Puolan kielet

Puolan  kielet ovat kieliä, joita puhutaan Puolan tasavallan alueella . Näitä ovat sekä maan alkuperäisväestön kielet että maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä kielet. Puolan ainoa virallinen kieli perustuslain mukaan on puola [1] . Valtaosa maan väestöstä puhuu sitä äidinkielenä tai kotiviestinnän kielenä [5] .

Useita kieliä, joita puhuvat ihmiset ja etniset ryhmät (lukuun ottamatta puolalaisia) , jotka ovat asuneet tietyillä Puolan alueilla yli 100 vuotta, on laillisesti tunnustettu alue- ja vähemmistökieliksi ja niillä on vastaavat käyttöoikeudet [2] [6 ] ] . Niissä aluehallinnollisissa yksiköissä, joissa vähemmistökielten tai alueellisen kielen puhujien määrä on 20 % tai enemmän, nämä kielet voivat olla apukielen asemassa virallisen puolan [7] ohella. .

Puolan vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan [ 37 816 tuhatta Puolan asukasta kutsui puolaa kotiviestinnän kieleksi (98,2 % kieltä koskevaan kysymykseen vastanneista), muiden kielten puhujien kokonaismäärä oli ns. koti (tai joka päivä) väestönlaskennassa ), on 948,5 tuhatta ihmistä. Yleisimmät niistä ovat: sleesialainen (529,4 tuhatta), kasubilainen (108,1 tuhatta ) ja englantilainen (103,5 tuhatta) [8] . Puolan 37 656 tuhatta asukasta kutsui puolaa äidinkielekseen, muiden kielten äidinkielenään puhuvien kokonaismäärä on 333,9 tuhatta ihmistä. Niiden joukossa ovat sleesia (140 tuhatta), saksa (58,2 tuhatta), ukraina (28,2 tuhatta) ja muut kielet [9] .

Puolan asukkaista 43 % puhuu vain yhtä kieltä, 57 % kahta kieltä, mukaan lukien oma äidinkielensä, ja useampia kieliä, joista 32 % puhuu kolmea kieltä, 4 % neljää [10] .

puolan kieli

Puola on Puolan virallinen kieli ja yksi Euroopan unionin 24 virallisesta kielestä [1] [11] . Puola on yksi suurimmista slaavilaisista kielistä ja suurin länsislaavilainen kieli sekä puhujien lukumäärän että alueen mukaan [12] . Se on yksi maailman 30 suurimmasta äidinkielenään puhuvien kielten joukossa . Puolan puhujien kokonaismäärä maailmassa on noin 40 miljoonaa ihmistä. (2007, arvio) [13] , mukaan lukien 37,8 miljoonaa Puolassa (2011, väestönlaskenta) [8] .

Puolan kirjallisen kielen lisäksi alueelliset murteet ovat yleisiä myös puolalaisten keskuudessa, pääasiassa maaseudulla. Lukuisat puolalaiset murteet yhdistetään neljäksi murteeksi: Suur-Puola , Pien- Puola , Masovia ja Sleesia [14] . Tärkeimpien murteiden ohella erotetaan myös perifeerisiä puolalaisia ​​murteita , jotka syntyivät puolan kielen laajentumisen seurauksena nykyaikaisen Liettuan , Länsi- Valko -Venäjän ja Länsi- Ukrainan alueelle [15] . Lisäksi puolalaisten toisen maailmansodan jälkeen asettamiin Palautuneisiin maihin kehittyi uusia sekamurteita [16] .

Puolan toiseksi ja kolmanneksi yleisin kotikieli, sleesia ( 529,4 tuhatta puhujaa) ja kašubi (108,1 tuhatta puhujaa) ovat lähimpänä puolan kieltä muiden slaavilaisten kielten joukossa ja ovat osittain ymmärrettävissä puolan kanssa [16] . Samaan aikaan sleesian kieltä (joka on myös toinen äidinkielenään puhuvien - 140 tuhatta ihmistä) Puolassa pidetään puolan murteena, eikä sitä sisällytetä alueellisten kielten määrään [2] , huolimatta siitä, että Ylä-Sleesian puolalaisessa osassa on viime aikoina kehittymässä liike, joka antaa Sleesian murteelle itsenäisen kielen aseman. Huolimatta tähän liikkeeseen osallistuvien aloitteentekijöiden ja yhteiskuntien erilaisuudesta, sleesialaista kirjallista normia yritetään kodifioida, aikakauslehtiä julkaistaan ​​[17] . Kasubin kieli (jota monet slaavilaiset pitävät myös yhtenä puolan murteista) [16] on virallisesti tunnustettu alueelliseksi kieleksi, mutta ei etnisen vähemmistön kieleksi, koska Puolan kasubeja ei pidetä itsenäisenä kansana tai erillinen etninen ryhmä [8] [9] [18] .

