| Manchu käsikirjoitus | |
|---|---|
| Kirjeen tyyppi | konsonantti laulukirjoitus |
| Kieli (kielet | Manchu |
| Tarina | |
| Lähtöisin | Kiina |
| Luoja | Erdeni Bakshi, Gagai Zarguchi |
| luomispäivämäärä | noin 1599 |
| Kausi | osavaltion asemassa 1599 - 1911 |
| Alkuperä | Aramealainen kirjoitus Syyrialainen käsikirjoitus Sogdialainen kirjoitus Uiguurien käsikirjoitus Vanha mongolilainen kirjoitus |
| Kehitetty | Sibo-käsikirjoitus, Dagur-käsikirjoitus (pieniä muutoksia) |
| Liittyvät | tehdä rantaa |
| Ominaisuudet | |
| Kirjoituksen suunta | ylhäältä alas, rivit vasemmalta oikealle |
| Unicode-alue | U+1800-U+18AF |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
| ᠠ . |
ᡝ . |
ᡳ . |
ᠣ . |
ᡠ . |
| . | . | ᡡ . |
. | . |
| ᠨᠠ . |
ᡴᠠ . |
ᡤᠠ . |
ᡥᠠ . |
ᠪᠠ . |
| ᡦᠠ . |
ᠰᠠ . |
ᡧᠠ . |
ᡨᠠ . |
ᡩᠠ . |
| ᠯᠠ . |
ᠮᠠ . |
ᠴᠠ . |
ᠵᠠ . |
ᠶᠠ . |
| ᠺᠠ . |
ᡬᠠ . |
ᡭᠠ . |
ᡵᠠ . |
ᡶᠠ . |
| . | . | ᠸᠠ . |
. | . |
| ᡮᠠ . |
ᡯᠠ . |
ᡰᠠ . |
ᠰᡟ . |
ᡱᡳ . |
| . | . | ᡷᡳ . |
. | . |
Manchu-skripti on kirjoitusjärjestelmä, jota käytetään useiden mantšukielen murteiden kirjoittamiseen .
Manchu-kirjoitus on jatkokehitys vanhasta mongolialaisesta käsikirjoituksesta . Kirjoitussuunta on ylhäältä alas, rivit kirjoitetaan vasemmalta oikealle. Jokaisella kirjaimella on kolme ääriviivan graafista muunnelmaa, jotka määräytyvät sanan sijainnin mukaan: alussa, keskellä ja lopussa.
Manchusten tällä hetkellä käytössä (noin 70 kaiutinta) sekä sibinit (40 000), jotka puhuvat mantsun kielen sibinin murretta. Merkittävä osa Manchu Qing -dynastian aikana syntyneistä kirjallisista monumenteista on tallennettu manchu-kirjoituksella - nämä ovat ensisijaisesti historiallisesti merkittäviä asiakirjoja (liittyvät politiikkaan, uskontoon jne.), kiinalaisen kirjallisuuden käännöksiä sekä harvinaisempia alkuperäisteoksia kansan ja kirjailijan luovuuden Manchus.
Aluksi mantšut käyttivät diplomatian ja hallinnon kielenä mongolian kieltä ja vanhaa mongolialaista kirjoitusta .
Teoksen "True Records of the Acts of the Manchu Emperors" ( Manchu . manju-i yargiyan kooli ; kiina : 滿洲實錄Mǎnzhōu Shílù ) tietojen mukaan Daiqing-dynastian perustaja, Aisingyoron määräys Nurhatsigyoron vanha mongolilainen kirjoitus mukautetaan manchun kielen tallentamiseen . Sopeutuksen suorittivat vuonna 1599 kaksi Nurkhatsin neuvonantajaa, oppinut lama Erdeni-bakshi ja ministeri Gagai-zarguchi. Vanha mongolilainen kirjoitus jätettiin käytännössä ennalleen - tätä alkuperäistä kirjoitusta kutsuttiin tongki fuka aku hergeniksi ("kirjoittaminen ilman pisteitä ja ympyröitä").
Vanha mongolilainen kirjoitus oli huonosti sopeutettu manchu-kielen fonologiaan , joten vuonna 1632 tutkija Da-hai paransi kirjoitusta lisäämällä diakriittisiä merkkejä poistaakseen monia epäselvyyksiä, joita alkuperäisessä versiossa oli. Esimerkiksi h, g ja k sanan alussa merkittiin pisteellä tai ympyrällä tai diakriittisten merkkien puuttumisella . Lisäksi esiteltiin kymmenen grafeemia , joita käytettiin kiinan ja sanskritin lainasanoissa.
Tämä variantti on vakio ja tunnetaan nimellä tongki fuka sindaha hergen ("piste- ja ympyräkirjoitus").
Manchu-kirjoitusta käytettiin aktiivisesti valtionhallinnossa vuoden 1911 Xinhai-vallankumoukseen ja Manchu-dynastian kaatumiseen asti .
