819 cherokeen kielelle keksimä tavu.
Sequoyahin jälkeläiset väittävät, että kirje keksittiin muinaisina aikoina, ja Sequoyah itse oli vain viimeinen jäsen erityisessä kirjuriklaanissa, joka piti tätä kirjoitusta, mutta vahvistusta tälle ei ole löydetty.
Päinvastoin, tiedetään, että Sequoyah, joka ei osannut englantia , mutta sai tilaisuuden nähdä, kuinka amerikkalaiset käyttävät kirjoittamista , alkoi vuoden 1810 jälkeen kehittää kirjoitusjärjestelmää Cherokee-kielelle. Aluksi hän yritti kehittää hieroglyfistä käsikirjoitusta , mutta sitten hän päätti luoda tavun. Aluksi hän keksi 200 tavumerkkiä , mutta sitten vähensi niiden määrää.
Hänen vuoteen 1821 mennessä kehittämänsä aakkosissa oli 86 merkkiä, jotka oli osittain lainattu latinalaisista ja mahdollisesti kyrillisistä aakkosista. Yksi Sequoian merkkien kopioimisen lähteistä oli englannin oikeinkirjoituksen opas, jonka hän sai koulun opettajalta: koska hän ei osannut lukea englantia, hän itse keksi uusia foneettisia merkityksiä latinalaisille kirjaimille. Hänen tyttärensä Ayoka oli ensimmäinen, joka oppi kirjoittamaan ja lukemaan äidinkielellään. Aluksi hänen maanmiehensä suhtautuivat keksintöön epäluottamuksella ( parantajat luulivat häntä riivaamaksi mieheksi ), mutta sotilaiden kokouksessa hän onnistui osoittamaan sen hyödyllisyyden. Vuoteen 1823 mennessä Cherokee -kirjoitus oli yleisessä käytössä, ja vuonna Cherokee Nation antoi sille virallisen aseman.
Jo vuosi kirjoittamisen ilmestymisen jälkeen, vuonna 1820, tuhannet cherokeet oppivat kirjoittamaan ja lukemaan tämän kirjeen avulla, ja vuoteen 1830 mennessä 90% tämän heimon intiaanien joukosta oli lukutaitoisia. Käsikirjoitusta on käytetty laajalti yli sata vuotta, ja sitä on käytetty kirjoissa, uskonnollisissa teksteissä, almanakoissa ja sanomalehdissä (erityisesti Cherokee Phoenix -sanomalehdessä ).
Tämän käsikirjoituksen käyttö jatkuu tähän päivään asti, ja sen tunteminen on edellytys Cherokee-heimon täysjäseneksi tulemiselle. Sekä käsikirjoitusta että itse Cherokee-kieltä pyritään elvyttämään ja popularisoimaan.
Kirjoitusjärjestelmä koostuu 85 tavusta. Jotkut niistä näyttävät latinalaisista kirjaimista, mutta niillä on täysin erilainen merkitys (esimerkiksi /a/-merkki muistuttaa latinalaista D ).
Kirjeessä ei mainita kaikkia cherokeen kielessä esiintyviä foneemisia oppositioita. Esimerkiksi /g/ ja /k/ eroavat vain tavuista /a/:n kanssa. Kirjain ei myöskään tee eroa pitkien ja lyhyiden vokaalien ja tonaalisten erojen välillä. Ei ole yksiselitteistä tapaa välittää konsonanttiyhdistelmiä.