Puolan murteet ovat pääsääntöisesti suullisen jokapäiväisen viestinnän väline, mutta joillakin alueilla (Sleesian lisäksi), kuten esimerkiksi Podhalessa , havaitaan paikallisten murteiden käyttö kirjallisuudessa, kirjallisten teosten luominen niille [19] . Tämä suuntaus heijastui vuoden 2011 väestönlaskennan tuloksiin, jossa 604 ihmistä nimesi guraalin murteet kotiviestinnän kieleksi [20] .

Etnisten vähemmistöjen kielet ja alueellinen kieli

Kansallisista ja etnisistä vähemmistöistä ja alueellisesta kielestä 6. tammikuuta 2005 annetun lain mukaan kansallisten ja etnisten vähemmistöjen kielille on julistettu erityisoikeudet Virallinen tunnustus antaa vähemmistökielten puhujille joukon mahdollisuuksia (tietyin laissa säädetyin edellytyksin), mukaan lukien mahdollisuus saada koulutusta äidinkielellään, mahdollisuus saada valtiolta taloudellista tukea kielen ja kulttuurin kehittämiseen. vähemmistöt, mahdollisuus saada paikallishallinnon apukielen asema jne. Kansallisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat lain säännösten mukaan sellaiset väestöryhmät, jotka ovat pienempiä suhteessa maan väestön pääosaan maa, eroaa muista asukkaista kielen, kulttuurin tai perinteen suhteen, pyrkii säilyttämään kielensä, kulttuurinsa tai perinteensä, tuntemaan historiallisen yhteisön, esivanhemmat, jotka ovat asuneet Puolassa vähintään 100 vuotta. Ero kansallisten ja etnisten vähemmistöjen välillä on siinä, että ensin mainitut assosioituvat ihmisiin, joilla on oma valtio, ja jälkimmäiset niihin, joilla ei ole valtiota [6] . Aluekieli on kieli, jota perinteisesti käyttävät maan asukkaat, jotka muodostavat ryhmän, joka on pienempi kuin maan pääväestö. Samaan aikaan tämä kieli ei voi viitata valtion kielen murteisiin tai siirtolaisten kielten murteisiin [2] .

Alueellisen kielen virallisen aseman sai yksi kieli (kasubi), vähemmistökielen virallisen aseman 14 kieltä: 10 kansallista vähemmistökieltä (9 kansaa) ja 4 etnistä vähemmistökieltä [3] [ 21] :

• Alueellinen kieli:
  • Kasubia (lukuvuonna 2012/2013 15 842 opiskelijaa opiskeli kašubia 389 oppilaitoksessa; tärkein kašubilainen aikakauslehti on Pommeri; ohjelmia lähetetään kasubiksi Radio Kaszёbё, TVT Teletronik z Kartuz, Twoja Telewizja Morska z Wejherowa).
• Kansallisten vähemmistöjen kielet:
  • valkovenäläinen (lukuvuonna 2012/2013 valkovenäläistä opiskeli 3 148 opiskelijaa 47 oppilaitoksessa; Puolan valkovenäläisten aikakauslehdet: Niwa, Czasopis, Bielski Hostineć, Białoruskie Zeszyty Historyczne, Termapiły, Kalendarz Białoruski, Annus Albars -ohjelmat ovat valkovenäläisiä; Radio Rajałoruskiessa );
  • Tšekki ;
  • heprea (lukuvuonna 2012/2013 301 opiskelijaa opiskeli hepreaa 7 oppilaitoksessa);
  • jiddish (jiddishin opiskelu rajoittuu Puolan juutalaisten järjestöjen järjestämiin kursseihin);
  • Liettua (lukuvuonna 2012/2013 683 opiskelijaa opiskeli liettuaa 19 oppilaitoksessa, useimmissa oppilaitoksissa liettua on opetuskieli; puolalaisten liettualaisten aikakauslehdet: Aušra, Aušrelé, Šaltinis, Suvalkietis);
  • saksaksi (lukuvuonna 2012/2013 38 783 opiskelijaa opiskeli saksaa 589 oppilaitoksessa; Puolan saksalaiset aikakauslehdet: Wochenblatt.pl, Heimat - Mała Ojczyzna, Mitteilungsblatt, Masurische Storchenpost, Oberschlesische Stimme; jotkut ohjelmat lähetetään saksaksi Polecsko-kanavalla Radio Internetowe Mittendrin, Radio Vanessa z Raciborza, Radio Park FM ja Kędzierzynie-Koźlu, Telewizja Satelitarna TVS);
  • armenia (lukuvuonna 2012/2013 54 opiskelijaa opiskeli armeniaa 4 oppilaitoksessa; Puolan armenialaisten aikakauslehdet: Awedis, Biuletyn Ormiańskiego Towarzystwa Kulturalnego);
  • venäjä ;
  • slovakki (lukuvuonna 2012/2013 202 opiskelijaa opiskeli slovakia 12 oppilaitoksessa; aikakauslehti Život julkaistaan);
  • ukraina (lukuvuonna 2012/2013 2 757 opiskelijaa opiskeli ukrainaa 169 oppilaitoksessa; puolalaisten ukrainalaisten aikakauslehdet: "Meidän sanamme" ja "Over the Bug and Narva" (Ukrainaksi Narvaa kutsutaan Puolan joeksi Narev ); ukrainaksi kerran viikossa 15 minuutin lähetys "Ukraińskie Słowo" lähetetään Radio Orthodoxiassa Bialystokista (102,7 MHz) [22] .
• Etnisten vähemmistöjen kielet:
  • karaiite ( karaiitien kielen käyttö on itse asiassa lakannut, karaiitien lapset oppivat kieltä Liettuan Trakain kesäkoulussa ; Awazymyz ilmestyy );
  • Lemko (lukuvuonna 2012/2013 Lemkoa opiskeli 281 opiskelijaa 35 oppilaitoksessa; Lemkon aikakauslehdet: Besida, Watra, Rocznik Ruskiej Bursy, Łemkiwska Storinka; lähetykset lähetetään Łemkowskie Radio Internetowe Stowarzyszenia Ruski Radiossa, joka tunnetaan myös nimellä Ruska Radio Bursa Bursy LEM.fm);
  • gypsy (Puolan mustalaisjulkaisut: Romano Atmo ja Dialog-Pheniben);
  • Tatar (Puolan tataarijulkaisut: Życie Tatarskie ja Przegląd Tatarski).

