Inuvialuktun
Inuvialuktun ( Iñuvialuktun / Inuvialuktun / Inuinnaqtun - ᐃᓄᐃᓐᓇᖅᑐᓐ) on koodinimi useille inuiittimurteille , joita puhutaan Kanadan luoteisalueiden pohjoisosassa (aiemmin myös Yukonin pohjoisosassa ). Tämän alueen eskimoja kutsutaan nimellä Inuvialuit ( en:Inuvialuit ), ja itse aluetta kutsutaan virallisesti " Inuvialuitin asutusalueeksi " ( en:Inuvialuit Settlement Region ). Liitto "inuvialuktun" on etnopoliittinen, koska tähän käsitteeseen sisältyvät murteet eivät muodosta erillistä kieltä.kielitiede .
Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan inuvialuktunaa puhui 765 ihmistä. (19,59 % inuvialuit-eskimoista). Inuvialuktun käyttää latinalaisia aakkosia eikä käytä kanadalaista tavua , joka on yleinen Nunavutin inuiteilla .
Tämä konsepti sisältää:
Lisäksi "Inuvialuktun"-käsitteeseen sisältyy joskus laajasti muitakin kuparin murteita ja jopa kauempana idässä oleva Netsilik-murre [1] .
1900-luvun alkuun asti siglitit asuivat pääasiassa tällä alueella, mutta eurooppalaisten tuomien uusien tautien ilmaantumisen myötä niiden määrä väheni merkittävästi 1800-luvun loppuun mennessä. Nunatamiut ( en: Nunatamiut "maan ihmiset") - lähistöllä vaelnut alaskaninuiittiryhmä - alkoi muuttaa Mackenzie -suistoalueelle 1910- ja 1920-luvuilla, koska Hudson's Bay Companyn turkisten tarve houkutteli häntä . Niiden pohjalta muodostui Uummarmiut-ryhmä ("vihreiden puiden kansa"). Aluksi heidän ja siglitsien väliset suhteet olivat kireät, mutta vuosien mittaan erot ovat hämärtyneet, ja nyt ryhmät ovat jo voimakkaasti sekoittuneet.
Inuvialuktun lauseita
Venäjän kieli |
inuvialuktun
|
"Hei" |
Atitu
|
"Hyvästi" |
Ilaannilu / Qakugulu
|
"Kiitos" |
Quyanainni
|
"Ilo on minun puolellani" |
Amiunniin
|
"Mitä kuuluu? / Mitä kuuluu?" |
Qanuq itpin?
|
"Se on okei / se on kunnossa" |
Nakuyumi / Nakuyumi assi
|
"Hyvää huomenta" |
Ublaami
|
"Joo" |
II
|
"Ei" |
Naaggai
|
"Kylmä!" |
Alaappa!
|
"Nähdään myöhemmin / Nähdään myöhemmin" |
Anaqanaallu
|
"Loistava! Vau!" |
Aqqali!
|
"Kuunnella!" |
Ata!
|
"Näkemisiin" |
Ilaanniptauq
|
"Tämä on totta" |
Imaaniittuaq
|
"Tällä tavalla" |
Imanna
|
"Jonka?" |
Kia?
|
"Kuka se on?" |
Kina una?
|
"Missä?" |
Nani? / Naung? / Sumi?
|
"Mistä olet kotoisin?" |
Nakinngaaqpin? / Sumiutauvin?
|
"Paljonko se maksaa?" |
Quanuq akitutigivaa?
|
"Kuinka vanha hän on?" |
Qanuq ukiuqtutigiva?
|
"Miksi kutsut sitä?" |
Quanuq taivakpiung?
|
"Paljonko kello on?" |
Sumukpaung?
|
"Minkä vuoksi? / Miksi?" |
Suksaq?
|
"Miksi? Kuinka niin? |
Suuq?
|
"Mitä?" |
Suva? / Suna?
|
"Epäolennainen" |
sunngittuq
|
"Mitä teet nyt?" |
Suvin?
|
"Et voi tehdä mitään!" |
Qanurviituq!
|
"Itse asiassa" |
Nutim
|
"Uudelleen!" |
Pipsaarung!
|
"Katsotaanpa! Eteenpäin!" |
Piung!
|
"Ulkona on kylmä!" |
Qiqauniqtuaq!
|
"Joulu" |
Qitchirvik
|
"Makeus/karamelli" |
Uqummiaqataaq
|
"Soita musiikkia" |
Atuqtuuyaqtuaq
|
"Rummutanssi" |
Qilaun / Qilausiyaqtuaq
|
"Kirkko" |
Angaadjuvik
|
"Kello" |
Aviluraun
|
"Korut" |
Savaqutit
|
"Jäätelö" |
Akutuq
|
"Siinä kaikki!" |
Taima!
|
Muistiinpanot
- ↑ Iñuvialuktun Arkistoitu 4. tammikuuta 2016 Wayback Machinessa osoitteessa languagegeek.com
Bibliografisissa luetteloissa |
|
---|