On ilmennyt todisteita siitä, että Cherokee-käsikirjoitus on saattanut tarjota mallin Wai- tavun luomiseen . Yhteys näiden kahden kirjoitusjärjestelmän välillä saattoi olla Cherokee-intiaanit, jotka muuttivat Liberiaan . Yksi näistä intialaisista, Austin Curtis, meni naimisiin aatelisen Vai-perheen jäsenen kanssa ja hänestä tuli yksi johtajista. Kirjoitus, joka ensin kiinnitti maailman yhteisön huomion kirjoittamiseen, tehtiin tämän intiaanien taloon.
| a | e | i | o | u | v [ə̃] | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ꭰ | Ꭱ | Ꭲ | Ꭳ | Ꭴ | Ꭵ | ||||
| a (a) | e (e) | On) | o (o) | u (y) | v (b) | ||||
| Ꭶ | Ꭷ | Ꭸ | Ꭹ | Ꭺ | Ꭻ | Ꭼ | |||
| ga (ha) | ka (ka) | ge (ge) | gi (gi) | mene mene) | gu (gu) | gv (гъ) | |||
| Ꭽ | Ꭾ | Ꭿ | Ꮀ | Ꮁ | Ꮂ | ||||
| ha (ha) | hah hah) | hei (hee) | ho (ho) | hu (hu) | hv (хъ) | ||||
| Ꮃ | Ꮄ | Ꮅ | Ꮆ | Ꮇ | Ꮈ | ||||
| la (la) | le (le) | li (li) | lo (lo) | lu (lu) | lv (lъ) | ||||
| Ꮉ | Ꮊ | Ꮋ | Ꮌ | Ꮍ | |||||
| äiti (äiti) | minä (minä) | mi (mi) | mo (kk) | mu (mu) | |||||
| Ꮎ | Ꮏ | Ꮐ | Ꮑ | Ꮒ | Ꮓ | Ꮔ | Ꮕ | ||
| na (päällä) | hna (henna) | no (ei) | ei (ei) | ni (ei kumpikaan) | ei Mutta) | nu (no) | nv (nb) | ||
| Ꮖ | Ꮗ | Ꮘ | Ꮙ | Ꮚ | Ꮛ | ||||
| qua (qua) | que (que) | qui (qui) | quo (quo) | quu (qu) | quv (kv) | ||||
| Ꮝ | Ꮜ | Ꮞ | Ꮟ | Ꮠ | Ꮡ | Ꮢ | |||
| s (s) | sa (sa) | se (se) | si (si) | niin (kanssa) | su (su) | sv (sb) | |||
| Ꮣ | Ꮤ | Ꮥ | Ꮦ | Ꮧ | Ꮨ | Ꮩ | Ꮪ | Ꮫ | |
| päivä (kyllä) | ta (ta) | de (de) | te (te) | Teinkö) | ti (ti) | tehdä (ennen) | du (du) | dv (db) | |
| Ꮬ | Ꮭ | Ꮮ | Ꮯ | Ꮰ | Ꮱ | Ꮲ | |||
| dla (dla) | tla (tla) | tle (te) | tli (kirvoja) | tlo (tlo) | tlu (tlu) | tlv (tl) | |||
| Ꮳ | Ꮴ | Ꮵ | Ꮶ | Ꮷ | Ꮸ | ||||
| tsa (noin) | tse (tse) | tsi (qi) | tso (tso) | tsu (tsu) | tsv (tsъ) | ||||
| Ꮹ | Ꮺ | Ꮻ | Ꮼ | Ꮽ | Ꮾ | ||||
| wa (wa) | me (me) | wi (wi) | voi (sisään) | wu (woo) | wv (vb) | ||||
| Ꮿ | Ᏸ | Ᏹ | Ᏺ | Ᏻ | Ᏼ | ||||
| joo (minä) | sinä | yi (yi) | jo (joo) | yu (ju) | yv (yъ) | ||||
Cherokee on kirjoitettu Unicodella merkkikoodeilla U+13A0 - U+13F4.
|
|
Cherokeen Wikipediassa on luettelo englanninkielisistä sivuista, joilta voit ladata ilmaisia fontteja. macOS versiosta 10.3 lähtien (Panther) toimitetaan Cherokee - fontilla . Cherokee on saatavilla myös ilmaisina fontteina osoitteesta languagegeek.com ja shareware- fonteina Code2000 :sta ja Everson Monosta. Google tarjoaa myös ilmaisen Noto Sans Cherokee - fontin .