Suurin osa kansallisten ja etnisten vähemmistöjen kielistä on yleisiä tietyllä Puolan alueella - kašubi, valkovenäläinen, tšekki, liettua, saksa, armenia, venäjä, slovakki, ukraina, lemko, tataari. Viisi kieltä on hajallaan Puolan eri osiin - heprea, jiddish, karaite, armenia, mustalainen [3] .

Jotkut Puolan alkuperäisväestön kielet (tai murteet) eivät sisälly vähemmistökielten luetteloon. Sleesian kielen lisäksi uhanalainen Wilamowskin kieli ei ole saanut tunnustusta . Tässä luettelossa ei ole mukana niin suuria maahanmuuttajayhteisöjä kuin vietnamilaiset, kreikkalaiset ja muut, jotka eivät täytä Puolan lainsäädännön vaatimuksia.

Apukielet

Kansallisista ja etnisistä vähemmistöistä sekä alueellisesta kielestä 6.1.2005 annetun lain säännösten mukaan kunnissa, joissa vähintään 20 % asukkaista edustaa yhtä tai toista kansallista tai etnistä vähemmistöä, hallinnolla on oikeus antaa vähemmistökieli on apukielen asema, jota käytetään kansalaisten suullisissa tai kirjallisissa vetoomuksissa paikallisviranomaisiin puolan kielen ohella ja joka antaa oikeuden määritellä maantieteellisten kohteiden kaksikielisiä nimiä [7] .

Vuoden 2011 väestönlaskennassa laskettaessa vähemmistöjen määrää prosentteina kunnan koko väestöstä kansallisuus otettiin huomioon paitsi ainoana, myös toisena [1] . Sekä vuosina 2002 että 2011 vain kolme vähemmistöä ja puolalaisia, jotka puhuivat kašubin alueellista kieltä, edustivat 20 prosenttia tai enemmän kunnan väestöstä. Kuntien määrä ei ole muuttunut - 20 % tai enemmän väestöstä oli vähemmistöjä 51 kunnassa. Samaan aikaan kuntien kokoonpano muuttui, kuntien osassa vähemmistöjen määrä väheni vuoteen 2011 mennessä ja alkoi olla alle 20 %, kuntien osassa se päinvastoin kasvoi ja ylitti. 20 %. Näin ollen Valko-Venäjän kuntien määrä väheni 12:sta 9:ään, saksalaisväestöisten kuntien määrä laski 28:sta 22:een (3 uutta yli 20 prosentin ja 9 alle 20 %). Kashubialaisten kuntien määrä kasvoi 10:stä 19:ään.

Maaliskuun 17. päivästä 2014 alkaen kolme vähemmistökieltä (valkovenäjä, liettua ja saksa) ja alueellinen kašubin kieli on laillisesti hyväksytty apukieliksi 33 gminassa [23] :

Valkovenäjän kieli

• Hajnówka (kaupunki gmina) ( Haynaўka ) - 3. joulukuuta 2007 lähtien;
• Chizhe ( Gmina Chyzhy ) - 8. helmikuuta 2010;
• Hajnowka (maaseutukunta) ( Gmina Gainaўka ) - 28. toukokuuta 2010 alkaen;
• Narewka ( Gmina Narauka ) - 16. kesäkuuta 2009 alkaen;
• Orlya ( Gmina Orlya ) - 7. toukokuuta 2009 alkaen; Tammikuun 11. päivästä 2011 alkaen siirtokuntien merkintä valkovenäläisellä kielellä otetaan käyttöön myös gminassa.