Virallisesti uskotaan, että mantšujen voimakkaimman kielellisen assimilaation seurauksena , jonka hallitseva luokka ja kaupunkiväestö siirtyivät lähes kokonaan kiinalaisiin 1800-luvun loppuun mennessä, kirjoitetun kielen tarve katosi. Kiinan kolmessa koillisprovinssissa, joihin Mantsuria jaettiin, kielen ja kirjoittamisen opetusta tuetaan kuitenkin osana mantšulaisten halua säilyttää itsensä tunnistaminen sekä täällä asuvien daurien manchu-kirjoituksen käyttöä . kirjoittaa daurian kieltä (yksi arkaaisista mongolilaisista kielistä ), ja XUARissa on etnografinen ryhmä Manchus Siboa tai Sibeä, jotka ovat säilyttäneet mantšukielen hyvin.
Merkittävä panos kirjoituksen säilyttämiseen on Kiinan ja Mongolian korkeakouluilla ja tieteellisillä laitoksilla , joissa manchu-kielen ja -kirjoituksen opiskelu on välttämätön edellytys lukuisten Qing-imperiumien historiallisten asiakirjojen lukemiselle .
Perinteisessä kielioppissa manchu-kirjoitusta kuvataan tavuksi. Kirjoittamisen opiskelu ei perustu aakkosiin, vaan tavuun Zhuwang zhuwe uzhu bithe . Tavu koostuu 12 ryhmästä, joiden kokonaismäärä on 1441 tavua. Tavut voidaan jakaa varsinaisiin mantšuihin ja lisätavuihin ( tulergi khergen ), jotka on tarkoitettu välittämään kiinalaisia tavuja. Tavuja, joita käytetään mantroissa tiettyjen sanskritin ja tiibetin tavujen kirjoittamiseen, kutsutaan nimellä ali gali , eivätkä ne sisälly zhuwan zhuween . Zhuwang zhuwen ensimmäinen perusryhmä koostuu 131 avoimesta tavusta. Loput ryhmät koostuvat suljetuista tavuista, jotka on muodostettu lisäämällä loput i, r, n, ng, k, s, t, b, o, l, m.
Ensimmäinen Möllendorffin (1847-1901) translitteroitu manchu-tavuryhmä:
| ᠠ a ᡝ e ᡳ i ᠣ o ᡠ u ᡡ ū ᠨᠠ na ᠨᡝ ne ᠨᡳ ni ᠨᠣ no ᠨᡠ nu ᠨᡡ nū |
| ᡴᠠ ka ᡤᠠ ga ᡥᠠ ha ᡴᠣ ko ᡤᠣ go ᡥᠣ ho ᡴᡡ kū ᡤᡡ gū ᡥᡡ hū |
| ᠪᠠ ba ᠪᡝ be ᠪᡳ bi ᠪᠣ bo ᠪᡠ bu ᠪᡡ bū ᡦᠠ pa ᡦᡝ pe ᡦᡳ pi ᡦᠣ po ᡦᡠ pu ᡦᡡ |
| ᠰᠠ sa ᠰᡝ se ᠰᡳ si ᠰᠣ so ᠰᡠ su ᠰᡡ sū ᡧᠠ ša ᡧᡝ še ᡧᡳ ši ᡧᠣ šo ᡧ᧠ šu ᡝ |
| ᡨᠠ ta ᡩᠠ da ᡨᡝ te ᡩᡝ de ᡨᡳ ti ᡩᡳ di ᡨᠣ to ᡩᠣ do ᡨᡠ tu ᡩᡠ du |
| ᠯᠠ la ᠯᡝ le ᠯᡳ li ᠯᠣ lo ᠯᡠ lu ᠯᡡ lū ᠮᠠ ma ᠮᡝ me ᠮᡳ mi ᠮᠣ mo ᠮᡠ mu ᠮᡡ mū |
| ᠴᠠ ca ᠴᡝ ce ᠴᡳ ci ᠴᠣ co ᠴᡠ cu ᠴᡡ cū ᠵᠠ ja ᠵᡝ je ᠵᡳ ji ᠵᠣ jo ᠵᡠ ju ᠵᠣ |
| ᠶᠠ ya ᠶᡝ ye ᠶᠣ yo ᠶᡠ yu ᠶᡡ yū ᡴᡝ ke ᡤᡝ ge ᡥᡝ he ᡴᡳ ki ᡤᡳ gi ᠁ᠡᡡᡡ kuᡤᡳ gi ᥥ |
| ᠺᠠ k'a ᡬᠠ g'a ᡭᠠ h'a ᠺᠣ k'o ᡬᠣ g'o ᡭᠣ h'o ᡵᠠ ra ᡵᡝ re ᡵᡳ ri ᡵᠵ ro ᡵᡳ ri ᡵᠣ ro ᡬᠣ |
| ᡶᠠ fa ᡶᡝ fe ᡶᡳ fi ᡶᠣ fo ᡶᡠ fu ᡶᡡ fū ᠸᠠ wa ᠸᡝ me |
| ᡮᠠ ts'a ᡮᡝ ts'e ᡮᡟ ts ᡮᠣ ts'o ᡮᡠ ts'u ᡯᠠ dza ᡯᡝ dze dz ᡯᡳ dzi ᡯᠣ dzo ᠡ |
| ᡰᠠ ža ᡰᡝ že ᡰᡳ ži ᡰᠣ žo ᡰᡠ žu ᠰᡟ sy ᡱᡳ c'y ᡷᡳ jy |