Kashubia

• Lin ( gmina Lëniô ) - 23. huhtikuuta 2012 lähtien; 30. huhtikuuta 2010 alkaen siirtokuntien merkintä kašubin kielellä otetaan käyttöön myös gminassa;
• Lusino ( gmina Lëzëno ) 21. helmikuuta 2014 alkaen; 26. toukokuuta 2014 alkaen siirtokuntien merkintä kašubin kielellä otetaan käyttöön myös gminassa;
• Parhovo ( gmina Parchòwò ) 16. elokuuta 2006 alkaen; 10. tammikuuta 2011 alkaen siirtokuntien merkintä kašubin kielellä otetaan käyttöön myös gminassa;
• Serakowice ( gmina Serakòwice ) 23. lokakuuta 2007 alkaen; 1. joulukuuta 2009 alkaen siirtokuntien merkintä kašubin kielellä otetaan käyttöön myös gminassa;
• Zhukovo ( gmina Żukòwò ) 17 päivästä heinäkuuta 2013; 28. elokuuta 2013 lähtien siirtokuntien merkintä kašubin kielellä on otettu käyttöön myös gminassa.

Liettua

• Punsk ( Punsko valsčius ) 25. toukokuuta 2006 alkaen; 20. toukokuuta 2008 lähtien siirtokuntien merkintä liettuan kielellä on otettu käyttöön myös gminassa;

saksaksi

• Byala ( Gemeinde Zülz ) 6. maaliskuuta 2006 lähtien; 24. marraskuuta 2008 alkaen siirtokuntien merkintä saksaksi otetaan käyttöön myös gminassa;
• Berawa ( Gemeinde Birawa ) 23. huhtikuuta 2007 alkaen; 10.1.2011 lähtien kunnassa on otettu käyttöön myös saksankielinen asutusmerkintä (vuoden 2011 väestönlaskennan uusien tietojen mukaan saksalaisvähemmistön määrä on laskenut alle 20 % kunnan kokonaisväestöstä);
• Hshonstowice ( Gemeinde Chronstau ) 25. tammikuuta 2006 alkaen; 20. toukokuuta 2008 lähtien gmina ottaa käyttöön myös siirtokuntien merkinnän saksaksi (vuoden 2011 väestönlaskennan uusien tietojen mukaan saksalaisvähemmistön määrä on laskenut alle 20 % gminan kokonaisväestöstä);
• Dobrodzen ( Gemeinde Guttentag ) 13. toukokuuta 2009 alkaen; 4.7.2008 lähtien kunnassa on otettu käyttöön myös saksankielinen asutusmerkintä (vuoden 2011 väestönlaskennan uusien tietojen mukaan saksalaisvähemmistön määrä on laskenut alle 20 % kunnan kokonaisväestöstä);
• Dobrzeň Wielki ( Gemeinde Groß Döbern ) 22. huhtikuuta 2009 alkaen; 1.12.2009 lähtien kunnassa otetaan käyttöön myös asutusmerkintä saksaksi (vuoden 2011 väestönlaskennan uusien tietojen mukaan saksalaisvähemmistön määrä on laskenut alle 20 % kunnan kokonaisväestöstä);
• Glogowek ( Gemeinde Oberglogau ) 22. huhtikuuta 2009 alkaen; 1. joulukuuta 2009 alkaen siirtokuntien merkintä saksaksi otetaan käyttöön myös gminassa;
• Izbicko ( Gemeinde Stubendorf ) 6. maaliskuuta 2006 lähtien; 20. toukokuuta 2008 lähtien gmina ottaa käyttöön myös siirtokuntien merkinnän saksaksi (vuoden 2011 väestönlaskennan uusien tietojen mukaan saksalaisvähemmistön määrä on laskenut alle 20 % gminan kokonaisväestöstä);
• Yemelnitsa ( Gemeinde Himmelwitz ) 28. elokuuta 2006 alkaen; 14. marraskuuta 2008 alkaen siirtokuntien merkintä saksaksi otetaan käyttöön myös gminassa;
• Kolyonovske ( Gemeinde Colonnowska ) 22. syyskuuta 2006 alkaen; 14. marraskuuta 2008 alkaen siirtokuntien merkintä saksaksi otetaan käyttöön myös gminassa;
• Comprachzitz ( Gemeinde Comprachtschütz ) 4. kesäkuuta 2009 alkaen; 1.12.2009 lähtien kunnassa otetaan käyttöön myös asutusmerkintä saksaksi (vuoden 2011 väestönlaskennan uusien tietojen mukaan saksalaisvähemmistön määrä on laskenut alle 20 % kunnan kokonaisväestöstä);
• Lasowice Wielkie ( Gemeinde Groß Lassowitz ) 18. lokakuuta 2006 alkaen; 16. elokuuta 2010 alkaen siirtokuntien merkintä saksaksi otetaan käyttöön myös gminassa;
• Portaikko ( Gemeinde Leschnitz ) 17. toukokuuta 2006 alkaen; 11. huhtikuuta 2008 alkaen siirtokuntien merkintä saksaksi otetaan käyttöön myös gminassa;
• Murow ( Gemeinde Murow ) 22. huhtikuuta 2009 lähtien; 31.3.2009 alkaen vuosi Gminassa otetaan käyttöön myös siirtokuntien merkintä saksaksi;
• Pruszkow ( Gemeinde Proskau ) 11. heinäkuuta 2006 alkaen; 30. huhtikuuta 2010 alkaen siirtokuntien merkintä saksaksi otetaan käyttöön myös gminassa;
• Radlów ( Gemeinde Radlau ) 25. tammikuuta 2006 alkaen; 22. joulukuuta 2006 alkaen siirtokuntien merkintä saksaksi otetaan käyttöön myös gminassa;
• Reńska Wies ( Gemeinde Reinschdorf ) 26. lokakuuta 2006 alkaen; 11. tammikuuta 2011 alkaen siirtokuntien merkintä saksaksi otetaan käyttöön myös gminassa;
• Strzelechki ( Gemeinde Klein Strehlitz ) 17. toukokuuta 2006 alkaen; 24. lokakuuta 2008 alkaen siirtokuntien merkintä saksaksi otetaan käyttöön myös gminassa;
• Tarnow-Opole ( Gemeinde Tarnau ) 15. helmikuuta 2007 alkaen; 14. huhtikuuta 2008 alkaen siirtokuntien merkintä saksaksi otetaan käyttöön myös gminassa;
• Turawa ( Gemeinde Turawa ) 12. elokuuta 2008 alkaen; 8. maaliskuuta 2012 alkaen siirtokuntien merkintä saksaksi otetaan käyttöön myös gminassa;
• Uyazd ( Gemeinde Ujest ) 28. elokuuta 2006 alkaen; 19. marraskuuta 2008 alkaen siirtokuntien merkintä saksaksi otetaan käyttöön myös gminassa;
• Walze ( Gemeinde Walzen ) 4. huhtikuuta 2006 alkaen; 3. kesäkuuta 2009 alkaen siirtokuntien merkintä saksaksi otetaan käyttöön myös gminassa;
• Zembowice ( Gemeinde Zembowitz ) 23. lokakuuta 2007 lähtien; 19. marraskuuta 2008 lähtien siirtokuntien merkintä saksaksi on otettu käyttöön myös gminassa.

Kotikieli

Vuoden 2011 väestönlaskennan aikana oli mahdollista luetella kaksi ei-puolalaista kotikieltä puolan kanssa tai ilman puolaa. Yhteensä 160 kieltä ja murretta on lueteltu väestölaskennan vastauksissa. Suurin osa Puolan asukkaista kutsui puolaa kotiviestinnän kieleksi (37 815 tuhatta ihmistä, 98,2 %), ja se nimettiin myös pääasiassa ainoaksi kieleksi (37 043 tuhatta ihmistä, 96,2 %). Muut kotiviestintäkielet olivat yhteensä 948 tuhatta puhujaa , 2,46 %), ja niiden käyttö havaittiin useimmiten yhdessä puolan kanssa (kuten ensimmäisen tai toisen kielen kanssa) - 772 tuhatta (2 %). Yhteensä 176 000 ihmistä (0,46 %) mainitsi ei-puolan ainoana kielenä tai, jos valittiin kaksi kieltä, molemmat ei-puolaksi [24] .

• vain puola - 37 043 602 (96,19 %)
• Puolalainen ja ei-puolalainen (ei puolalainen) - 772 003 (2,00 %)
  • puolalainen ja yksi muu kuin puolalainen - 731 563 (1,90 %)
  • puolalainen ja kaksi ei-puolalaista - 40 440 (0,11 %)
• vain muut kuin puolalaiset (ei puolalaiset) - 176 520 (0,46 %)
  • yksi ei-puolalainen - 168 816 (0,44 %)
  • kaksi muuta kuin puolalaista - 7 704 (0,02 %)
• ei antanut vastausta - 519 698 (1,35 %)

Vuoden 2002 väestönlaskentaan verrattuna sleesian kotikielekseen nimenneiden määrä on lähes 9-kertaistunut ja kašubin kotikielekseen ilmoittaneiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Samaan aikaan saksaa puhuvien puolalaisten määrä on puolittunut ja valkovenäläisiä puhuvien 14 000 [20] .

Yksi vuoden 2011 väestönlaskennan piirteistä oli, että Puolan asukkaat alkoivat ilmoittaa murteita ja osamurteita arkikielenä, sellaiset vastaukset olivat tyypillisiä ensisijaisesti Podlachien alueelle ja koskivat pääasiassa valkovenäläistä kieltä, usein erilaiset vastaukset sisälsivät nimien eri versioita. samasta idiomista. Jotkut läheisesti sukua olevat murteen nimet on yhdistetty yhdeksi termiksi. Eniten vastauksia oli Puolan ja Valko-Venäjän raja-alueen murteiden puhujien ( gwara pogranicza polsko-białoruskiego ) - 669 henkilöä; Valkovenäjän murteet ( gwara białoruska ), joihin kuuluivat myös ne, jotka kutsuivat äidinkielekseen "selkeää kieltä" (język prosty) – 549 henkilöä; Valkovenäjän-ukrainalaiset murteet (gwara białorusko-ukraińska) - 516 henkilöä, samoin kuin goraaliset murteet ( gwara góralska ) - 604 henkilöä [20] .

Kotitalouksien kielet Puolassa vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan [25] :

Kotitalouksien kielet Puolassa vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan [26] :

Äidinkieli

Vuoden 2011 väestönlaskennassa, ensimmäistä kertaa Puolan sodanjälkeisessä historiassa, esitettiin kysymys äidinkielestä. Aikaisemmin tällainen kysymys esitettiin vain vuoden 1931 väestönlaskennan aikana. Samaan aikaan tuossa väestönlaskennassa äidinkielen ilmoittaminen oli subjektiivista, koska kansallisuuskysymystä ei esitetty, Puolan kansallinen kokoonpano määritettiin äidinkielen kysymyksen perusteella, vastaavasti käsitteen perusteella. "äidinkieli" korreloi "kansallisen identiteetin" käsitteen kanssa. Lisäksi itse väestölaskentakysymyksessä ei mainittu sanaa ”äidinkieli”, kysymys esitettiin seuraavassa muodossa: ”kieli, joka on lähimpänä sinua” [27] .

Väestönlaskentakysymyksissä käytetty käsite "äidinkieli" ( język ojczysty ) määritellään kieleksi, joka opittiin ensin. Tämä termi vastaa sellaisia ​​termejä kuin "ensimmäinen kieli", "äidinkieli" [27] .

Suurin osa Puolan asukkaista kutsui puolaa kotikielekseen äidinkielekseen (37 656 tuhatta ihmistä), muut äidinkielenään ilmoitetut kielet puhuivat yhteensä 334 tuhatta [27] .

Yleisesti ottaen kustakin kielestä mainitaan pienempi määrä äidinkielenään ilmoittaneita ja suurempi määrä kodiksi ilmoittaneita. Tämä johtuu väestönlaskentamenetelmästä, joka mahdollisti useamman kuin yhden kotikielen ja vain yhden äidinkielen valinnan [27] .

Äidinkielet Puolassa vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan [9] :

Vieraat kielet

Puolan yleisimmät vieraat kielet vuoden 2005 tietojen mukaan ovat englanti (29 %), venäjä (26 %) ja saksa (19 %) [4] . Arvioiden mukaan vuonna 2010 venäjää äidinkielenään, toisena tai vieraana kielenä puhuvien määrä Puolassa oli 5,5 miljoonaa ihmistä [28] .

Puolan kansalaisille tehtyjen kyselyjen mukaan henkilökohtaisen kehityksen ja uran kannalta välttämättömien kahden kielen (äidinkielen lisäksi) joukkoon kuuluu englanti (72 % vastaajista), saksa (46 %), venäjä (9 %) ja ranska . (5 %), espanjalainen (2 %) ja italia (1 %) [29] . Kysyttäessä kahdesta vieraasta kielestä, jota lapset suosivat oppimaan, vastauksissa ensimmäisenä mainittiin englanti (90 %), saksa (69 %), venäjä (10 %), ranska (7 %), espanja (1 %). ja italialaiset nimettiin toiseksi (1 %) [30] .

Viittomakieli

Puolan asukkaiden keskuudessa puolalainen viittomakieli on laajalle levinnyt , eri arvioiden mukaan 38 000 - 50 000 ihmistä käyttää sitä. Kieli luotiin vuonna 1889 [31] .

Historia

Puola on ollut Puolan väestön hallitseva kieli tämän valtion muodostumisesta 10-luvulla. Samaan aikaan puolalaisten kirjallinen kieli oli pitkään latinaa. Keskiajalla saksa ja jiddish levisivät Puolan alueelle Saksasta tulleiden maahanmuuttajien mukana. Saksankielisten asuttamisen myötä suuret alueet slaavilaisia ​​murteita katosivat, erityisesti Pommerin murteet Länsi-Pomeraniassa ja sleesialaiset murteet Ala-Sleesiassa. Slaavilaisten murteiden sukupuutto on jatkunut tähän päivään asti - 1900-luvulla esimerkiksi slovenian ja kabatin murteet katosivat . Saksan laajentumisen seurauksena nykyaikaisen Puolan alueelle myös baltialainen preussin kieli kuoli , puolalaiset samoin kuin valkovenäläiset omaksuivat balttilaisen jatvingin kielen .

Puolan kielen kirjallinen ja kielellinen asema virallistettiin 1500-luvun alussa. 1500-1600-luvut olivat puolan kielen kukoistusaikaa, sillä se toimi lingua francana Itä-Euroopan laajoilla alueilla. Puolan valtion laajentuessa siihen kuului valkovenäläistä, ukrainaa, liettuaa ja muita kieliä puhuvia kansoja. 1700-luvun lopusta lähtien Puolan jakamisen jälkeen Venäjän valtakunnan, Itävallan ja Preussin välillä puola on jatkuvasti menettänyt asemaansa alueella. Puolan itsenäistyttyä 1900-luvun alkupuolella puolan kieli laajensi valtion toiminta-aloja ja alkoi kehittyä aktiivisemmin.

Puolan alueella sen nykyaikaisilla koillis-, länsi- ja lounaisalueilla (palautetut maat - Preussi, Sleesia) saksalaiset murteet ( alapreussi , yläpreussi , sleesia ja muut) olivat yleisiä, liettua, valkovenäläinen ja ukraina olivat yleisiä. idässä. Sodan jälkeisten Euroopan rajojen muutosten ja niistä aiheutuneiden saksalaisten, puolalaisten ja ukrainalaisten joukkoliikkeiden seurauksena Puolassa puolan kieli alkoi vallita ja siitä tuli yli 95 %:n kieli maan väestöstä. Kansallisten vähemmistöjen kieliä puhutaan pieni määrä Puolan kansalaisia. Jotkut heistä ovat sukupuuton partaalla tai ovat jo kuolleet sukupuuttoon - karaite, Viljamovski ja muut kielet ja murteet.

Assimilaation, siirtolaisuuden ja negatiivisen luonnollisen kasvun seurauksena puolaa puhuvien määrä vähenee 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa sekä Puolan ulkopuolella että sisällä.

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 Puolan tasavallan perustuslaki. Osa I. Tasavalta. 27 artikla Sejm Rzeczypospolitej Polskiej . Kancelaria Sejmu (1997).  (määrätön) (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
2. ↑ 1 2 3 4 Ustawa z dnia 6 stycznia 2005 r. o mniejszościach narodowych i etnicznych oraz o języku regionalnym. Dz.U. 2005 nro 17 poz. 141  (puola) S. 1174. Internetowy system aktów prawnych (2009-2013).  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
3. ↑ 1 2 3 4 5 Luettelo julistuksista, jotka koskevat sopimusta nro. 148. Alueellisten tai vähemmistökielten eurooppalainen peruskirja  (englanti) . Euroopan neuvosto (5.9.2015).  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
4. ↑ 1 2 3 4 Eurooppalaiset ja heidän kielensä  (eng.) (pdf) S. 13. Euroopan komissio (2006).  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
5. ↑ Ilmoita z wynikow. Narodowy Spis Powszechnego Ludności i Mieszkań 2011. Rozdział XI. Struktura narodowo-etniczna ludności. 1. Przynależność narodowo-etniczna ludności  (puola) (pdf) S. 107-108. Warszawa: Główny Urząd Statystyczny (2012).  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
6. ↑ 1 2 Ustawa z dnia 6 stycznia 2005 r. o mniejszościach narodowych i etnicznych oraz o języku regionalnym. Dz.U. 2005 nro 17 poz. 141  (puola) S. 1170-1171. Internetowy system aktów prawnych (2009-2013).  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
7. ↑ 1 2 Ustawa z dnia 6 stycznia 2005 r. o mniejszościach narodowych i etnicznych oraz o języku regionalnym. Dz.U. 2005 nro 17 poz. 141  (puola) S. 1171-1172. Internetowy system aktów prawnych (2009-2013).  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
8. ↑ 1 2 3 Ludność. Stan i struktura demograficzno-społeczna. Narodowy Spis Powszechny Ludności i Mieszkań 2011  (puola) (pdf) S. 94-96. Warszawa: Główny Urząd Statystyczny (2013).  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
9. ↑ 1 2 3 Ludność. Stan i struktura demograficzno-społeczna. Narodowy Spis Powszechny Ludności i Mieszkań 2011  (puola) (pdf) S. 98. Warszawa: Główny Urząd Statystyczny (2013).  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
10. ↑ Eurooppalaiset ja heidän kielensä  (eng.) (pdf) S. 9. Euroopan komissio (2006).  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
11. ↑ EU:n hallinto – henkilökunta, kielet ja sijainti. Kielet  (englanti) . Euroopan unionin virallinen verkkosivusto (2015).  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
12. ↑ Lewis, M. Paul, Gary F. Simons, Charles D. Fennig :  Slaavi . Etnologi: Maailman kielet (18. painos) . Dallas: S.I.L. International (2015). Arkistoitu alkuperäisestä 6. syyskuuta 2015.  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
13. ↑ Polska  (ruotsi) . Kansallisuusklopedin.  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
14. ↑ Tikhomirova T. S. Puolan kieli // Maailman kielet: slaavilaiset kielet . - M .: Academia , 2005. - S. 1-2. — ISBN 5-87444-216-2 .  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
15. ↑ Ananyeva N. E. Puolan kielen historia ja dialektologia . - 3. painos, Rev. - M . : Kirjatalo "Librokom", 2009. - S. 67. - ISBN 978-5-397-00628-6 .
16. ↑ 1 2 3 Tikhomirova T. S. Puolan kieli // Maailman kielet: slaavilaiset kielet . - M .: Academia , 2005. - S. 2. - ISBN 5-87444-216-2 .  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
17. ↑ Dulichenko A. D. Johdatus slaavilliseen filologiaan. - 2. painos, poistettu. - M . : "Flinta", 2014. - S. 604-605. – 720 s. - ISBN 978-5-9765-0321-2 .
18. ↑ Ugrupowania dialektów i gwar polskich  (puolalainen) . Dialekty ja gwary Polskie. Kompendium internetowe pod redakcją Haliny Karaś. Arkistoitu alkuperäisestä 31. elokuuta 2012.  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
19. ↑ Handke K. Terytorialne odmiany polszczyzny // Współczesny język polski / pod redakcją J. Bartmińskiego. - Lublin: Uniwersytet Marii Curie-Skłodowskiej, 2001. - P. 211.  (Saapumispäivä: 25. marraskuuta 2015)
20. ↑ 1 2 3 Ludność. Stan i struktura demograficzno-społeczna. Narodowy Spis Powszechny Ludności i Mieszkań 2011  (puola) (pdf) S. 95. Warszawa: Główny Urząd Statystyczny (2013).  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
21. ↑ Charakterystyka mniejszości narodowych i etnicznych w Polsce  (puola) (pdf). Ministerstwo Administracji i Cyfryzacji. Arkistoitu alkuperäisestä 17. lokakuuta 2015.  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
22. ↑ Media ukraina na Podlasiu
23. ↑ Urzędowy rejestr gmin, w których używany jest język pomocniczy  (puola) (17.3.2014). Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016.  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
24. ↑ Ludność. Stan i struktura demograficzno-społeczna. Narodowy Spis Powszechny Ludności i Mieszkań 2011  (puola) (pdf) S. 94-95. Warszawa: Główny Urząd Statystyczny (2013).  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
25. ↑ Ludność. Stan i struktura demograficzno-społeczna. Narodowy Spis Powszechny Ludności i Mieszkań 2011  (puola) (pdf) S. 96. Warszawa: Główny Urząd Statystyczny (2013).  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
26. ↑ Spisy Powszechne. Narodowe Spisy Powszechne. Narodowy Spis Powszechny 2002 - wyniki. Ludność używająca w domu języka niepolskiego według wymienianych języków w 2002 r. Ludność według języka używanego w domu oraz województw w 2002 r.  (puolalainen) . Główny Urząd Statystyczny (1995-2015).  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
27. ↑ 1 2 3 4 Ludność. Stan i struktura demograficzno-społeczna. Narodowy Spis Powszechny Ludności i Mieszkań 2011  (puola) (pdf) S. 97. Warszawa: Główny Urząd Statystyczny (2013).  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)
28. ↑ Arefiev A.L. Venäjän kielen kutistuminen. Väestörakenteen muutokset eivät ole hyväksi venäjän kielelle . Demoscope Weekly . nro 571-572 (14.-31. lokakuuta 2013).  (määrätön) (Käytetty: 26. marraskuuta 2015)
29. ↑ Eurooppalaiset ja heidän kielensä  (eng.) (pdf) S. 32. Euroopan komissio (2006).  (Käytetty: 16. lokakuuta 2015)
30. ↑ Eurooppalaiset ja heidän kielensä  (eng.) (pdf) S. 33. Euroopan komissio (2006).  (Käytetty: 16. lokakuuta 2015)
31. ↑ Lewis, M. Paul, Gary F. Simons, Charles D. Fennig: Puolan viittomakieli. Puolan kieli  (englanti) . Etnologi: Maailman kielet (18. painos) . Dallas: S.I.L. International (2015).  (Käytetty: 25. marraskuuta 2015)